Kuvia puheentutkimusprojektilta vuosina

Samankaltaiset tiedostot
Matemaattinen malli puheentutkimuksessa

Ääntöväylän 3D- mallintaminen. TkT Daniel Aalto TYKS, Suu- ja leukasairauksien klinikka

Akustisen aaltojohdon impedanssisovitus

Kokemuksia 3D-tulostetuista ääntöväylämalleista

4.2 Akustista fonetiikkaa

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

5 Akustiikan peruskäsitteitä

Åbo Akademi klo Mietta Lennes Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Parempaa äänenvaimennusta simuloinnilla ja optimoinnilla

Tietoliikennesignaalit & spektri

PUTKIJÄRJESTELMÄSSÄ ETENEVÄN PAINEVAIHTELUN MALLINNUS HYBRIDIMENETELMÄLLÄ 1 JOHDANTO 2 HYBRIDIMENETELMÄN MATEMAATTINEN ESITYS

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

IMPEDANSSITOMOGRAFIA AIVOVERENVUODON DIAGNOSOINNISSA - TARVE UUDELLE TEKNOLOGIALLE

(1) Novia University of Applied Sciences, Vaasa,

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Puheenkäsittelyn menetelmät

Puhetilojen akustiikka. Henrik Möller Johtava akustiikkakonsultti DI, FISE AA

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

KORVAKÄYTÄVÄN AKUSTIIKAN MITTAUS JA MALLINNUS 1 JOHDANTO 2 SIMULAATTORIT JA KEINOPÄÄT

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 11: Lineaarinen differentiaaliyhtälö

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0007 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Äänen eteneminen ja heijastuminen

MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta

HÄIRIÖSUOJAUS KAKSISUUNTAINEN PROSESSI SISÄISET JA ULKOISET HÄIRIÖT

Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos. MS-A0203 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2, kevät 2016

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Puhenäytteiden mittailusta puhekorpuksen perkuuseen: kalastelua mato-ongella ja verkoilla. Mietta Lennes FIN-CLARIN / Helsingin yliopisto

Sähkötekniikka ja elektroniikka

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 11: Taso- ja tilavuusintegraalien sovellutuksia

ÄÄNENVAIMENTIMIEN MALLINNUSPOHJAINEN MONITAVOITTEINEN MUODONOPTIMOINTI 1 JOHDANTO. Tuomas Airaksinen 1, Erkki Heikkola 2

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

Kuva 1. Mallinnettavan kuormaajan ohjaamo.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2

Esimerkki 1 Ratkaise differentiaaliyhtälö

Ääntöväylän fysikaalisten mallien tuottaminen MRI:llä tehdyn kuvantamisen pohjalta

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

Ensimmäisen ja toisen kertaluvun differentiaaliyhtälöistä

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Mat Systeemien Identifiointi. 4. harjoitus

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, Helsinki

Lectio Praecursoria: Epälokaali epälineaarinen potentiaaliteoria ja fraktionaaliset integraalioperaattorit

9 Maxwellin yhtälöt. 9.5 Aaltoyhtälö ja kenttien lähteet Aaltoyhtälö tyhjössä Potentiaaliesitys Viivästyneet potentiaalit

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Sähkötekniikka ja elektroniikka

N:o L 176/ 12 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLINEN LEHTI

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT

3.1 Lineaarikuvaukset. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 3.1 Lineaarikuvaukset. 3.1 Lineaarikuvaukset

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja

DEE Sähkötekniikan perusteet 5 op

VIIDEN PEITEÄÄNEN VERTAILU TOIMISTOLABORATORIOSSA - VAIKUTUKSET KESKITTYMISKYKYYN JA AKUSTISEEN TYYTYVÄISYYTEEN

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

(9) Aalto-yliopisto AMI-keskus MAGNEETTIKUVAUSLAITTEEN MELUMITTAUKSET. 1 Tausta. 2 Mittaukset ja analyysi. akustiikka audiovisual melu

Puheen akustiikan perusteita

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

Dynaamiset regressiomallit

Dynaamiset regressiomallit

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

PAKOPUTKEN PÄÄN MUODON VAIKUTUS ÄÄNENSÄTEILYYN

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

Puheen akustiikan perusteita

FYSA2031 Potentiaalikuoppa

KOLMIULOTTEISEN TILAN AKUSTIIKAN MALLINTAMINEN KAKSIULOTTEISIA AALTOJOHTOVERKKOJA KÄYTTÄEN

RUUVIKOMPRESSORIN TUOTTOPUTKI ILMIÖITÄ JA TYÖKALUJA

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Lakkautetut vastavat opintojaksot: Mat Matematiikan peruskurssi P2-IV (5 op) Mat Sovellettu todennäköisyyslaskenta B (5 op)

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ULKOILMATAPAHTUMIEN MELUKYSYMYKSIÄ MALLINNUS, MITTAUKSET JA ARVIOINTI.

Shrödingerin yhtälön johto

LEVYRESONAATTORIN MATEMAATTINEN LAATTAMALLINNUS

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

MS-A0501 Todennäköisyyslaskennan ja tilastotieteen peruskurssi

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

MS-A010{3,4,5} (ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Puheen tuotto ja havaitseminen I Vokaalit. Puheentuoton lähde-suodin -malli. Glottaalinen äänilähde. Fonaatio

Puheen tuotto ja havaitseminen I

S Havaitseminen ja toiminta

Transkriptio:

Kuvia puheentutkimusprojektilta vuosina 2007 2013 Dos. Jarmo Malinen Aalto-yliopisto, Matematiikan ja systeemianalyysin laitos

The king s speech a serious matter

Puheentutkimusta ja matematiikkaa? Syöpiä, epämuodostumia, vammoja......olisiko puheakustiikan mallinnuksella jotain annettavaa kirurgisten toimenpiteiden ja kuntoutuksen suunnittelulle?

Suomen kielen vokaalit pintamalleina Kuvat on tuotettu laskemalla MRI-datasta kudos/ilma -rajapinta.

Ääntöväylän akustiikkaa osittaisdifferentiaaliyhtälöillä Akustisen analyysin perustyökaluja ovat 3D aaltoyhtälö φ tt = c 2 φ ja yksinkertaisempi Websterin torvimalli 1 2 ψ c 2 Σ(s) 2 t 2 = 1 ( A(s) ψ A(s) s s ) 2παW (s) ψ A(s) t. Yhtälöitä on numeerisesti ratkaistava kuvantamismenetelmin hankituissa geometrioissa, fysikaalisesti mielekkäillä reunaehdoilla ja äänihuulimallin antamalla syötteellä. Kytkettyjä passiivisia reunakontrollisysteemejä.

Akustiikka osana puheentuoton kokonaismallia Dico Numeriikkaa, systeemejä ja malleja laajalla arsenaalilla.

Vokaaligeometrian [ö] alimpia resonansseja FEM:llä R 1 R 2 R 3 R 4 R 5 R 6 R 7 R 8 Luvassa uutta tietoa poikittaisresonanssien roolista mm. sopraanojen ja tenorien laulutekniikan kannalta ( Singer s Formant ).

Helmholtz-resonanssien ja mittausten vastaavuus Vokaalien [e] ja [ö] puheesta mitattuja spektriverhokäyriä, joista äänihuuliherätteen harmoninen rakenne poistettu. Spectral envelope of vowel e Spectral envelope of vowel oe 0 0 10 10 Magnitude normalized (db) 20 30 40 Magnitude normalized (db) 20 30 40 50 50 60 60 70 10 2 10 3 Frequency (Hz) 70 10 2 10 3 Frequency (Hz) Mittauskäyrien huiput vastaavat ääntöväylän geometriasta laskettuja resonansseja, jotka on esitetty pystyviivoin (pitkittäiset vahvennettuina).

Yhtäaikaa puhetta ja 3D MRI:tä talteen? Haaste: Validaatiota ja parametriestimointia varten äänidatan ja kuvadatan tulee kuvata tarkoin samaa tilannetta. Metallia (erityisesti ferromagneettista) ja elektroniikkaa ei juurikaan voida käyttää MRI-koneen sisällä. Akustinen melu.

Akustinen ratkaisu Tarvitaan häiveteknologiaa! Puhe ja melunäyte kulkevat ensimmäiset 3 m akustisesti puutarhaletkussa. Kaksikanavainen äänenkeräin ja aaltojohtimet vasemmalla. Oikealla keräin ilman vaimenninrakenteita.

Mikrofonit suojattava voimakkaalta RF-taustalta Aaltojohtimet vievät mikrofoniasetelmaan, joka on asennettu äänieristetyn ja täysin ei-ferromagneettisen Faradayn häkin sisälle.

Ongelma: aaltojohtojen pitkittäiset resonanssit Valitettavasti: Puhe ei välity hyvin aaltojohtimissa, joiden pituus on useita kertoja puheen tyypillisiä aallon pituuksia. Aaltojohtimien seisovat aallot resonanssitaajuuksilla yliohjaavat mikrofonielementit. Yliohjautuneet mikrofonit eivät toimi lineaarisella käyttöalueellaan. Syntyneitä artefakteja ei voida poistaa tallannetuista signaaleista, koska informaatiota on kadonnut. Tarvitaan ratkaisu pitkittäisresonanssien sammuttamiseksi tai edes riittäväksi vaimentamiseksi.

Sähköinen siirtolinja analogiana Sähköisissä siirtolinjoissa ongelma ratkaistaan terminaatiovastuksella R L linjan karakteristiseen impedanssiin Z 0. Vakiot L ja C ovat jakautuneita induktansseja ja kapasitansseja.

Akustinen siirtolinja Aaltojohtimet ovat toinen siirtolinjatyyppi, joka on matemaattisesti läheistä sukua sähköisille linjoille. Akustisia resistansseja R L ei ole saatavilla kaupasta, vaikka oikea arvo (5.24 akustista megaohmia) voidaankin laskea teoreettisesti.

Toimisivatko reiät mikrofonielementtien vieressä? Lähikuvassa neljän mikrofonin asetelma Faradayn häkin sisältä. Kyllä, mutta: Ei täydellistä vastetta, mutta riittävän hyvä. Vierekkäiset kanavat ylikuuluvat reikien kautta.

Signaalinkäsittelyllä jäännösresonanssit 5 0 5 10 15 20 5 mm 10 mm 25 15 mm Speech channel 30 300 600 900 1200 1500 1800 2100 Vaimentunut pitkittäisresonanssirakenne voidaan kompensoida numeerisesti, taajuusvastemittauksin fysikaalisella mallilla kaiuttomassa huoneessa.

Akustisen melun poisto signaalinkäsittelyllä MRI-huoneessa vallitsee noin 95 db(spl) melutaso kuvauksen aikana. Melu koostuu muutamasta taajuuskomponentista harmonisine yläsävelineen. Puhenäytteestä vähennetään melunäytteen sisältö optimaalisesti. Adaptiivinen spektraalifiltteri etsii melun harmonisen rakenteen ja poistaa jäännösmelukaistan puhenäytteestä.

Poikkitieteellisesti mukana Prof. O. Aaltonen, Prof. R.-P. Happonen, Doc. J. Malinen DI A. Aalto, Dr. D. Aalto, Ms. L. Altarriba, Dr. A. Hannukainen, DI A. Huhtala, Dr. P. Jääsaari, Mr. A. Kivelä, M.Sc. J. Kuortti, Dr. T. Lukkari, HLK J.-M. Luukinen, M.Eng. T. Murtola, Lic. P. Palo, Doc. R. Parkkola, Dr. J. Saunavaara, Doc. T. Soukka, Doc. M. Vainio.

That s all, folks. Questions?