TIETOA TAPATURMA- VAKUUTUKSESTA
2 SISÄLLYSLUETTELO: Lakisääteinen tapaturmavakuutus 3 Vakuuttamisvelvollisuus 4 Tapaturmavakuutuslain soveltamisalaan kuuluvat 5 Tapaturmavakuutuslain soveltamisalaan eivät kuulu 6 Ulkomaantyö 7 Vakuutuksen teko ja ylläpito 7 Vakuutushakemus 7 Jatkuva vakuutus 8 Määräaikainen vakuutus 9 Tapaturmavakuutusmaksu 10 Työnantajan keskeiset velvoitteet 12 Korvattavat vahinkotapahtumat 12 Työtapaturmat 13 Ammattitaudit 13 Tapatarmakorvaukset ja toimenpiteet tapaturman sattuessa 13 Sairaanhoitokulut 13 Päiväraha 16 Vuosityöansio 16 Tapaturmaeläke 17 Haittaraha 18 Kuntoutus 18 Perhe-eläke 19 Muut korvaukset 20 Veronalaisuus 21 Toimenpiteet tapaturman sattuessa 21 Muut vakuutukset 22 Muutoksenhakumenettely 23 Perustevalitus 24 Tapaturman tutkiminen ja tilastointi 24 Vakuutusyhtiöiden työsuojelutyö 25 Tapaturmavakuutuslain mukaiset vapaaehtoiset vakuutukset 27 Liitännäisvakuutukset 28 Työntekijän ryhmähenkivakuutus 28 Työkyvyttömyysvakuutus 29 Luettelo tärkeimmistä tapaturmavakuutuslainsäädäntöön kuuluvista säädöksistä 30 Lisätietoa 31
3 LAKISÄÄTEINEN TAPATURMAVAKUUTUS Suomessa työtapaturmien ja ammattitautien korvausjärjestelmä perustuu tapaturmavakuutuslakiin. Se sisältää vakuuttamisvelvollisuutta ja vakuutuksen ottamista sekä korvausoikeutta, korvausetuja ja kor- vausten maksamista koskevat säännökset. Lisäksi laissa on määräykset muutoksenhausta. Tapaturmavakuutusta koskevat keskeisimmät säädökset on lueteltu tämän julkaisun lopussa. Työnantajan on tapaturmavakuutuslain lisäksi tarpeellista tutustua lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yleisiin vakuutusehtoihin, jotka saa omalta vakuutusyhtiöltä. Maatalousyrittäjät ovat vakuutettuja työtapaturman ja ammattitaudin varalta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain nojalla. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslakiin liittyy tiettyjä erityispiirteitä ja sitä koskevista kysymyksistä saa tarvittaessa lisätietoja Maatalousyrittäjien Eläkelaitokselta (www.mela.fi).
4 VAKUUTTAMISVELVOLLISUUS Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijät työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Työntekijäksi katsotaan henkilö, joka tekee sopimuksen perusteella työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena ja saa työstään vastiketta. Vastikkeella tarkoitetaan jokaista etua, jolla on taloudellista arvoa, esimerkiksi rahapalkkaa, luontaisetuja ja vastavuoroista työtä. Vakuuttamisvelvollisuudesta ovat vapaat: valtio pientyönantajat, joiden kalenterivuoden aikana työsuhteessa teettämien työpäivien lukumäärä on yhteensä enintään 12. Valtioon työ- tai virkasuhteessa olevien henkilöiden tapaturmakorvaukset maksaa valtiokonttori. Jos työnantaja laiminlyö vakuuttamisvelvollisuutensa tai hän on vakuuttamisvelvollisuudesta vapaa pientyönantaja, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto maksaa työntekijälle tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen. Maksetut korvaukset peritään määrättyyn laissa määriteltyyn rajaan asti työnantajalta. Lisäksi työnantajan maksettavaksi määrätään vakuutusmaksu laiminlyödyltä ajalta korotettuna, korkeintaan nelinkertaisena. Vaikka tapaturmaa ei olisi sattunutkaan, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto perii työnantajalta korotetun maksun laiminlyönnin todettuaan.
5 TAPATURMAVAKUUTUSLAIN SOVELTAMISALAAN KUULUVAT työ- ja virkasuhteessa olevat henkilöt johtavassa asemassa oleva osakeyhtiön toimihenkilö, joka yksin tai yhdessä perheenjäsenensä kanssa omistaa enintään puolet yhtiön osakepääomasta johtavassa asemassa oleva avoimen ja kommandiittiyhtiön yhtiömies, jonka määräämisvalta vastaa edellisessä kohdassa olevaa omistamista käytännöllisen harjoittelutyön osalta peruskoulun yläasteen oppilaat sekä useimmat ammatillisessa koulutuksessa olevat opiskelijat työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvat henkilöt perhehoitajalain mukaiset perhehoitajat eräisiin hoito- ja huoltolaitoksiin otetut henkilöt hoito-ohjelman mukaisen käytännön työn osalta
6 TAPATURMAVAKUUTUSLAIN SOVELTAMISALAAN EIVÄT KUULU työnantaja itse työnantajan perheenjäsen eli henkilö, joka vakinaisesti elää työnantajan taloudessa ja on hänelle tai hänen aviopuolisolleen sukua suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa tai on hänen ottolapsensa tai vanhempansa tai jonkun tässä tarkoitetun aviopuoliso johtavassa asemassa oleva osakeyhtiö toimihenkilö, joka yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa yli puolet yhtiön osakepääomasta johtavassa asemassa oleva avoimen tai kommandiittiyhtiön yhtiömies, jonka määräämisvalta vastaa edellisessä kohdassa olevaa omistamista talkootyötä tai muuta vastikkeetonta työtä tekevä henkilö
7 ULKOMAANTYÖ Tapaturmavakuutus on pääsääntöisesti voimassa myös työnantajan lähettäessä työntekijänsä tilapäiselle työkomennukselle ulkomaille. Yrityksen vieraassa maassa palkkaamiin työntekijöihin sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, jossa työ suoritetaan. Jos taas suomalainen yritys palkkaa ulkomaalaisen työhönsä Suomessa, tämä kuuluu yrityksen työntekijöilleen ottamaan suomalaiseen tapaturmavakuutukseen. Samoin ulkomaalaisen yrityksen Suomessa palkkaama suomalainen työntekijä on vakuutettava Suomessa. Ulkomaan työskentelyn osalta on aina hyvä ottaa etukäteen yhteys omaan vakuutusyhtiöön. VAKUUTUKSEN TEKO JA YLLÄPITO Vakuutushakemus Työnantaja voi ottaa vakuutuksen valitsemastaan tapaturmavakuutusyhtiöstä. Ottaessaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen työnantaja täyttää hakemuslomakkeen. Vakuutus tulee voimaan aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin hakemus on todistettavasti jätetty vakuutusyhtiölle tai sen edustajalle. Koska vakuutuksen on oltava voimassa työnteon alkaessa, hakemus on tehtävä ennen työnteon alkamista. Vakuutusta ei voida tehdä taannehtivasti.
8 On erittäin tärkeää, että hakemukseen merkityt tiedot ovat selvät ja yksikäsitteiset. Vakuutus voidaan ottaa omavastuulla tai ilman omavastuuta. Omavastuisessa vakuutuksessa vakuutuksenottajalle on jokaisesta tapaturmasta omavastuuosuus. Omavastuun määrää korotetaan vuosittain TyEL-palkkaker- toimella. Jos vakuutuksessa ei ole omavastuuta, vakuutusyhtiö maksaa tapaturmavakuutuslain mukaiset korvaukset kokonaan. Vakuutuksen käytännöllistä hoitoa varaten on työnantajan ilmoitettava palkkatiedot luotoisetuineen vakuutusyhtiölle. Vakuutushakemuksessa palkkatiedot pyritään mahdollisimman tarkkaan arvioimaan etukäteen. Lopullisten palkkojen ilmoittamista varaten vakuutusyhtiö lähettää työnantajalle täytettäväksi palkkailmoituslomakkeen kunkin vakuutuskauden päätyttyä. Jatkuva vakuutus Tapaturmavakuutus tehdään jatkuvana, kun kysymyksessä on jatkuvan luonteinen työ. Vakuutus on tällöin voimassa vakuutuskauden kerrallaan. Vakuutuskautena on kalenterivuosi, paitsi milloin kysymyksessä on kesken vuotta voimaan tuleva vakuutus, jolloin ensimmäinen vakuutuskausi käsittää ajan vakuutuksen alkamisesta seuraavan kalenterivuoden loppuun. Sen jälkeen vakuutus jatkuu kalenterivuosi kerrallaan. Jatkuva vakuutus ja vakuuttamisvelvollisuus päättyy, jos työantajayritys lopettaa toimintansa tai työn teettäminen muutoin lakkaa. Vakuutuksenottajan on ilmoitettava päättymi-
9 sestä kirjallisesti vakuutusyhtiölle vähintään kuukautta ennen vakuutuskauden päättymistä. Vakuutuksenottaja voi myös irtisanoa vakuutuksen, mutta tällöin vakuutus on siirrettävä toiseen vakuutusyhtiöön. Irtisanominen on pätevä vain, jos samalla osoitetaan, että uusi vakuutus on tehty toiseen vakuutusyhtiöön. Irtisanominen suoritetaan erityisellä siirtohakemuksella. Vakuutuksen irtisanominen ja siirtäminen uuteen vakuutusyhtiöön on mahdollista neljänä ajankohtana vuodessa. Vakuutuksenottaja voi irtisanoa vakuutussopimuksen päättymään maalis-, kesä-, syys- tai joulukuun viimeisenä päivänä. Irtisanomisen on tapahduttava viimeistään kolme kalenterikuukautta ennen mainittuja päättymispäiviä. Jos vakuutus on tullut voimaan kesken vuotta, se voidaan ensimmäisen kerran irtisanoa ja siirtää toiseen vakuutusyhtiöön vasta ensimmäisen vakuutuskauden päätyttyä. Vakuutus raukeaa, jos työnantaja todetaan ulosmittauksessa varattomaksi tai hänen olinpaikkansa on tuntematon. Jos työnantaja asetetaan konkurssiin, työnantajan tapatur- mavakuutukseen perustuvat velvollisuudet siirtyvät konkurssin alkamisesta lukien konkurssipesälle. Määräaikainen vakuutus Vakuutussopimus voidaan tehdä määräaikaisena tiettyä, kestoltaan ajallisesti rajoitettua työtä tai työkohdetta varten. Määräaikainen vakuutus päättyy ilman irtisanomista vakuutuskirjaan merkittynä päättymispäivänä. Vakuutuskautena on vakuutuksen voimassaoloaika. Jos työ kuitenkin kestää yli vakuutuskirjaan merkityn ajankohdan, on vakuutus voimassa työn todelliseen päättymispäivään
10 saakka. Työnantajan tulee kuitenkin ilmoittaa vakuutusyhtiölle työn jatkumisesta ennen vakuutuskirjaan merkittyä päättymispäivää. TAPATURMAVAKUUTUSMAKSU Tapaturmavakuutuslaissa todetaan, että vakuutusmaksun laskuperusteet on laadittava siten, että vakuutusmaksut ovat kohtuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuviin kustannuksiin ottaen huomioon vakuutetun työn tapaturma- ja ammattitautiriski. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut määräykset maksuperusteiden yleisistä periaatteista. Jokainen vakuutusyhtiö laatii näiden perusteella omalle asiakaskunnalleen sopivat maksuperusteet. Maksuperusteissa määrätään, miten vakuutusyhtiön vakuutusmaksut lasketaan. Vakuutusmaksu määräytyy yrityksessä tehtävän työn riskin ja maksettujen palkkojen perusteella. Suuret yritykset, joiden vakuutusmaksu ylittää 24 965,84 * ja palkkasumma on vähintään 1 872 438,17 *, ovat pakollisesti erikoistariffoitavia. Vakuutusyhtiö voi omien maksuperusteidensa perusteella erikoistariffoida myös yritykset, joiden maksut ovat 8 113,90 24 965,84 :n* välillä. Tällöin yrityksen omien vahinkojen perusteella maksettujen korvausten suuruus määrää vakuutusmaksujen tason. Täysyksilöllisissä vakuutusmuodoissa sekä ohimenevät että pysyvät korvaukset otetaan huomioon yrityksen vakuutusmaksua määrättäessä. * Vuoden 2009 tasossa, summaa korotetaan vuosittain TyEL-palkkakertoimella.
11 Puoliyksilöllisissä vakuutusmuodoissa pysyvät korvaukset määrätään yrityksessä tehdyn työn riskialttiuden perusteella ja ohimenevät korvaukset otetaan yrityksen omista vahinkotilastoista. Pienempien yritysten vakuutusmaksut määrätään yrityksessä tehdyn työn riskialttiuden perusteella. Näissä yrityksissä työt jaetaan riskin mukaan vastuuluokkiin, joille kullekin vahvistetaan oma maksueränsä. Palkkailmoitus Työnantajat luokittelevat vakuutusyhtiölle tehtävässä palkkailmoituksessa palkat työnlaaduittain. Palkkaryhmittely tarvitaan maksujen määräämiseksi. Yrityksen vakuutusmaksu maksetaan vuosittain etukäteen ennakkopalkkasumman perusteella. Lopullinen vakuutusmaksu lasketaan sen jälkeen, kun toteutuneet palkkatiedot ovat käytettävissä. Mikäli lopullinen maksu poikkeaa ennakkovakuutusmaksusta, erotus peritään tai palautetaan tasoitusmaksuna vakuutuksenottajalle. Vakuutusmaksu on ulosottokelpoinen ilman tuomiota tai päätöstä. Vakuutusmaksun vähennysoikeus verotuksessa Työnantajan työntekijöistään suorittamat tapaturmavakuutusmaksut ovat sekä valtionettä kunnallisverotuksessa vähennyskelpoisia tulon hankkimisesta johtuneita kustannuksia.
12 TYÖNANTAJAN KESKEISET VELVOITTEET Tapaturmavakuutuslaissa on vakuuttamisvelvollisuuden lisäksi työnantajalle asetettu eräitä muita velvoitteita: Työnantajan on viipymättä tehtävä tapatur- ma/ammattitauti-ilmoitus vakuutusyhtiölle, jos työntekijälle sattuu työtapaturma tai hänellä ilmenee ammattitauti. Kuoleman tai vaikean vamman aiheuttaneesta työtapaturmasta on ilmoitettava myös poliisille. Työnantajan on vuosittain annettava vakuutusyhtiölleen vakuutusmaksun määräämistä ja vakuutuksen hoitoa varten välttämättömät tiedot (palkkailmoitus). Työnantajan on huolehdittava tapaturmaluettelon pitämisestä. Luetteloon merkitään yksilöidyt tiedot sattuneista työtapaturmista ja sen tiedot on pyydettäessä näytettävä työsuojeluviranomaiselle, poliisille ja työpaikan työsuojeluvaltuutetulle. Työnantajan on pidettävä työpaikalla nähtävänä tapaturmavakuutuslaki sekä tieto, mistä vakuutusyhtiöstä tapaturmavakuutus on otettu. KORVATTAVAT VAHINKOTAPAHTUMAT Vakuutuksesta korvataan työtapaturmat ja vammat, jotka määritellään eräästä työtapaturmina korvattavista vammoista annetussa asetuksessa, sekä ammattitaudit.
13 Työtapaturmat Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka on kohdannut työntekijää työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa (työpaikalla tai työpaikkaan kuuluvalla alueella, matkalla asunnosta työpaikalle tai päinvastoin, hänen ollessaan työnantajan asioilla) tai hänen yrittäessään varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta tai työtoimintansa yhteydessä ihmishenkeä. Samoin korvataan työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa sattuneet pahoinpitely. Ammattitaudit Ammattitauti on työstä johtuvasta fysikaalisesta, biologisesta tai kemiallisesta tekijästä aiheutuva sairaus. Sen korvattavuuden selvittäminen vaatii usein enemmän tietoja kuin työtapaturman korvauskäsittely. Tästä syystä ammattitautitapauksissa pitää tapaturmailmoitus täyttää erityisen huolellisesti. TAPATURMAKORVAUKSET Sairaanhoitokulut Sairaanhoitona korvataan lääkärin antama tai määräämä tarpeellinen hoito (esim. lääkärinpalkkiot, röntgenkulut, leikkauskulut, fysikaalisen hoidon kulut), lääkkeet ja hoitotarvikkeet sekä sairaanhoidosta aiheutuvat välttämättömät matkakulut. Sairaanhoitona korvataan myös proteesit ja muut apuvälineet, jotka voivat tulla korvattavaksi myös kuntoutuksena. Sairaanhoidon kustannusten korvaaminen edellyttää, että sairaanhoito on ollut tarpeel-
14 lista nimenomaan korvattavan vamman tai sairauden takia (syy-yhteysvaatimus). Työntekijä saa sairaanhoidon ja lääkkeet maksutta, kun hän esittää työnantajalta saamansa vakuutustodistuksen hoidon antajalle. Lisäksi korvataan perustellut ja tarpeelliset tutkimuskulut sen selvittämiseksi, onko vamma tai sairaus aiheutunut tapaturmasta, vaikka vamma ei lopulta osoittautuisikaan tapaturman seuraukseksi. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan lakimuutoksia (ns. täyskustannusvastuuu), joilla muutettiin työtapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoitokorvauksia. Ennen vuotta 2005 sattuneissa työtapaturmissa sairaanhoito kuitenkin korvataan edelleen vanhojen säännösten mukaan. Myös vapaaaikana sattuviin tapaturmiin, jotka korvataan tapaturmavakuutuslain 57 :n 2 ja 3 momentin mukaisten vapaa-ajan vakuutusten perusteella, sovelletaan entisiä säännöksiä. Vahingoittuneen työntekijän asemaan ei ole tullut toimintatapa- tai muita muutoksia. Tapaturma on sattunut tai ammattitauti on ilmennyt ennen vuotta 2005. Sairaanhoitokulut korvataan pääsääntöisesti julkisen terveydenhuollon asiakasmaksutaksojen mukaan. Yksityissektorilla tehdyn yksittäisen vastaanottokäynnin kustannukset korvataan, mutta yksityissektorin hoito ja toimenpiteet (esimerkiksi magneettikuvaus, tähystys, leikkaus) korvataan vain poikkeustapauksissa. Korvausta varten on tällöin etukäteen pyydettävä vakuutuslaitokselta maksusitoumus. Jos maksusitoumusta ei ole
15 pyydetty tai vakuutuslaitos ei ole sitä antanut, hoito korvataan julkisen terveydenhuollon taksojen mukaan. Tapaturma on sattunut tai ammattitauti on ilmennyt 1.1.2005 alkaen Sairaanhoidon korvaaminen edellyttää etukäteen pyydettävää maksusitoumusta, jollei kyseessä ole kiireellinen hoito tai yksittäinen vastaanottokäynti siihen liittyvine vähäisine hoitotoimenpiteineen. Vakuutuslaitokset suorittavat sekä julkiselle että yksityiselle hoitolaitokselle maksun, joka kattaa annetun sairaanhoidon todelliset kustannukset. Vahingoittuneelle korvataan hänen maksamansa julkisen sektorin asiakasmaksu. Julkisen sektorin hoitolaitoksen on ilmoitettava vakuutuslaitokselle potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja pyydettävä hoidon korvaamisesta maksusitoumusta. Vahingoittuneen ei tarvitse huolehtia tässä tapauksessa maksusitoumuksen pyytämisestä. Yksityissektorin hoitoa varten vahingoittunut voi pyytää maksusitoumuksen itse tai sopia hoitolaitoksen kanssa siitä, että hoitolaitos pyytää maksusitoumuksen. Kun vakuutuslaitos on saanut tiedon hoidon aloittamisesta, se voi valita hoitopaikaksi joko julkisen tai yksityisen hoitolaitoksen riippumatta siitä, missä hoito on aloitettu. Jos vahingoittunut hakeutuu jatkohoitoon muualle kuin vakuutuslaitoksen valitsemaan hoitopaikkaan, vakuutuslaitos on velvollinen maksamaan vahingoittuneelle vain sen suuruisen korvauksen, jonka hän olisi itse joutunut maksamaan hoidosta julkisella sektorilla. Jos hoitoon pääsy pitkittyy sen vuoksi, ettei va-
16 hingoittunut halua mennä vakuutuslaitoksen valitsemaan hoitopaikkaan, vakuutuslaitos voi keskeyttää päivärahan, tapaturmaeläkkeen tai haittarahan maksamisen. Päiväraha Tapaturmavakuutuksen päivärahaa maksetaan ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta, korkeintaan yhden vuoden ajan. Päivärahaa maksetaan, jos työkyvyttömyys kestää vähintään kolme peräkkäistä päivää tapaturmapäivää lukuun ottamatta. Korvauksen saamisen ehtona on, että työkyky on alentunut vähintään 10 prosenttia. Päivärahaa aletaan maksaa tapaturmaa seuraavasta päivästä ja sitä maksetaan kaikilta kalenteripäiviltä. Päiväraha on neljän viikon aikana tapaturmasta lukien sama kuin maksettu sairausajan palkka. Jos sairausajan palkkaa ei ole maksettu lainkaan tai vain osalta työkyvyttömyysaikaa, lasketaan päiväraha tältä ajalta tapaturmaa edeltäneiden neljän viikon ansioiden mukaan. Luontaisetuja ei lasketa mukaan sairausajan palkkaan eikä myöskään neljän viikon ansioihin. Päivärahan suuruus on neljän viikon ajanjakson jälkeen 360. osa vahingoittuneen vuosityöansiosta. Yleensä tämä tarkoittaa, että päivärahan taso on sama kuin palkan taso. Vuosityöansio Vuosityöansio määritellään pääsääntöisesti tapaturmahetken tai ammattitaudin ilmenemisajankohdan ansiotason perusteella. Jos työntekijän ansiot tapaturmahetkellä poikkeavat vakiintuneesta ansiotasosta, vuosityöansio arvioidaan vakiintuneen ansiotason
17 mukaiseksi. Vuosityöansioon luetaan rahapalkan lisäksi muu työstä saatu veronalainen vastike kuten esimerkiksi luontaisetu. Myös yrittäjätoiminnasta saatu tulo otetaan huomioon, jos yrittäjällä on vapaaehtoinen tapaturmavakuutus yritystoimintaa varten. Laissa on erityissäännöksiä opiskelijoiden ja eläkeläisten vuosityöansiosta. Tapaturmaeläke Jos työkyvyttömyyttä on vuoden kuluttua tapaturmasta, vahingoittuneelle maksetaan tapaturmaeläkettä. Tapaturmaeläkkeen suuruus on täysin työkyvyttömälle työntekijälle 85 prosenttia hänen vuosityöansiostaan, kunnes työntekijä on täyttänyt 65 vuotta, minkä jälkeen se on 70 prosenttia hänen vuosityöansiostaan. Jollei tapaturmasta ole aiheutunut täyttä työkyvyttömyyttä, vaan ainoastaan osittainen työkyvyn aleneminen, maksetaan tapaturmaeläkkeenä työkyvyn alentumista vastaava osa täydestä eläkkeestä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että osaeläkkeenä maksetaan tapaturman johdosta aiheutunut ansionalenema 85 tai 70 prosenttisesti. Tapaturmaeläkkeen saamisen edellytyksenä on, että vahingoittuneen työkyvyn voidaan tapaturman aiheuttaman vamman tai sairauden johdosta arvioida alentuneen vähintään 10 prosenttia. Tapaturmaeläke on sidottu TyEL-indeksiin.
18 Haittaraha Haittarahaa maksetaan, kun vammasta tai sairaudesta jää pysyvä yleinen haitta. Haittarahaa maksetaan aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta. Yleisellä haitalla tarkoitetaan muuta vahinkoa kuin työkyvyn alentumista, joten haittarahalla korvataan tapaturman aiheuttamat seuraukset, joita ei voida mitata täsmällisin taloudellisin mitoin. Yleisen haitan suuruuden määrittämistä var- ten vammat ja sairaudet on jaettu 20 haittaluokkaan sosiaali- ja terveysministeriön haittaluokitusta koskevassa päätöksessä. Haittaluokkiin 1-10 kuuluvista vammoista maksetaan aina kertakorvaus. Haittaluokkiin 11-20 kuuluvista vammoista maksetaan vahingoittuneen valinnan mukaan joko kertakaikkinen tai jatkuva korvaus. Ammattitautina korvattavissa syöpäsairauksissa haittaraha maksetaan pääsäännöstä poiketen. Niissä haittaluokkaa 10 vastaava korvaus maksetaan kertakaikkisena ja lisäksi maksetaan haittaluokan 11-20 mukainen haittaraha jatkuvana. Kuntoutus Kuntoutuksen korvaamisen yleinen edellytys on, että henkilön työ- tai toimintakyky taikka ansiomahdollisuudet ovat tapaturman tai ammattitaudin vuoksi heikentyneet tai on todennäköistä, että ne voisivat myöhemmin olennaisesti heikentyä.
19 Vahingoittuneelle korvataan tarpeen mukaan työ- ja toimintakykyyn liittyvä lääkinnällinen kuntoutus sekä työ- ja ansiokykyyn liittyvä ammatillinen kuntoutus. Lääkinnällinen kuntoutus voi olla esim. avo- tai laitoskuntoutusta. Ammatillinen kuntoutus voi sisältää mm. kuntoutustutkimusta, työkokeilua, koulutusta. Kuntoutujalle korvataan kuntoutuksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset (esim. opiskelu- ja matkakuluja). Lisäksi kuntoutusajalta yleensä maksetaan toimeentulon tukemiseksi päivärahaa tai tapaturmaeläkettä. Perhe-eläke Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja alaikäisille lapsille sekä opiskeleville alle 25-vuotiaille lapsille. Lisäksi avopuolisolla voi tietyin edellytyksin olla oikeus leskeneläkkeeseen. Perhe-eläkkeen enimmäismäärä on 70 prosenttia työntekijän vuosityöansiosta. Perheeläke koostuu leskeneläkkeestä ja lapseneläkkeestä. Leskeneläkkeen suuruus on 40 prosenttia, jos muita edunsaajia ei ole. Leskeneläkkeen määrä pienenee lapseneläkkeeseen oikeutettujen lukumäärän kasvaessa. Leskeneläkkeen määrään vaikuttaa lisäksi lesken omat työ- tai eläketulot. Lapseneläkkeiden yhteismäärä riippuu vain lapseneläkkeeseen oikeutettujen lukumäärästä ja asemasta. Lapseneläkkeen yhteismäärä jaetaan tasan siihen oikeutettujen kesken. Jos esimerkiksi lapseneläkkeen saajia on kaksi, on lapseneläkkeen yhteismäärä 40 prosenttia, joka jaetaan tasan lasten kesken.
20 Muut korvaukset Hautausapuna maksetaan kuolinpesälle ker- takorvaus, jonka suuruus vahvistetaan vuosittain. Rikkoutuneet silmälasit, proteesit ja muut vastaavat apuvälineet korvataan vain, jos tapaturmasta on samalla aiheutunut ruumiinvamma. Lisäksi korvataan sairaanhoitokuluina vaatteet tai jalkineet, jotka on jouduttu rikkomaan hoidon antamiseksi. Muita työtapatur- man aiheuttamia esinevahinkoja ei korvata lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta Kodinhoidosta ja lasten päivähoidosta ym. aiheutuvia välttämättömiä ylimääräisiä kustannuksia korvataan vuoden ajan tapaturmasta lukien. Korvaus maksetaan pääsääntöisesti kunnallisen kodinhoitoavun taksojen mukaisesti. Haittalisää maksetaan, kun vahingoittunut ei tule toimeen ilman toisen henkilön apua. Haittalisää voidaan maksaa myös silloin, kun vahingoittuneella on erityisiä liikkumisvaikeuksia, ateriointivaikeuksia tai muuta poikkeuksellista jokapäiväistä elämää hankaloittavaa haittaa. Vaatelisää maksetaan vahingoittuneelle, jonka tekojäsen tai muu apuneuvo aiheuttaa pitovaatteiden kulumista. Vahingoittuneelle maksetaan opaskoiralisää, kun hän näkövamman vuoksi tarvitsee opaskoiran. Fysikaalisen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä suoritetaan korvauksena se määrä, jonka työntekijä olisi palkkana tai sitä
21 vastaavana työansiona saanut fysikaaliseen hoitoon ja hoitomatkaan käytetyltä ajalta. Korvausta suoritetaan enintään 30 päivältä kalenterivuodessa. Veronalaisuus Tapaturmavakuutuksen ansionmenetyskor- vaukset päivärahat, tapaturmaeläkkeet ja perhe-eläkkeet sekä fysikaalisen hoidon aiheuttamasta ansiomenetyksestä maksettava korvaus ovat veronalaista ansiotuloa. Korvauksista tehdään ennakonpidätys. Muut korvaukset eivät ole veronalaista tuloa. TOIMENPITEET TAPATURMAN SATTUESSA Tapaturman sattuessa on työntekijän ilmoitettava asiasta välittömästi työnantajalle, jolta vahingoittunut saa vakuutustodistuksen. Sen avulla työtekijä saa tarvitsemansa sairaanhoidon ja lääkärin määräämät lääkkeet maksutta. Mikäli vakuutustodistusta ei ehditä kirjoittaa ensimmäistä hoitokertaa varten, se voidaan lähettää lääkärille tai sairaalalle myöhemmin. Työnantajan on viipymättä täytettävä vakuutusyhtiölle lähetettävä tapaturmailmoitus. Yksityiskohtainen ohje tapaturmailmoituksen täyttämisestä on saatavissa vakuutusyhtiöltä. Jotta vakuutusyhtiö voisi maksaa tapaturmasta aiheutuvia korvauksia, sen pitää saada ainakin seuraavat asiakirjat: huolellisesti täytetty tapaturmailmoituslomake ja lääkärinlausunto.
22 Mitä vähemmän työnantajalta tarvitsee kysyä lisätietoja, sitä nopeammin korvauskäsittely voidaan hoitaa. MUUT VAKUUTUKSET Työtapaturmasta ja ammattitaudista haetaan aina ensin korvausta lakisääteisestä tapatur- mavakuutuksesta, joka on työtapaturmissa ja ammattitaudeissa ensisijainen vakuutus. Tapaturmavakuutuslain mukaisten korvausten lisäksi saattaa vahingoittuneella olla oikeus korvauksiin myös jostain muusta lakisääteisestä vakuutuksesta, esimerkiksi liikenne- tai työeläkevakuutuksesta. Muiden lakien mukaiset korvaukset eivät alenna tapaturmavakuutuksen korvauksia. Näiden vakuutusten perusteella maksetaan korvausta vain siltä osin kuin korvaus ylittää tapaturmavakuutuksesta maksettavan korvauksen. Myös yleinen sairausvakuutus on tapatur- mavakuutukseen nähden toissijainen, ja sen korvaustaso on yleensä alhaisempi. Jos tapaturmakorvausten maksaminen vahingoittuneesta riippumattomista syistä viivästyy, vakuutuslaitos antaa Kelalle viivästymistodistuksen, jolla vahingoittunut voi saada sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Vahingoittuneella saattaa olla myös vapaaehtoisia henki- tai yksityistapaturmavakuutuksia. Yksityisvakuutusten korvauksia ei yhteensoviteta lakisääteisten vakuutusten korvausten kanssa. Sairaanhoitokuluista korvataan kuitenkin yksityisvakuutuksissa vain se osa, jota ei korvata jonkin lakisääteisen vakuutuksen perusteella.
23 Kuolemantapauksessa omaiset voivat hakea korvausta myös työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksesta. MUUTOKSENHAKU- MENETTELY Vakuutuslaitokselta saatuun korvauspäätökseen on syytä tutustua huolella. Jos korvauksensaaja on tyytymätön annettuun päätökseen, hänen on syytä ottaa ensin yhteys korvausasiaa hoitavaan vakuutuslaitokseen. Jos asia ei vakuutuslaitoksessa selviä, voidaan korvauspäätöksestä valittaa tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakuntaan. Valitus tehdään tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan aina kirjallisesti ja siinä on kerrottava, miltä osin korvauspäätökseen halutaan muutosta. Valitusaika on 30 vuorokautta siitä, kun vakuutuslaitoksen päätöksestä on saatu tieto. Valitus toimitetaan aina päätöksen tehneelle vakuutuslaitokselle, jonka tulee ensin harkita päätöksen oikaisemista mahdollisesti saadun uuden tiedon perusteella. Jos päätöstä ei oikaista, valitus toimitetaan edelleen tapatur- ma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voidaan hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Muutoksenhakuaika ja - menettely ovat samat kuin valituksessa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöksessä on tästä maininta sekä ohjeet.
24 Vakuutusoikeuden päätöksestä voidaan hakea eräissä tapauksissa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Valitusoikeuden päätöksessä on tästä menettelyohjeet. Perustevalitus Jos työnantaja katsoo, että vakuutusmaksun maksuunpano on ollut lain tai sopimuksen vastainen, työnantaja voi tehdä asiasta kirjallisen perustevalituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Perustevalitus on tehtävä maksun määräämis- tai maksuunpanovuotta seuraavien kahden vuoden aikana. Se toimitetaan suoraan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätökseen voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta, jonka päätökseen voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta. TAPATURMAN TUTKIMINEN JA TILASTOINTI Työpaikalla on tärkeää tutkia kaikki työtapaturmat ja laatia sellaisia yhteenvetoja, joiden avulla voidaan edistää tapaturmantorjuntatyötä työpaikalla. Tilastoja laadittaessa tuleekin päämääränä olla, että niiden avulla voidaan löytää työpaikalta ne tekijät, jotka aiheuttavat tapaturmia ja ammattitauteja. Lisäksi tilastoista voidaan nähdä ne kohteet, joissa tapaturmia sattuu. Vuoden 2003 alusta Suomessa tilastoidaan työpaikkatapaturmien syyt ja olosuhteet EU: n tilastotoimiston antamien ohjeiden perusteella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
25 jokaisesta korvatusta tapaturmasta kirjataan vakuutuslaitoksissa tiedot tapaturmaan johtaneista tekijöistä ja seurauksista Tapaturmavakuutuslaitosten liiton vahvistaman luokitusjär- jestelmän mukaisesti. Tilastointijärjestelmä perustuu yksinkertaiseen ja selkeään tapaturmantutkintamalliin, jota kannattaa hyödyntää myös työpaikalla suoritettavassa tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinnassa. Kun työpaikoilla tutkitaan tapaturmat ja vaaratilanteet, saadaan työpaikkakohtaista tilastotietoa, jota voidaan suoraan verrata kansallisiin ja jopa Euroopan vastaaviin työpaikkatapaturmatilastoihin. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia seurata yrityksen tilannetta ja suunnitella tapaturmien torjuntatyötä. VAKUUTUSYHTIÖIDEN TYÖSUOJELUTYÖ Vakuutusyhtiöt ja Tapaturmavakuutuslaitosten liitto harjoittavat laajamittaista työturvallisuustoimintaa. Niiden työturvallisuushenkilöstön tehtävänä on tukea ja avustaa työpaikkojen työsuojelutoimintaa. Työmuodoista mainittakoon seuraavat: tekninen tarkastustoiminta, jonka yhteydessä annetaan ohjeita koneiden ja laitteiden suojaamisesta, työmenetelmien kehittämisestä jne. vaara-analyysien ja riskienhallintaohjelmien laatiminen asiakasyrityksille uudistussuunnitelmien ja erilaisten ongelmakysymysten yhteydessä asiantuntija-avun antaminen yritysten turvallisuustyön avustaminen pitä-
26 mällä esitelmiä sekä avustamalla tilastoinnin, tapaturmatukinnan ja kampanjoiden järjestämisessä koulutus ja kurssitoiminta neuvottelupäivien järjestäminen eri yritysten edustajille työsuojelua käsittelevien julkaisujen ja painotuotteiden valmistaminen vakavien ja kuolemaan johtaneiden tapatur- mien tutkinta. TOT-menettely Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja keskeiset työmarkkinajärjestöt sopivat toukokuussa 1986 työpaikalla sattuneiden tapaturmaisten kuolemantapausten tutkinnan järjestämisestä. Tutkinnan tavoitteena on selvittää työpaikkakuolemaan johtaneet tekijät ja raportoida niistä mahdollisimman laajasti saattaen työpaikat tietoisiksi työhön liittyvistä riskeistä. Sopimuksen mukaisesti yksittäisen työpaikkakuolemantapauksen tutkinnan suorittaa tutkintaryhmä, johon kuuluu tapauksen toimialaa edustavat työnantaja-, työntekijä- ja toimihenkilöjärjestöjen sekä vakuutusalan edustajat. Vakuutusalaa edustaja tulee käytännössä siitä vakuutuslaitoksesta, josta menehtyneen työnantaja on ottanut tapaturmavakuutuksen. Tutkintaryhmän toimintaa johtaa Tapaturmavakuutuslaitosten liiton edustaja. Tutkintaryhmä raportoi työstään ns. TOT-raportissa, jossa esitetään tutkitun tapauksen tausta, tapaturmatekijät ja pohdinta mahdollisuuksista ehkäistä vastaavat tapaturmat tulevaisuudessa. Raportit jaetaan saman toimialan tai samanlaista työtä tekeviin yrityksiin ja oppilaitoksiin. Raportteja voi myös tilata maksutta Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta