39 A MAANVILJELYS JA KARJANHOITO, MEIJERILIIKE. VUOSINA 1941 j a A JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL, MEJERIRÖRELSEN. ÂREN 1941 och 1942

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK MAATALOUS 39 A MAANVILJELYS JA KARJANHOITO, MEIJERILIIKE VUOSINA 94 j a 942 l a n t h u s h Al l n in g 39 A JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL, MEJERIRÖRELSEN ÂREN 94 och 942 V AGRICULTURE E T U ÉLEVAGE DU BÉTAIL LAITERIES ANNÉES 94 e t 942 HELSINKI 947

Helsinki 947. Valtioneuvoston kirjapaino.

SISÄLLYS. INNEHALL. T e k s t i ä : I. J o h d a n t o... 5 I I. M a a n v i l j e l y s... 7 Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys.... 7 V. 94. S ä ä su h te e t... 7 S y y sv iljat... 8 K evätviljat... 8 Peruna ja ju u rik a s v it... 9 H einä ja l a i d u n... 9 V. 942. Sääsuhteet... 0 S y y sv iljat... K evätviljat... 2 Peruna ja ju u rik a s v it... 3 H einä ja la id u n... 4 M aatalousm aan a l a... 5 Pellon k ä y ttö... 5 N iityn ala ja sen k äyttö... 5 H ehtaarisadot ja sadon k o k o n aism äärä... 6 Sato re h u y k sik k ö in ä... 6 Sadon arvo... 7 Leipäviljan ja perunan kulutuslaskelm a... 8 I I I. K a r j a n h o i t o... 9 K otieläinten l u k u... 9 N autayksikköluku... 20 Kotieläim et ja p in ta -a la... 20 I V. M e i j e r i l i i k e... 20 Meijerien l u k u... 20 M aidonlähettäjien suurin lu k u m ä ä rä... 2 Meijerien vastaanottam a m aito- ja kerm am äärä... 2 M eijerituotantoon k ä y te tty m aito ja k e r m a... 22 Meijerien tu o ta n to... 23 Meijerien käynnissäolopäivien l u k u... 25 siv T e x t : m - I. I n l e d n i n g... 5. J o r d b r u l e... 7 Väderleksförhällandena och v ä x tlig h e te n... 7 Är 94. Väderleksförhällandena... 7 Höstsäden... 8 Värsäden... 8 Potatis och r o tf r u k te r... 9 Hö och h e t e... 9 Ar 942 Väderleksförhällandena... 0 Höstsäden... Värsäden... 2 Potatis och r o tf r u k te r... 3 Hö och h e t e... 4 Lantbruksjordens a r e a l... 5 Äkerns a n v ä n d n in g... 5 Ängsarealen och dess använ d n in g... 5 H ektarskördarna och skördens to ta lb e lo p p... 6 Skörden i fo d e re n h e te r... 6 Skördens v ä r d e... 7 K onsumtionsberäkning av brödsäd och potatis... 8 I I I. B o s k a p s s k ö t s e l... 9 A ntalet h u sd ju r... 9 A ntalet nötkreatu rsen h eter... 20 H usdjuren och a r e a le n... 20 I V. M e j e r i r ö r e l s e n... 20 A ntalet mejerier... 20 Maximiantalet m jölkleverantörer... 2 Av mejerierna m ottagen mjölk- och gräddmängd.. 2 Tili mejeriproduktionen använd mjölk och grädde.. 22 Mejeriernas p ro d u k tio n... 23 Dagar, da m ejerierna v ärit i g ä n g... 25 T a u l u l i i t t e i t ä m a n n a 9 4. Taululiite N:o. Peltoala hehtaareina, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani... 30 Taululiite N:o 2. Peltokasvien kokonaissadot desitonneina, lääneittäin ja maanviljelysseuro ittain... 32 Taululiite N:o 3. Peltokasvien hehtaarisadot, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani... 34 Taululiite N:o 4. N iityn pinta-ala ja sato m aalaiskunnissa lääneittäin ja maanviljelysseuroittan i.... '... 35 Taululiite N:o 5. Kotieläimet p. maalisk. 94 lääneittäin, kihlakunnittain ja maanviljelysseuroittani... 36 Taululiite N:o 6. Meijerien luku ja käynnissäoloaika, m aidonlähettäjien luku ja meijereiden vastaanottam a raaka-aine sekä tuotanto lääneittäin, kihlakunnittain ja m aanviljelysseuroittani... 40 T a b e llb ila g o r ä r 9 4. Tabellbilaga N:o. Akerarealen i hektar, länsvis och inom lantbrukssällskapen... 30 Tabellbilaga N:o 2. Ä kerväxternas totalskördar i deciton, länsvis och inom lantbrukssällskapen 32 Tabellbilaga N:o 3. Ä kerväxternas hektarskördar, länsvis och inom lantb ru k ssällsk apen 34 Tabellbilaga N:o 4. Ängsarealen och skörden i landskomm unerna, länsvis och inom lantbrukssällskapen... 35 Tabellbilaga N:o 5. H usdjuren d. mars 94, länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapen... 36 Tabellbilaga N:o 6. A ntalet mejerier och tiden, da mejerierna v arit i gäng, antalet leverantörer och m ängden av i m ejerierna m ottaget rääm ne sam t Produktionen... 40 T a u l u l i i t t e i t ä v u o n n a 9 4 2. Taululiite N:o. Peltoala hehtaareina, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani... 48 Taululiite N:o 3. Peltokasvien kokonaissadot desitonneina, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani... 50 Taululiite N:o 2. Peltokasvien hehtaarisadot, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittani... 52 Taululiite N:o 4. N iityn pinta-ala ja sato maalaiskunnissa lääneittäin ja maanviljelysseuroittani.. 53 Taululiite N:o 5. Kotieläim et p. maalisk. 942, lääneittäin, kihlakunnittain ja maanviljelysseuroittain... 54 Taululiite N:o 6. Meijerien luku ja käynnissäoloaika, maidonlähettäjien luku ja meijereiden vastaanottam a raaka-aine sekä tuotanto, lääneittäin, kihlakunnittain ja m aanviljelysseuroittani... 58- T a b e llb ila g o r â r 9 4 2. Tabellbilaga N:o. Âkerarealen i hektar, länsvis och inom lantbrukssällskapen... 48 Tabellbilaga N:o 2. Ä kerväxternas totalskördar i deciton, länsvis och inom lantbrukssällskapen 50 Tabellbilaga N:o 3. Ä kerväxternas hektarskördar, länsvis och inom lantbrukssällskapen... 52 Tabellbilaga N:o 4. Ängsarealen och skörden i landskomm unerna länsvis och inom lantbrukssällskapen... 53 Tabellbilaga N:o 5. H usdjuren d. m ars' 942, länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapen... 54 Tabellbilaga N:o 6. A ntalet mejerier och tiden, dâ mejerierna v arit i gâng, antalet leverantörer och mängden av i m ejerierna m ottaget rââm ne sam t produktionen... 58

I. Johdanto. K o sk av. 94 suoritettiin yleinen m aatalouslaskenta, ei sam anlaista edustavaa tiedustelua, jollaisia oli jä r je ste tty lähinnä edellisinä vuosina, m ain ittu n a vuonna to im itettu. Vuoden 94 m aataloustilasto perustuu näinollen pääasiassa m aatalouslaskentaan, m u tta laskennan tuloksia on ollut pakko osaksi korjata, osaksi täy d en tää m uulla tav o in hankituilla ensitiedoilla. N iinpä on pellon ja n iity n aloja k u n n ittain k o rjattu käytettävissä olevien vertailutietoj en etupäässä k u n nallisten v erotusm ittausten tulosten avulla, ja eri viljelyskasvien aloja on k o rja ttu sam assa suhteessa k u in peltoaloja. K un m aatalouslaskennan satotiedot oso ittau tu iv at epäluotettaviksi, k ä y te ttiin satotilasto n perustana vuoden 94 syksyllä suoritetun sadontark k ailu n tuloksia. Sadontarkkailua suorittivat alueneuvojat m aanviljelysseurojen alueilla toim ineiden sadonarvioim islautakuntien tai, m illoin näm ä eivät olleet te h täv ä stä huolehtineet, itse valitsem illaan k u n tien keskim ääräistä viljelystasoa edustavilla tiloilla, joiden luku oli v äh in tään % asianom aisen kunnan tilalu v u sta ja peltoala yleisim m in 5 50 ha:n väliltä. S adontarkkailua v arte n annetuissa ohjeissa kehoitettiin satom äärät selvittäm ään punnitusten ta i m itta u s te n avulla, m in kä ohella oli h eh taarisato jen laskem ista v arte n h an k itta v a ta rk a t tied o t vastaavista viljelysaloista. K eskim ääräiset hehtaarisadot on la s k e ttu m aanviljelysseuroittani aritm eettisin a k esk i arvoina k untien ylläm ainitulla tavalla selvitetyistä k eskihehtaarisadoista. V. 942 su o ritettiin viljelysalatietojen keräys, kuten m aatalouslaskentavuotenakin, viljelyspäällikköjen to i m esta k aik ilta varsinaisilta m aatalousviljelm iltä. H en kilöiden, joilla oli viljelyksessään peltoa vähem m än k u in h a, oli itse to im ite tta v a peltoalan k äy ttö ä koskev a ilm oituksensa kansanhuoltolautakunnille. Ilm oitusvelvollisia olivat kaikki henkilöt, joilla oli viljelyksessään viljaa, jo tk a viljelivät perunaa ja ruokajuurikasveja yhteensä v äh in tään 5 aarin alalla ta i joilla oli peltoalaa viljelyksessään v äh in tään 25 aaria. Ensiaineiston perusteella lask ettu ja kuntien kokonaispeltoaloja ja eri kasvien aloja on kuiten k in, k u te n edellisenäkin vuonna, k o rja ttu vertailuaineistojen avulla. H ehtaarisatojen selvittäm iseksi m ä ärättiin, e ttä k u n kin alueneuvojan oli yhdessä naapurialueen alueneuvojan sekä m aanviljelysseuran tuotantokonsulentin ehdottam an m aanviljelijän kanssa v alitta v a kuntien keskim ääräisiä kasvusuhteita edustavia tarkkailulohkoja, joiden h eh taarisado t oli selvitettävä p u n n i tuksilla ta i m ittauksilla. Lohkoja v alittiin, sikäli kuin asianom aisten viljelyskasvien ala oli suurem pi kulle- I. Inledning. D á är 94 utfördes en allm än lantbruksräkning, verkställdes ej näm nda är en liknande representativ undersökning, som m an anordnat de närm ast föregäende áren. 94 ars S tatistik grundar sig sälunda huvudsakligen pä lantbruksräkningen, m en m an h ar v ä rit tvungen a tt delvis korrigera räkningens résultat och delvis kom plettem dem m ed pä annat s ä tt införskaffade prim äruppgifter. Sälunda har m an kom m unsvis korrigerat äkerns och ängens arealer med hjälp av till buds stâende jäm förelseuppgifter i huvudsak m ed de kom m unala beskattningsm ätningarna och de olika odlingsväxtem as arealer aro korrigerade i sam m a proportion som äkerarealem a. D a lantbruksräkningens skördeuppgifter v isat sig vara otillförlitliga användes som grpnd för skördestatistiken resulta te n av den under hösten 94 verkställda skördekontrollen. Skördekontrollen utförde kretsinstruktö rem a pä lägenheter utsedda av pä lanthrukssällskapens om räden verksam m a skördeuppskattningsnäm nder eller, dâ dessa ej bekym rät sig om sitt uppdrag, pä av dem själva valda lägenheter representerande kom m unernas genom snittliga odlingsnivä och vilkas an tal v a r m inst % av ifrägavarande kom m uns lägenhetsantal och äkerarealen vanligen m ellan 5 50 ha. I de anvisningar, som givits för skördekontrollen uppm anades a tt u tred a skördemängderna m ed tillh jälp av vägningar eller m ätningar, varjäm te m an hade a tt införskaffa noggranna uppgifter frán m otsvarande odlingsarealer i och för hektarskördam as räkning. M edelhektarskördam a äro räknade lantbrukssällskapsvis som aritm etiska medelvärden av kom m unernas pä ovannäm nda s ä tt utredd a m edelhektarskördar. Ä r 942 verkställdes pä uppdrag av odlingscheferna säsom under lantbruksräkningsäret en insam ling av uppgifter om odlingsarealerna frân alla egentliga lantbrukslägenheter. Personer, vilka hade m indre än ha äkerareal pä sinä lägenheter, m äste själva om hestyra sinä rap p o rter rörande äkerarealens användning tili folkförsörjnihgsnäm nderna. Skyldiga a tt deklarera voro alla personer, vilka pä sin lägenhet hade spannm äl, vilka odlade p o tatis och m atro tfru k ter tillsam m an pä en areal av m inst 5 ar eller vilka hade äkerareal pä sin lägenhet m inst 25 ar. K om m unernas pä grund av p rim ärm aterialet beräknade to ta la âkerarealer och de skilda väx tern as arealer äro korrigerade m ed tillh jälp av jäm förelsem aterialen. F ö r a tt u t reda h ek tarsk ö rd arn a bestäm des, a tt varje kretsin stru k tö r hade a t t tillsam m an m ed grannom rädets k retsin stru k tö r sa m t m ed en av lantbrukssällskapets produktionskonsulent föreslagen jordbrukare u tv älja kontrollskiften, v ilk a representera kom m unernas g e nom snittliga växtförhällanden och vilkas hektarskörd ar borde utred as genom vägningar eller m ätningar.

6 kin kasville erityisesti m ä ärätty ä vähim m äisalaa, kussakin krum assa viljelysalan laajuudesta riippuen 4 8, ja lohkojen suuruus oli viljakasveilla vähintään 0.5 h a, herneillä 0.2 5 h a, perunoilla ja juurikasveilla 0.2 o h a sekä heinällä ha. K untien keskihehtaarisadot lask ettiin aritm eettisina keskiarvoina lohkojen hehtaarisadoista. K okonaissadot on lask ettu k u n n itta in kertom alla k u n k in kasvin viljelysala ylläm ainitu lla ta v alla lasketulla h ehtaarisadolla. N iistä k a s veista, joiden viljelysala kunnassa oli niin pieni, että lohkoja ei v alittu, on hehtaarisatona k ä y te tty m aanviljelysseuran keskiarvoa ta i eräissä tapauksissa h a r k in taan perustuvaa arviolukua. V iljasadot on v. 942, m ikäli ne on p u n n ittu k u i v a ttu in a ja puhdistettu in a, m uunnettu ulkokuivaa, puhdistam atonta satom äärää vastaaviksi. Perunasatoon lu ettiin kuuluviksi m yöskin pienet ja ruton v ik u u tta m a t m ukulat. K otieläinten lu k u a koskeva tilasto perustuu osaksi kansanhuoltom inisteriön vuosien 94 ja 942 m aaliskuulla su o rittam iin karjanlaskentoihin, osaksi yleiseen m aatalouslaskentaan, jonka tied o t ovat syyskuun p äiv ältä 94. M ain itu t lask enn at koskivat p eriaatteessa k aik k ia karjanom istajia ta i -haltijoita. P u o lustuslaitoksen k äy ttö ö n luovutetu t hevoset oli ohjeiden m ukaan o te tta v a huom ioon hevoslukua m e rk ittäessä. V. 942 su o rite ttu a laskentaa v arte n annetuissa ohjeissa k eh o itettiin tieto jen k erääjiä erikoisesti k ä y m ään jokaisessa karjasuojassa toteam assa eläinten luku. Peltoala- ja sato tilasto a ei tällä kertaa ole julkaistu k ih lakunnittain m m. h eh taarisato ja koskevien ensitietojen vähälukuisuuden vuoksi. K ihlakunnittainen ja kunnittainen tilasto m aatalouslaskelm assa selville saadun peltoalan k äy tö stä v. 94 julkaistaan laskentajulkaisun I I I osassa (SVT III: 38: 3). M ainitu n julkaisun I I osassa (SVT III: 38: 2) on y h tä yksityiskohtaisena esitetty m aatalouslaskennan kotieläintilasto. M eijeritilasto on kum panakin vuonna la ad ittu sam oja p eria atteita n o u d attaen k u in v. 940, jolloin o te ttiin k äytäntöön uusi kyselylom ake. Vuoden 94 m aataloustilasto kokonaisuudessaan k äsittää vain M oskovan rau h a n rajojen sisäpuolella olevan alueen, k u n ta a s vuoden 942 tilastoon sisältyvät m yös tied o t M oskovan rauhassa m enetetyiltä alueilta. Skiften utvaldes i v arje kom m un, sä v itt som respektive odlingsväxters om räde v ar större än för varje v äx t särskilt bestäm d m inim iareal, beroende pä odlingsarealens storlek 4 8 st., och skiftenas storlek v ar för spannm älsväxter m inst 0.5 ha, för ärte r 0.2 5 ha, för potatis och ro tfru k ter O.20 h a sam t för hö ha. Komm unernas m edelhektarskördar räknades som aritm etiska m edelvärden för skiftenas hektarskördar. T otalskördam a äro räknade kom m unsvis genom a tt m ultiplicera varje växts odlingsareal med pä ovann äm nt s ä tt beräknad hektarskörd. A v de växter, vilkas odlingsareal i kom m unen v ar sä liten, a tt m an ej v a lt nägra skiften h ar m an som hektarskörd använt lantbrukssällskapets m edelvärde eller i nägra fall e tt uppskattning stal, som grundar sig pä prövning. Spannm älsskördarna är 942 h a i den m an de äro vägda torkade och rengjorda förändrats tili m otsvarande, utetorkad och orensad skördem ängd. Till potatisen räknades höra även smä av rö ta angripna knölär. Den Statistik, som berör husdjurens antal grundar sig delvis pä de av folkförsörjningsm inisteriet under ären 94 och 942 i m ars m änad verkställda husdjursräkningam a, delvis pä den allm änna lantbruksräkningen, vars uppgifter hänföra sig tili den sept. 94. Dessa räkningar om fattade i princip alla boskapsägare eller -innehavare. De tili försvarsm aktens bruk överlätna h ästam a böra enligt anvisningarna tagas i b etrak tan d e vid upptecknande av hästam as antal. I de anvisningar, som gavs v id verkställande av 942 ärs räkning uppm anades uppgiftem as insam lare a tt besöka särskilt varje boskapsstall för a tt konstatera djurens antal. S tatistiken över äkerarealen och skörden h ar ej denna gang publicerats häradsvis bl. a. tili följd av prim äruppgiftem as fätalighet beträffande hektarskör - darna. S tatistiken anförd häradsvis och kom m unsvis över äkerarealens användning är 94 och som m an genoni lantbruksräkningen fä tt utredd publiceras i lantbruksräkningspublikationens I I I del (FOS III: 38: 3). I sagda publikations I I del (FOS III: 38: 2) finner m an även lika d etaljerat fram ställt genom lan tb ru k s räkningen erhallen husdjursstatistik. M ejeristatistiken är v artd era äret uppgjord med iakttagande av sam m a prjnciper som är 940, da en ny frägeblankett togs i b r u k. 94 ärs lantbruksstatistik om fattar i sin helhet b lo tt det inom Moskva fredens gränser liggande om rädet, da äter 942 ärs S tatistik innehäller uppgifter även frän de vid Moskva freden förlorade om rädena.

II. Maanviljelys. Sääsuhteet ja kasvillisuuden kehitys. S ääsuhteista ja niiden vaikutuksesta kasvillisuuden kehitykseen viljelyskausina 940 4 ja 9442 esitettäköön lähinnä m aataloushallitukselle saapuneiden vuodentuloilm oitusten sekä ilm atieteellisen keskuslaitoksen kuukausitiedonantojen perusteella seuraavaa. V. 94. Sääsuhteet. T alvikausi 940 4 oli varsin kylm ä sam oin k u in sen edellinenkin. Ilm atieteellisen keskuslaitoksen havaintojen m ukaan oli v :n 94 tam m ikuun läm pötila 9 % alem pi kuin keskim ääräisinä vuosina. Sam a suunta vallitsi vielä helmi- ja m aaliskuunkin aik an a ollen edellisen keskiläm pötila n. 2.5 C ja jä lk i m äisen n. 0.5 C alem pi norm aalia. Edelleen huhti-, touko- ja kesäkuunkin aikana olivat poikkeuksellisen kylm ät y ö t yleisiä. Talven lum ipeite oli ohuenpuoleinen, joten an k aran pakkasen johdosta m aan routakerros ulo ttu i eräiden tietojen m ukaan ainakin 70 sm syvyyteen. S adetta saatiin vuoden alkupuolella hyvin niukasti. Senvuoksi m yös roudan sulam inen keväällä edistyi h itaasti, josta ta as oli seurauksena kylvötöiden m yöhästym inen keskim äärin 2 viikolla. V aikkakin ihmis- ja hevostyövoim an puute h aitta si kylvötöiden suorittam ista olivat sensijaan sääsuhteet kylvöjen k annalta hyvin suotuisat. K oska koko alkukesä oli vähäsateinen, jo u tu i kasvillisuus suuresti kärsim ään kuivuudesta, joka oli siksi poikkeuksellinen, e ttä amm attim iehetkään eiyät entisen kokem uksensa nojalla osanneet täy sin arvioida sen v aik u tu sta. Sadem äärä oli tu n tu v a sti pienem pi kuin edellisenä vuonna, joka jo oli kuivim pia, m itä tunnetaan. N iinpä etelä-suomessa oli touko-, kesä- ja h einäkuun yhteinen sad e m äärä n. 25 % ja pohjois-suomessa vain n. 3 % n o r m aalista. Sitävastoin elokuu oli hyvin runsassateinen, ollen sadem äärä m uutam illa seuduilla etelä-suomessa n. 56 % ja pohjois-suom essa n. 205 % norm aalista. Syyskuun sadem äärä m iltei koko m aassa jä i jonkun verran norm aalia alem m aksi. L äm pötilasta on yleensä sanottava, e ttä kasvukauden alku oli huom attavan viileä. V asta kesäkuun loppupuolella ilm a läm peni hu om attav asti, v aik k a silloinkin oli m uutam illa seuduilla lieviä halloja. H einä- ja elokuun läm pötila oli jonkun v erran norm aalia korkeam pi, k u n ta as k asv u kauden lopulla vallinnut läm pötila oli norm aalia alempi. K un tu n tu v ia sateita saatiin liian m yöhään, suureksi osaksi jo tuleentuneelle sadolle, jo h tu i n iistä h u o m a tta v aa h a itta a sadonkorjuulle sekä ainakin m aan pohjoisissa osissa kevätviljasadon tuleentum isen estym inen, sam alla k u n alavilla m ailla tulvavesi aiheutti tu h o ja. K im m aa jä ä ty i ja p eitty i huom attavan v a h valla lum ikerroksella jo lokakuun alussa, jo u d u ttiin su u ri osa ainak in peruna- ja juurikasvisadosta korjaa- II. Jordbruk. Väderleksförhällandena sam t växtlighetens utveckling. Om väderleksförhällandena och deras inverkan pä växtlighetens utveckling under odlingsperioderna 940 4 och 94 42 m ä anföras följande närm ast pä grund av tili lantbruksstyrelsen anlända ärsväxtrapporter sam t m eteorologiska centralanstaltens m änadsöversikter. l r 94. Väderleksförhällandena. V interperioden 9404 var säsom även den förra synnerligen kali. E nligt m eteorologiska centralanstaltens observationer v ar tem peratu ren för januari m ânad àr 94 9 % lägre än under genom snittsàr. Sam m a rik tn in g rädde ännu under februari och m ars m ânad, i det den föregäende m änadens m edeltem peratur v ar ung. 2.5 C och den señares om kring 0.5 C under det nórm ala. U nder april, m aj, och juni m ânad voro fortsättningsvis exceptionellt kalla n ä tte r allm änna. V interns snötäcke v ar pä tu n n are sidan, varför tjälen i jorden tili följd av den stränga kölden sträckte sig enligt nägra rapporter ända tili 70 cm djup. R egn fick m an i början av äret m ycket knappt. D ärför fram skred även tjälens upptinande pä vären längsam t, vilket hade till följd en försening av säningsarbetena m ed ung. 2 veckor. E huru bristen pä säväl m änsklig arbetskraft som pä dragare inverkade störande pä säningsarbetena, voro därem ot väderleksförhällandena för sadden m ycket gynnsam m a. E m edan hela försom m aren v ar regnfattig, kom växtligheten a tt m ycket Iida av torka,viiken v ar sä exceptionell, a tt ej ens fackm ännen med stöd av föregäende erfarenheter kunde fullkom ligt bedöm a dess verkningar. Regnm ängden v ar kän n b art m indre än under det föregäende äret, som även v ar ett av de to rraste ár m an känner. Sâ t. ex. v ar i södra Finland den gemensamma regnm ängden under m aj, ju n i och juli m änad om kring 25 % och i norra F in land b lo tt c. 3 % av det nórm ala. D ärem ot v ar augusti m ycket regnrik, i det regnm ängden pä nägra orter i södra F inland v ar om kring 56 % och i norra F inland om kring 205 % av det nórm ala. Septem ber m änads regnm ängd uppgick i heia landet b lo tt tili nägot under det nórm ala. Om tem per atu ren kan m an överhuvud säga, a tt växtperiodens början v ar anm ärkningsvärt kylig. F orst m ot slutet av ju n i blev vädret m ärk b art varm are, ehuru även dä lindriga froster förekommo i en del trak ter. Juli- och augusti m änads tem p eratu r v ar i nägon m än högre än norm alt dä äter den i slutet av växtperioden rädande tem peraturen v ar under den nórm ala. D ä kännbara regn erhöllos allt för sent, p ä den till stor del redan m ogna säden, blev d e tta tili anm ärkningsvärd skada för skördens inbärgning sam t till hinder för värsädens m ognad átm instone i landets nordliga delar, sam tidigt som

8 m aan e rittä in epäedullisissa olosuhteissa, joista m yöskin jo h tu i syyskyntöjen suorittam isen lykkääntym inen kevääseen. Syysviljat. Syysviljan o raat olivat ' talvehtineet hyvin ty y d y ttä v ä sti, sillä m aa ehti vahvasti routaantu a ennen lum en tu lo a, eikä talv en aikana esiintynyt tu n tu v a sti suojasäitä. Täm än vuoksi m yöskin lumihom een esiintym inen oli v äh äistä. O raat paljastuivat lum en a lta e rittä in k irk k ain a eri puolilla m aata. M utta vähitellen ne jo u tu iv at kärsim ään su u rta tu h o a k y l m ien k ev ättu u lien ja kuivuuden vuoksi. M yöskin p in ta ro u ta ja jääpolte ilm oitetaan m uutam illa seuduilla oraiden tuhoutum isen aiheuttajiksi. M onin paikoin oraiden heikko kunto jo h tu i m aan kasvinravintoaineiden p uutteesta, koska hyvin lannoitetu illa pelloilla laajoilla aloilla etelä-suomessa esiintyi hyvin rehevää kasvustoa. R ukiin heilim öim inen ta p a h tu i lounais-suomessa kesäkuun 24 päivän ja heinäkuun 9 päivän välisenä aik an a sekä itä- ja pohjois-suom essa heinäkuun alk u puolella. K oska silloin vallitsi alkukesän poutakausi, olivat sääsuhteet heilim öinnin k an n alta katsoen hyvin suotuisat. Sadon kehittym inen ja tuleentum inen voi ta p a h tu a m yös edullisissa olosuhteissa, koska läm m intä p o u tasäätä ja tk u i koko heinäkuun. K ovasta k u iv u u desta aiheutui p ienijyväisyyttä. L eikkuu aloitettiin etelä-suom essa elokuun 5 p äiv in ä ja m uulla 0 2 päivinä. Elokuun ru n saat sateet h a itta siv at leikkuuta sekä aih eu ttiv at sadon pilaantum ista kuhilailla. R ukiin satoluvuksi koko m aassa on sa atu lokakuulla 4.8. Syysvehnän korjuu su o ritettiin U udenm aan ja H äm een lääneissä elokuun 23 29 p:nä, m uualla p ä ä asiallisesti elokuun 2 29 p:nä. Sato arvioitiin lo k a kuulla keskim äärin koko m aassa keskinkertaista huonom m aksi (4.4). Syysrukiin kylvö alo itettiin yleisesti elokuun 20 p:nä ja tk u en syyskuun 7 p:ään sateiden tehdessä su u rta h a itta a. E dellisestä poikkeavasti kylvötyöt a lo ite t tiin V aasan ja Lapin lääneissä elok. 29 jatkuen syys k. 0 p:än ja V iipurin lään issä syyskuun 2 p:än. K evätviljat. K evätviljojen kylvö voitiin suorittaa hyvin suotuisien sääsuhteiden vallitessa, joskin hidas kevääntulo n iitä m y ö h ästy tti. O raiden kehittym inen 0 k u itenkin v alite tta v an hidasta poikkeuksellisen k u i v uuden ja kylm ien tu u lien vuoksi. K u n sa teita sa a tiin tu n tu v a sti v asta elokuulla, ei niillä enää ollut m erk ity stä ainakaan aikaisem m in kylvetyille kevätviljoille. M yöhem m istä kylvöistä ei paikoin saatu ensinkään tu le en tu n u tta satoa. R u n saat sateet aih eu t tiv a t kasvuston lakoutum ista ja sadon pilaantum ista pelloilla. H arvinaisen aikainen talven tulo lisäsi vielä n iitä vaikeuksia, joiden vallitessa sadonkorjuutöitä jo u d u ttiin suorittam aan vähäisellä ja heikolla ihmisja hevostyövoim alla. K asvitaudeista vain lentonoki ja tuhoeläim istä juurim adot sekä k irp at o vat h u o m a tta v in m äärin esiintyneet johtuen tuholaisten vähyys lähinn ä edellisenä talv en a vallinneista a n k a rista pakkasista. översv äm n in g ar p ä lä g lä n ta m a rk e r fö ro rsak ad e skad o r. M arken frös till och b e tä c k te s m ed e tt an m ärk - n in g s v ä rt tjo c k t snölager re d a n i b ö rja n av O ktober, v a rv id m a n kom a t t b ä rg a en sto r del a v ä tm in sto n e p o ta tis och ro tfru k tssk ö rd en u n d e r sä rsk ilt ofördelaktig a fö rh ällanden, v a ra v äv en följde a t t v e rk stä lla n d e t a v h ö stp lö jn in g a m a m äste u p p sk ju ta s tili v ären. Höstsäden. H östsädens broddar hade övervintrat m ycket tillfredsställande, ty m arken h ann kräftigt frysa tili före snöns ankom st och under vintern förekommo ej kän n b ara töväder. F ö r den skull v ar förekom sten av snömögel ringa. D a b roddam a frigjordes frän snö visade de sig pä olika häll i landet v ara sä r skilt klara. Men sm äningom kommo de a tt lida stor skada tili följd av kalla värvindar och torka. Även tjälbildning vid y ta n och isbränna uppgives vara orsaken tili a tt b ro d d am a ta g it skada i nägra trak ter. P ä m änga Ställen förorsakades broddam as svaga växtk raft av jordens brist p ä växtnäringsäm nen, em edan pä välgödslade äkrar pä vidsträckta om räden i södra F inland förekom e tt m ycket frodigt växtbeständ. R ägen blom m ade i sydvästra F inland m ellan 24 ju n i och 9 ju li sam t i östra och norra F inland i början av juli. Em edan dä ännu rädde försom marens period av uppehällsväder, voro väderleksförhällandena vad blom ningen vidkom m er m ycket gynnsam m a. Skördens utveckling och m ognad künde även ske under fördelaktiga förhällanden, em edan d et varm a uppehällsvädret fortsatte heia juli m änad. Den stränga torkan förorsakade sm äkornighet. Skörden begynte i södra F inland m ellan den 5 augusti och annorstädes m ellan 0 2. A ugusti m änads rikliga regn voro tili förfäng för skördearbetet sam t orsak tili a tt säden pä skylam a tog skada. Rägens skördetal i heia landet h ar m an i Oktober uppsk attat tili 4.8. H östvetets bärgning vidtog i N ylands och Tavastehus län den 23 29 augusti, annorstädes huvudsakligen m ellan den 2 29 augusti. Skörden uppskattades i Oktober i m edeltal i heia landet till under medelm ä tta n (4.4). S ädden av h ö strä g beg y n te allm än t d en 20 au g u sti och fo rtsa tte tili d en 7 Septem ber, v a rv id reg n en gjo rd e sto r sk ad a. A w ik a n d e frä n d e tta b eg y n te sänin g sarb eten a i V asa och L ap p lan d s lä n d en 29 a u g u sti och fo rtsa tte tili d en 0 Septem ber och i V iborgs lä n tili d en 2 Septem ber., Värsäden. Sädden av värsäd künde utföras under m ycket gynnsam m a väderleksförhällanden, om även värens längsam m a ankom st försenade densamma. B roddam as utveckling v ar likväl bekiagansvärt längsam jjl följd av den exceptionella torkan och de kalla vindarna. D ä m an fick regn kännbart först i augusti hade det ej m era nägon betydelse ätm instone ej för tidigare sädd värsäd. Av scnare sädd fick m an pä sina Ställen ej alls mögen skörd. De rikliga regnen förorsakade liggsäd hos beständet och skördens förskäm ning pä äk ra rn a. V intem s ovanligt tidiga ankom st ökade ytterligare de svärigheter, under vilka skördearbetena kommo a tt utföras m ed liten och svag människo- och hästkraft. Av växtsjukdom ar h a r blott flygsot och av skadeinsekter rotm ask och jordloppor yppats i anm ärkningsvärd grad, beroende pä skadeinsekters ringa m ängd, vilket närm ast h ar sin orsak i de under föregäende vinter rädande stränga kölderna.

9 K evätvehnän kylvö alo ite ttiin etelä-suom essa y leisim m in toukokuun 2 6 p:nä ja p ä ä tty i sam an kuun 2226 p:nä H äm een V iipurin, M ikkelin ja K uopion lääneissä se su o ritettiin toukok. 5 29 p:nä sekä pohjois-suom essa 9 3 p:nä. K orjuu alo itettiin yleisesti elokuun 2 p:n ja syyskuun p:n välisenä aik an a sekä saatiin loppuun suoritetuksi syyskuun loppuun mennessä. Satoluvuksi koko m aassa arvioitiin lo k a kuussa 4.2. O hran kylvöön ry h d y ttiin lounais-suom essa to u kok. 23 p:nä, keski- ja itä-suom essa toukok. 22 26 p:nä sekä pohjois-suomessa toukok. 26 28 p:nä. K ylvö tu li loppuun suoritetuksi etelä-suom essa to u kok. lopulla ja keski- sekä pohjois-suom essa kesäk. 2 8 p:nä. K asvua h a itta siv at m uutam in paikoin lievät h allat ja k irp at. K orjuu alo itettiin yleisesti elokuun 4 p:nä (Lapin läänissä) ja p ä ä tty i syyskuun 4 p:nä (Uudenm aan läänissä). Koko m aan satoluvuksi lokakuussa arvioitiin 3.9. K auran kylvö aloitettiin yleisesti toukokuun 4 7 p:nä ja p äätty i m ain itu n kuukauden lopulla. K orjuu ta p a h tu i etelä-suomessa elokuun 8 ja syyskuun 8 p:n välillä sekä pohjois-suom essa elokuun 30 ja syyskuun 3 p:n välillä. K oko m aan sato arvioitiin lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (4.). Sekaviljan ja palkokasvien sadot arvioitiin koko m aassa lokakuussa keskinkertaista huonom m iksi (4. l ja 4.o). Peruna ja juurikasvit. P erunan istutus suoritettiin yleisesti etelä-suomessa toukok. 28 p:n ja kesäkuun 2 p:n välisenä aikana ja pohjois-suom essa kesäk. 2 6 p:nä ollen koko m aassa loppuun su o rite ttu kesäk. 2 p:nä. K asvuston k eh ity stä h a itta si suuresti alk u kesän kuivuus. E lokuun alussa sa atu runsas sade paransi kuitenkin huom attasvasti satotoiveita. Syyskuun alussa olleet h allat vähensivät puolestaan ain a k in m yöhäisem pien laatu jen kohdalta satoa paljon varsinkin pohjois-suom essa. K asv itau d it eiv ät m a i n ittav a sti h aitan n eet perim än kasvua. K u n korjuutöissä oli niukasti työvoim aa, edistyivät ne h ita asti ollen vielä m onin paikoin lokakuun alussa kesken. M aan jääty m in en ja runsas lum isade lokakuun alk u puolella tek iv ät kokonaan m ahdottom iksi silloin vielä keskeneräisen perunannoston, joka yleisesti oli aloite ttu jo syysk. 0 3 p:nä. Perunasato koko m aassa arvioitiin lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (3.9 ). R ehujuurikasvien kylvö alkoi etelä- ja keski-suom essa toukokuun 2 29 p:nä sekä pohjois-suomessa kesäkuun 2 6 p:nä, tu llen loppuun suoritetuiksi v a s ta av a sti toukok. 30 p:nä ja kesäkuun 8 p:nä. A lkukesän kuivuus ja k irp at aih eu ttiv at kasvustolle suurta tuhoa. Monin paikoin to im itettiin uusintakylvö ta i k ä y tettiin jo rehujuurikasveille kylvetty pelto muille viljelyskaveille. E lokuun sateet edistivät tu n tu v asti kasvua. Nosto alo itettiin lokakuun alkupäivinä ja ja tk u i sam an kuukauden loppupuolella. V arhainen m aan jäätym inen lokakuun alkupuolella teki noston jatkum isen kokonaan m ahdottom aksi. Koko m aassa arvioitiin sato lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (4.). Heinä ja laidun. A pilan talvehtiessa suotuisien olosuhteiden vallitessa sen kasvusto paljastu i hyvin elinvoim aisena. A pilam ätä ei aih eu ttan u t tuhoja. K evät- Sädden av värvete tog sin början i södra F inland allm ännast den 2 6 m aj och slutfördes den 2226 i sam m a m&nad. I T avastehus, Viborgs, St. Michels och K uopio län verkställdes den m ellan den 5 29 m aj och i norra P inland den 9 3. Skörden begynte allm änt m ellan den 2 augusti och September och slutfördes innan September m änads slut. Skördetalet i heia landet uppskattades i Oktober tili 4.2. Med koms&dden började m an i sydvästra-pinland den 23 m aj, i m ellersta och södra F inland den 22 26 m aj sam t i norra F inland den 26 28 m aj. Sädden slutfördes i S-Finland i slutet av m aj sam t i m ellersta och norra F inland den 2 8 juni. V äxtligheten skadades pä nägra Ställen av lindriga froster och jordloppor. Skörden vidtog allm änt den 4 augusti (i Lapplands län) och slutfördes den 4 September (i N ylands län). H eia landets skördetal uppskattades O ktober tili 3.9. H avresädden begynte allm änt den 4 7 m aj och upphörde i slutet av näm nda m änad. Skörden v erk ställdes i södra F inland m ellan den 8 augusti och 8 September sam t i norra F inland m ellan den 30 a u gusti och 3 septem bbr. H eia landets skörd u p p sk attades i Oktober tili u nder m edelm ättan (4.). B landsäden och baljväxternas skördar u p p sk a tta des i heia landet i Oktober tili under m edelm ättan (4. och 4.o). Potatis och rotfruktcr. P otatissättningen verkställdes allm änt i södra F in lan d m ellan den 28 m aj och den 2 ju n i och i norra F inland m ellan den 2 6 ju n i och v ar slutförd i heia landet den 2 juni. Försom m arens torka gjorde m ycket förfäng ä t beständets utveckling. D et rikliga regnandet i början av augusti förbättrade likväl m ärkbart skördeutsiktem a. De i början av September inträffade fro sterna inskränkte för sin del ätm instone vad de senare p otatissortem a beträffar m ycket skörden i norra F inland. V äxtsjukdom ar h av a ej näm nvärt skadat potatisväxten. D a det v id skördearbetet v ar k n ap p t m ed arbetskraft fram skred d etta längsam t och v ar ännu i början av Oktober pä m änga ställen oavslutat. M arken^ isbeläggning och e tt rikligt snoväder i början av Oktober gjorde den dä ännu pä hälft läm nade potatisupptagningen omöjlig, vilken allm änt hade börjat redan den 0 3 Septem ber. P otatisskörden i heia landet uppskattades i Oktober tili u nder m edelm ättan (3.9). Sädden av ro tfrukter begymte i södra och m ellersta F inland den 2 29 maj sam t i norra F inland den 2 6 juni, och slutfördes respektive 30 m aj och 8 juni. Försom m arens torka och jordloppor förorsakade v ä x t ligheten stor skada. P ä m änga ställen verkställdes n y sädd eher användes den för ro tfru k te m a plöjda äkern för andra odlingsväxter. A ugusti m änads regn befräm jade k än n b art växtligheten. U pptagningen av ro tfrukter begynte de första dagarna av Oktober och fortsatte tili slutet av sam m a m änad. M arkens tidiga tillfrysande i början av Oktober gjorde det om öjligt a tt fo rtsätta upptagningen. I heia landet u p p sk a ttades skörden tili i Oktober under m edelm ättan (4. l). Höet och betet. D a klövern övervintrade under m ycket gynnsam m a förhällanden, visade den sig dä den blev b ar v a ra m ycket livskraftig. K lö v errö ta 2

0 kauden aikana kuivuus ja kolea sää h id a stu tti k u i te n k in suuresti heinän kasvua. H einän korjuu a lo ite t tiin yleisesti heinäkuun 8 4 p:nä hyvien sääsuhteiden vallitessa ja sa atiin loppuun suoritetuksi etelä- Suomessa keskim. heinäkuun 26 p:nä sekä keski- ja pohjois-suomessa heinäkuun lopulla ja elokuun 5 p:nä. H einän la atu oli yleensä hyvä. Sato arvioitiin koko m aassa lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (4. o). K un sateita saatiin v asta elokuussa, m yöhästyi heinän jälkikasvu jonkun verran, m u tta oli kasvukauden lopulla m onin paikoin runsas. N iittyheinän sato arvioitiin lokakuussa keskinkertaista huonom m aksi (3.8). L aidun arvosteltiin kesäkuussa etelä- ja keski-suom essa k esk in kertaista huonom m aksi ja pohjois-suom essa huonoksi, heinä- ja elokuussa keskinkertaista huonom m aksi ta i huonoksi, m u tta syyskuussa yleensä keskinkertaiseksi. E ri viljelyskasvien kasvutila eri ajan k o h tin a k asv u k auden kuluessa näkyy seuraavista suhdeluvuista, jo tk a osoittavat millaiseksi satotoiveet ta i jo k o rjatu t sadot on keskim äärin arvosteltu m aataloushallitukselle k esän aikan a saapuneissa vuodentuloilm oituksissa ). fö ro rsak ad e ej n ä g ra sk ad o r. U n d er värp erio d en försenade to rk a n och d e t k y lig a v ä d re t m y ck et h ö ets v ä x t. H ö ets in b ärg n in g beg y n te a llm ä n t den 8 4 ju li u n d e r gynnsam m a väderlek sfö rh ällan d en och slutfördes i sö d ra F in la n d i m edeltal d e n 26 ju li sa m t i m ellersta- och n o rra F in la n d i slu te t a v ju li och d en 5 a u g u sti. H ö ets k v a lite t v a r över h u v u d god. S körden u p p sk a tta d e s i h eia la n d e t i O ktober till u n d e r m e d e lm ä tta n (4.o). D a reg n föll fö rst i au g u sti, försenade sig h ö ets a te rv ä x t n ä g o t, m en v a r v id v äxtp erio d en s slu t p ä m än g a ställen riklig. Ängshöets sk ö rd u p p sk a tta d e s i O ktober till u n d e r m ed elm ä tta n (3.8). B e te t u p p sk a tta d e s i ju n i i sö d ra och m ellersta F in la n d till u n d e r m e d e lm ä tta n och i n o rra F in la n d till d älig t, i ju li och a u g u sti till u n d e r m edelm ä tta n eller d älig t, n jen i Septem ber a llm än t tili m edelm ä ttig t. D e o lik a o d lin g sv äx tern as v äx tläg e v id olik a tid - p u n k te r a v v äx tp erio d en s lopp fram g är av följande re la tiv a ta l, v ilk a u tv isa tili v ilk e t v ä rd e skördeutsikte rn a eller de re d a n b ärg ad e sk ö rd a rn a i m ed eltal upps k a tta ts enligt till la n tb ru k ssty re lse n u n d e r som m aren in lu p n a ä rs v ä x tra p p o rte r ). 0^8A is O H 'BTU0A,4^A 83; sra. s m y ; Kesäk. Ju n i 5 p:nä 94 4.6 4. 7 5.5 H einäk. Ju li»»» 5.0 5.0 5.8 Elok. A ugusti»»» 4.8 4. 6 5.4 Syysk. Septem b.»»» 4.6 4. 5 4.9 Lokak. O ktober»»» 4. 4 4.2 4.8 «JtHO 0IA3H p S S p T IU ffl; 'D ftia 'B 5t8g ja ^ x R A f ie g ; ^ ta S ro i -05ii«a svmo& B u n i a j I 8 * 3 p u j * 0 n ( jia S 'B Jiunnf oi[h«a 'B U p q O A J Ä ^ o q s ä n y KB3itAWn.lt 4. 7 4. 7 4.6 4.8 5.0 4. 4 4. 3.9 4. 9 5.0 4.8 5. 5. 3 4. 4 4.4 4.3 4. 4 4.6 4.5 4.6 5.0 4.3 4.2 4.o 4. 2 4.4 4. 3 4. 3 4. 5 4.5 4.2 3.8 3.9 4. 2 4. i 4.0 3.9 4. l 4.o 3.8 V. 942. Sääsuhteet. Syksyn 94 sekä sitä seuraavan ta lv i kauden 9442 sääsuhteet olivat m onessa suhteessa epäedullisia m aataloudelle. Syysviljojen k y lv öt m yöh ästy iv ä t sateiden johdosta, ja poikkeuksellisen aik ainen talv en tulo h a itta si mm. syyskyntöjen su o ritta m ista. Talven ollessa harvinaisen an k ara ja kylm ien säiden jatk u essa vielä toukokuullakin k ärsiv ä t syysviljan o raa t huom attavia vau rio ita. A lkukevät oli suhteellisesti k u iv a ja suurem pia sateita sa ttu i vasta toukokuun puolivälissä. T oukokuun sadem äärä oli m aan eteläpuoliskossa vain 76 % norm aalisesta; vain K uopion, M ikkelin ja V iipurin lääneissä satoi jokseenk in norm aalim äärän. K esäkuu oli lounaassa ja osaksi lännessä runsassateinen, pohjoisessa jokseenkin n o r m aali, m u tta m uualla vähäsateinen; keskim äärin satoi m aan eteläosassa 73 % n orm aalim äärästä. L äm pötila oli suurim m assa osassa m a ata v ajaan asteen n o r m aalia korkeam pi; mm. länsirannikolla kuitenkin jo n kin verran sitä alem pi. H alloja esiintyi etenkin kesäkuun 6 8 p:ien vaiheilla verraten yleisesti, sekä 2 6 p:nä paikoitellen eri osissa m aata. H einäkuu oli m aan etelä- ja keskiosissa 0.7.9 n orm aalia k y l m em pi, sadem äärän vaihdellessa huom attav asti m aan eri puolilla. V ähiten 60 86 % n orm aalim äärästä Ar 942. Väderleksförhällandena. Väderleksläget Jiösten 94 och därpä följande vinter 94 42 v ar i m änga avseenden för lantbruket ogynnsam t. Sädden av höstsäden blev försenad av regnen och in trä d et av en exceptionellt tid ig vinter v ar tili m en bl. a. för höstplöjningam as utförande. M edan vintern v ar sällsynt sträng, och kall väderlek gjorde sig gällande in pä m aj m änad togo höstbroddarna ansenlig skada. Tidigare pä váren v ar det relativ t to rrt oeh ym nigare regn gavs d et först i m edlet av m aj m änad. Maj m änads nederbörd v ar i landets södra del endast 76 % av det nórm ala; endast i K uopio, St. Michels och Viborgs län regnade det ungefär norm alt. Ju n i v ar i sydväst och delvis i v ästra F inland regnrik, i norr nägorlunda norm al, m en annorstädes regnfattig; i m edeltal regnade det i södra delen av landet 73 % av den nórm ala m ängden. T em peraturen v ar i största delen av landet n ära en grad högre än det nórm ala; i v ästra k u sttrak ten dock i nägon m an lägre. F roster förekommo jämförelsevis allm änt föm äm ligast omkring den 6 8 sam t den 2 6 ju n i ställvis i olika delar av landet. Ju li m änad v a r i landets södra- och m ellersta delar 0.7.9 kallare än norm alt, i det regnm ängden varierade m ä rk b a rt i landets olika delar. *) Vuodentulotoiveitten ilmoittamisessa on käytetty numeroasteikkoa jossa 8 tarkoittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parempaa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonompaa, 3 huonoa vuodentuloa, 2 melkein katoa ja katoa. J) Vid angivandet av skördeutsikterna har tillämpats en sifferskala, vari 8 betecknar synnerligen god, 7 god, 6 över medelmáttig, B medelmättig, 4 under medelmättig och 3 dälig skörd samt 2 nästan missväxt och missväxt.

satoi Pohjois-Suom essa sekä m aan lounaisim m assa osassa, eniten V iipurin läänissä (96 %), U udellam aalla (28 %) ja K uopion läänissä (34 %). E lokuu oli jälleen norm aalia läm pim äm pi, keskim ääräisen läm pötilan ollessa m uualla p aitsi Lapissa 2 yli norm aalin. K uun aikana sa ttu i kuitenkin eräitä ankaria halloja, joista erityisesti 4 5 p:nä Oulun läänissä ja 3 p:nä m aan pohjois- ja länsiosissa, aina U u ttam aata m yöten vierailleet h allat m uodostuivat tuhoisiksi. E lokuu oli vähäsateinen, paitsi Vaasan ja H äm een lääneissä sekä m aan pohjoisosassa; m aan eteläpuoliskossa tu li sadetta 78 % norm aalim äärästä. Sateet sa ttu iv a t kuun a lk u puoliskolla, ja loppukuu oli suurim m assa osassa m aata poutainen. Syyskuu oli m aan eteläpuoliskossa O.s.5 norm aalia läm pim äm pi; sadem äärä oli m elkein norm aalinen. L okakuun ensim m äisellä viikolla satoi erittäin vähän, m u tta senjälkeen satoi kahden viikon ajan runsaanlaisesti, paikoin hyvinkin runsaasti (Etelä- Suomessa koko kuukautena 9 % norm aalim äärästä). L äm pötilan keskiarvo oli Lapissa m elkein norm aali, m uualla.32.4 sitä läm pim äm pi. K uivahko ja osaksi norm aalia kylm em pi alkukesä oli suhteellisesti epäsuotuisa talvella harventuneen heinän kasvulle eikä tarjo n n u t edullisia kasvuolosuhte ita m yöskään syys- eikä kevätviljoille, joista edellisten kehitys oli esim. heinäkuun puolivälissä yhdestä kahteen viikkoon m yöhässä. H einäkuun puolivälissä alkaneet p itkälliset sateet ja koleahkot säät v iiv ä s ty ttiv ä t viljakasvien tuleentum ista ja heikensivät h einän laatua, paikoin m yös h äiriten sen korjuuta. E lokuun loppupuoliskon läm pim yys jo u d u tti kuitenkin kevätviljojen kypsym istä, joten v iljat tuleentuivat, sikäli k u in eivät olleet kärsineet halloista, ty y d y ttä västi. H allojen tu h o t m uodostuivat kuitenkin laajoilla alueilla erittä in ankariksi. K u ten alem pana on t a r kem m in m ainittu, kohtasi suuria osia Oulun ja Vaasan lääneistä leipäviljan, k au ran ja perunan suhteen kato, m u tta täm än lisäksi on hallojen satoa alentava v aik u tu s erityisesti kevätvehnän suhteen tu n tu n u t aina m aan eteläosia m yöten. Syysviljat. A nkaran talven ja kylm ähkön kevään harventam at o raat olivat vielä heinäkuulla k eh ity k sessään norm aalisesta jälessä, m inkä lisäksi ne m onin paikoin rankkasateiden vuoksi lakoutuivat. R uista päästiin n iittäm ään tu n tu v asti norm aalia m yöhem m in eli useimmissa lääneissä yleisim m in v asta elokuun 5 20 p:n vaiheilla. Sateisesta heilim öim isajasta jo h tu v an lovitähkäisyyden vuoksi sekä hallojen seu rau k sena eivät rukiin puintitulokset kaikkialla o soittautuneet edes odotusten m ukaisiksi. T ästä huolim atta arvosteltiin koko m aan ruissato lokakuulla m iltei keskinkertaiseksi (4.5), m u tta kolmessa läänissä (V iipurin, K uopion ja Vaasan) keskinkertaista huonom m aksi (4.4 ja 4.2) sekä yhdessä läänissä (Oulun) h u o noksi (3.o). P arh aat ruissadot saatiin vuodentuloilm oitu sten m ukaan T urun ja P orin sekä H äm een lääneissä (5.o). R uissadon la a tu oli kärsin y t halloista ja korjuuajan sateista; niinpä esim. hl-paino katoalueella oli m onessa tapauksessa v ain 50 60, jopa joskus alle 50. M inst eller 60 86 % av norm alm ängden regnade det i N orra-finland sam t i landets sydvästligaste del, m est i Viborgs län (96 %), N ylands (28 %) och i K uopio län (34 %). U nder au g u stiv ar det äter högre än norm alvärm e, m edan m edeltem peraturen annorstädes utom i Lappm arken v ar 2 över det norm ala; inom denna m anad inträffade dock nagra stränga froster av vilka frosterna 4 5 i Uleäborgs län och den 3 i landets no rra och v ästra delar ända längs m ed N y lands län gestaltade sig särdeles förödande. I augusti regnade det sparsam t utom i Vasa och Tavastehus län sam t i landets nordliga delar; i landets södra del reg nade d et 78 % av norm alm ängden. Regnen inträffade under m änadens förra del och under senare delen av m änaden v ar det i större delen av landet m est uppehällsväder. Septem ber m anads tem peratur v ar i södra halvan av landet 0.5.5 varm are än det norm ala; nederbörden v ar nästan norm al. U nder Oktober mänads första vecka regnade det särskilt litet, m en därefter regnade det i tv ä veckor ganska ym nigt, ställvis m ycket ym nigt (i Södra-Finland utgjorde heia m änadens neder börd 9 % av norm alm ängden). Temperaturens m edeltal var i L appland n ästan norm alt, annorstädes.3 2.4 varm are. Den nägot to rra och delvis över d et norm ala kall försom m ar v ar relativ t of ördelaktig för den under vintern glesnade höväxten och bjöd ej gynnsam m a växtförhällanden heller ä t vare sig höst- eller värsäden, av vilka den förstnäm ndas utveckling var t. ex. i m edlet av juli m änad en tili tv ä veckör försenad. De längvariga regnen, som började i m edlet av juli och den kyliga väderleken fördröjde grödans m ognad och försvagade höets kvalitet sam t inverkade ställvis störande pä dess bärgning. Värm en under augusti mänads senare del päskyndade dock värsädens m ognad och inverkade gynnsam t pä sädens utveckling, där frosterna icke vällat skador. F rosternas förödelser gestaltade sig doök pä vida om räden särdeles väldsam m a. Säsom nedan närm are anförts, drabbades stora delar av Uleäborgs och Vasa län av m issväxt pä brödsäd, havre och potatis m en h ärtill kom m er a tt frosternas m enliga inverkan p ä särskilt värsädens avkastning gjorde sig kännbar ända längs m ed landets sydliga delar. Höstsäden. B rodden som glesnat tili följd av den stränga vintern och den kyliga vären v ar ännu i juli bliven efter det norm ala och dessutom hade den mängenstädes lagt sig tili följd av hällregn. Rägen künde skäras hetydligt senare än den norm ala tiden d. v. s. i de fiesta län allm änt först om kring 5 20 augusti. Under inverkan av regnig hlom ningstid, illa m atade ax sam t tim ade froster gav avkastningen vid tröskningen icke allestädes ens det resultat, m an v ägat vänta. Emellertid uppskattades heia landets rägskörd i Oktober tili i d et närm aste m edelm ättig (4. 5), m en i tre län (Viborgs, Kuopio och Vasa) till under m edelm ättig (4.4 och 4.2) och i e tt län (Uleäborgs) tili dälig (3.o). E nligt ärsväxtberättelserna erhölls den bästa rägskörden i Äbo och B jöm eborgs sam t Tavastehus län (5.o). K valiteten hos rägen hade lid it av froste r och skördetidens regn; sälunda v ar hl-vikten pä m issväxtom rädena i m änga fall endast 50 60, ja tili och m ed u nder 50.

2 Syysvehnän sato vaih teli huom attavasti eri k u n nissa ja erilaisilla m ailla. Ne vehnäpellot, joilla k a s vusto talvella ja kylm än alkukevään aikana oli pahasti harventunut, antoivat varsin heikkoja satoja, k u n ta as siellä tä ällä parem m in säilyneet laih o t o so ittau tu iv a t tuottoisem m iksi. P uintitulosten selvittyä arvosteltiin syysvehnän sato keskinkertaista huonom m aksi (3.7). K orjuu alkoi yleisim m in v asta elokuun viim eisellä viikolla. Syysviljojen kylvöt m yöhästyivät, kuten k o rju u t kin, tu n tu v asti, m m. koska siemen oli pääasiassa o te t ta v a uutisesta. R ukiin kylvö alkoi m aan eteläosassa yleisim m in elokuun viim eisellä viikolla ja p äätty i syyskuun ensimmäisellä viikolla ta i viim eistään kuun puolivälissä. O raat n äy ttiv ä t kaikesta huolim atta lokakuun puolivälissä lupaavilta. Kevätviljat. K ylm ähkön kevään vuoksi alkoivat toukoty ö t jonkinverran norm aalia m yöhem m in ja ja tk u iv a t kireän työvoim atilanteen vuoksi verraten pitkään. K asvukauden alkupuolella olivat kosteussuhteet viljojen kehitykselle edulliset. N orm aalia k y l m em pi ja sateinen heinäkuu uhkasi k u iten k in e rity i sesti Pohjois-Suom essa v aaran taa viljojen- tuleentumisen. E rittä in tuhoisiksi osoittautuivat k ev ätv iljoille jo aikaisem m in m ain itu t h allat. K evätviljojen korjuu m yöhästyi tavallista enem m än, niinpä oli m m. kau raa vielä syyslokakuun vaihteessa paikoin niittä m ättäk in. K evätvehnän kylvö alkoi m uualla paitsi L apin lä ä nissä yleisim m in toukokuun 8 3 päivinä sekä viim eksim ainitussa läänissä k u u n 7 p:nä. Se su o ritettiin loppuun m aan länsiosassa 20 25 päivinä, idässä ja pohjoisessa kesäkuun p:ään m ennessä. K orjuu alkoi Etelä-Suom essa yleisesti v asta syyskuun puolella ja ja tk u i aina syys lokakuun vaihteeseen saakka. H allat huononsivat yleisesti sadon la a tu a ja m äärää, paikoin E telä-suom essakin. K eski- ja E telä-p o h jan m aalta ilm oitettiin vehnän hehtolitrapainon vaihtelevan v ain 50 75 välillä. V iljan la a tu oli k ärsin y t myös sateista pitk än ulkokuivatuksen aikana; peittaam attom assa vehnässä esiintyi sitäpaitsi haisunokea. N äistä vaurioista huolim atta arvosteltiin koko m aan kevätvehnäsato vuodentulokertom uksessa keskinkertaiseksi (5.o); parhaaksi T urun ja P orin läänissä (5. 4) ja huonoim m aksi L apin ja Oulun lääneissä (2. 5 ja 3.o). O hran kylvö alkoi eteläisissä lääneissä yleisim m in toukokuun 6:9 päivinä ja p äätty i kuun viim eisinä ta i kesäkuun ensim m äisinä päivinä. Lapissa su o rite t tiin kylvö yleisesti toukokuun 26 p:n ja kesäkuun 9 p:n välillä. K orjuuseen ry h d y ttiin etelässä 23 29 p:nä elokuuta, pohjoisem pana 623 p:nä, Lapin läänissä kuitenkin v asta 27 p:n vaiheilla. Se saatiin loppuun yleisesti syyskuun ensimmäisellä viikolla. O hra kärsi hallavahinkoja erityisesti Lapin läänissä; täm än lisäksi olivat lentonoki ja viiru tau ti paikoin vitsauksena. Sato arvosteltiin lokakuulla koko m aata silm älläpitäen keskinkertaiseksi (4.8 ). K eskinkertaista parem pi se oli H äm een sekä T urun ja Porin lääneissä (5.7 ja 5.6), keskinkertaista huonom pi Oulun ja Lapin lääneissä (3.6 ja 3.9). K auran kylvötyöt alkoivat Lapin läänissä toukokuun 24 p:nä m uualla 8 3 päivinä sam aa kuuta, kylvö suoritettiin yleisim m in loppuun H äm een läänissä 2 p:ään, m uualla kuu n viim eisiin päiviin mennessä, H östvetet a v kastning varierade m ärkbart inom skilda kom m uner och pä olika m arker. De veteäkrar, d ar växtligheten under vintern och den kalla försomm aren illa glesnat, gävo m ycket svaga skördar, varem ot h är och v ar, d är grödan s tä tt sig bättre, äringen visade sig m era givande. Sedan u tb y te t vid tröskningen u tretts uppskattades skörden pä höstvete till under medelm ättig (3.7). Skörden päbörjades allm ännast först under den sista veckan av augusti. H östsädens sädd försenades kännbart, liksom även skörden, bl. a. em edan utsädet huvudsakligen skulle erhällas frän den nya skörden. Rägs&dden päbörjades i landets södra del allm ännast under sista veckan av augusti och avslutades under första veckan av Septem ber m änad eller senast i m edlet av m änaden. T rots allt tedde sig b roddam a lovande i m edlet av Oktober. Värsäden. Till följd av den kyliga vären päbörjades värsädden i nägon m än senare än vanligt och pägick för den stram a arbetskraftssituationens skull nägorlunda läng tid. U nder växtperiodens början voro fuktighetsförhällandena gynnsam m a för grödans utveckling. Den m er än norm alt kalla och regniga juli m änaden hotade dock i synnerhet i N orra-finland a tt äventyra m ognaden av säden. Päfallande ödesdigra för v ä r säden visade sig redan tidigare näm nda froster hava v arit. Skörden av värsäden försenades m er än v a n ligt, sälunda förekom ännu i skiftet av September Oktober bl. a. hav re ställvis oslagen. V arvetets sädd päbörjades annorstädes utom i L applands län allm ännast den 8 3 m aj sam t i sistnäm nda län den 7. D en slutfördes i landets v ästra del den 2025 m aj, i öster och norr innan den juni. Skörden päbörjades i Södra-Finland allm änt först in pä September och fortgick än da tili m änadsskiftet Septem ber oktober. F rosterna försäm rade allm änt skörden bade tili kvalitet som k v an titet, ställvis även i Södra-Finland. F rän Mellersta- och Södra-Österbotten uppgavs a tt hektolitervikten p ä v etet varierade m ellan endast 50 tili 75. Sädens kvalitet hade även lid it av regnen under den länga utetorkningen; i det obetade vetet förekom dessutom stinksot. T rots dessa skador uppskattades värveteskörden över heia la n det i ärsväxtberättelsen tili m edelm ättig (5.o); b äst i Abo och B jörneborgs län (5.4) och säm st i Lapplands och LTleäborgs län (2.5 och 3.o). K ornsädden inleddes i de södra länen allm ännast den 6 9 m aj och avslutades under m änadens sista eller ju n i m änads första dagar. I L appland utfördes sad den i allm änhet m ellan den 26 maj och 9 juni. Skörden vidtog i söder den 23 29 augusti, nordligare 623, i Lapplands län dock först om kring den 27 sam t avslutades i allm änhet under September m änads första vecka, K örnet led av frosterna synnerligast inom L applands län, dessutom hem söktes k örnet ställvis av flygsot och strim sjuka. Med beaktande av heia landet uppskattades skörden i Oktober tili m edelm ättig (4.8). Över m edelm ättig v ar den i Tavastehus sam t Abo och Björneborgs län (5. 7 och 5.6), under m edelm ättig i Uleäborgs och Lapplands län (3.6 och 3.9 ). H avresädden päbörjades i Lapplands län den 24 m a j, annorstädes 8 3 av denna m änad. A llm ännast av-: slutades sädden i Tavastehus län den 2, annorstädes: under m änadens sista dagar, i Viborgs och Lapplands-

3 V iipurin ja L apin lääneissä kuitenkin v asta kesäkuun ensimmäisellä viikolla. N iittäm ään päästiin yleisesti elosyyskuun vaihteessa, ja työvoim an puutteen sekä puintivaikeuksien johdosta oli suuri osa k au rasta ulkona vielä lokakuun puolivälissä. E lokuun ja syyskuun h allat aih eu ttiv at paljon vahinkoa kauralle, mm. alentaen siem enviljan itä v y y ttä. H l-painoksi ilm oite ttiin katoalueelta yleisesti 30 40. Koko m aan kaurasato arvosteltiin lokakuulla keskinkertaiseksi (5.). T urun ja Porin sekä H äm een lääneissä oli sato keskinkertaista parem pi (5. e), Oulun ja L apin lääneissä huono (3.3) ja 3.o). Sekaviljan sato arv o steltiin koko m aassa keskinkertaiseksi (4.9). H erneiden ja m uiden palkokasvien, jotka m yöskin olivat kärsineet tu n tu v ia hallavahinkoja, satoluku (4.7) v astaa niinikään keskinkertaista satoa. M aatalousm inisteriön asettam a sadonarvioim istoim i - k u n ta ilm oitti m arraskuulla 942 leipäviljan katoalueen k äsittäv än koko Sälöisten kihlakunnan, H a a pajärven kihlakunnan P yhäjärveä 0. lu k u u n o ttam atta, Säräisniem en ja Vuolijoen k u n n at K ajaanin kihlakunnasta, P ietarsaaren kihlakuntaan kuuluvat H im angan, K annuksen, Toholam m in, U llavan, L estijärven, H alsuan ja P erhon k u n n at sekä Oulun k ih la k untaan kuuluvat H ailuodon, U tajärven, M uhoksen, T yrnävän, Tem meksen, Lum ijoen, Lim ingan, K em peleen, Oulunsalon, Oulujoen, Ylikiim ingin k u n n at ynnä Oulun ja R aahen kaupungit. K auran katoalueeseen kuului v astaav asti Sälöisten k ih lak u n ta kokonaisuudessaan, P ietarsaaren kihlakunta Vetelin k u n taa lukuunottam atta, H aapa järven kihlakunta ilm an P y h ä järveä sekä K yyjärven, K annonkosken ja P ih tip u taan k u n n at V iitasaaren kihlakunnasta, E vijärven k u n ta K uortaneen kihlakunnasta, Oulun kihlakunta, lukuuno tta m a tta U täjärven, Y li-iin, Taivalkosken ja K uusam on k u n tia sekä näiden lisäksi P ietarsaaren, K okkolan ja R aahen kaupungit. K au ran kadon katsoi to im i kunta kuitenkin lieväksi H aukiputaan, Oulujoen, P a a volan, H aapaveden, K ärsäm äen, Oulaisten, Merijärven, K alajoen, A lavieskan, Ylivieskan, N ivalan, Sievin, K annuksen, H im angan, L ohtajan, K älviän, K aarlelan, A lavetelin, K ruunupyyn, P ietarsaaren m lk:n, Ä htävän, P urm on, E vijärven, Perhon, K yyjärven ja K annonkosken kunnissa sekä K okkolan ja P ie ta rsa a ri pungeissa. Peruna ja juurikasvit. Peru naii istutus aloitettiin yleisim m in toukokuun 22 27 päivien välillä, kapin "läänissä kuitenkin v asta kesäkuun p:n vaiheilla. Se p äätty i yleisesti kesäkuun 3 päivien välillä. P eru nan kehitys oli alkukesällä lupaava, m u tta elokuun hallat aih eu ttiv at erityisesti pohjoisessa tu n tu v ia vahinkoja. M yöskin p erunaruttoa esiintyi elokuun jälkipuoliskolta alkaen varsinkin U udenm aan, T urun ja Porin, H äm een ja V iipurin lääneissä jonkinverran, enim m äkseen kuitenkin lievässä m uodossa. Sato arvosteltiin lokakuulla koko m aassa keskinkertaiseksi (5.4), m u tta eräissä lääneissä (Hämeen, V iipurin, M ikkelin, K uopion ja Vaasan) keskinkertaista parem m aksi. O ulun läänissä sato jäi keskinkertaista huonom m aksi (4.). P eru n an nosto alkoi v a sta syyskuun puolivälissä ja ja tk u i useim m issa lääneissä vielä lokakuun puolellakin. Iän först under ju n i m änads första vecka. S lättern kunde i allm änhet päbörjas vid augusti September m änadsskifte och tillföljd av bristen p& arbetskraft sam t tröskningssvärigheter v a r en stor del av havren ute ännu i m edlet av Oktober. P rosterna i augusti och septem ber äsam kade havren m ycken skada, bl. a. genom a tt grobarheten hos utsädet blev nedsatt. H ektolitervikten inom m issväxtom rädet uppgavs i allm änhet tili 3040. H ela landets havreskörd uppskattades i oktober m änad tili m edelm ättig (5. l). I Abo och Björneborgs sam t Tavastehus lä n v arsk ö r- den m er än m edelm ättig (5.6), i Uleäborgs sam t L applands Iän dälig (3.3 och 3. o). Skörden av blandsäd uppskattades över hela landet tili medelgod (4.9). Skördetalet pä ärte r och andra baljväxter, vilka även ansenligt lid it av frostskador, utgjorde (4.7), som ävenledes m otsvarar m edelm ättig skörd. Den av lantbruksm inisteriet för uppskattning av ärsskörden tillsatta kom m issionen meddelade i november 942. a tt om rädet för m issväxt pä brödsäd omfattade hela Saloinen härad, H aapajärvi härad, P y h ä järv i U l.ej inberäknad, Säräisniem i och Vuolijoki kom m uner i K ajana härad, tili Jakobstads härad hörande H im anka, K annus, Toholam pi, Ullava, Lestijärvi, H aisua och Perho kom m uner sam t tili Uleäborgs härad hörande H ailuoto, U tajärvi, Muhos, Tyrnävä, Temmes, Lum ijoki, Lim inka, Kempele, Oulunsalo, Oulujoki och Y likiim inki kom m uner sam t städem a Uleäborg och B rahestad. O m rädet för m issväxt pä havre om fattade i m otsvarande grad hela Saloinen härad, Pedersöre härad Veteli kom m un ej inberäknad, H aapajärv i härad utom P yhäjärvi sam t K yyjärvi, K annonkoski och P ihtipudas kom m uner av V iitasaari härad, E vijärvi kom m un av K uortane härad, Uleäborgs härad, utom U tajärvi, Y li-li, Taivalkoski och Kuusam o kom m uner sam t dessutom Jakobstad, G am lakarleby och B rahestad städer. K om m issionen ansäg dock m issväxten v a d havren b eträifar lindrig i H au k i pudas, Oulujoki, Paavola, H aapavesi, K ärsäm äki, Oulainen, M erijärvi, K alajoki, Alavieska, Ylivieska, N ivala, Sievi, K annus, H im anka, L ohtaja, K älviä, K arleby, Nedervetil, K ronoby, Pedersöre, Esse, Purm o, E vijärvi, Perho, K yyjärvi och K annonkoski kom m uner sam t i städerna G am lakarleby och Jak o b stad. Potatis och rotfrukter. P otatissättningen började allm ännast median den 22 27 m aj, i Lapplands Iän dock först om kring den juni. Den avslutades m ellan den 3 juni. P otäternas utveckling under försomm aren v ar lovande, m en i augusti inträffade froster förorsakande särskilt i norr avsevärda skador. Även potatisröta förekom i nägon m än rä k n a t frän m edlet av augusti m änad företrädesvis'i N ylands, Äbo och Björneborgs, Tavastehus och Viborgs Iän, m erändels dock i lindrig form. A vkastningen uppskattades i oktober m änad över hela landet tili medelgod (5.4), m en i nägra Iän (Tavastehus, Viborgs, St. Michels, K uopio och Vasa) tili över m edelm ättig. I Uleäborgs Iän uppgick skörden tili under m edelm ättan (4.). U pptagningen av potatis päbörjades först i m edlet av septem ber och fortgick i de flesta Iän ännu inpa oktober m änad.

4 R ehujuurikasvien kylvö alkoi U udellam aalla, Turun ja P orin ja H äm een lääneissä yleisim m in 2 8 p. toukokuuta, m uualla, lu k u u n o ttam a tta kolm ea pohjoisinta lääniä, 2 25 p., Vaasan ja Oulun lääneissä 27 3 p. sam aa kuuta, L apin läänissä kesäkuun 6 p:n vaiheilla. Lounais-Suom essa p äätty i kylvö yleisesti toukokuun 22 3 päivinä. K asvuedellytykset olivat suhteellisesti suotuisat mm. tuholaisvahingot jäiv ät esim. edellisenvuotisia pienem m iksi. K u iten k in m a i nitaan kirppojen ja sinappikuoriaisten ohella m yöskin juurim atojen vioittaneen juurikasveja; lantussa esiinty i lisäksi ruskom ätää. Ju urik asv ien nosto alkoi y leisim m in syyskuun viim eisinä päivinä ja oli lokakuun puolivälissä m onilla seuduilla loppuun suoritettu. T urnipsin ja m uiden juurikasvien sato arvosteltiin lo k a kuulla keskinkertaiseksi (5.), H äm een läänissä jopa keskinkertaista parem m aksi (5.6). S okerijuurikkaan sato arvosteltiin parem m aksi kuin v u o tta aikaisem m in. H einä ja laidan. K ah ten a edellisenä vuonna v allinneen kuivuuden johdosta olivat heinäsiem enten k y l v ö t itäneet huonosti, ja nuoret heinänurm et olivat siitä syystä keväällä 942 harvoja ta i rikkaruohottuneita. K u n an k arat ta lv et lisäksi olivat h äv ittäneet suurelta osalta apilakasvustot, eivät kylvöheinänurm et toukokuussa sattuneista sateista huolim atta a n ta neet edes norm aaliseen v errattav a a satoa. H einän sato arvosteltiinkin kasvukauden lopulla keskinkerta ista huonom m aksi (4.2), ja sen la atu jä i k orjuuaikana vallinneiden runsaiden sateiden vuoksi heikonpuoleiseksi. H einänkorjuuseen päästiin Etelä-Suom essa yleisim m in vasta heinäkuun puolivälissä m uualla vieläkin m yöhem m in, ja sitä ja tk u i eri puolilla m a ata aina elokuun 5 9 päiv iin saakka, V iipurin ja L apin lä ä neissä jo pa k uun puoliväliin. N iittyheinäsato arvosteltiin v. 942 huonoksi (3.), kasvuedellytysten oltua epäedullisia erityisesti Pohjois-Suomessa. L aidun oli kesä- ja heinäkuulla useim m issa lääneissä keskinkertainen, etelärannikon lä ä neissä keskinkertaista parem pikin ja vain Oulun ja L apin lääneissä sitä huonom pi. E lokuulla olivat la i tu m e t pohjoisessa huonoja, V iipurin ja H äm een lä ä neissä sekä U udellam aalla keskinkertaista parem pia, m uualla keskinkertaisia. M yöskin syys- ja lokakuulla arvosteltiin laitum en kunto useim m issa lääneissä keskinkertaiseksi. E ri viljelyskasvien kasvutila eri ajankohtina kasvukauden kuluessa näkyy seuraavista suhdeluvuista, jo tk a osoittavat, m illaisiksi satotoiveet ta i jo k o rjatu t sadot on keskim äärin arvosteltu m aataloushallitukselle kesän aik an a saapuneissa vuodentuloilm oituksissa:x) Sädden av foderrotfrukter pabörjades i N ylands, Äbo och B jöm eborgs sam t Tavastehus län allm änn ast 2 8 m aj, annorstädes, de tre nordliga länen undantagna, den 2 25, i Vasa och Uleäborgs län 27 3 i sam m a m änad och i Lapplands län om kring den 6 juni. I S ydvästra-f inland avslutades sädden allm änt 22 3 m aj. F ö rutsättningarna för växtligheten voro rela tiv t gynsam m a; bl. a. blevo de av skadeinsekter förorsakade skadom a m indre än under föreg&ende &r. D et uppges dock a tt ro tfru k tem a utom av jordloppor och senapsbaggar blevo illa ätg&ngna även av rotm ask, i k älrö ttem a förekom dessutom brunröta. R otfruktsupptagningen började allmänn ast under de sista dagam a av September och v ar m&ngenstädes slutförd i m edlet av Oktober. A vkastningen pa turnips och an d ra ro tfru k ter uppskattades i Oktober tili m edelm ättig (5. l), i Tavastehus län tili och m ed över m edelm ättig (5.e). Sockerbetsavkastningen uppskattades tili b ä ttre än föregäende är. Hö och bete. Med anledning av den torka, som rä tt under tv ä föregäende är, hade d et sädda höfröet grott däligt och de unga hövallam a voro därför vären 942 glesa eller ogräsbem ängda. N är stränga v in tra r därtill till stor del förstört klöverbeständen gävo de odlade vallarna tro ts i m aj m änad inträffade regn icke ens den äring, som künde jäm föras m ed medelskörd. Avkastningen pä hö uppskattades vid växtperiodens slut till under m edelm ättig (4.2) och dess kvalitet blev tili följd av ym niga regn som rädde under slätte rn nägot svag. H öslättern i Södra-Finland künde i allm änhet päbörjas först i m edlet av ju li m änad, annorstädes ännu senare och fortgick densam m a i olika delar av landet ända tili 5 9 augusti, i Viborgs och Lapplands län tili och m ed tili m edlet av m änaden. Skörden av ängshö upp sk attad es är 942 tili dälig (3.), m edan förutsättningarna för växtligheten voro ofördelaktiga synnerligast i N orra-finland. B etet v ar under juni och juli m änader i de fiesta länen medelgott, i länen vid södra kusten m ähända över m edelgott sam t endast i Uleäborgs och Lapplands län under m edelm ättigt. U nder augusti m änad v ar b etet i norr däligt, i Viborgs, Tavastehus och N ylands län över m edelm ättigt sam t annorstädes m edelm ättigt. Även under September och Oktober m änader uppskattades b etestän d et i de fiesta länen tili m edelm ättigt. V äxtligheten hos olika odlingsväxter pä skilda tid er av växtperioden fram gär av följande relativ a tal, som utvisa, vilket vitsord skördeutsikterna eller redan bärgade äringar i m edeltal erhällit i lantbruksstyrelsen under som m aren tillhandakom na ärsv äxtberättelser:x) Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä V&rvete Kesäk. J uni 5 p:nä 942 3.4 5.3 4.9 H einäk. Ju li»» 3. 5.6 4.8 Elok. A ugusti»»» 3.3 5.3 4.6 Syysk. Septemb.»»» 3.5 5.2 4.5 Lokak. O ktober»»» 3.7 5.0 4.5,»»»» 94 4.4 4.2 4.8 Stf Ohra Korn Kaura Havre Sekavilja Blandsäd Palkokasvit Baljväxter Peruna Potatis Juurikasvit Botfrukter Kylvöheinä Vallhö 5.3 5.4 5. 3 5.3 5.3 4. 7 5. 4. 7 5. 5.3 5.2 5.5 5.4 4.9 4.2 3.5 5.0 5.3 5.0 5. 3 5.6 5.3 4. i 3.0 4.9 5. 4. 9 4.9 5.5 5. 4.2 3. 4.8 5. 4.9 4.7 5.4 5. 4.2 3.2 3.9 4.2 4. 4.0 3.9 4. 4.0 3.8 oqesnv x) Vuodentulotoiveiden ilmoittamisessa on käytetty numeroasteikko, jossa 8 tarkoittaa erittäin hyvää, 7 hyvää, 6 keskinkertaista parempaa, 5 keskinkertaista, 4 keskinkertaista huonompaa, 3 huonoa vuodentuloa, 2 melkein katoa ja katoa. x) Vid angivandet av skördeutsikterna har tillämpats en sifferskala, vari 8 betecknar synnerligen god, 7 god, 6 över medelmättig, 5 medelmättig, 4 under medelmättig och 3 dälig skörd samt 2 nästan missväxt och missväxt.

5 M aatalousmaan ala. P uutarhan, pellon, niityn ja raiv atu n taittunen ala on ollut kokonaisuudessaan ja p rosentteina koko m aa-alasta seuraava: Lantbruksjordens areal. Trädgärdens, äkerns, ängens och den uppröjda betesm arkens areal h ar i sin helhet och i procent av hela jordarealen v ä rit följande: 942 94 M aalaisk u n n a t L andsk o m m u n er h a K a u p u n g it S täd er h a Y hteensä Tillsam m ans h a % koko m aa-alaa ta i % a v hela arealen M aalaisk u n n a t L andsk om m uner h a K a u p u n g it S täd e r h a Y hteensä Tillsam m ans ha % koko m a a-ala sta i % a v hela arealen P uutarhaa T rä d g ä rd... 9 709 272 9 98 0.0 8 434 247 8 68 0.0 Peltoa Äker... 2 622 334 5 070 2 637 404 7.6 2 34 685 2 58 2 354 266 7.5 N iittyä N aturlig äng... 386 64 752 387 393. 360 85 752 36 567. R aivattua laidunta U ppröjd betesm ark 74 590 582 75 72 0.2 68 580 53 69 093 0.2 Pellon käyttö. Peltom aan k ä y ttö eri viljelyskasveilla ja kesannoksi v. 94 ja 942 selviää lääneittäin ja m aanviljelysseuroittain liitetaulukosta. Seuraavassa esitetään koko m a ata koskeva yhdistelm ä (hehtaareina). Äkerns användning. Äkerns användning för olika odlingsväxter och trä d a är 94 och 942 fram gär länsvis och inom lantbrukssällskapens om räden av tabellbilagan. I det följande anföres en hela landet o m fattande sam m anställning (i h ek tar). 942 94 Kaupungit Städerna Yhteensä Summa % Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat Lands - kommuner Kaupungit Städerna Yhteensä Summa % Syysvehnä Höstvete... 0 736 334 070 0.4 6 575 74 6 649 0.7 Kevätvehnä Värvete... 4 793 809 5 602 4.4 08 852 859 09 7 4.7 Ruis R äg... 58 237 78 59 08 6.0 78 449 622 79 07 7.6 Ohra Kom... 07 97 56 07 73 4. 7 55 522 7 677 5.0 Kaura H av re... 375 34 2 020 377 334 4.3 399327 2 03 40340 7.0 Sekuli Blandsäd... 4 725 58 4 783 0.2 6 279 39 6 38 0.3 Herne Ä rter... 3 39 58 3 377 0.5 4 753 62 485 0.6 Viljat yht. Summa säd... 784 32 4 576 788 897 29.9 84390 49 845 58 35.9 Peruna Potatis... 66 255 947 67 202 2.5 7847 682 72 529 3. Sokerijuurikas Sockerbeta... 2 207 27 2 234 0. 3 320 42 3 362 0. Lanttu K airo t... 6 482 09 6 59 0.3 6 439 72 6 5 0.3 Turnipsi Tumips... 5 676 9 5 695 0.2 4 035 5 4 050 0.2 Muut juurikasvit Andra rotfrukter... 095 88 283 0.4 98 53 9 27 0.4 Peruna ja juurikasvit yht. Summa rotfrukter... 975 290 93 005 94 759 964 95 723 4. Vihantarehu Grönfoder... 8 29 4 8 270 0.7 25 730 70 25 900. Heinänsiemen Gräsfrö... 30292 36 30 328.2 22 496 53 22 549.0 Kylvöheinä Vallhö... 236 46 6 45 242 876 47. 998 207 5 49 003 626 42.6 Peltolaidun Betesvall... 264 906 89 266 725 0. 236 75 5 238 226 0. Rehukasvit yht. Summa foderväxter.. 549 788 8 4 55899 59. 28348 753 290 30 54.8 Pellava ja hamppu Lin och hampa.. 3 755 6 3 76 0. 388 2 390 0. Täysi kesanto H elträda... 59 587 328 59 95 6. 0090 62 00 352 4.3 Muu peltoala Övrig äkerareal... 33 68 459 33 627.3 9 00 09 99 0.8 Koko peltoala Hela äkerarealen... 2 622 334 5 070 2 637 404 00. o 2 34685 2 58 2 354266 00.0 Niityn ala ja sen käyttö. Koko n iitty ala on v. 94 ja 942 lask ettu v. 94 su o ritetu n m aatalouslaskenn an m ukaan kuitenkin o tta en huom ioon käytettävissä olevia tark istu stieto ja, sekä v. 942 M oskovan ra u hassa luovutetulla alueella vuoden 939 tilaston m ukaan. H einäksi k o rja ttu n iitty ala on v. 94 arv io itu edellyttäen suhde koko n aisn iittyalaan lä ä n eittä in ja m aanviljelysseuroittain sam aksi k u in m a i n itussa laskennassa sekä v. 942 sam aksi kuin vv. 935 40 keskim äärin. N iityn kokonaisala ja siitä h einäksi k o rja ttu osa esitetään lään eittäin ja m aan v iljelysseuroittain liitetaulukossa 4. K oko m aan k o h d alta tilastoluvut ovat seuraavat. Ängsarealen och dess användning. H ela ängsarealen är är 94 och 942 beräknad enligt den är 94 verkställda lantbruksräkningen likväl m ed iakttagande av tillbudsstäende kontrolluppgifter, sam t är 942 pá det vid M oskva freden av trä d d a om rädet enligt 939 ärs Statistik. D en del av ängsarealen varifrän hö bärgats h ar u p p sk attats är 94 under förutsättning a tt förhällandet tili den to ta la ängsarealen länsvis och inom lantbrukssällskapens om räden v a rit detsam m a som under näm nda räkning sam t ä r 942 detsam m a som under áren 935 40 i m edeltal. Ängens totalareal och den del därav varifrän hö b ärgats fram - ställas länsvis och inom lantbrukssällskapens o m räden i tabellbilagan 4. Vad heia landet b eträffar äro de statistisk a talen följande:

6 Maalaiskunnat Lands* kommuner 942 94 Maalaiskunnat Kaupungit Yhteensä Kaupungit Städer Tillsammans Landskommuner Städer Yhteensä Tillsammans ha ha ha ha ha ha N iityn k o k o ala H ela ängsarealen.... 386 64 752 387 393 360 84 752 36 566 Siitä k o rjattu heinäksi D ärav bärgad t i l l h ö... 266 0 46 266 526 45 293 46 45 709 % koko alasta i % av totalarealen... 68.9 54.9 68.9 40.3 55.3 40.8 Hehtaarisadot ja sadon kokonaismäärä. E ri viljelyskasvien sadot v. 94 ja 942 h eh taa rilta sekä kokonaisuudessaan esitetään lään eittäin ja m aanviljelysseuroittani liitetaulukoissa 2 ja 3. A llaolevista y h distelm istä nähdään v astaavat koko m aata koskevat luvut. H e h ta a ris a d o t (m aalaisk u n n issa) S körd p e r h e k ta r (i landskom m uneerna) - 942 94 Hektarskördarna och skördens totalbelopp. De olika odlingsväxternas skördar &r 94 och 942 per h ek tar oeh i sin helhet anföras länsvis och inom lantbrukssällskapens om ráden i tabellbilagorna 2 och 3. Av nedanstäende sam m anställning fram gär m otsvarande ta i för hela landet: M aalaisk u n n at Landskom - m u n er d t K okonaissadot Totalskördar 942 94 M aalaisk u n n at ja k au p u n g it L andskom - m u n er ooh s t ä d er, d t M aalaisk u n n at Landskom - m uner d t M aalaisk u n n at ja k a u p u n g it L andskom - m u n er och s t ä d er, d t Syysvehnä H östvete... 5 83 9 670 23 526 96 55 96 958 K evätvehnä V a rv e te... 382 59 586 464 597 55 262 27550 Ruis R ä g... 28 23 2 027 289 2 037 28 2 97 097 2 204 364 Ohra Korn... 290 004 383 249 390 20 76 584 8477 K aura Havre... 444 32 5 42080 5 447 860 4 52947 4 543 69 Sekuli B la n d säd... 259 095 59 474 60206 68 726 69 82 Herne Ä rter... 03 8 46 920 47 56 9 645 20 50 Peruna P o ta tis... 4468 0 276 9 586 003 9 78 539 7 382 98 7 453 080 Sokerijuurikas Sockerbeta... 2209 0 250 468 089 473 07 340 302 344 605 L an ttu K airot... 26 020 9 6 686 624 74 902 233 780 247 573 Turnipsi Turnips... 25 563 263 450 957 455 746 872 8 876 056 M uut juurikasvit Övriga rotfrukter.. 23 422 7 79 2 598 75 2 642 82 622 73 649 404 V ihanu iehu (tuorepa) n o) Gronfodcr (färsk vikt)... 3 252 8 690 2 402 405 2 42024 2 235 978 2 25070 Peltoheinä Vallhö... 860 989 22 997 356 23 20 5 9 85 50 9 962 2 N iittyheinä Ängshö... 658 8 749889 752 730 78 97 82 94 Sato rehuyksikköinä. Jo tta saataisiin käsitys sadon kokonaism äärästä, on ravinnoksi ja rehuksi kelvollisten satotuotteiden m äärä seuraavassa esitetty rehuyksiköiksi m uunnettuna. P eltolaitum esta ja heinänurm ien odelm ista saatu sato on kuitenkin, arvioim ista v arten välttäm ättöm ien ensitietojen puuttuessa, jä te tty laskelm an ulkopuolelle. M uuntam inen on su o rite ttu edellyttäen, e ttä eri sa to tu o tteita on yhteen rehuyksikköön sisältynyt seuraavia m ääriä (kiloina): vehnä, ruis, ohra ja herne l.o, sekavilja l. i, k au ra. 2, peruna 5.0, sokerijuurikas 4.5, turnipsi 2.5, m uut juurikasvit 9.o, peltoheinä 2.6, vihantarehu 0.o, niittyheinä 3.o, sokerijuurikkaan n a a tit 2.o, m uiden juurikasvien n a a tit 5.0, syysviljojen ja kev ätvehnän oljet 5.0, kauran, ohran ja sekaviljan oljet 4.0 sekä herneen ja v irn an oljet 3.5. Juurikasvien n aattisad o t on laskettu kertom alla juurisadot sokerijuurikkaalla k e r toim ella l.o, turnipsilla 0.5 sekä m uilla juurikasveilla vastaavasti kertoim ella 0.3 5. L askettaessa olkisatoja on k äy te tty seuraavia, olki- ja jyväsadon su h d etta osoittavia kertoim ia: ruis 2. o, syysvehnä.8, k e v ä t vehnä.5, kaura.4, ohra, herne ja sekavilja.3. N äillä perusteilla laskettu rehuyksikköm äärä on v. 94 ja 942 ollut seuraava: Skörden i foderenheter. F ör a tt m an skall fä en uppfattning av skördens totalbelopp fram ställes mängden av de tili föda och foder dugliga skördeprodukte m a i det följande om räknad i foderenheter. Den skörd m an erhällit frän äterv äx ten pä betesvallar och vallar h ar m an likväl uteläm nat, em edan nödiga prim äruppgifter för beräknandet av dessa skördar saknas. O m räkningen h a r verkställts i det m an an tag it a tt en foderenhet av de olika skördeproduktern a innehällit följande m ängder (i ): v ete, räg, korn och ärte r l.o, blandsäd l. i havre. 2, potatis 5.0, sockerbeta 4.5, tu rn ip s 2.5, andra ro tfru k ter 9.0, vallhö 2.5, grönfoder 0.o, ängshö 3.0, sockerbetans b last 2.o, andra rotfrukters blast 5.o höstsädens och värsädens halm 5.0, havrens, kornets och blandsädens halm 4.0 sam t ärtem as och vickerns halm 3.5. R otfruktem as blastskördar h a beräknats genom a tt m ultiplicera rotfruktsskördarna för sockerb etan m ed m ultiplikatorn l.o, för turnips m ed 0.is sam t för andra ro tfru k ter analogt m ed 0.3 5. Vid beräknandet av halm skördarna h ar m an använt följande m ultiplikatorer, vilka ädagalägga förhällandet m ellan halm skörden och skörden av kam a: räg 2. 0, höstvete.8, värvete.5, havre.4, korn, ärte r och blandsäd.3. Den pä dessa grander beräknade foderenhetsm ängden h a r är 94 och 942 v ä rit följande:

7 942 94 M aalaisk u n n at Landskom m uner ry M aalaisk u n n at ja k a u p u n g it L andskom m uner och s tä d e r ry M aalaiskunnat Landskom m uner ry M aalaisk u n n at ja k au p u n g it L andsk o m m u n er och s tä d e r ry Vehnä Vete... Ruis Räg... Ohra K o rn... Kaura H avre... Sekuli Blandsäd... Herne Ä rter... Viljat yht. Summa sä d... 70 63 202 729 38 325 45757 5 407 4692 983 523 72 069 203 722 39 020 453 988 5 473 4 756 989 028 45 827 29 70 7 658 376 829 6 248 965 878 237 46 85 220 436 8 48 378 597 6 289 2 05 882 336 Peruna Potatis... Sokerijuurikas Sockerbeta... Lanttu K airo t... Turnipsi T um ips... Muut juurikasvit Övriga rotfrukter... Juurikasvit ym. Summa rotfrukter mm... 9720 0 402 8 740 608 28 875 26 345 94 37 0 53 9 054 646 29 365 264 949 47 660 7 562 3 709 6 982 8 024 93937 49 06 7 658 3 862 7 008 8 327 95 96 Vihantarehu Grönfoder... Peltoheinä V allhö... Syysviljan oljet Halm av höstsäd... Kevätviljan»»» v ärsäd... Palkokasvien»»» baljväxter... 24 024 99 894 85 400 28422 5 457 Yhteensä vihantarehu, heinä ja oljet Summa grönfoder, vallhö och halm... 38 996 2420 924 806 85 936 285 729 5 48 326 62 22 360 794 060 94 946 236 606 4 444 52 46 22 507 798 485 95 265 237 804 4 463 58 524 Sokerijuurikkaan naatit Blast av sockerbeta... Turnipsin naatit Blast av tu m ip s... Muiden juurikasvien naatit Blast av övriga rotfrukter.... Yhteensä naatit Summa b la st... 3 90 45 9 999 5 35 3 943 456 0 68 5 567 2 836 873 6 664 0 373 2 872 876 6 760 0 508 Sato pellosta Avkastningen av äker... 2 579 25 2 595 706 2 234 963 2 247 284 Sadon arvo. Sadon raha-arvoa m äärättäessä on satotuotteiden hintoina k äy tetty, m ikäli m ahdollista, m aanviljelijöille m yyntipaikalla m aksettuja hintoja eli ns. luovutushintoja. M arkkinattom ien rehujen h in n at on arvioitu n iitä vastaavien m arkkinakelpoisten satotuotteiden hintojen perusteella, ottam alla huom ioon niiden suhteellinen ruokinta-arvo. Vehnän, rukiin, ohran, kauran, perunan, lantun, peltoheinän sekä heinäsiem enen h in n at on saatu Pellervo-Seuran m arkkinatutkim uslaitoksen tilastosta, ja ne ovat syyskuussa alkaneen satovuoden m yyntim äärien m u k aan p u n n ittu ja keskihintoja. M uut h in n a t ovat joko virallisesti v ah v istettu ja tak u u h in to ja (pellava ja pellavansiemen) ta i ylläm ainittuja arviohintoja. K ä y te ty t keskihinnat o v at seuraavat: 042 94 Vehnä Vete...... 4: 35 3: 53 R uis R ag... 4: 02 3: 49 O hra K orn... 3: 93 3: 7 K au ra H a v r e... 2: 85 2: 74 Sekuli B la n d sä d... 3: 87 3: 4 H erne Ä r t e r... 5: 78 5: 2 Peruna P o ta tis... : 69 : 4 Sokerijuurikas S o ck erb e ta... : 30 : 95 L an ttu K a i r o t... : 09 : 25 Turnipsi T u m ip s... :29 : 27 M uut juurikasvit A ndra rotfrukt e r... : 38 : 37 V ihantarehu Grönfoder... : 35 : 46 Skördens värde. Vid bestäm m ande av skördens penningvärde h ar säsom pris för skördeprodukterna sä v itt m öjligt använts ä t jordbrukarna pä försäljningsorten hetalade pris eller s. k. överlätelsepris. Prisen för de foderslag, vilka sakna m arknad, h a beräknats m ed stöd av prisen för m otsvarande m arknadsdugliga skördeprodukter m ed beaktande av deras relativa utfordringsvärde. Prisen för veto, räg, korn, havre, potatis, turnips, vallhö sam t höfrö h a r m an fä tt frän den Statistik, som utgivits av Pellervo- Sällskapets m arknadsforskningsanstalt och de äro vägda m edeltal enligt försäljningsbestäm m elserna för det i September ingängna skördeäret. Ö vriga pris äro antingen officiellt stadfästa garantipris (lin eller linfrö) eller ovannäm nda värderingspris. De använda m edelprisen äro följande: 942 94 P elto h e in ä Vallhö... :39 : 82 N iittyheinä Ä n g sh ö... :6 : 52 Syysvilj. oljet H ahn av höstsäd. : 35 : 46 K evätvilj. oljet H alm av värsäd : 70 -: 9 Palkokasvien oljet H alm av b a ljväxter... : 70 : 9 Juurikasvien n a a tit!^5ast av r o t frukter... : 23 : 30 A pilan siem en K löverfrö... 54: 52 49: 53 Tim otein siem en Tim otejfrö.... 28: 80 20: K ehruukasvit Spanadsväxter.. V arsisato F iber... 25: 2: Siemensato Fröskörd... 3: 5: 565 47 3

Edelläolevien keskihintojen perusteella lasketut sadon arv ot selviävät allaolevasta yhdistelm ästä. 000 mk De p ä grund av föreg&ende m edelpris beräknade skördevärdena fram gä av nedanst&ende sam m anställning: 942 94 Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat ja kaupungit Landskommuner och städer 000 mk % 000 mk Maalaiskunnat Landskommuner Maalaiskunnat ja kaupungit Landskom-. muner och städer 000 mk Vehnä V e te... 742 68 748 496 7.0 54 768 58 383 5.5 Ruis R ä g... 84 970 88 962 7.7 766 787 769 323 8.2 Ohra K o m... 543 67 546 349 5. 372 977 374 528 4.0 Kaura Havre... 5 4 5 008 5 5 2 640 4.7 2 3 9 03 2 4 4 828 3.3 Sekuli Blandsäd... 23 06 23 300 0.2 23 436 23 59 0.3 Herne Ä rter... 84 920 85 290 0.8 62 335 62 598 0.7 Yhteensä viljaa Summa säd... 3 753 699 3 775 037 35.5 2 979 36 2 993 25 32.0 Peruna Potatis... 620 035 6 4 2 433 5.4 84 660 849 65 9. Sokerijuurikas Sockerbeta... 60 852 6 5 0 4 0.6 32 329 32 737 0.4 Lanttu K airot... 83 842 86 924.8 54 223 55 947.7 Turnipsi Turnips... 42 078 42 27 0.4 23 566 23 653 0.2 Muut juurikasvit Andra rotfrukter... 98 75 00 427 0.9 60 020 6 0 2 8 0.6 Juurikasvit yht. Summa rotirukter... 2 0 0 5 558 2 033 505 9. 7 9 8 2 3 06 2.0 Vihantarehu Grönfoder... Peltoheinä Vallhö... Niittyheinä Ängshö... Syysvilj. oljet Halm av höstsäd... Kevätvilj. oljet Halm av värsäd... Palkokasvien oljet Halm av baljväxter... 84 084 3 96 632 20 987 49 428 829 32 3 370 84 736 3 23 70 2 36 50 387 833 579 3 428 0.8 30.2 2.0.4 7.8 0. 02 855 3 62 973 78 693 28 374 895 694 4 54 03 533 3 633 06 79 708 29 0 900 39 4 24 Yhteensä vihantarehu, heinä ja oljet Summa grönfoder, vallhö och halm... 4 483 633 4 507 47 42.4 5 022 743 5 049 990 54.0 Juurikasvien naatit Blast av rotfrukter... Apilan siemen Klöverfrö... Timotein siemen Timotejfrö... Kehruukasvit Spänadsväxter... varsisato fib er... siemensato f r ö... 8 50 269 35 029 86 388 50 983 35 6 86 56 28 95 2 8 2 3 7 0.3 20 977 2 0 8 0.2 4 645 4 668 0. 4 626 4 635 0. Kaikki yhteensä Totalsumma... 0 557 46 0 63254 00.O 9 292 009 9 345 2 00.O 0.5 0.3.8 44 24 2 3 9 87 286 44 699 2 7, 87 43 %. 38.9.9 2.3 9.6 0.2 0.5 0.2.0 Leipäviljan ja perunan kulutuslaskelm a. Leipäviljan ja perunan kulutuslaskelm at osoittavat, m iten paljon n ä itä sa to tu o tteita on, huom ioonottaen m yöskin tuonnin, riittä n y t ihm isten ja kotieläinten ravinnoksi sekä teollisuudessa k äy tettäv äk si syyskuun p. 94 Konsumtionsberäkning av brödsäd och potatis. Brödsädens och potatisens konsum tionsberäkningar utvisa, h u ru m yeket av dessa skördeprodukter m ed iakttagande även av im porten v ä rit tillfyllest för m änniskornas ooh husdjurens näring och för använd- /9 943/8 942 Sato S körd... Kylvö Utsäde... Nettosato Nettoskörd... Tuonti Införsel... Vienti Utförsel... Yhteensä kulutusta varten Tillsammans för konsum... Kulutus henkeä kohden Konsumtion för person... /9 942 3/8 943 Sato S körd... Kylvö Utsäde... Nettosato Nettoskörd... Tuonti Införsel... Vienti Utförsel... Yhteensä kulutusta varten Tillsammans för konsum... Kulutus henkeä kohden Konsumtion för person... V ehnä V ete 46 850 800 30 757 550 6 093 250 58 370 000 74 463 250 46.8 72 068 00 34 500 40 953 600 7 625 264 58 578 864 42.5 R u is R ä g 220 436 400 35 84 200 84 622 200 58 04 000 342 636 200 9.9 203 72 800 3803 600 7 98 200 87 7 784 359 035 984 96.2 O h ra K o rn 8 47 700 23 535 400 94 62 300 552 000 06 64 300 28.5 39 020 00 2 542 600 7 477 500 6 855469 79 332 969 48.0 H ern e Ä rte r 2 05 000 3 555 600 8 459 400 8 459 400 2.3 4 756 00 3209 280 546 820 53 546 973 3. Y hteensä le ip äv ilja Tillsam m ans b rö d sä d 497 449 900 93 662 750 403 787 50 227 936 000 63723 50 69.5 529 566 00 87 669 980 44 896 20 266 598 670 708 494 790 89.8 K a u ra H av re 454 36 900 80 268 000 374 048 900 6 822 000 380 870 900 02.2 544 786 000 75 466 800 469 39 200 24 467 642 493 786 842 32.3 P e ru n a P o ta tis 745 308 000 203 08200 542 226 800 7 993 000 560 29 800 50.3 97853 900 88 65 600 783 688 300 27 0626 80 749 426 27.

9 ja 942 alkavien satokausien aikoina. Laskelm assa ei kuitenkaan ole o te ttu huom ioon m ahdollisten v ara sto jen supistum isesta ta i kasvam isesta johtuvia lisäyksiä ta i vähennyksiä. N ettosatojen laskelm issa on keskim ääräisinä kylvöm äärinä h eh taaria kohden p id e tty syysvehnällä, rukiilla, ohralla ja kaimalla 200, herneellä 240, kevätvehnällä 250 ja peru n alla 2 800. M aahantu o d u t jauho- ja ry y n im äärät on m uunnettu kokonaiseksi viljaksi, jolloin on edellytetty, e ttä 00 :stä kokonaista viljaa saadaan keskim äärin 65 vehnäjauhoja ta i -ryynejä, 95 ruisjauhoja, 60 ohraryynejä ta i jauhoja ta i 50 kauraryynejä ta i jauhoja. ning i industrin under de skördeperioder, som begynna den sept. 94 och 942. V id beräkningen äro lämnade u tan avseende förökningar eller förm inskningar, vilka föranletts av en inskränkning eller tillv äx t av m öjliga forrader. Vid beräknandet av nettoskördam a h ar som modelutsädesbelopp per h ek tar för höstvete, räg, korn och havre ansetts v ara 200, för ärte r 240, för värvete 250, för potatis 2 800. De tili landet införda mjöl- och grynm ängderna h av a om räknats tili säd, da m an förutsatt, a tt av 00 hei säd fär m an i m edeltal 65 vetem jöl eller- gryn, 95 rägm jöl, 60 korngryn eller m jöl sam t 50 havregryn eller m jöl. III. Karjanhoito. K otieläinten luku. K otieläinten luku on v. 94 selvitetty sekä kansanhuoltom inisteriön m aaliskuun p. suorittam assa kotieläinlaskennassa e ttä yleisessä m aatalouslaskennassa, joka ko h distu i päiv ään syyskuuta. Vuoden 942 tilasto perustuu kansanhuoltom inisteriön m aaliskuun alussa su o rittam aan laskentaan. Seuraavassa esitetään m ain ittu jen laskentojen III. Boskapsskötsel. Antalet husdjur. H usdjurens antal h ar är 94 ütretts säväl i den pä folkförsörjningsm inisteriets föranstaltande verkställda husdjursräkningen den m ars sam t i den allm änna lantbruksräkningen som hänför sig tili den September. 942 ärs Statistik grundar sig pä den av folkförsörjningsm inisteriet verkställda räkningen, i b örjan av m ars. I det följande fram ställas M aalaisk u n n a t L andskom m u n er. I I I. 942. IX. 94. I I I. 94 M aalaisk u n n a t ja k a u p u n g it L andsk o m m u n er och s tä d e r M aalaisk u n n a t L andskom m uner M aalaisk u n n a t ja k au p u n g it Landsk om m uner och s tä d e r M aalaisk u n n a t Landsk o n u n u n er M aalaisk u n n a t ja k au p u n g it L andskom m u n er och stä d e r Hevosia Hästar: Hevosia, yli 3 v. Hästar, över 3 är... 278 737 282 785 277 633 280 069 279 79 284 377 Nuoria hevosia 3 v. Unghästar 3 är.. 53 628 53 95 48 46 48 632 52 39 52 558 Varsoja, alle l v. Föl, under ä r... 20857 20 960 2269 234 222 22 209 Yhteensä Summa 353222 357 660 347 363 350042 354 50 35944 Nautaeläimiä Nötkreatur: Sonneja, yli 2 v. Tjurar, över 2 ä r... 4 260 4 345 3 973 4 056 6 769 6 875 Lypsylehmiä Mjölkkor... 073 757 080 73 068 999 064 55 36 064 43 29 Nuoria sonneja, 2 v. Ungtjurar 2 är.. 8 004 Hiehoja, yli v. Kvigor, över ä r... 40 37 483 2 4 Vasikoita alle l v. Kalvar, under ä r... 33 68 34 878 220 657 22534 284 325 285 364 Yhteensä Summa 542 006 5537 423 747 430 929 579 239 588 37 Lampaita Fär: Lampaita, yli l v. Fär, över ä r... 367 9 368 092 333 77 334 06 427 064 427 763 Karitsoita, alle l v. Lamm, under ä r... 308 395 309 305 220 37 220 805 289 023 289 586 Yhteensä Summa 675 54 677 397 553 548 554 82 76 087 77 349 Vuohia Getter: Vuohia, yli v. Getter, över ä r... 4 735 4 766 5 72 5 737 (5 737) 8 088 2 700 42 08 42 859 Sikoja Svin: Karjuja, yli 6 kk. Fargaltar, över 6 män... 2 884 2 942 2 554 2 587 423 4269 Emakoita, kantavia ja imettäviä Modersuggor, dräktiga och digivande... 27 924 28 368 8 563 8 786 3457 34 700 Emakoita, ei tiineitä Modersuggor, icke dräktiga... 4256 4 598 265 2330 2 340 2 537 Lihotussikoja, yli 6 kk. Gödsvin, över 6 män. 23 39 24 4 44 307 44 870 2548 25 949 Nuoria sikoja 26 kk. Ungsvin, 26 män. 03 49 06 53 28 784 30 485 88 254 90 794 Porsaita, alle 2 kk. Grisar, under 2 män... 35 273 36 085 54 622 55 362 89 555 90 982 Yhteensä Summa 207 47 22 935 269 995 273420 253 667 25923 Siipikarjaa Fjäderfä: Kanoja ja kukkoja, yli 6 kk. Höns och tuppar, över 6 män... 395 629 403 535 257 653 262 793 95675 964059 Muuta siipikarjaa Annat fjäderfä... 3 079 349 4 27 4276 5 83 5 974 Yhteensä Summa 398 708 406 684 26870! 267 069 957 506 970)33

u okset eri kotieläim istä m aalaiskunnissa ja koko m aassa. K ansanhuoltom inisterien suorittam an laskenn an tulokset esitetään sitäpaitsi lään eittäin, k ih lak u n n itta in ja m aanviljelysseuroittani liitetaulukossa 5. T iedot yleisen m aatalouslaskennan tuloksista kotieläinten kohdalta on julkaistu lääneittäin, k ih la k u n n ittain ja k u n n ittain yleistä m aatalouslaskentaa selostavan ju l kaisun toisessa osassa (SVT III: 38: 2) sekä m aanviljelysseuroittain m ainitun julkaisun ensimmäisessä osassa (SVT III: 38: ). Nautayksikköluku. E ri kotieläinten yhteinen luku o n esite tty seuraavansa nautayksikköinä. M uuntam inen nautayksiköiksi on su o rite ttu uusia, vuoden 94 tilastossa ensi kerran sovellettuja suhdelukuja käyttäen. N iiden m ukaan yhteen nautayksikköön on laskettu 0.8 täysikasvuista hevosta, nuori hevonen ta i varsaa, lehm ä ta i täysikasvuinen sonni, 2 nuorta sonnia ta i hiehoa, 3 vasikkaa, 8 aik u ista lam m asta ta i 0 k aritsaa, 5 v u o h ta, 2 aik u ista (yli 6 kk.) sikaa, 2.5 n u o rta sikaa ta i 0 porsasta, 50 kanaa ta i 33 m uuta siipieläintä. N äitä suhdelukuja käy ttäen on nautayksiköiden luku sa atu koko m aassa seuraavaksi: 20 resultaten av näm nda räkningar beträffande de olika husdjuren i landskom m unem a oeh heia landet. R esulta te n av de av folkförsörjningsm inisteriet verkställda räkningam a fram ställas dessutom länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapen i tabellbilagan 5. I ppgifter om den allm änna lantbruksräkningens resultat över husdjuren h a r publicerats länsvis, häradsvis och kom m unsvis i andra delen av en den allm änna lantbruksräkningen utredande publikation (FOS III: 38:2) sam t inom lantbrukssällskapen i första delen av näm nda pub lik atio n (FOS III: 38: ). A ntalet nötkreatursenheter. D et gem ensam m a antalet av de olika husdjuren h a r fram ställts i det följande i nötkreatursenheter. O m räkningen tili n ö tk reatu rsenheter h ar m an verk ställt genom a tt använda nya i 94 ärs Statistik första gangen tilläm pade reduktionstal. E nligt dessa h ar en nötkreatursenhet m otsv arat 0.8 fullvuxna h ästar, unghäst eller / 3 föl, ko eller fullvuxen tju r, 2 u n g tju rar eller kvigor, 3 kalvar, 8 fullvuxna fär eller 0 lam m, 5 getter, 2 fullvuxna (över 6 m an.) svin, 2.5 unga svin eller 0 grisar, 50 höns eller 33 andra fjäderfän. Med användande av dessa reduktionstal h ar m an fä tt a n ta let nö tkreatursenh eter i heia landet tili följande: 942. IX. 94. I I I. 94 Nautayksiköitä Nötkreatursenheter Nautayksiköitä Nötkreatursenheter Nautayksiköitä Nötkreatursenheter H evoset H ä s t a r... 4 2 3 6 4 4 724 4 2 4 686 N autaeläim et N ö tk re a tu r... 2 7 0 6 2 7 2 7 846 326 644 L am paat F a r... 76 943 63 832 82 4 2 9 Vuohet G e tte r... 953 47 ( 47) S iat S v i n... 8 38 0 57 84 44 Siipikarja F jä d e rfä... 2 8 66 2 5 3 8 5 3 9 462 Y hteensä Sum m a 88 86 824 45 958 52 K otieläim et ja pinta-ala. L opuksi esitetään eri k o tieläinten lu k u m yöskin 00 peltohehtaaria sekä 00 m uunnetun m aatalousm aan h eh taaria kohden. Y hteen hehtaariin m u u n n ettu a m aatalousm aan alaa on lask e ttu h a peltoa ta i 3 h a n iitty ä ta i ra iv a ttu a laidunta. ( )0 p eltohehta: aria k o h d en I>er 00 h a äker Husdjuren oeh arealen. Slutligen fram ställes även antalet av de olika husdjuren per - 00 h a äker sam t per 00 h a om räknad lantbruksjord. Till h a omräkn ad lantbruksjord h a r beräknats h a äker eller 3 h a äng eller röjd betesm ark. 942. IX. 94. I I I. 94 00 m uim n. 00 rouunn. m a atalo u s m a a ta lo u s m a a n h a 00 peltohehta m a a n h a 00 peltoheh k o h d en aria kohden kohden ta aria kohden p er 00 h a re d u c e ra d jo rd b ru k s- areal p er 00 h a äker p e r 00 h a red u cerad jo rd b ru k s- areal p e r 00 h a äk e r 00 m u u n n. m a a ta lo u s m a an h a ko h d en p er 00 h a red u ce rad jord b ru k s- areal H evosia H ästar... 3.6 2.8 4.9 4.0 5.3 4. 4 N autaeläim iä N ö tk r e a tu r... 58.8 55.6 60.8 57.3 67.5 63.6 niistä lehm iä d ärav kor... 4.0 38.7 45.2 42.6 48.6 45.8 L am paita F a r... 25.7 24. 3 23.6 22.2 30.5 28.7 V uohia G e tte r... 0. 2 0. 2 0. 2 0. 2 0. 2 0. 2 Sikoja S v i n... 8. 7.6.6 0.9.0 0.4 Siipikarjaa F jä d e rfä... 53.3 50.4 53.8 50.7 83.7 78.9 IV. M eijeriliike. M eijerien luku. V uoden 94 m eijeritilastoa v arten on sa atu tieto ja k aik k iaan 532 m eijeristä sekä v. 942 52 m eijeristä ). Ne jak aan tu iv a t om istajiensa m u k aan koko m aassa ja v. 942 lään eittäin seuraavalla tavalla: ) Tilasto koskee meijereitä, joiden valmistusmäärä on vähintään 500 voita tai juustoa. IV. M ejerirörelsen. Antalet mejerier. För sam m anställande av 94 ärs Statistik har m an inalles fätt uppgifter frän 532 m ejerier sam t är 942 frän 52 mejerier. x). De fördelade sig enligt ägare i heia landet och är 942 länsv is pä följande sätt:!) Statistiken omfattar mejerier, vilka tillverkat minst 500 smör eller ost.

2 A lue O m räde Y k sity isiä hen k. E nskilda personer L u k u A n tal % O sakeyhtiöitä A k tiebolag L u k u A n tal % O suuskuntia A ndelslag L u k u A n tal % L u k u A n ta l Y h tee n sä S u m m a % Vv. 93639 keskim. A ren 93639 i m e d eltal Uudenmaan Nylands... 8 28.6 7.5 34 53.9 63 00.0 58 Turun ja Porin Abo och Björneborgs. 6 5.2 0 8.7 99 86. 5 loo.o 6 Ahvenanmaan Alands... 8.3 9.7 2 loo.o 4 Hämeen Tavastehus... 6 9. 8 2.5 50 78. 64 loo.o 62 Viipurin Viborgs... 5 00.o 5 loo.o 44 Mikkelin S: t Michels... 2 8.7 2 9.3 23 loo.o 30 Kuopion Kuopio... 2.9 33 97. 34 loo.o 45 Vaasan V asa... 4 2.8 3 2. 35 95. 42 loo.o 54 Oulun Uleäborgs... 2.3 43 97.7 44 loo.o 57 Lapin Lapplands... 4 Valtakunta Riket 942 37 7.2 34 6.7 44 86. 52 loo.o 584»» 94 32 6.0 34 6. 466 87.6 532 loo.o Vv. 93639 keskim. Ären 93639 i m edeltal... 38 6.5 39 6.7 507 86.8 584 0 0.0 M aidonlähettäjien suurin lukum äärä. Jonkinlaisen kuvan m eijerien toim ipiirien laajuudesta an taa m aidonläh ettäjien luku. Kyselylom akkeessa tiedusteltiin k u s ta k in m eijeristä m aidonlähettäjien suurinta lukua kalenterivuosien 94 ja 942 aik an a. S aatujen v a s tau sten perusteella esitetään seuraavassa m aid on läh ettäjien yhteenlaskettu luku sekä keskiluku m eijeriä kohden lään eittäin v. 942 ja m eijeriryhm ittäin. M axim iantalet mjölkleverantörer. E n viss bild av vidden för m ejeriem as verksam hetsdistrikt giver m j ölkleverantörernas antal. I frägeform uläret förfrägade m an sig om m axim iantalet m jölkleverantörer im der kalenderären 94 och 942. P ä grund av erhallna svar fram ställes det sam m anräknade antalet av m jölkleverantörer sam t m edeltalet per m ejeri länsv is'ä r 942 ooh för olika m ejerigrupper s&som följer. A lue O m räde Y k sity ism eijerit E nskilda m ejerier Y hteensä M eij. kohd. T illsam m an P e r m ejeri O sakeyhtiöm eijerifc A ktiebolagsm ejerier Y hteensä M eij. kohd. T illsam m an P er m ejeri O suusm eijerit A ndelsm ejerier Y hteensä M eij. kohd. T illsam m an P er m ejeri K aik k i m e ije rit Sam tliga m ejerier Y h teensä M eij. k o h d. T illsam m an P e r m ejeri Uudenmaan Nylands... 82 45. 87 07.9 2 73 80.3 4 730 75. Turun ja Porin Abo och Bjömeborgs. 8 9.7 925 92.5 22 925 23.6 23 968 208.4 Ahvenanmaan Alands... - 057 96. 057 88. Hämeen Tavastehus... 77 2.8 004 25.5 7 846 56.9 8 927 39.5 Viipurin Viborgs... 2 90 46.0 2 90 46.0 Mikkelin S: t Michels... 0.5 2 709 29.0 2 70 7.8 Kuopion Kuopio... 32 32.0 4 757 44. 4 889 43.8 Vaasan Vasa... 250 62.5 938 32.7 20 660 53.0 2848 53.9 Oulun Uleäborgs... 3 424 79.6 3 424 77.8 Lapin Lapplands... Yhteensä Summa 942 258 34.0 486 23. 68 299 54.9 73 743 44.0 i>» 94 65 i 50.5 3 987 7.3 73 298 57.3 78 900 48.3 M eijerien vastaanottam a m aito- ja kermamäärä. Meijereihin ja niid en alaisille kuorim a-asem ille v a sta a n o te ttiin vuosien 94 ja 942 aikana tu o tta jilta seuraav at m äärät m aitoa ja kerm aa (desitonneja). Av mejerierna m ottagen m jölk- och gräddmängd. I m ejerierna och i dem underlydande skum stationer m ottogs under ären 94 ooh 942 av producenterna följande m ängder m jölk och grädde (deciton). Y ksity ism eijerit Enskilda m ejerier O sakeyhtiöm eijerit A ktiebolagsm ejerier O suusm eijerit A ndelsmejerier K aik k i m e ije rit S am tliga m ejerier A lue O m räde M aitoa M jölk K e rm a a G rädde M aitoa M jölk K erm aa G rädde M aitoa M jölk K e rm a a G rädde M aitoa M jölk K e rm a a G rädde Uudenmaan Nylands... 95 799 26 27 875 308 474 635 933 788 309 3 267 Turun ja Porin Abo och Bjömeborgs. 26 03 73 38 27 367 748 420 466 97 447 Ahvenanmaan Älands... 670. 60 68 6288. Hämeen Tavastehus... 25 937 0 09 90 72 877 89 848 833 279 Viipurin Viborgs... 97 429 97 429 Mikkelin S:t Michels... 2 679 59 07 590 5 472 0 269 5 53 Kuopion Kuopio... 270 645 97 476 3463 97 746 32 08 Vaasan V asa... 28 403 3424 880 337 305 942 864 305 Oulun Uleäborgs... 99 5 76 535 2 040 76 734 2 055 Lapin Lapplands... Yhteensä Summa 942 79 59 85 435 625 2 085 3974 927 43 25 4 590 07 45 42 Meijeriä kohden Per mejeri... 4 85.9 2.3 3 694.9 6.3 9 03.4 98. 8 965.0 69.2 Yhteensä Summa 94 94 825 07 5082 4 442 5 304 336 62 27 6 000 343 66 766 Meijeriä kohden Per mejeri... 6 088.3 3.3 4 740.6 30.6 382.7 33.5 278.8 25.5

K oko tu o tta jilta v astaanotettu m aitom äärä on yhdistelm än m ukaan ollut v. 94 6 000 343 d t ja kerm am äärä 66 766 d t sekä v. 942 m aitom äärä 4 590 07 d t ja kerm am äärä 45 42 d t. M uunnettaessa kerm a m aidoksi suhteessa kilo kerm aa = 7.5 m a i toa, m ikä suhde v astaa suunnilleen kerm an 30 %:ksi laskettua rasvapitoisuutta, saadaan m aito- ja kerm a- m äärä m aidoksi m u u n n ettu n a v. 94 6 50 088 d t ja v. 942 4 930 729 dt. U seim m ista m eijereistä on lisäksi saatu tie to ja v a s ta a n o te tu n m aitom äärän jakaantum isesta eri k u u k au sille. N iiden vastaan o ttam asta m aitom äärästä on eri kuukausina v astaanotettu seuraavat prosenttim äärät. Alue Omride Vastaanotettu kaikkiaan Mottagit inalles dt Tammikuu Januari Helmikuu Februari Maaliskuu Mars 22 H eia den av producentem a m ottagna m jölkm ängden h a r enligt sam m anställningen v a rit är 94 6 000 343 d t och gräddm ängden 66 766 d t, sam t är 942 m jö lk m ängden 4 590 07 d t och gräddm ängden 45 42 d t. Vid om räkning av grädde tili m jölk enligt förhällandet grädde = 7.5 m jölk, vilket förhällande m otsv arar ungefär den för grädden beräknade 30 % fe tthalten, fär m an m jölk och gräddm ängden om räknad tili m jölk a tt uppgä ä r 94 tili 6 50 088 d t och är 942-4 930 729 d t. F rän de flesta m ejerier h a r m an d ärtill fä tt uppgifter om den m ottagna m jölkm ängdens fördelning pä olika m änader. Av den av dem m ottagna m jölkm ängden h a r m an under de olika m änaderna m o ttag it följande procentm ängder. Siitä eri kuukausina % Därav i varje mänad % Huhtikuu April Uudenmaan - Nylands 942 773 523 7.3 6.6 7.3 7.8 8.3 0.0 0.3 0.4 0.4 8. 6.6 6.9 00.0 94 0 7 4 256 8.4 7.9 9.0 9.6 9.5 0. 9.5 8.0 8.4 7.5 5.9 6.2 00.0 Turun ja Porin Abo o. B:borgs... 942 5 4 8 0 9 7.6 6.8 7.3 7.6 7.8 9.6 0.7 0.5 9.8 8.0 6.9 7.4 loo.o 94 840 288 8.6 8.0 9.0 9. 9.2 9.8 9.8 8.2 8.5 7.7 6. 6.0 00.0 Ahvenanmaan - Alands 942 6288 6.0 5.5 6.5 8.0 8.4 2.8 3.9 2. 9.3 6.5 5.2 5.8 00.O 94 8 0 8 3 2 7.2 6.8 7.8 9.7 0.0 2.2.4 9. 9.2 7.5 4.7 4.4 00.0 Hämeen - Tavastehus 942 775 786 7.2 6.6 7.3 8. 8.3 9.8. 0.6 0.2 7.9 6.2 6.7 00.0 94 976 739 8.2 7.7 8.9 9.7 9.8 0.0 0.2 8.4 8.6 7. 5.6 5.8 00.0 Viipurin Viborgs.. 942 97 079 6.2 5.5 5.9 6.5 7.3 0..5.9.7 8.8 7. 7.5 00.0 94 200 939 8.0 7.3 8.2 9.3 0.0.0 0.2 8.0 9.2 7 2 5.8 5.8 00.0 Mikkelin S:t Michels 942 08968 6.0 6.3 8.0 9.6 9.7 2.0.6 0.3 9.2 6.7 5.2 5.4 00.O 94 23 478 7.6 7.6 0.o.3 0.6 0.7 2.6 7.4 7.4 5.6 4.4 4.8 00.0 Kuopion Kuopio.. 942 37 088 6.9 7. 9. 0.2 9.3.0 0.8 9.2 8.3 7.0 5.6 5.5 loo.o 94 3 25 7.8 7.6 9.8.2 9.7 9.8 0.6 7.7 8.5 6.6 5.2 5.5 loo.o Vaasan Vasa...942 95 38 8.8 7.6 7.5 8.0 8.0 0.3. 9.8 8.6 6.7 6.3 7.3 00.0 94 3 799 8.5 7.6 8. 8.8 9.0 0.4.7 8.9 7.9 6.6 5.9 6.6 00.0 Oulun Uleäborgs 942 72 348 8.5 7.7 8.3 9.2 8.7 9.6.0 9.4 8.5 6.7 6.0 6.4 loo.o 94 330 00 8.6 7.6 8.5 9.9 0.0 9.8.9 9.4 7.5 5.9 5.4 5.5 loo.o Lapin Lapplands.. 942 94 7 455.6 0.9.2.0.2 0.2.5 8.3 7. 7.0 00.O Valtakunta Riket 942 4 483 027 I 7.6 6.9 74 I 7.9 I 8. 0.O 0.9 0.4 I 9.7 7.6 6.5 7.0 00.O 94 6 059 038 8.4 7.8 8.7! 9.4 9.4 0. 0.4 8.4 [ 8.3 I 7.2 5.9 6.0 loo.o M ei joi tuotantoon köytetty maito ja kerma. M eijereissä k ä y te ttiin voin, juuston, kaseinin ja kvarkin valm istukseen täysim aitoa, kerm aa ja k u o rittu a m aitoa seu raav at m äärät, desitonneina. Taulukosta selviää m yöskin täysim aidon m enekki voi- ja juustokiloon sekä täysim aidon keskim ääräinen rasvaprosentti, joka on la sk ettu aritm eettisena keskiarvona eri m eijerien ilm o ittam ista keskirasvaprosenteista. A lue O m räde V o invalm istukseen Tili sm örberedningen T äysim a lto a H elm jö lk K e rm a a G rädde Toukokuu Maj Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu Augusti Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu December Yhteensä Summa Tili mejeriproduktionen använd m jölk och grädde. I m ejeriem a användes för tillverkning av sm ör, ost, kasein och k v ark följande m ängder helm jölk, grädde och skum m ad m jölk, i deciton. Av tabellen fram gär även ätgängen av helm jölk till sm ör och ost sam t m edeltalet för helm jölkens fettprocent, vilken är beräknad som e tt aritm etisk t m edelvärde av de tili de olika m ejeriem a m eddelade m edelfettprocentem a. J u u sto n v alm istu k seen T ili ostberedningen T äysim a lto a H elm jö lk K u o r. m a ito a S k u m m ad m jö lk K asein in ja k v a rk in v a lm is tu k se e n T ili kaseinoch k v a rk - bered n in g T ä y sim aid o n m enekki Ä tgängen av helm jölk V oikiloon T ill k g sm ö r Ju u sto - kiloon T ill k g o st T äysim aid o n ra sv a - % H elm jö l k en s fe tt- % Uudenmaan Nylands... 232 929 685 208 47 32 888 _ 22.6.8 3.77 Turun ja Porin Abo och Björneborgs. 26 253 2 926 56 590 36 747 2 22.3.6 3.84 Ahvenanmaan Alands... 55 088 33 855 953 22.2.8 3.88 Hämeen Tavastehus... 503 87 20 9 87 4 690 2 39 22.2.6 3.84 Viipurin Viborgs... 2373 375 73 3 070 22.3 0.0 3.93 Mikkelin S:t Michels... 68 425 59 5 26 3 84 2.8 0.7 3.9 Kuopion Kuopio... 7 662 29 636 80 96 2.2 Vaasan Vasa....782 786 268 20 740 8 408 2 623 22.4.7 3.8 Oulun Uleäborgs... 97 57 972 58 479 22.6.0 3.80 Lapin Lapplands... Valtakunta Riket 942 2 898 244 42 34 323 775 02 272 5 035 22.4.6 3.85»» 94 3 989 658 63 32 385 557 52 779 3 399 2.9.5 3.84

23 V oinvalm istukseen k ä y te tty täysim aitom äärä on v. 94 66. % ja v. 942 63. % tu o tta jilta v astaan o tetu sta m aitom äärästä. M eijereihin tu o tu a kerm aa k ä y te ttiin voinvalm istukseen v. 94 94.8 % ja 942 92.8 % vastaanottom äärästä. Juustonvalm istukseen on m ennyt täysim aitoa v. 94 v ain 6.4 % ja v. 942 7. % koko vastaanottom äärästä. K u o rittu a m aitoa on juustoihin k äy te tty noin neljännes sam aan ta rk o i tukseen käy tety stä täysim aitom äärästä; lisäksi on sitä k äy te tty lähes y h tä paljon kaseinin ja kvark in valm istukseen. Meijerien tuotanto. T ilastotietoja antaneet m eijerit ja k aantu v at tuotantonsa laadun m ukaan eri ryhm iin seuraavasti: D en tili sm örberedningen använda m ängden av helm jölk är är 94 66. l % och är 942 63. l % av den m jölkm ängd, som m ottagits av producenterna. A v den tili m ejeriem a häm tade grädden användes tili sm örberedningen är 94 94.8 % och är 942 92.8 % av den m ottagn a m ängden. T ili osttillverkningen har ätgätt helm jölk är 94 endast 6.4 % och är 942 7. % av den m ottagna m ängden. Skum m ad m jölk har tili o stam a använts om kring en fjärdedel av tili sam m a ändam äl använda m ängd av helm jölk; ytterligare har den använts lika m ycket tili beredning av kasein och kvark. Mejeriernas produktion. Mejerier, vilk a avgiv it statistisk a uppgifter fördelade sig efter k v a liteten av sin produktion i olika grupper pä följande sätt: Y k sity ism eijereitä E nskilda m ejerier l u k u A n tal % O sakeyhtiöm eijereitä A ktiebolagsm ejerier L u k u A n tal % O suusm eijereitä Andelsm ejerier L u k u A n tal % L u k u A n ta l Y h teensä S u m m a % V v. 936 39 keskim. Ä ren 936 39 i m e d eltal Voimeijereitä Smörmejerier... 6.5 8 4.4 382 94. 406 00.0 459 Juustomeijereitä Ostmejerier... 9 32. 4 4.3 5 53.6 28 00.0 53 Voi- ja juustomeijereitä Smör- och ostmejerier... 22 28.2 2 5.4 44 56.4 78 00. o 72 Valtakunta Riket 942 37 7.2 34 6.7 44 86. 52 00.O 584 94 32 6.0 34 6.4 466 87.6 532 00.O Vv. 93639 keskimäärin Ären 936 39 i medeltal... 38 6.5 39 6.7 507 86.8 584 00. o L ääneittäin jakaantuivat m eijerit tuotantonsa m u k aa n v. 942 seuraavasti: Länsvis fördelade sig m ejerierna enligt sin p ro d u k tio n &r 942 p& följande sätt: Alue Omräde V oim eijereitä Sm örm ejerier L u k u A n ta l % Juustom eijereitä O stm ejerier L u k u A n tal % V oi- ja ju u sto m eij. Sm ör- och ostm ejerier L u k u A n ta l % L u k u A n ta l Y h tee n sä S u m m a % Uudenmaan Nylands... 6 25.4 24 38. 23 36.5 63 00.O Turun ja Porin Abo och Björneborgs. 89 77.4 4 3.5 22 9. 5 00.0 Ahvenanmaan Alands... 9 75.0 3 25.0 2 00.0 Hämeen Tavastehus... 49 76.6 5 23.4 64 00.O Viipurin Viborgs... 3 86.7 2 3.3 5 00.0 Mikkelin S:t Michels... 20 87.0 3 3.0 23 00.0 Kuopion Kuopio... 3 9.2 3 8.8 34 00.O Vaasan V asa... 36 95.8 6 4.2 42 loo.o Oulun Uleäborgs... 43 97.7 2.3 44 00.0 Lapin Lapplands... Valtakunta Riket 942 406 79.3 28 5.5 78 5.2 52 00.O»» 94 428 80.5 6 3.0 88 6.5 532 loo.o Vv. 93639 keskim. Aren 93639 i m edeltal... 459 78.6 53 9. 72 2.3 584 lo O.o M eijerien vointuotannon yhteenlaskettu m äärä oli v. 94 9 776 69, m inkä lisäksi v a lm istettiin 447 62 h eravoita, jota ei ole o tettu lukuun seuraavissa taulukoissa. V. 942 oli vointuotanto 4 024 75 sekä heravoin valm istusm äärä 343 755. V alm istusm äärä jakaantui eri lääneille ja eri m eijer ryhm ien kesken v. 942 seuraavan yhdistelm än m ukaisesti. Tämän ohella on ilm oitettu valm istusm äärät v. 94 sekä v v. 93639 keskim äärin. D en sam m anräknade m ängden av mejeriernas smörproduktion var är 94 9 776 69, vartill ytterligare tillverkades 447 62 vasslesm ör, som ej beaktats i följande tabeller. Ar 942 var sm örproduktion en 4 024 75 sam t tillverkningsm ängden av vasslesm öret 343 755. Produktiönsm ängden är 942 fördelade sig pä olika Iän och pä olik a m ejerigrupper enligt följande sam m anställning; därjäm te m eddelas sm örtillverkningen för är 94 sam t ären 936 39 i m edeltal.

24 A lue O m räde Y ksityism e ije rit E n sk ild a m ejerier O sakeyhtiöm e ije rit A ktiebolagsm ejerier O suusm eijerit A ndelsm ejerier Y h tee n sä S u m m a V. 94 l r 94 V v. 936 39 k eskim. Ä ren 936 39 i m e d eltal % k g o/ /o % k g % % k g of to Uudenmaan Nvlands... 77 00 33.7 330 62 40. 559 405 4.3 967 027 6.9 420 730 7.2 344 763 4.4 Turun ja Porin Äbo och Björneborgs... 57 56 25.0 207 28 25. 4 854 733 37.4 59 07 36.5 6 863 799 34.7 0 58 833 34. Ahvenanmaan Alands 505 0.2 247 64.9 248 9.7 34284.7 500 885.6 Hämeen Tavastehus... 58 47 25.6 54 362 8.7 2 053 093 5.8 2 265 872 6.2 2 983 266 5. 4 574 533 4.8 Viipurin Viborgs... 99 753 0.8 99 753 0.7 02 507 0.5 362 753 4.4 Mikkelin S:t Michels... 8 988 4.0 442 764 3.4 45 752 3.2 503 653 2.6 29 533 3.7 Kuopion Kuopio... 5 226.9 856 424 6.6 87650 6.2 262 630 6.4 2 264 90 7.3 Vaasan Vasa... 26 283-5 5 952 4. 3 372 305 26.0 3 54 540 25. 5 264 936 26.6 7 595 374 24.6 Oulun Uleäborgs... 800 0. 486 3 3.8 486 93 3.5 028 844 5.2 402 645 4.5 Lapin Lapplands... 4 970 (O.o) 85 500 0.6 Valtakunta Riket 942 228 350 00.O 824 79 00.O 2 972 222 00.O 4 024 75 00.O 9 776 69 00.O 30 879 009 00.O 94 27 644 988 600-8 570 375 9 776 69. Vv. 93639 keskimäärin Ären 93639 i medeltal.. 48 502 355 780 29 374 727 S euraavasta taulukosta käy ilm i m eijerien ja k a a n tu m inen eri ryhm iin vointuotannon suuruuden m ukaan sekä vointuotannon kokonaism äärä kussakin suuruusryhm ässä. Tuotantoryhmä Produktionsgrupp V. 942 l r 942 Luku Antal % Meijerien luku Antal mejerier Av följande tablä fram gär m ejeriernas fördelning i olika storleksgrupper efter sm örproduktionens m ängd sam t to ta la sm örproduktionen i v arje storleksgrupp. Valmistusmäärä, Tillverkningsmängd, V. 94 l r 94 V. 942 l r 942 V. 94 l r 94 Luku ; 0/ Antal! /0 % O' /o Vv. 93639 keskim. I re n 93639 i medeltal Under 000 ks... 8.7 5 2.9 4 406 O.o 8 637 (0.0) 2 766 O.o 000 5 000»... 53 0.9 50 9.7 76 842.3 53 322 0.8 90 734 0.3 5 000 0 000»>... 72 4.9 66 2.8 535 84 3.8 478 09 2.4 372 040.2 0 000 5 000»>... 59 2.2 38 7.3 78 939 5. 485 556 2.5 603 25 2.0 5 000 25 000»... 84 7.4 80 5.5 622 4.6 576 7 8.0 55 780 4.9 25 000 50 000»... 24 25.6 9 23. 4 475 62 3.9 4 289 909 2.7 3 73 622 2. 50000 75000»... 52 0.7 73 4. 3 95 446 22.8 4 392 988 22.2 4 299 649 3.9 7500000 000»... 9 3.9 38 7.4 607 90.5 3 26 924 6.5 4 355 482 4. 0 0 0 0 0 200 000»... 2 2.5 34 6.6 456 55 0.4 4 345 689 22.0 50 733 36. 200 000 ja yli och ö v e r 0.2 3 0.6 232 566.6 784 368 3.9 4 756 95 5.4 Yhteensä Summa 484 00.O 56 00.O 4 024 75 00.O 9 776 69 j 00.O 30 879 008 00.0 Ju u sto n tu o tan to oli v. 94 k aik k iaan 4 772 53, m istä m äärästä em m ental-juustoja 2 956 586 ja ns. pikkujuustoja 85 927. V. 942 oli ju u sto n tu o tanto kaikkiaan 3 996 33 ja siitä em mentaljuustoja 2 876 242 ja ns. pikkujuustoja 20 089. Ns. sulatejuuston valm istuksesta ei ole tieto ja. L ä ä neittäin ja eri m eijeriryhm issä valm istettiin v. 942 ju usto ja seuraavat m äärät. O stproduktionen v ar är 94 inalles 4 772 53 av denna m ängd em m entalostar 2 956 586 och sk. sm äostar 85 927. Ä r 942 v ar ostproduktionen inalles 3 996 33 och därav em m entalostar 2 876 242 och sk. sm äostar 20 089. Om tillverkningen av s. k. sm ältostar finns d et ej nägrauppgifter. Länsvis ooh i de olika m ejerigrupperna tillverkades ar 942 ostar tili följande belopp. /o Alue Omräde Y ksityism e ije rit E n sk ild a m ejerier O sakeyhtiöm e ije rit A ktiebolagsm ejerier O suusm eijerit Andelsm ejerier Y h tee n sä S u m m a V. 94 A r 94 V v. 936 39 keskim. Ä ren 936 39 i m e d eltal % % % % % 0/ to Uudenmaan Nylands... 646 954 65.7 209 293 46.3 47 092 57.5 2 327 339 58.2 2 559 965 53.6 4 644 508 44.6 Turun ja Porin Äbo och Björneborgs... 56 025 5.7 65 428 36.6 675 604 26.4 897 057 22.4 02 54 2.2 2 647 576 25.4 Ahvenanmaan Alands.... 5 549 0.6 9 586 0.4 5 35 0.4 7 583 0.4 6 062 0.2 Hämeen Tavastehus... 77 842 7.9 64 669 4.3 57 33 6. 299 644 7.5 533 62.2 340 787 2.9 Viipurin Viborgs... 07 332 4.2 07 332 2.7 85 699.8 722 0 6.9 Mikkelin S:t Michels... 2 984.3 57 2 2.2 70 05.8 07 532 2.3 244 249 2.4 Kuopion Kuopio... 39 533.5 39 533.0 72 2.5 08 805.0 Vaasan Vasa... 85 395 8.8 2 760 2.8 38 278.5 236 433 5.9 322 25 6.7 462 77 4.4 Oulun Uleäborgs.... 3 753 0.2 3 753 0. 6236.3 72 00.7 Lapin Lapplands... 53 406 0.5 Valtakunta Riket 942 984 749 loo.o 452 50 00.O 2 559 432 00.O 3 996 33 00.O 4 772 53 00.O 0 4 780 00.O 94 06852-693 529 3 07 32 _ Vv. 93639 keskimäärin Ären 93639 i medeltal.. 849 068 993 458 7 569 254. --

25 Juusto n tu o tan n o n suuruuden m ukaan jakaantu iv at m eijerit eri ryhm iin tavalla, joka selviää seuraavasta yhdistelm ästä: M ejeriem as fördelning i olika storleksgrupper efter osttillverkningens m ängd fram gar av följande tabell: T u o ta n to ry h m ä P roduktionsgrupp 92 Äx 942 L u k u A ntal % M eijerien lu k u A n ta l m ejerier V. 94 Ä r 94 V. 942 Ä r 942 V alm istu sm ää rä, T illverkningsm ängd, V. 94 Ä r 94 L u k u A ntal % i % % V v. 936 39 k eskim. A ren 936 39 i m e d eltal % fr J 000 k g... 4 3.8 2 000 (O.o) 324 (O.o) Under B 000 5000»... 0.4 4 3.8 28 794 0.7 2 72 0.3 2 245 0. 5 000 0 000»... 8 7.5 4 3.8 60 40.5 29 384 0.6 33 444 0.3 0 000 5 000»... 0.4 4 3.5 37 32 3.5 76 93 3.7 36 674 0.4 5000 25000»... 4 3.2 9 8.7 270 824 6.8 86 43 3.9 78 46.7 25000 50 000»... 3 29.3 3 29.8 087 837 27.2 94 460 25.0 945 9.0 50 000 75 000 )>... 8 7.0 22 2.2 094 000 27.4 356 939 28.4 499 004 4.4 75 00000 000»... 8 7.5 69 5.8 696 625 7.4 50 296 0.7 487 238 4.3 00000200 000»... 5 4.7 8.6 620 709 5.5 00 43 23. 3 036 404 29.2 200 000 ja yli och ö v e r.0 202 920 4.3 385 96 30.6 Yhteensä Summa 06 00.O 04 00.O 3 996 33 00.O 4 772 53 00.O» 4780 00.0 Ju u sto n tu o tan n o n jak aan tu m ista eri juustolajien osalle osoittaa seuraava yhdistelm ä, josta selviää v. 942 lääneittäin ja m eijeriryhm ittäin em m entaljuuston ja rasvapitoisuudeltaan erilaisten pikkujuustojen valm istusm äärä: O sttillverkningens fördelning pä de olika ostsorterna u tvisar följande sam m anställning, av vilken fram gär ä r 942 länsvis ooh i de olika m ejerigruppem a em m entalostens och de tili fetth alten olika sm äostarnas tillverkningsm ängd: L ä ä n i ta i m a a k u n ta L än eller landskap E m m en taljuu stoa E m m en talo st Y li 45 % Ö ver 45 % P ik k u ju u sto ja, jo id en ra sv ap ito isu u s on Sm & ostar, vilkas fetth alt är 30 45 % 20 30 % A lle 20 % U nder 20 % I lm o itta m a to n O u ppgiven Y h tee n sä S u m m a K aik k iaan ju u s to ja Inalles o sta r k g Uudenmaan Nylands... 887 622 494 843 209 523 220 557 439 77 2 327 339 Turun ja Porin Abo och Björneborgs. 508 28 33 485 32 824 322 467 388 776 897 057 Ahvenanmaan Alands.... 9586 5 549 5 35 5 35 Hämeen Tavastehus... 69 877 8 852 8 465 2 450 29 767 299 644 Viipurin Viborgs... 9456 933 4 043 3 76 07 332 Mikkelin S :t Michels... 47 270 6 486 6 349 22 835 70 05 Kuopion Kuopio... 35 892 3 64 39 533 39 533 Vaasan Vasa... 69 036 7 996 49 40 67 397 236 433 Oulun Uleäborgs... 3 753 3 753 3 753 Lapin Lapplands... Valtakunta Riket 942 2 876 242 4465 76 948 769 479 232 97 20 089 3 996 33»» 94 2 956 586 60595 65 266 37 80 305 372 46 884 85 927 4 772 53 M eijerien käynnissäolopäivien luku. M eijereillä oli v. 94 käynnissäolopäiviä kaikkiaan 49 697 sekä v. 942 34 099, m ikä m äärä ja k aantu i eri m eijerien kesken seuraavasti. Dagar, d& m ejerierna värit i gäng. D agar, da mejerierna v ä rit i g&ng är 94, utgjorde inalles 49 697 sam t är 942 34 099, vilken m ängd fördelade sig m ellan de olika m ejerierna pä följande sätt. Koko luku Hela antalet % Keskimäärin meij. kohden I medeltal per mejeri Koko luku Hela antalet Vv. 93639 keskimäärin Aren 93639 i medeltal % Meijeriä kohden Per mejeri Yksityismeijereissä I enskilda mejerier.... 0 294 7.8 278 2 733 7. 340 Osakeyhtiömeijereissä I aktiebolagsmejerier. 0 507 7.8 309 2 422 6.9 323 Osuusmeijereissä' I andelsm ejeric... 3 298 84.4 257 55 007 86.0 307 Kalkissa meijereissä I alla mejerier 942 34 099 00.O 262 80 62 00.O 30 94 49 697 28 4

26 Alue Omr&de Työpäiviä yhteensä Arbetsdagar inalles % Työpäiviä meijeriä kohden Arbetsdagar per mejeri Alue Omräde Työpäiviä yhteensä Arbetsdagar inalles % Työpäiviä meijeriä kohden Arbetsdagar per mejeri Uudenmaan Nylands... 20 904 5.6 332 Kuopion Kuopio... 7 924 5.9 233 Turun ja Porin Äbo och Vaasan V asa... 35 462 26.4 250 Bjömeborgs... 3252 24.0 280 Oulun Uleäborgs... 0 766 8.0. 245 Ahvenanmaan Alands... 2 44.8 203 Lapin Lapplands... Hämeen Tavastehus... 5 756.8 246 Valtakunta Rlket 942 34 099 loo.o 262 Viipurin Viborgs... 3 850 2.9 257 Mikkelin S:tMichels... 4 844 3.6 2 94 49697 28 Ju lk a isu a painokuntoon saattam isesta on allekirjoittaneen P ihkalan ohella huolehtinut v. t. ak tu aari Irja N ikula. Helsingissä, m aataloushallituksessa, m arraskuulla 946. Tillika m ed undertecknad P ihkala h ar t. f. aktuarien Irja N ikula om besörjt publikationens bringande i tryckfärdigt skick. Helsingfors, ä lantbruksstyrelsen, novem ber 946. K. J. Ellüä. Matti Annila. K. U. Pihkala.

27 Traductions des en-têtes des tableaux. Tabl. N:o. Emploi des champs cultirés en hectares en 94 et 942 par départements et par sociétés agriculture. Col. : D istrict. Col. 2: F rom ent d hiver. Col. 3: F ro m ent d été. Col. 4: Seigle. Col. 5: Orge. Col. 6: Avoine. Col. 7: Grains mélangés. Col. 8: Pois. Col. 9: Pommes de terre. Col. 0: B etteraves du sucre. Col. : Chounavets. Col. 2: Tum eps. Col. 3: A utres tubercules. Col. 4: F ourrages verts. Col. 5: G raines des g ra m inées fourragères. Col. 6: Foin des cham ps cultivés. Col. 7: H erbes pour pâturage. Col. 8: Plantes de fibre e t oléagineuses. Col. 9: A utres cultures. Col. 20: Jach ère complète. Tabl. N:o 2. Rendement par hectare (en kilograms) des champs cultivés en 94 et 942 par départements et par sociétés d agriculture. Col. : D istrict. Col. 2: F rom ent d hiver. Col. 3: From ent d été. Col. 4: Seigle. Col. 5: Orge. Col. 6: Avoine. Col. 7: Grains mélangés. Col. 8: Pois. Col. 9: Pommes de terre. Col. 0: B etteraves d u sucre. Col.. Chou-navets. Col. 2: Tum eps. Col. 3: A utres tu b e r cules. Col. 4: Fourrages verts. Col. 5: Graines des graminées fourragères. Col. 6: F oin des cham ps cultivés. Col. 7: P lantes de fibre et oléagineuses. Tabl. N :o 3. Récolte totale des champs cultivés en quintaux en 94 et 942 par départements et par sociétés d agriculture. Col. : D istrict. Col. 2: From ent d hiver. Col. 3: From ent d été. Col. 4: Seigle. Col. 5: Orge. Col. 6: Avoine. Col. 7: Grains mélangés. Col. 8: Pois. Col. 9: Pom m es de terre. Col. 0: B etteraves d u sucre. Col. : Chou-navets. Col. 2: Tum eps. Col. 3: A utres tu b e r cules. Col. 4: Fourrages verts. Col. 5 6: Graines des graminées fourragères. Col. 5: Trèfle. Col. 6: Fléole. Col. 7: Foin des cham ps cultivés. Col. 8: P lantes de fibre et oléagineuses. Tabl. N :o 4. Prairies naturelles et récolte de foin dans les communes rurales en 94 et 942 par départements et par sociétés d agriculture. Col. : D istrict. Col. 2: Total des prairies naturelles. Col. 3: Prairies naturelles employées pour récolte de foin. Col. 4: Récolte p ar hectare,. Col. 5: Récolte, en quintaux. Tabl. N:o 5. B étail en 94 et 942 par département et par sociétés d agriculture. Col. : D istrict (Départem ents, arrondissem ents et sociétés d agriculture). Col. 2: Chevaux adultes. Col. 3: Jeunes chevaux (de à 3 ans) Col. 4. Poulains (audessous de an). Col. 5: T aureaux (au dessus de an). Col. 6: Vaches. Col. 7: Jeunes tau reau x et génisses (au-dessus de an). Col. 8: Veaux (au-dessus de an). Col. 9: M outons (au-dessus de an). Col. 0: Agneaux (au-dessous de an.) Col. : Chèvres. Col. 2: V errats (au dessus de 6 m ois). Col. 3: T ruies pleines et allaitantes (au-dessus de 6 mois). Col. 4: Truies non pleines (au-dessus de 6 mois). Col. 5: Porcs gras (au dessus de 6 mois). Col. 6: Jeunes porcs (de 2 à 6 mois). Col. 7: Porcelets (au-dessous de 2 mois). Col. 8: Poules et coqs (au-dessus de 6 mois). Col. 9: A utres volailles (au dessus de 6 mois). Tabl. N :o 6. Laiteries; nombre, possesseurs, pour voyeurs du lait, quantité du lait recevu et production en 94 et 942. a) P a r départem ents e t arrondissem ents b) P ar sociétés d agriculture c) P a r départem ents e t catégories de possession. Col. : D istrict. Col. 2: Nom bre de laiteries. Col. 3: Possédées p ar particuliers. Col. 4: Sociétés anonym es. Col. 5: Soc. coopératives. Col. 6: Le nom bre m axim um des pourvoyeurs d u lait. Col. 7: Jours de travail. Col. 8: Q uantité d u la it recevu de producteurs. Col. 9: Crème recevu. Col. 0: L a it em ployé pou r la fabricatio n du beurre. Col. : P our la fabrication du fromage. Col. 2: L ait em ployé pour du beurre. Col. 3: Pour du from age. Col. 4: % de m atière grasse d u la it. Col. 5: Crème em ployé pour la fabrication du beurre. Col. 6: L ait écrémé pour la fabrication du fromage. Col. 7: P roduction de beurre. Col. 824: P roduction de fromage. Col. 25: P roduction de beurre fabriqué de p etit-lait.

TAU L U L U TT E ITÄ V. 94 TABELLBILAG O R ÂR 94 TABLEAUX ANNÉE 94

30 3 Tanluliite \ N:o. Tabellbilaga / Peltoala t. 94 hehtaareina lääneittäin ja maanviljelysseuroitta!!!. Akerarealen är 94 hektar länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omr&de Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä V&rvete Ruis Räg Ohra Kom Kaura Havre Sekuli Blandsäd Herne Arter Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta L a n ttu K älro t Turnipsi Turnips M uut juurikasvit A ndra rotfru k ter V ihantarehu G ronfoder H einänsiem en H öfrö Peltoheinä Vallhö Peltolaidun B etesvall P ellava ja ham ppu Lin och ham pa Täysikesanto H elträda M uu peltoala Övrig äkerareal Y hteensä peltoalaa H ela äkerarealen a) Läänit ja valtakunta. Län oeh ri ket Uudenmaan. Nylands... 4236 8 468 7 28 609 59 430 879 337 995 Turun ja Porin. Abo och Bjömeborgs... 9 597 29473 35 79 8 007 02 768 276 566 4 30 Ahvenanmaa Aland... 39 2 46 384 234 2 276 23 304 44 Hämeen. Tavastehus... 25 5 76 25 630 3 675 66 504 62 3 0 9 774 Viipurin. Viborgs... 84 7 32 9 249 3 524 20 526 84 552 4 068 Mikkelin. S:t Michels... 23 674 6 802 4 966 30 508 09 36 5 267 Kuopion. Kuopio... 3 9 425 9 902 4273 33 37 38 405 830 Vaasan. Vasa... 6 5 406 39 006 29 267 66 425 373 848 4208 Oulun. Uleäborgs... 3 875 3 993 20 766 6 855 200 294 5054 Lapin. Lapplands... 245 564 6334 664 296 229 Maaseutu Landsbygden... 6 575 08852 78 449 7 55 399 327 6 279 4 753 7847 Kaupungit Städerna... 74 859 622 522 2 03 39 62 682 Valtakunta Riket... 6 649 09 7 79 07 7 677 40340 6 38 4 85 72529 b) Maanviljelysseurat Lantbrukssiällskap Uudenmaan. mvs... 2 45 9985 7 4509 35 466 43 984 4866 Nylands o. Tavastehus läns lbsk... 785 8483 6 0 600 23 964 466 333 4 329 Finska Hushällningssällskapet... 034 5 033 728 466 6259 298 765 22 Varsinais-Suomen mvs... 7 509 4 327 8288 7 360 54 330 680 3404 7 220 Satakunnan mvs... 373 2 259 6 59 0 45 44 455 42. 796 630 Hämeen. mvs... 467 9255 683 675 34 724 39 538 498 Hämeen-Satakunnan mvs... 532 3 837 7 8 4 630 8 274 72 023 2 922 Itä-Hämeen mvs... 69 3 397 8680 3 335 8 85 65 556 2 393 Länt. Viipurin. mvs... 65 2 886 3 638 776 9 735 30 270 785 Viipurin. mvs... 9 3 634 4 464 29 8544 39 266 902 Itä-Karjalan mvs... 792 47 557 2 247 5 6 38 Mikkelin. mvs... 5 5 763 3 552 3 79 24 53 90 225 4 4?8 Kuopion mvs... 2 4 683 2 207 0 505 289, 202 30 5 382 Pohjois-Karjalan mvs... 4 742 7 695 3 768 552 6 95 2 928 Etelä-Pohjanmaan mvs... 37 9 286 22 907 3 083 34 855 279 355 7 33 Keski-Suomen mvs... 2 3 584 8 022 5 302 5 302 85 404 3 545 Österbottens Svenska lbsk... 2 2 63 5 382 7 578 427 608 9 2 699 Keski-Pohjanmaan mvs... 589 5 760 6377 5 747 463 7 486 Oulun. talousseura... 356 0 3 5305 3087 925 203 3 486 Kajaanin mvs...'... 304 556 2 909 493 27 2 042 Perä-Pohjolan mvs... 244 54 5 083 629 294 939 Lapin maatalousseura... 5 972 20 238 Maaseutu Landsbygden... 6 575 08 852 78 449 7 55 399 327 6 279 4 753 7847 Kaupungit Städerna... 74 859 622 522 2 03 39 62 682 Valtakunta Riket...... 6 649 09 7 79 07 7 677 40340 6 38 485 72529 252 807 39 900 5 958 3 407 02 744 28 23 376 0 049 2 499 276 96 2 757 592 678 2 963 5 823 4 55 48 475 65 083 93 24 3 4 282 478 266 79 6 72 53 60 5 59 276 25 38 2 739 9 709 483 54 5 65 2 672 2 22 25 02 59 3 995 2 935 303 732 32 427 03 452 834 64 57 8 94 78 5 587 363 24 3 340 245 374 99 383 53 058 4 33 25 0 987 230 37 96 84 656 45 800 960 29 657 6 998 227 8 890 535 237 329 6 302 82 250 2 302 8 050 235 754 7624 595 9834 2 978 55 06 47 274 429 895 678 25 379 20237 90 5887 428 28 382 5 23 70 423 57 28 226 58 2 435 722 40 923 3 320 6 439 4 035 98 25 730 22 496 998 207 236 75 3 88 00 90 9 00 2 34 685 42 72 5 53 70 53 5 49 5 2 62 09 2 58 3 362 6 5 4 050 9 27 25 900 22 549 003 626 238 226 390 00 352 9 9 2 354 266 94 882 225 99 2 845 2 008 6924 7 283 274 7 052 i 72 66 90 58 925 94 909 33 399 40 820! 0 840 02 2 997 778 0 006 237 230 05 297 296 226 2 967 2 035 27 i 99 69 34 583 2 593 702 353 27 3 405 2 390 72 964 3338 397 4 952 727 246 056 6 676 292 660 2 75 959 68 35 3986 490 i 8 375 2 424 20 366 57 947 5 676 2 749 6 54 699 4 000 32 6 320 69 54 067 2 400 237 36 652 65 32 45 6 436 55 4 333 859 86 703 25 444 0 208 432 502 32 733 5 377 54 5 27 577 83 550 8 233 66 29 455 272 2574 5 896 78 2 098 37 50 555 24 69 32 206 338 257 28 708 2 824 80 2 758 666 57 2 25 5 27 4 85 6 829 22 2 0 73 326 3 465 238 29 3 667 228 42 293 3 027 72 8 739 998 0 247 95 225 244 24 634 75 64 4 790 46 592 864 44 82 _ 89 43 7 559 326 54 06 2 208 8 3 698 67 93 47 6 50 7 8 740 4 524 08 508 44 955 434 4 203 72 264 878 42 85 93 095 520 43 273 7 302 09 3 088 659 92 922 26 258 85 478 2 706 65 536 8 863 38 570 42 23 9 7 87 05 95 859 37 547 9 44 43 2 380 30 7487 28 27 333 626 9269 5 486 59 4 295 92 60 802 _ 6 08 73 238 73 8 853 97 5 588 63 28 477 0 23 53 258 47 24 805 466 2 348 59 35 406 5 3 32 8 2 662 5 57 4284 3 320 6 439 4 035 98 25 730 22 496 998 207 236 75 388 0090 9 00 2 34685 42 72 53 70 53 5 49 5 2 62 09 2 58 5 3 362 65 4 050 9 27 25 900 22 549 003 626 238 226 390 00 352 99 2 354 266

32 33 Taululiite jj.0 2 Tabellbiiaga / ' Peltokasvien kokonaissadot desitonneina v. 94, lääneittäin ja maanviljelysseuroitta! n. Akerväxternas totalskördar i deciton är 94, länsvis och inom lantbrukssällskapen. j Alue Omräde Syysvehnä B östvete Kevätvehnä Värvete Buis B&g Ohra K oin Kaura Havre Sekuli Blandsäd Herne Ärter Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta, Lanttu Kälrot Turnipsi Turnips Muut juurikasvit Andra rotfrukter Vihantarehu Grönfoder Peltoheinä Vallhö 2 3 4 5 6 7 8 l) 0 2 3 4 5 a) Läänit ja valtakunta. Län och riket Uudenmaan. Nylands... 57 24 225 674 228 785 7472 764 290 23 3 592 08 86 25 205 322 963 7477 339 858 448 356 94 942 Turun ja Porin. Äbo ocb Björneborgs... 05 720 322 843 399 620 789 9 542 4 043 42 657 393 659 278 674 276 300 09 975 56 382 454 73 2 20 47 Ahvenanmaa Äland... 4 702 24 636 4 957 2 43 24308 385 374 52 267 7 709 2 703 485 8 746 4 68 90 686 Hämeen. Tavastehus... 25 54 207 242 347 292 59 943 836 762 8 006 24 688 036 459 5 888 38782 4 523 256 56 50439 2 233 734 Viipurin. Viborgs... 2 0 8366 22 744 32 986 240 408 945 4 385 402 70 2 424 87 300 24 738 90 58 96 645 279 964 Mikkelin. S:t Michels... 247 75 775 23 286 43 565 34 477 035 942 57 038 5 7409 6073 77 389 86 03 274 Kuopion. Kuopio... 36 24 80 258 48 59 747 496 4 274 3 564 936 24 4257 25 777 92 89 97 034 3 492 377 Vaasan. Vasa... 600 58 093 453 034 268 26 665 439 4 58 627 446 76 25 4269 29 432 60 80 23429 4 393 785 Oulun. Uleäborgs... 2 37 566 62 234 200 0 40 250 0 05 56 469 729 6 695 57 972 59 662 74 005 2 423 58 Lapin. Lapplands... 2 35 6 997 66 466 5 275 3 283 0 02 202 ' 4 359 9 770 38 62 582 30 Maaseutu Landsbygden... 96 55 262 2 97 «97 76 584 4 52947 68 726 9 645 7 382 98 340 302 233 780 872 8 622 73 2 235 978 [ 9 8550 b) Maanviljelysseurat Lantbrukssällskap Uudenmaan. m vs... 32 206 23 5 49 079 52 304 445 808 6 435 7 955 542 559 8 940 59 57 55 555 79 292 94 740 04 724 Nylands o. Tavastehus läns lbsk... 25 008 02 559 79 706 9 68 38 482 4 688 3 637 475 627 6 265 63 392 5 922 60 566 253 66 837 28 Finska Hushallningssällskapet...... 5 24 57 779 22 308 4268 66 846 3 356 7 987 43 646 36 493 38 854 6 749 50 73 26 45 20 325 Varsinais-Suomen mvs... 8698 53 02 207 752 67 49 586 22 7 555 26 69 709 582 259 352 22 829 57 47 370 42 247 373 003 255 Satakunnan mvs... 3 483 36 688 74 57 02 275 490 783 4 57 225 592 698 539 7 320 47 564 4 543 85 876 078 577 Hämeen. mvs... 6 988 29 200 56 903 84 878 485 442 5 322 2 704 52 595 584 29 590 37 79 56 75 244 056 074288 Hämeen-Satakunnan mvs... 6 538 45 775 07 67 50 606 94 435 988 8 256 324 488 695 8244 52 033 64 83 48 069 64 622 Itä-Hämeen mvs... 2 207 4205 8 656 35 05 22 583 804 4 644 253 873 2 759 00 584 27 386 47 20 23 553 725 363 Länt. Viipurin. mvs... 973 34 690 5623 7 79 5 65 354 2 27 90 53 869 53 986 5 903 50 743 57 999 475 49 Viipurin. mvs... 37 39 574 55 889 9 63 98 683 44 2 046 75 745 555 27 770 7 597 33 850 33 442 646 79 Itä-Karjalan mvs...:... 8 902 5 232 5 564 26 560 77 22 36 443 --- 5 544 238 5 988 5 204 lo7 682 Mikkelin. mvs... 2 63 92 68 858 30 459 244 395 800 806 434 394 ---- Kuopion mvs... 24 60 879 57 959 7 3 263 792 2 52 2 480 625 873 ---- 20 94 43 529 53 785 47 95 867 576 Pohjois-Karjalan mvs... >... 2 63 922 00 89 42 66 47 404 753 084 30 25 ---- 20 36 82 248 39 034 49 9 624 80 Etelä-Pohjanmaan mvs... 270 86 360 249 457 02 57 323 06 3 222 2 57 700 95 25 4 06 70 882 76 267 62 996 745 894 Keski-Suomen mvs... 94 4933 02 200 55 087 67 25 957 2 958 388 249 24 644 40 356 33 495 28 53 8369 Österbottens Svenska lbsk... 40 30 938 72 926 82 373 62 743 7 053 709 33 786 5 9 7683 36 423 46 352 468 006 Keski-Pohjanmaan mvs... 2 6 084 63 48 55 289 44 425 3 663 680 7 63 525 23 334 22 883 5 20 743 806 Oulun. talousseura... 2 29 603 9 434 46 469 05 873 7 75 989 34 24 3 648 25 08 43 383 43 995 668 398 Kajaanin mvs... 3 675 7 240 3766 6 796 66 0 4 537-2 393 22 43 0 96 27 337 4578 Perä-Pohjolan mvs... 2 306 6 394 53 473 4 994 3 266 _ 83 85 403 4 359 7 433 24 05 52 79 Lapin maatalousseura... Maaseutu Landsbygden... 96 55 262 90 2 97 097 0 323 76 584 60 4 52947 68 726 9 645 260 7 382 98 34 302 699 233 780 872 8 86 622 73 2 287 2 235 978 55 76 9 8550 365 47 5

34 Taululiite ) ^ Peltokasvien hehtaarisadot v. 94, lääneittäin ja m aanviljelysseuroittain. Tabelibilaga f Akerväxternas hektarskördar är 94, länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omräde Syysvehnä Höstvete Kevätvehnä Värvete Buis Bäg Ohra Korn Kaura Havre Sekuli Blandsäd Herne Ärter Peruna Potatis Sokerijuurikas Sockerbeta Lanttu Kälrot Turnipsi Turnips Muut juurikasvit Andra rotfrukter Vihantarehu Grönfoder 2 3 4 «6 7 8 9 0 l i 2 3 t i 5 Peltoheinä Vallhö a) Läänit ja valtakunta Ljn och riket. U udenm aan. N ylands... 3 5 222 336 7 0 286 265 952 073 0 002 7 873 22 407 7 887 7 525 890 Turun ja Porin. Aho och Björneborgs... 02 0 9 5 7 955 0 8 9 0 754 9 745 0 08 7 356 6 22 7 428 7 809 483 Ahvenanmaa Aland... 4 7 4 4 8 29 96 0 6 8 2 6 0 4 4 852 22 46 6 893 5 952 6 888 8 833 622 Häm een. Tavastehus... 80 35 355 7 0 258 2 8 9 820 0 604 8 38 22 339 23 7 22 97 8 926 99 Viipurin. Viborgs... 47 37 327 936 7 2 5 794 9 899 7 575 20 445 24 07 20 040 588 2 24 Mikkelin. St. Michels... 0 7 4 2 4 2 6 9 877 0 3 950 538 9 87 5 033 2 0 0 3 24 928 20 692 9 347 2 284 Kuopion. Kuopio... 200 3 2 4 297 9 232 3 4 4 880 265 22 422 9 73 22 366 0 946 2 694 Vaasan. Vasa... 984 0 2 6 6 97 002 0 6 2 723 0 82 4 8 3 3 665 24 656 2 865 0 053 8 6 4 Oulun. Uleäborgs... 2 0 0 969 5 9 964 832 838 56 9 294 4 245 2 5 8 3 907 8 269 9 3 3 Lapin. Lapplands... 945 2 4 049 794 09 8 959 4 03 8 952 3 957 9 30 2 063 Maaseutu Landsbygden 83 59 23 004 32 095 8 0 276 0 250 96 263 7 79 8 690 989 b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. j i Uudenm aan. m vs... 34 233 3 4 60 257 558 905 50 9 763 8 092 24 69 8 092 6 845 7 8 4 Nylands o. Tavastehus läns lbsk... 40 209 326 98 3 29 006 023 0 987 0 802 7 664 6 938 7 664 8 47 2 05 Finska Hushällningssällskapet... 474 48 29 96 068 26 044 852 5 398 6 893 5 95 6 893 8 833 622 Varsinais-Suomen m vs... 088 068 36 97 0 7 9 782 9 828 0 002 7 497 6 89 7 497 7 265 375 Satakunnan m vs... 982 5 0 8 0 982 0 4 073 625 9 393 8 983 7 355 6 289 7 355 8 546 583 Hämeen. mvs... 58 396 3 4 3 2 6 4 398 36 826 0 29 7 378 23 88 25 027 23 88 8 878 9 6 4 Häm een-satakunnan m vs... 229 93 372 0 9 3 0 6 4 56 807 05 4 25 20 3 2 9 5 5 20 3 8 963 8 9 4 Itä-H am een m vs... 306 2 3 367 05 6 9 237 835 0 609 036 22 654 27 5 22 654 8 628 2 26 Länt. Viipurin. m vs... 96 202 49 0 0 4 8 3 8 0 82 0 673 0 863 23 70 24 096 23 70 2 747 2 204 Viipurin. m vs... 720 089 252 896 55 06 769 9 240 6 479 6 432 23 74 6 432 9 894 2 253 Itä-K arjalan m vs... 900 24 328 999 8 2 8 765 9 565 22 77 24 757 22 77 2 693 2 309 Mikkelin. m vs... 240 09 2 4 6 89 997 889 358 9 679 20 295 24 668 20 295 9 487 2 30 Kuopion m vs... 8 300 2 9 4 5 2 0 9 248 800 629 22 043 9 346 22 043 9 9 2 469 Pohjois-Karjalan m vs... 8 348 302 3 276 5 4 0 596 22 827 9 083 22 827 8 787 3 008 Etelä-Pohjanm aan m vs... 730 930 0 8 9 784 927 55 709 9 585 4 8 3 9 404 24 034 9 404 8 53 6 0 9 Keski-Suomen m vs... 67 70 274 039 093 058 732 0 952 7 355 2 8 4 7 355 7 3 8 8 7 5 Österbottens svenska lbsk... 67 84 3 5 5 087 52 6 0 779 626 9 688 27 784 9 688 9 697 2 240 Keski-Pohjanm aan m vs... 20( 033 0 867 773 79 58 7 96 2 7 8 6 26 82 2 7 9 3. 7 800 9 8 Oulun. Talousseura... 206 938 8 957 809 834 487 9 0 3 029 9 749 3 028 7 028 8 2 8 K ajaanin m vs... 209 08-092 25 98 500 0 992 4 954 20 769 4 954 486 2 396 Perä-Pohjolan m vs... 945 244 052 794 8 926 4 025 8 950 4 025 9 308 2 067 L apin M aatalousseura... i 944 267 062 798 0-9 076 3 972 9 8 3 972 9 308 2 093 Maaseutu Landsbygden [8 3[5 * 23 [00 t l 3 209.)[ 8 0 27Í» 0 25(» 9 6 263 7 79 [ 8 690 989

35 Taululiite j Niityn pinta-ala ja sato m aalaiskunnissa lääneittäin ja m aanviljeiysseuroittain v. 94. Tabellbilaga Ängsarealen och skörden i landskommunerna länsvis och inom lantbrukssällskapen är 94. Alue Omräde Koko ala Hela ängsarealen ha Korjattu heinäksi Därav bärgattillho ha Sato ha:lta Skörd per ha n Koko sato Totalskörd 2 3 4 5 dt a) Läänit ja valtakunta. Län och riket. Uudenm aan. Nylands... 3 067 I 2 87 0 308 Turun ja Porin. Äbo- och Björneborgs... 23 464! 4 858 88 39 738 Ahvenanm aa A la n d... 020 ; 506 6 5 647 Häm een. Tavastehus... 3 858 3 70 927 34 324 Viipurin. Viborgs... 3 994 253 079 3 54 Mikkelin. St. Michels... 0 75 4 429 905 40 084 Kuopion. Kuopio...... 5 662 30 664 095 335 724 Vaasan. Vasa... 28 086 8 92 96 85 77 Oulun. Uleäborgs... : 44 694 50 685 772 39224 Lapin. Lapplands... i 70 255 37 459 539 20927 Maaseutu Landsbygden 360 85 45 293 8 78 97 b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. Uudenm aan. m vs... 8 62 858 050 9 50 Nylands o. Tavastehus läns lbsk... 4 905 959 200 508 Finska Hushällningssällskapet... 2 56 75 6 7 980 Varsinais-Suomen m vs... 925 956 050 0 040 Satakunnan m vs... 3203 3 693 74 27 365 Hämeen. m vs... 6 697 563 025 6 020 Häm een-satakunnan m vs... 4 046 263 880 4 Itä-H äm een m vs... 4 492 285 783 0 062 L änt. Viipurin. m vs... 73 492 200 5 904 Viipurin, m vs... /... 36 467 000 4 670 Itä-K arjalan m vs...'... 920 294 000 2 940 Mikkelin. m vs... 8 808 3 889 922 35 856 Kuopion m vs... 28 728 8 55 083 200 906 Pohjois-Karjalan m vs... 22 934 2 3 3 34 88 Etelä-Pohjanm aan m vs... 5 833 690 856 4 466 Keski-Suomen m vs... 6 938 2 840 043 29 62 Österbottens svenska lbsk... 2 378 3 245 900 29 205 Keski-Pohjanmaan m vs... 8 688 3 288 080 35 50 Oulun. talousseura... 00 973 35 622 776 276 427 Kajaanin m vs... 4 649 3 9 77 99 742 Perä-Pohjolan m vs... 46 22 23 568 450 06 056 Lapin maatalousseura... Maaseutu Landsbygden 20 984 360 85 3 03 45 293 684 8 89 97 78 97

36 Taululiite 37 ^ ^ ^ Tabellbilaga I K o tielä im et p. m a a lisk. v. 94. H usdjuren d. m ars ä r 94. Alue O m räde T äysi kasvuisia hevosia F u llv u x n a h ä s ta r N uoria hevosia 3 v. U n g h ä star 3 ä r V arsoja alle v. FBI under är 3 4 S onneja yli 2 v. T ju ra r övcr 2 ä r L a m p a ita N uoria Mr sonneja ja V asikoita K a rju ja hiehoja alle v. y li 6 kk. yli v. K alv ar F a rg a lta r U n g tju rar y li v. alle v. över 6 m än. och kvigor under ä r ö ver ä r u nder är över ä r Lehm iä K or, : 2 5 6 a) Läänit ja kihlakunnat. 7 8 9 ; 0 28 34 3 80 6 287 9 798 8 43 4 89 640 009 366 804 648 23 362 497 576 359 45 720 007 07 99 85 4 65 24 Oli 37 42 33 77: 20 379 3 056 4 736 7 004 5 583 8 046 2 57 4 497 5 998 5 394 8 068 2 320 3 300 i 4 972 7 476 038 285 907 3 078 4 768 Turun ja Porin lääni Aho och Björneborgs I ä n... Vehmaan kihlakunta Vehmaa h ä r a d... Mynämäen kk. Virmo h d... Piikkiön kk. Piikkiö hd... Halikon kk. Halikko h d... Maskun kk. Masku hd... Ulvilan kk. Ulvila hd... Ikaalisten kk. Ikaalinen hd... Tyrvään kk. Tvrvää hd... Loimaan kk. Loimaa hd... 50 80 3 893 2 859 2 884 3 667 253 66 34 435 408 720 670 242 639 3 603 276 24 349 662 ' 633 48 70 32 722 939: 5 85: 9 87! 6 39 4 0 8 732 8 82 78 426 343 087 59 497 37 726 539 24 7825 82 32 32' 26 08 5 62i 30 78! 27 788 2 442 758 2 044 4 396 433 4 439 2 630 749 497 47 089 4 450 3 33 686 5 269 5 733 8 50 800 3 65 6 773 69 552 8 6 5 073 46 4 446 5 65 6 99 4 092 5 366 7 897 34 45 4 59 2 607 938 83 2 528 8 489 833 2 488 2 900 Ahvenanmaan maakunta Alands landskap... 2 403 28 7«46 0 n: 7 4 057 6 999 Hämeen lääni Tavastehus I ä n... Tammelan kihlakunta Tammela h ä r a d... Pirkkalan kk. Pirkkala hd... Ruoveden kk. Ruovesi h d... Jämsän kk. Jämsä hd... Hauhon kk. Hauho h d... Hollolan kk. Hollola hd... 37 90 9 435 585 4 472 5 36 7 09 6 663 6 94 2 46 876 66 865 66 227 34 948 43 33 442 494 486 2 755 685 38 224 343 590 532 37 07 32 92! 8 23: 5 59) 8 79! 26 49( 25 02' 2002 4 85 2 526 707 2 36 4 520 4 398 32 485 8 059 3 64 4 588 5 44 5 649 5 6 Viipurin lääni Viborgs iän... Kymin kihlakunta Kymi härad... Lappeen kk. Lappee h d... Jääsken kk. Jääski hd... Viipurin kk. Viborgs h d... Kurkijoen kk. Kurkijoki hd... Sortavalan kk. Sortavala hd... 4 602 5 229 5 042 2 55 267 43 36 3 745 329 324 524 53 449 66 463 460 542 209 24 209 9 53 82 2 77 7 34 2 55 67! 8 67! 20 09 9 500 5 77: 6: 4 69 2 076 658 557 i 34 258 ; 36 Mikkelin lääni S:t Michels I ä n... Heinolan kihlakunta Heinola härad... Mikkelin k k. Mikkeli hd... Juvan kk. Juva hd... Rantasalmen kk. Rantasalmi hd... 20 845 5 66 4 649 4 892 5 688 4 826 290 6 27 248 98 555 440 494 492 27 286 243 282 36 85 85) 23 5! 6 88 206) 24 39- Kuopion lääni Kuopio I ä n... Rautalammin kihlakunta Rautalampi härad... Kuopion kk. Kuopio h d... Iisalmen kk. Iisalmi hd... Liperin kk. Liperi hd... Ilomantsin kk. Ilomantsi hd... Pielisjärven kk. Pielisjärvi h d... 32 748 5 022 6 864 6 872 6 495 3 67 3 878 7 273 955 54 555 823 72 687 3 942 389 667 76 747 284 239 2 274 345 63 662 26 70 223 Vaasan lääni Vasa Iän... Ilmajoen kihlakunta Ilmajoki härad... Närpiön kk. Närpes h d... Korsholman kk. Korsholms hd... Lapuan kk. Lappo hd... Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... Kuortaneen kk. Kuortane h d... Laukaan kk. Laukaa hd... Viitasaaren kk. Viitasaari hd... 59 07 9 773 5 552 9 333 7 968 7 930 7 789 5 329 5 397 62 697 363 2 248 69 47 536 822 784 566 756 649 924 870 650 659 338 320 545 87 Oulun lääni Uleäborgs I ä n... Oulun kihlakunta Uleäborgs härad... Sälöisten kk. Saloinen h d... Haapajärven kk. Haapajärvi hd... Kajaanin kk. Kajaani h d... 25 226 7 548 6 848 5 585 5 245 37«675 99 875 42 46 303 54 396 76 245 466 222 259 298 j 6 688 7 34 8 002 8 86 28 59 300 24.! P o rsa ita a lle 2 k k. G risar under 2 m än. K a n o ja ja M u u ta k u k k o ja s iip ik a r ja a y li 6 k k. y li 6 k k. ö v r ig t H ö n s och f jä d e rfä l tu p p a r över 6 m än. över 6 m än. j 7 5 6 4 89 328 699 770 2 094 4 537 690 2 825 5 76 5 26 2 32 9 350 9 266 2 057 744 887 02 393. 509 2 86 3 536 2 44 2 384 30 ; 2 54 2 287 820 365 282 3 26! 3 459 594 496 84 2 082 432 2 3 262 450 747 852 2 276 60 89 78 44 04 7 973 607 426 548 23 39 94 669 550 429 38 57 384 386 355 76 25 333 5 267 660 273 628 992 886 56 223 257 832 4 773 26 202 32 23 33 797 7 62 4 247 5 25 5 353 4240 7 2 9 670 3 948 2 53 3 03 4 024 2 634 3 898 556 44 46.96 79 90 5 55 560 80 447 562 080 0 0 837 408 29 95 47 326 542 4 083 038 425 323 524 790 983 729 3 53 4 020. 2 496 32 579 69 24 764 665 2 95 2 953 248 2 257 90 294 444 244 3 2 262 982 53 90 32 92 28 696 43 300 37 668 533 673 99 35 3 490 36 683 70 2 255 9 8 634 2 820 776 93 2 07 2495 7 09 445 5 569 7 372 37 758 8 595 9 403 0 630 930 34 507 7 875 9 557 9 566 7 509 67 8624 03 204 4 634 875 286 690 783 67 86: 22 89) 33 30! 38 2833 02 20 6! 20 9! 5 42 2 227 3 678 47 2 769 83 384 520 4 038 8 023 626 600 7 079 8 754 43 955 5 365 6 96 8 963 3 305 4 67! 4 735 36 76 4 239 5 6 7 705 7 4 605 3 925 729 9 90 9 6 3 82 23 68: 26 68) 20 8! 30 84! 28 46) 36 3' 3 24 9 44 20 68! 25 789 3 052 2 985 4326 3 82 4 755 2 822 950 2 087 53 0 8 94 5 765 7 206 7 975 8 7 88 3 738 4 303 4 686 3 558 4 435 5 49 2 232 293 2 656! 5 907 9 494 7 063 7 494 8 700 0246 7 496 4 002 3 222 4 23 5 672 685 26 73 3823! 33 09 28 93: 26 46: 2 976 408 3 487 3247 2 34 35 78 9 476 9 438 9 347 6 97 60 664 7 456 9 894 2 756 0 558 4492 3 856 2 579 9 45 8 342 0 22! 00 L ihotusn uoria sikoja sik o ja 2 6 kk. y li 6 kk. U ngsvin G ödsvin över 6 m än. 2 6 m än. * a) Län ocb härad. Uudenmaan lääni Nylands Iän... Raaseporin kihlakunta Raseborgs härad... Lohjan kk. Lojo h d... Helsingin kk. Helsinge hd... i Pernajan kk. Perna h d... i j!! E m a k o ita yli 6 kk. M oders uggor, över 6 m än. k a n ta v ia ja ei tiin e itä im e ttä v iä icke d rä k tig a d rä k tig a och d igivande 2 3 j i 552 44 38 70 200 597 4 34 35 2 222 i 00 2 792 4 64 3 599! 23 450 40488 53293 75 844 43 825 945 488 679 565 23 786 383 08264 48 763 52 06! 02 765 4 999 03 0 28 563 3636 69 23 22 6 45 98 346 67 8 68 5 05 59«24 296 26 529 2 34 58 787 272 2 209 3 402! 4 708 3 396 904 489 2 074 2 988 2 857 264 333 2 509 28 45 2224 26 259 44 522 3404 955 230 236 24. 07 46 3 5 070 645 2 74 655 34 482 80 82 7 24 995 33 34 2 904 308 9 539 624 366 3 48 56 29 23 6 456 2 60 2 447 74 86 534 38 777 67 476 36 368 2 852 748 878 64 585 7 735 2 0 50 750 2 365 282 3 857 30 938 2 377 03 93 25 237 20 068 25 84 32 074 389 5 23 24 9 3 507 63 948 857 667 24 208 448 24 42 32 242 23 0 385 970 2 724 2 248 0 0 2 746 74 86 649 399 96 72 0 74 3 663 2 449 2 438 2 725 753 73 2 238 9 334 2938 23 445 300 0 763 5 757 330 40 85 67 96 8 24 65 56 05 42 7 89 99 4 530 4 345 575 554 284 768 472 48 58 30 80 50 69 95 33 94 6 2 72 562 53 306 28 234 444 408 333 3 246 94 663 563 2 097 02 59 239 793 887 345 480 36 883 2 047 356 434 32 80 08 560 38 44 50 08 40 786 22 060 22 46 7 44 3 655 499 47 78 39 74 22 UI 6 22 80 42 76 23 987 36 250 237 39 686 269 9 224 74 3 75 254 865 885 747 3 468 207 943 674 644 46 852 5 29 5 22 0 705 5 635 77 73 5 7 28 2 0 2 333 82 9 0 0 60 2 885 2 2 735 587 2 22 2 47 2 2

38 39 Taululiite ) ^, (Jatkuu.) Tabellbilaga / " (Forts.) Alue Omräde Täysikasvuisia hevosia Fullvuxna hästar Nuoria hevosia 3 v. Unghästar 3 är Varsoja alle v. Föl under är Sonneja yli 2 v. Tjurar över 2 àr Lehmiä Kor Nuoria sonneja ja hiehoja yli v. Ungtjurar och kvigor över är Vasikoita alle v. Kalvar under âr yli v. över är Lampaita Fär alle v. under âr Karjuja y li 6 kk. Fargaltar över 6 män. Emakoita yli 6 kk. Modersuggor, över 6 män. kantavia ja im ettäviä dräktiga och digivande ei tiineitä icke dräktiga Lihotussikoja yli 6 kk. Gödsvin över 6 män. Nuoria sikoja 2 6 kk. Ungsvin 2 6 män. Porsaita alle 2 kk. Grisar under 2 män. Kanoja ja kukkoja yli 6 kk. Höns och tuppar över 6 män. 2 3 4 5 «' 7 8 a 0 2 3 4 5 6 7 8 Muuta siipikarjaa yli 6 kk. Övrigt fjäderfä över 6 män. Lapin lääni Lapplands Iän... 7 799 840 445 402 37 86 4 67 7 36 6 82 4» 4«89 49 464 42 5 409 22 Kemin kk. Kemi hd... 6 33 756 398 29 29 926 3 844 6 489 3 567 9 656 29 76 45 0 408 49 4 943 22 Kittilän kk. Kittilä h d... 290 84 46 0 6 9 75 703 2 797 56 0 0 4 8 29 2 49 Petsamon kk. Petsamo hd... 78 0 979 76 24 457 93 3 2 27 47 Maaseutu Landsbygden... 279 79 52 39 22 2 6 769 36 064 42 08 284 325 427 064 289 023 4 23 34 57 2 340 25 48 8 8 254 89 555 95675 5 83 Kaupungit Städerna... 4 658 239 97 06 7 55 778 039 699 563 56 543 97 80 2 540 427 2 384 43 Valtakunta Riket... 284 377 52 558 22 209 6 875 43 29 42 859 285 364 427 763 289 586 4 269 34 700 2 537 25 949»0 794 90 982 964 «59 5 974 b) Maanviljelysseurat. LantbTukssällskap. Uudenmaan. mvs... 7 890 308 062 2 007 69 438 2 25 2 580 2 49 7 757 389 3 937 588 3 833 022 8 345 3 679 738 Nylands och Tavastehus. lbsk... 0 424 7 586 52 40 49 828 5 466 5 649 3 28 63 257 723 058 3 55 3 787 99 77 207 Finska Hushällningssällskapet... 5 69 695 37 349 9 493 3 487 6 272 409 6 928 59 407 36 406 i 62 38 6009 6 Varsinais-Suomen mvs... 23 897 3 80 473 2 250 86 76 4 426 20 533 23 079 93 275 4 406 38 3 462 9 203 0 345 467 734 588 Satakunnan mvs... 24 38 4 588 2 047 50 95 297 586 24 34 42 063 2067 289 3 362 854 522 9 336 8 457 28 936 399 Hämeen. mvs... 7 602 3 55 538 347 63 897 0 476 4 362 3 03 7 28 240 2 827 82 97 564 6 92 6 796 376 Hämeen-Satakunnan mvs... 400 853 920 78 40 48 5 070 0 362 322 6 579 67 467 476 96 2 556 4 304 59 246 40 Itä-Hämeen mvs... 796 2 234 93 86 45 223 694 609 3 078 9 025 267 2 384 900 604 4965 5 580 56 33 97 Länt. Viipurin. mvs... 6 030 5 55 238 283 2 450 3 476 7 2 4 975 45 484 239 723 3 255 2 099 28 973 39 Viipurin. m v s... 7 023 79 684 239 27 476 875 6 505 5 06 4 084 07 732 342 703 2 629 2 409 43 575 78 Itä-Karjalan mvs...... 549 55 228 36 6 383 294 748 2 447 2 35 38 274 5 242 572 562 0 63 49 Mikkelin I. mvs... 6 755 3 947 63 895 68 988 6 520 9 349 32 898 30 49 484 3 362 4 2 26 6 24 8 892 84 656 35 Kuopion mvs... 9 888 4 32 884 657 0 36 0 69 25 455 22 664 8 27 54 2 554 040 2 232 7 238 7 28 67 753 99 Pohjois-Karjalan mvs... 2 860 2 952 58 67 66 504 4 793 25 665 229 8 634 25 953 408 54 347 3 63 44 485 3 Etelä-Pohjanmaan mvs... 28 089 5 793 2 482 560 92 46 0 494 25 300 52 898 373 334 2 687 806 364 6 698 5 848 85 85 36 Keski-Suomen mvs... 3 650 2 082 887 643 50 85 5 208 0 977 20 698 2 90 237 203 449 032 3 448 3 562 42 982 62 Österbottens Svenska lbsk... 4 3 3 88 557 304 55 364 8 96 2 884 28 687 9 5 03 580 263 404 2 605 96 8460 39 Keski-Pohjanmaan mvs... 7 08 248 586 83 33 428 3 959 9 238 22 69 3 798 46 337 4 85 227 095 205 Oulun. talousseura... 7 499 2 294 028 892 88 259 9 425 24 49 42 65 3270 79 78 23 534 2 65 2 457 35 08 49 Kajaanin mvs... 5 245 42 76 298 26 466 2 34 6 97 0 558 8 342 23 39 60 74 747 644 5 635 28 Perä-Pohjolan mvs... 5 928 730 375 262 28 207 3 669 6 040 2 086 8 636 28 74 42 98 403 406 4 864 22 Lapin maatalousseura... 468 84 47 7 890 827 827 3 254 754 3 4 0 56 2 466 Maaseutu Landsbygden... 279 79 52 39 22 2 6 769 36 064 42»8 284 325 427 064 289 023 4 23 3457 2 340 2548 88 254 89 555 95675 5 83 Kaupungit Städerna... 4 658 239 97 06 755! 778 039 699 563 56 543 97 80 2 540 427 2 384 43 Valtakunta Riket... 284 377 52 558 22 209 6 875 43 29 42 859 285 364 427 763 289 586 4 269 34 700 2 537 25 949 90 794 90 982 964 059 5 974

Taululiite ( Tabellbilaga J! ' Alue Omräde Meijerien luku Mejeriemas antal Meijerien luku ]a käynnissäoloaika, maidonlähettäjien luku ja Antal mejerier och tiden, dä mejerierna värit i gäng, antal leverantörer Yksltyismeijereitä Enskilda mejerier Niistä Av dem 0. Y. meijereitä A. B. mejerier Osuusmeijereitä Andelsmejerier Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölk- Ieverantörer Käynnissäolopäiviä Antal dagar dä mejerierna värit i gäng Vast. otettu tuottajilta! Av producentema mottagen Maitoa Mjölk Kermaa Orädde 2 3! 4 s 6 7 j 8 9 40 4 Täysimait. käytetty Helmjölk använd Voinvalmistukseen Tili smörberedning ; Juustonvalmlstukseen Tili ostberedning 0 a) Läänit ja kihlakunnat. Uudenmaan lääni Nylands Iän... 62 5 0 37 6 782 2 «59 07 448 823 96340 25 440 34 24 667 983 Kaupungit Städerna... 8 4 3 342 2 920 58 857 349 96430 0 748 448 585 55 Raaseporin kk. Raseborgs h d... 3 --- 2 40 932 3 989507 824 040 604228! Lohjan kk. Lojo h d... 3 --- 3 226 0 0 0 4 776 446 3 782 482 53 238 Helsingin kk. Helsinge hd... 2 2 2 8 052 4 323 3 64 308 3 074 677 5 952 487 Pernajan kk. Perna hd... 36 4 2 952 884 26 223 6 00 667 6 472 55 j! Turun ja Porin lääni Aho och Björne- 3 4 9 00 24 349 36 28 82 322 853 7 808 52 076 87 6 728 834 borgs I ä n... Kaupungit Städerna... 3 3 37 093 4 040 69 4 76 8 706226 39 660 Vehmaan kk. Vehmaa hd... 6 6 533 900 380 73 9 729 936 304 009 Mynämäen kk. Virmo hd... 7 7 74 2 228 6 345 759 5 353204 Piikkiön kk. Piikkiö hd... 9 2 3 4 695 2 402 8 523 36 5 569 237 70 704 Halikon kk. Halikko hd... 2 0 3 7 2 886 6 432 29 763250 3 047 23 509 00 3 05 460 Ulvilan kk. Ulvda hd... 3 2 2 994 4 025 9 74 057 8 027 055 527 085 Ikaalisten kk. Ikaalinen hd... 3 3 2 793 3 887 4 498 38 3 00 636 Tyrvään kk. Tyrvää hd... 0 0 2 05 3 420 4 593 377 2 980233 Loimaan kk. Loimaa h d... 9 8 628 6 688 40 904 42 36 322 886 585 76 Maskun kk. Masku h d... 3 2 0 357 4206 22 532 94 8 778 448 50 200! Ahvenanmaan maakunta Alands landsk. 3-2 286 2 942 8 45 27-7 564 846 08 342 Hämeen lääni Tavastehus Iä n... 65 6 8 5 9 079 7 832 04 26 252 25 33» 66 208 45» 2 756309 Kaupungit Städerna... 6 2 4 2 508 2 85 28 684 062 957 9 775203 65 203 Ruoveden kk. Ruovesi hd... 9 9 670 2 266 5 99626 450 3 953 48 Pirkkalan kk. Pirkkala hd... 5 4 364 280 5 53 7 4 38 732 Tammelan kk. Tammela hd... 2 4 3 4 2 686 5 773 28 67 394 2802 645 856 305 Hauhon kk. Hauho hd... 7 6 637 960 2 282 309 4 732 9 660 644 383 622 Jämsän kk. Jämsä h d... 7 7 970 839 7 809 03 7 089 554 54224 Hollolan kk. Hollola hd... 0 2 7 244 2 529 5 674 096 9608200 296 955 Viipurin lääni Viborgs iän... 2«20 259 3 488 0 265 009 75 3 865 69 75«073 Kaupungit Städerna... 2 2 593 729 2 390 907 i 5 09 390 563 4 500 Kymin kk. Kymi h d... 5 5 083 445 7 23 0 2 63 97 758 735 573 Kurkijoen kk. Kurkijoki hd... 2 2! 483 279 75 00; 45 698 557 380 Sortavalan kk. Sordavala h d... 35 I 2 79 Mikkelin lääni St. Miehels iä n... 24 2 22 2 287-4 958 2 06 34! 555 37 8 90 55 880 527! Kaupungit Städerna... 2 2 45 727 652 25! 09 502 7 803! Heinolan kk. Heinola hd... 0 2 8 765 2 082 7 640 769 9 245 6 069 792 880 527 Mikkelin kk. Mikkeli hd.... 32 300 46 609 80 _ Juvan kk. Juva hd... 5. 5 570 799 365 642 26707 692 498 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd 6-6 505 050 3 06 63 062 30 458 Kuopion lääni Kuopio iän... 37 3 34 5 888 8 044 36542 4 459 50 2 57539 204 364! Kaupungit Städerna.... 8 364 7 036 490 3 760 2 377 90 77 626 Pielisjärven kk. Pielisjärvi hd... 36 245 5 534 279 963 8 34 Ilomantsin kk. Ilomantsi hd... 66 2 0 0 44 357! 28 573 2 63 Liperin kk. Liperi hd... 9 2 7 375 2 060 953 345 i 597 95 30 85 Iisalmen kk. Iisalmi hd... 0 0 2 032 2 068 358 623, 2 245 360 42 858 26 738 Kuopion kk. Kuopio h d... 9 8 546 802 42 953! 588 077 3 700! Rautalammin kk. Rautalammi hd 6 6 697 305 84 9 587 853 5 950 Vaasan lääni Vasa I ä n... 45 4 2 39 22 638 40 867 32 805 826 86 328 4 5906 2 268 7 Kaupungit Städerna... 3 2 2 0 0 694 7 376 38 4 47 025 39 442 Ilmajoen kk. Ilmajoki h d... 23 23 4 442 6 425 22649 9 323 82 46 532 Närpiön kk. Närpes h d... 8 7 3 05 4 658 3 632 29 2 296 363 400 000 Korsholman kk. Korsholms hd... 20 2 7 4 384 5 903 24 004 546 6 65 982 782 97 Lapuan kk. Lappo h d... 32 3 4 266 95 3 6 363 28 068 2 Pietarsaaren kk. Pedersöre h d... 24 24 3 004 7 572 24 003 767 23 22 045! Kuortaneen kk. Kuortane hd... 2 2 94 5 596 0 98 50 0 608 607! Laukaan kk Laukaa hd... 58 290 20023 988 55 292 ; Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 3 3 328 578 292 29 74 340 239298! meijereiden vastaanottama raaka-aine sekä tuotanto vuonna 94. och mängden av mejerierna mottaget räämne samt produktionen är 94. Maidonmenekki Mjölkätgängen Voikiloon Till smör Juustokiloon Till ost Maidon rasvapitoisuus % Mjölkens fetthalt % Kermaa voinvalm. Grädde tili smörberednlng Kuorittua maltoa juustonvalmistukseen Skummad mjölk tili ostberedning Valmistettu voita Tillverkat smör Yli 45 % Över 45» Valmistettu juustoa, Tillverkat ost, Pikkujuustoja. joiden rasvapitoisuus or i Sm&ostar. vilkas fetthalt är AUe 20% j 3 0-4 5 % 2 0-30 % Under* * Valmistettu heravoita Tillverkat vasslesmör Emmentaljuustoja Emmentalostar Ilmoittani. Ouppgiven Yhteensä, Tillsammans 2 3 4 5 6 7! 8 9 20 24 22 23 j 24 i 25 a) Län och häiad. 22.9.9 3.78 749 27» 4 564 320 420 730 988 660 9 072 353 6 754 439 907 34 04 62305 330 303 24.3.6 3.74 749270 26 770 755 855 83 45 6 685 --- 222 409 239 094 6 959 22. 2.0 3.59 85 370 82 434 8 040 07 405 07 405 2504 2.0 0.8 3.9 432 930 79 944 5 064 ---- 38 94 38 94 23.8 2.2 3.75 362 7 3 73 49607 9 072 2 959 6 754 93 890 2 675 06 405 2.8.9 3.80 466 539 270 766 400 534 887 85 44 26 636 23 937 95 435 2.8. 3.84 7 09 3 957 938 6 863 799 68 58 47 678 47 752 47 546 255 984 398»60 54 873 23.4 3.88 3 48 584 677 372 887 47 006 5 579 27 346 _ 79 93 2.5 0.3 3.44 92 635 452 79 29 437 3 303 3 303 882 22.0 3.88 243 375 _ 22. 2.2 3.8 779 504 25 55 28 664 672 2 322 96 86 9980 25 372 2 2.0 0. 3.86 3 87 343 596 069 329 277 64 7 5 93 925 0076 22.5 0.9 3.80 290 562 80700 23 89 35 022 2536 56 558 2 984 22.3 3.72 586 35. 22. 3.94 586 492 2.9.5 3.89 437 839 659233 55 27 2 469 2 469 24 635 22.4. 3.83 429 25 840 98 45 224 29 46 443 22.2 2.0 3.86-07 296 34284 - - 0 98 6 665 7 583 22.3 2. 3.88 44 729 3 275 5 2 983 266 43 04 3845 32 703 36 428 37 604 390 580 8 523 23.0 0.0 3.89 29 997 233 39 430 622 23 907 23 907 22.2 3.95 78 236.. ---T 2.3 3.88 202 79 22.3.9 3.86 667 276 979 85 28 478 2 500 7 942 36 428 33 478 ] 90 348 3 688 22.2. 3.89 4 732 63836 442 236 35 c28. 53 435 i 53 435 22..2 3.83 96 75 320 704 7 89 5 487 2 676 22.4 0.5 3.83 646 905 429 492 79235 345 7 572 0297! 0 24 4 835 i 2. 8.3 3.99 6742 20572 02 507 74 53 29 9 355. 546 23.0 6.6 3.80 5 09 38 572 9 97 2 9 665 2 856 l 20.2 9.9 3.90 63 000 45 364 74 53 8 690 8 690 f 22.2 4.5 44 472 36 59 _. 2 79 635!. 2.8.2 3.97 489 462 289 622 503653 82 28 2 422 _ 4.08 49262, 3086 22 350 ; 542 _ l 2534 3 508 2.0.2 3.92 932 289 622 287 07 82 28 2 422 22 350 542 25 34 3 508 80 2 385 3.95 259 737 93 53 4.8 59 530 89 859 _.2 3.97 4 40046 634 360 262 630 5 68 66 530 72 2.2 4.6 54 020 499260 03 788 58 235 58 235 274 523 76 463... 3.80 24 229 647 3.90 609 75 60 90.. 3.99 2 96 59 35 00 603 434 5 68 8 295 3 976 3.92 58559 56 297, 4.09 560 39 609 22.0 2.0 3.8 880 83««7 5 264 936 04 933 23 969 440 5822 2792 50 44 22.7.5: 3.74 570 000 82 52. 58 42 079 47 260 22.2.6 3.76 7 860 868849 4 04 30 23.3 8.0 3.64 65 695 527 492 28 575 45 607 45 607 24 390 2.3.8 3.83 636 56 790 305 72 344 8 788 440 64 36 24 325 25 74 2.4 3.8 30 773. 2.9 3.92 055 662 22.5 3.84 47 985 22.5 3.70 9 434 5 50 3.80 7746! 5857

42 43 Taululiite ( ^ (Jatkuu.) Tabellbilaga ' ' (Forts.) Alue Omräde Meijerien luku Mejeriernas anfcal j Yksltyismeljer. Enskilda mejer. Hiistä Av dem O. Y. meijereitä A. B. mejerier Osuusmeijereitä Andelsmejerier Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölkleverantörer Häynnissäolopäiviä Antal dagar dä mejeriema värit i ging Vast, otettu tuottajilta Av producentema mo ttagen Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Täysimait. käytetty Belmjölk använd Maidonmenekki Mjölkätg&ngen Voikiloon Tili smör Juustokiloon Tili ost Maidon rasvapitoisuus % Mjölkens fetthalt % Kermaa voinvalm. Grädde tili smörbered- ning Skummad mjölk tili ostberedning Valmistettu heravoita Tillverkat vassiesmör Voinvalmistukseemistukseen Juustonval- Tili smör- Tili ostherednlng beredning Valmistettu voita Tillverkat smör Emmentaljuustoja Emmentalostar YU 45% ö v e r»» Valmistettu juustoa, Tillverkat ostar, Pikkujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Smäostar. vilkas ietthalt är 3 0-45 % 20-3 0 %.Alle 20% Under 20 % 2 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 3 Oulun lääni Uleäborgs Iän... 52 2 50 4 297 3 926 30 433 9 405 84 20 46 309 92«2.3 9.8 3.82 388 277 47 255 028 844 24 698 30902 5 636 6236 Kaupungit Städem a... 4 4 85 328 6232 6 48 72 2 67 787 8545 2.4 7.5 3.80 40 866 47 255 3 520 24 698 30 902 55 600 ---- Oulun kk. Oulu hd... 0 907 3 009 9 576 082 7 63 5 83 29 9 575 20.9 2. 3.74 7 63 248 927 5 636 5 036 Sälöisten kk. Saloinen hd... 9 9 453 5 230 8 70 62 7 622 005 22.4 3.82 339 65 «---- Haapajärven kk. Haapajärvi h d... 7 6 998 4 264 5 827 73 266 607 4 983 999 20.2 3.87 265 22 288 969 ---- Kajaanin kk. Kajaani h d... 24 95 96 00 82 89 9 227 74 658 9 83 _ Lapin lääni Lapplands Iän... 35 300 745488 9 280 24.0 3.60 4 970 Kaupungit S tädem a..... ---- Kemin kk. Kemi hd... 35 300 745 488 9280 24.0 3.60 4 970 - ---- Kittilän kk. Kittilä hd... - Petsamon kk. Petsamo hd... - Valtakunta Riket 532 32 34 466 78 900 49 697 609 034 33 6 676 605 ]398 965 766 38 555 723! 2.9.5 3.84 6 332 095 5 277 945 9 776 69! 2 956 586 60 595 65 266 37 80 305 372 46 884 85 927 447 62 Bmoittam. Ouppgiven Yhteensä Tilisammans Kuorittua maitoa juustonvalmistukseen b) Maanviljelysseuroittain. - Inom mtbrukssällskapen. Nylands o. T:hus läns lbsk... 9 4 3 2 69 6 667 4 4865 2 362 834 0 00 230 23.3.5 3.73 766 060 98 294 66430 9 072 2 567 70822 07 405 89 866 50 83 Uudenmaan. m v s... 35 0 3 22 2 47 472 34 09 823 2 329 032 4 072 238 2.7.8 3.82 2 58490 566 58 243 85 2 279 6 754 46 676 26 636 92 345 72 53 Finska hushällningssällskapet... 20 2 7 924 5 344 3 746 385 407 97 329 646 428 22.0.9 3.86 407 484306 50272 55 2 30 4462 6 665 48 257. Varsinais-Suomen mvs... 55 3 6 46 0 444 7 23 86 084 289 2 640 70 685 8 4 038 287 22. 0.9 3.84 3 464 2 267 850 3 207 054 380 53 672 7 5 47 46 64089 29 328 27 254 Satakunnan mvs... 48 46 896 5 573 76 867 37 69 052 98 2 2 80 22.2.3 3.8 728 40 34870 78 36 35 022 34 005 69 027 27 69 Hämeen. mvs... 30 4 4 22 3 720 8277 45 347 699 4 732 34 585 643 9 66 22. 8.5 3.86 4 732 2 90 774 568 876 23 98 2 500 25 54 36 428 2483 305 625 5 907 Hämeen-Satakunnan mvs... 9 8 702 4 74 6 35 734 450 3 6 649 54224 2.9.2 3.90 9675 60060 789 5 487. 2 676 Itä-Hämeen mvs... 9 4 4 867 4 563 2257 550 9 245 4 559 494 505 748 22.0.2 3.93 932 324865 660 500 0278 345 2 422 69 377 542 73 686 6 24 Läntisen Viipurin. mvs... 5 5 083 445 7 23 0 2 63 97 758 735 573 20.2 9.9 3.90 63 000 45 364 74 53 8 690 8 690 Viipurin. mvs... Itä-Karjalan mvs... 3 3 483 34 75 00 47 877 557 380 22.0 4.5 46 65 37 226 Mikkelin. mvs... 3 3 54 2 297 2 939 333 436 570 2 99 28 20.3 3.96 43068 95 450 26 25 3 275 5 253 2 25 695 3 443 420 52 508 26 738 4.00 3 360 599 35 00 926 304 5 68 8 295 3 976 0 2 8 802 2 427 2 3 236 884 32 430 3.88 885 797 232 538 Kuopion mvs... Pohj.-Karjalan mvs... Etelä-Pohjanmaan mvs... 73 72 2 02 20 06 67 253 787 62 79 840 9087 22. 2.3 3.78 93 76 2 83 790 4 04 0 378 9 08 9 459 30 Keski-Suomen mvs... 662 2 59 98 39 86 328 57834 22.7 3.92 880 6 35 Österb. svenska lbsk... 45 4 4 7 293 3 568 46 39 787 37 09 775 2 37 642 2.7 3.78 066 895 79 662 00 99 8 788 3023 00 662 50 473 50 04 Keski-Pohjanmaan mvs... 20. 20 2 079 6 087 3 793 85 3 224 25 22. 4.0 597 868 Oulun. talousseura... 40 2 38 2 74 0 396 20 248 703 274 238 4 068 476 9 575 2.0 2. 3.77 272 753 72 480 5 636 5 636. Kajaanin mvs... 24 95 96 00 82 89 9 227 74 658 9 83 Perä-Pohjolan mvs... 35 300 745 488 9 280 24.0 3.60 4 970 i Lapin maat. seur..... Maaseutu Landsbygden... 503 3 27 445 68 04539 657 473 764 705 5 396 282 360 084 820 37 352 232 2.7.6 3.84 5 280 44 78 092 7 748 657 2 923 7 3 589 0932 37 80 899829 46884 309 044 440 662 Kaupungit Städema... 29 7 2 0 855 0 040 26 269 626 280 323 38 880 946 203 49 23.4 0.0 3.83 05654 3 559 853 2 027 962 38 45 47 006 54 334-405 543-506 883 6 959 Valtakunta Riket... 532 32 34 466 78 900 49 697 600 034 33 6 676 605 398 965 766 38 555 723 2.9.5 3.84 6 332 095 5 277 945 9 776 69 2 956 586 60 595 65266 37 80 305 372 46884 85 927 447 62

j 44 45 Taululiite \ j^.0 g (Jatkuu.) Tabellbilaga j ' (Forts.) c) Lääneittäin ja omistäjäryhmittäin. e) Länsvis oeh gruppvis enligt ägäre. Meijerien luku Mejerlernas antal Maidonlähettäjien suurin luku Maxlmlantalet mjölkleverantörer Käynnissä olopäivlä Antal dagar dä mejerierna värit i gäng Vast, otettu tuottajilta Av produeenterna mottagen Alue Omräde Maitoa Kermaa Mjölk Grädde Täysimait. käytetty Helmjölk använd TIU smörberedning Täysmiaidonmenekki Mjölkätgängen Voikiloon Till smör Juustokiloon Tlil ost Maidon rasvapitoisuus % Mjölkens letthalt % Kermaa voinvalm. Grädde tili smörbered- uiug Skummad mjölk tili ostberedning Valmistettu heravoita Tillverkat vasslesmör Voinvalmisseen Juustonvalmlstukseen Tili ostberednlng Valmistettu voita Tillverkat Emmentalsmör juustoja Emmental ostar Yli 45 % över t» Valmistettu juustoa, Tillverkat ost PikkujuuBtoja, joiden rasvapitoisuus on Sm&ostar, vilkas fetthalt är 3045 % 20-30% Alle 20% Under»» 2 6 7 8 9 Í 2 3 4 5 6 7 8 j 9 20 2 i 22 23 24 25 Hmoittam. Ouppgiven Yhteensä Till- Bammans Kuorittua maitoa juuston valmistukseen Osulusmeijerit. Andelsimejerier. Uudenmaan. Nylands... 37 4 877 2 952 72 654 54 695 994 6 60 992 5700 837 2.9 2.0 3.83 745 294 2 676 585 063 53 424 255 4 454 45 847 60 30 8 732 Turun ja Porini. Abo och BjÖmeborgs. 00 23 393 32 622 72 238 549 7 808 45 628 60 5 688 764 2.8 l l. i 3.84 7 09 3 327 443 6 578 23 578 92 47 006 2 44 83 724 2 286 2 942 8 322 007 7 564 846 28 375 3.85 07 296 34284' 730_ - 243 504 3794 Ahvenanmaa Aland... 22.2 0 98 0 98 Hämeen. Tavastehus... 5 8 88 4 37 87 052 8 487 59 2 944 226 603! 22.3.0 3.87 29 997 29 793 2 657 768, 95 503 4 76 02 663 7 424 2 29 Viipurin. Viborgs...... 20 2 59 3 488 0 265 009 75 3 865 69 750 073 2. 8.3 3.99 6742 20 572 02 507 74 53 2 9 9 355 546 Mikkelin. S:t Michels... 22 2 287 4 593 728 56 548 434 7 957 786 855 049 2.0.2 3.97 482 692 289 622 493 680 82 28 0 79 542 26 3 508 Kuopion. Kuopio... 34 5 587 7 533 344 078 4 304 556 2 57 539 204 364.2 3.96 4 245 47 634 360 224 483 5 68 66 530 72 2 Vaasan. Vasa...'... 39 2 39 39 75 25 793 74 86 328 0 82 687 32 442 22.0.7 3.8 880 644 376 5 096 307 8 98 2 430 0 378 42 684 55 492 2 345 Oulun. Uleäborgs... 50 4247 3 427 30 289 878 40 949 20 348 925 9 20 2.8 9.8 3.82 385 905 47 255 007 632! 24 698 30 902 5 636 6236 Lapin. Lapplands... i 35 300 745 488 9 280 24.0 3.60 4 970 Yhteensä Tillsammans j 466 73 298 3 349 530 433 60 6 22687 372 592 850 24 966 627 2.9.3 3.84 6 49 300 9 590 302 8 570 375 2 273 239 47 006 7264 603 603 342 678 743 893 22598 Osakeyhtiömeijerit. - Aktiebolagsme jerier. Uudenmaan. Nylands... 0 4 3 539 24 845 49 26 520 7 953 054 478 090 9ñ 3.65 3 976 r26027: 36 404' 09 57 [ 6 685 926 j 207 946 5 78 Turun ja Porin. Abo och Björneborgs. 9 840 2 929 7 89 690 5 274 908 77 22 22.6.8 3.83 605 745; 233 44 35 389-47 502 4 483-88 985 23 079 Ahvenanmaa - Aland... Hämeen. Tavastehus... 8 804 2 446 3 505 627 23 852 5 264 540 044 300 ^ 8. 3.9 4 732 480 260 247 985 7 588 36 29 60 499 204 378 304 Viipurin. Viborgs...j Mikkelin. S:t Michels... i! Kuopion. Kuopio... 3 30 5 2343 54 945 4.0 54 945 38 47! Vaasan. Vasa... 2 85 597 3 782 702 3 000 27 39 442 22.8.5 3.8 570 000 34 58 42 079 47 260 Oulun. Uleäborgs... 2 50 499 43 33 3 892 67 384 30.0 3.79 2 372 222 Lapin. Lapplands... _ Yhteensä Tillsammans - 84 3 987 0 52 50 8 66 444 209 2560 57 ; 2 879 70 22.9.4 3.79 76 025 397 032 988 600! 44 960 j 29454 83 793' 435 322! - 548 569 390 Yksit; irismeijerit. Enskildla mejerier. Uudenmaan. Nylands... 5 I 764 4 568 9 948 79 3 826 876 268 7 488 450 2.6 2. 3.75 626 708 40 83 404 834 9 072 392 6 754 02 799 I34 04 j 253 058 32 853 Turun ja Porin. Abo och BjÖmeborgs. 4 6 730 2 264 64 _ 73 803 322 858 22.5.5 3.68 93 20 79 967-24 750 52 27 672 35 022 30 777 66 47 Ahvenanmaa Aland... 2.0 4.00 6 665 6 665 Hämeen. Tavastehus... 6 87 069 3 658 444 830 975 885 346 23.6 2.0 3.93 503 458 77 53 47 538 3 845 0 354 37 54442 68 778 6 000 Viipurin. Viborgs... Mikkelin. S;t S:t Mikkelin... 2 365 28885 6 883 232 765 25 478 23.0 6 770 9 973 2 422 63 4 053 Kuopion. Kuopio... Vaasan. Vasa... 4 648 095 3 229 40 698 948 907 287 23.2 3.60 3.60 65 695 37 28 86 05 6 358 3023 67 059 4 440 48 069 Oulun. Uleäborgs... _ ~ Lapin. Lapplands... Yhteensä Tillsammans 32! 65 7 827 9 482 564 ] 0 709! 4 82 759 0 709 386 22.9 2.0 3.78 6 770 770 6 27 644 538 387 3589 64 548 i 37 94 266 708!40 706 523465! 86 922 Kaiklii meijerit. Samtlig;a mejerier. Uudenmaan. Nylands... 62 6 782 2 059 07 448 823 96 340 25 440 34 24 667 983 22.9.9 3.78 749 270 I 4 564 320' 420 730 I 938 660 9 072 353 6 754 439 907 34 04 «9 ann iptptn Turun ja Porin. Abo och BjÖmeborgs. 3 24 349 36 28 82 322 853 7 808 52 076 87 6 728 834 2.8. 3.84 7 09 3 957 938 6 863 799 63 58 47 678 47 752 47 546 255 984 398 960 54 873 Ahvenanmaa - Aland... 3 286 2 942 8 4527 7 564 846 08 342 22.2 2.0 3.86 ' 07 296; 34284 0 98 6 665 7 583 Hämeen. Tavastehus... 65 9 079 7 832 04 26 252 25 339 66 208 459 2 756 309 22.3 2. 3.88 44 729 3 275 5 2 983 266 43 04 3 845 32 703 36 428 37 604 390 580 8 523 Viipurin. Viborgs... 20 2 59 3 488 0 265 009 75 3 865 69 750 073 2.4 8.3 3.99 6 742 20 572 02 507 74 53 2 9 9 355 546 Mikkelin S:t Michels...! Í 24 2 287 4 958 2 06 34 555 37 8 90 55 880 527 2.3.2 3.97! 489 462 289 622 503 653 82 28 2 422 22 350 542 25 34 3 508 Kuopion. Kuopio...j! 37 5 888 8 044 365 42 4 459 50 2 57539 204 364.2 3.97 4 400 46 634 360 262 630 5 68 66 530 72 2 Vaasan. Vasa...! 45! 22 638 40 867 32 805 826 86 328 4 5906 2 268 7 22.0.7 3.8 i 880 ; 830 07, 5 264 936 04 933 j 23 969 440 5 822! 27 92 50 44 Oulun. Uleäborgs... I 52 4297 3 926 30 433 9 405 84 20 46 309 9 20 2.3 9.8 3.82 388 277 47 255! 028 844 24 698 30 902 5 636 6 236 Lapin. Lapplands... 35 300 745 488 9 280 24.0 3.60! 4 970 Yhteensä Tillsammans 582 78 900 49 697 600 034 33 i 6 676 605 j 398 965 766 38 555 723 I 2.9 [.5 3.84 6 332 095 5 277 945 9 776 69 ; 2 956 586 60 595 i 65 266 37 80 305 372 46 884 85 927 447 62

TAU LU LI I TT E ITÄ V. 942 TABELLBILAGOR ÀR 942 TABLEAUX ANNÉE 942

48 49 Taululiite N.o j Tabellbilaga j Peltoala v. 942 hehtaareina lääneittäin ja m aanviljelysseuroittain. Akerarealen är 942 i hektar länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omräde Syysvehnä Höstvete K evätvehnä Värvete Ruis Räg Ohra Koru j Kaura I Havre Sekuli Blandsäd Herne Ärter Peruna Potatis 2 3 4! 5 6 ^ 8 9 a) Läänit ja valtakunta. Län j och riket. Uudenmaan. Nylands... 2 979 6 9 I 5 890 4 984 54 560 586 2 774 874, 79 792 343 99 4 544 3 793 4 036 29 763 409 2 232 3 245 278 393 Turun ja Porin. Abo och Bjömeborgs... 6 88 26 679 346 4 998 94 534 970 4 537 2 776 776 803 078 3 858 4206 7 442 62 90 67 775 259 3 439 33 654 483 323 Ahvenanmaa Äland... 238 79 405 62 940 93 249 392 89 2 66 5 93 30 6 020 392 8 56 405 2 692 Hämeen. Tavastehus... 63 4 582 24200 735 60 998 375 2 424 8 607 34 450 6 250 4 20 2 637 24 66 27 3 600 2 298 8 906 307 954 Viipurin. Viborgs... 3 22 407 7 96 3 059 43 5 80 778 7 236 23 609 82 969 576 577 94 796 2704 343 9 562 29 369 365 90 Mikkelin. S:t Michels... 5 5 772 5 376 3 947 25 630 08 292 4 389 4 270 298 364 885 397 6488 6 470 233 095 3 205 40228 Kuopion. Kuopio... 22 9 00 6 305 2 307 26 600 307 36 7 282 0 66 730 457 094 890 47 206 8 667 273 084 409 24425 Vaasan. Vasa... 24 4 444 34 086 22 848 54 258 842 685 2 323 2 298 846 485 576 2 290 26 743 78 698 530 2 200 29 564 529 742 Oulun. Uleäborgs... 4! 3 724 9 592 7 078 2 706 075 262 3 998 62 495 547 623 08 34 682 22 948 97 05 9 450 29 556 Lapin. Lapplands '... 0 93 306j 6 079 577 89 2 078 20 27 95 322 28 29 639 376 3 97 380 40 4 Maaseutu Landsbygden...I 0 736 4 793 58 237 0797 375 34 4 725 3 39 66 255 ' 2 207 6 482 5 676 095 8 29 30 292 236 46 264 906 3 755 33 68 59 587 2 622 334 Kaupungit Städerna... 334 809 78 56 2 020 58 58 947 Valtakunta Riket... 070 5 602 59 08 07 73 377 334 4 783 3 37 7 67 202 Sokerijuurikas Sockerbeta L anttu * K&lrot ' Turnipsi Turnips M uut juurikasvit A ndra rotfrukter V ihantarehu Grönfoder H einänsiem en H öfrö Pellava ja Peltoheinä Peltolaidun ham ppu Valihö ~ B etesvall L in och h am pa Täysikesanto H elträda Muu peltoala Övrig äkerareal 0 2 3 u 5 6 8 9 20 2 Y hteensä peltoalaa Hela äkerarealen 27 09 9 88 4 36 6 45 89 6 459 328 5 070 2 234 6 59 5 695 283 8 270 30 328 242 876 266 725 3 76 33 627 59 95 2 637 404 b) Maanviljelysseurat.- Lantbrukssäliskap. i i Uudenmaan. mvs... 74 8 952 0 523 i 3 809 32 827, 36 65 4 9 25 872 246 96 229 2 33 68 77 8 23 267 074 9 49 67 887 Nylands o. Tavastehus läns lbsk... 238 7 239 5 367 74 2734 225 24 3 982 i 55 920 97 958 2 44 462 45 860 532 42 58 3 826 0 507 Finska Hushällningssällskapet... 9 4 395 844 365 5 793 245! 639 4 24 257 3 454 279 553 3 990 2 392 49 222 778 35 634 Varsinais-Suomen m vs... 4 778 3 23 7 54 6 34 50 097 555 i 2 747 6 474 648 826 646 2 928 2 447 3 949 79 735 32 769 624 405 9 650 248 049 Satakunnan m vs... 737 0 952 5 208 8 66 40 585 262 398 5 554 3 73 386 627 573 3 068 74 486 33 007 592 868 2 63 22 328 Hämeen. m vs... 776 8 696 0 958 5 822 32 20 29 272 4 96 0 790 20 753 2 207 494 624 4 77 324 82 8 402 55 570 Hämeen-Satakunnan m vs... 305 3 554 7 52 4 030 6 702 06 807 2 780 0 387 282 335 235 706 35 566 7 47 659 6 077 88 320 Itä-Hämeen mvs... 86 2 96 7 960 2 709 6 003 65 49 2 038 6 33 4 24 89 496 36 428 6 439 64 626 6 5 84 498 Länt. Viipurin. mvs... 96 2 628 3 095 598 8 476 20 25 54 6 225 00 209 228 43 24 336 6 49 9 382 2 446 5 569 Viipurin. mvs... 5 3 489 3 842 7 853 24 250 0 02 4 203 7 297 49 57 266 84 06 467 000 75 2 27 5 755 202 375 Itä-Karjalan mvs...... 2 6 290 979 4 608 0 786 5 46 58 87 33 242 82 323 63 994 4 22 77 7 053 67 965 Mikkelin l.m vs... 4 902 2 438 2 938 20 542 90 97 3 740 Kuopion m vs... 4 347 0 288 8 883 7 355 89 227 4 62 Pohjois-Karjalan mvs... 2 4 664 6 07 3 424 9 244 8 88 2 67 i I Etelä-Pohjanmaan mvs... 8 668 20 406 0 76 29 843 203 299 6 439 Keski-Suomen m vs... 5 380 7 046 4 300 2 535 25 297 2 999 Österbottens Svenska lbsk... 0 2 587 4 632 i 5 855 0 502 298 75. 2 352 Keski-Pohjanmaan mvs... 3 522 3 995 4 327 3 70 358 70 0 Oulun. talousseura... 366 7 04 3 368 0 48 82 224 2 867 Kajaanin mvs... 286 220 2 402 62 7 5 856 Perä-Pohjolan mvs... 9 265 4 44 49 87 2 79 Lapin maatalousseura... l! 5 347 67 _ 227 Maaseutu Landsbygden... III736 4 793 58 237 07 97 375 34 4 725 3 39 66 255 Kaupungit Städerna... 334 809 78 56 2 020 58 58 947 Valtakunta Riket... 070 5 602 59 08 07 73 377 334 4 783 3 377 67 202 99 263 298 683 272 49 329 4 727 88 95 0 644 2 366 94 308 234 774 58 85 09 5 784 73 69 6 374 46 023 0 73 422 222 320 30 62 096 2 883 0 393 5 034 98 0 2 09 57 946 50 7 327 2 56 45 335 36 099 20 748 275 46 62 270 236 642 : 589 47 388 8 290 05 550 4 565 93 284 34 37 26 46 468 73 376 9 647 47 278 2 595 27 405 0 67 34 24 420 34 634 8 730 43 323 3 286 6957 42 326 432 430 903 05 03 9 28 6 954 7 606 72 954 6 7 92 66 57 900 06 2 23 76 27 562 7 27 77 22 29 25 969 i 364 3 86 338 34 453 3 0 0 2 56 9 4 38 2 207 6 482 5 676 095 829 3«292 236 46 264906 3 755 i 3368 59 587 2 622 334 27 09 9 88 4 36 6 45 89 6 j 459 328 5 070 2 234 6 59 5695 283 8 270 30 328 242 876 266 725 3 76 33 627 59 95 2 637 404 565 47 7

5 50 Taul uliite ) T ab eilb ilaga j N : P elto k a sv ien kokon aissadot desitonneina v. 942, lä ä n eittä in ja k ih la k u n n itta in.- A k erv ä x tern a s to talskördar i deciton t a I Alue Om räde i Syysvehnä H östvete K ev ätv eh n ä V ärvete B uis B ig 2 3 i O hra K oru 5 K a u ra H avre 6 a) Läänit ja valtakunta. Uudenmaan. Nylands... Turun ja Porin. Äbo och Björneborgs... Ahvenanmaa Aland... H ä m e e n. Tavästehus... Viipurin. Viborgs... Mikkelin. S : t Michels... Kuopion. Kuopio... Vaasan. Vasa... Oulun. Uleaborgs... Lapin. Lapplands... Maaseutu Landsbygden... Kaupungit Städerna... Sekuli B lan d sä d 7 9 670 8226 243 557 2 85 86 444 68 990 53 657 59 975 282 895 39 997 64323 383 249 872 284 508 37 23 832 960 888 594 967 ' 333 259 337 0 679 822 05 55 5 059 5 42 080 3 856 0 69 9 929 6 952 26 780 732 Valtakunta B ik e t... 23 526 597 55 2 037 28 390 20 5447 860 60 206 Uudenmaan. mvs... Nylands o. Tavastehus läns lbsk... Finska hushällningssällskapet... Varsinais-Suomen mvs... Satakunnan mvs... Hämeen. m vs... Hämeen-Satakunnan mvs... Itä-Hämeen mvs... Länt. Viipurin. m vs... Viipurin. mvs... Itä-Karjalan mvs... Mikkelin. m vs... Kuopion mvs... Pohjois-Karjalan m vs... Etelä-Pohjanmaan m vs... Keski-Suomen m vs... Österbottens Svenska lbsk... Keski-Pohjanmaan m vs... Oulun. talousseura...... Kajaanin mvs... Perä-Pohjolan m vs... Lapin maatalousseura... Maaseutu Landsbygden... 9 770 6 296 5 345 50 287 6 80 5 822 2 765 380 05 58 22 242 27 62 6 35 2 9 670 34 972 5 253 740 96 742 54 642 24 897 50 66 45 404 39 94 72 65 87 392 66 36 60 704 53 626 0 957 37 79 35 600 4 260 8 970 3 692 709 8 586 464 50 60 79 874 26 009 239 655 226 044 55 667 0702 03 863 43 80 46 923 88 68 660 388 63 352 243 985 78 649 66 832 24 22 40 492 5 448 3 092 2 2 027 289 6838 9 388 6 096 0488 38 57 95 697 60 54 4943 7 855 97 840 63 295 39 952 7 950 42 025 29 98 53 304 82 324 28 867 05 645 30 798 48 627 0 808 383 249 57 076 355 208 87 983 87 850 626 35 528 80 245 5 238 043 9 562 324 283 522 268 033 228 247 08 855 399 853 43 038 3 268 30 398 82 576 2 632 4 364 449 5 42080 Kaupungit Städerna... 3856 0 69 9 929 6 952 26 780 732 Valtakunta Riket... 23 526 597 55 2 037 28 390 20 5 447 860 60 206 988 3780 5 907 50 2 3 979 4 5 907 25 926 2 475 9 760 3 496 40 3752 3 692 7 253 8 965 842 92 20 73 59 474 Í 46 920 230 485 486 853 4 856 335 052 0 984 207 473 95 70 399 646 62 0 3 669 2 027 289 b) Maanviljelysseurat. -» P e ru n a P o ta tis 9 io 942, länsvis och härad sris. L a n ttu K ä lro t! n T u rn ip si T u rn ip s 2 M uut ju u rik a sv it A n d ra ro tir u k te r 3 H einänsiem en H öfrö V ih an tare h u Grön- A pila K lö v er foder is 6 P ellav a ja ham ppu L in och h am p a P eltoheinä V allhö T im o te i T im o te i 7 t 8 Län och riket. 250224 397 20 25 593 20 766 299 957 78 790 4 330 83 20 24 757 726 586464 36 067 68 322 3 49 9 938 230 58 242 275 47 H erne Ä rte r Sokeri ju u rik a s Sockerb e ta 64 476 597 97 960 48 297 608392 0 0 5 9 I 28790 287 907 948 364 82682 392 592 523 560 478 082 39 970 2 238 2 402 22 405 5 30 33498 74 66 328 629 635 707 236 037 20 47 383 23 3 652 63 922 630 236 579 63 633 9 746 79 763 60 932 689223 65 446 25 73 356 52 590 95 67 33 054 64500 9438 70 737 478 075 342 040 7 493 897 209 47 4802 86368 60 4 74 737 9 449 382 5337 5527 34 324 66 925 9 586 093 468 089 686 624 450 957 2 598 75 2 402 405 6 425 5 80 4607 32 4 02 2 562 694 68 33 0 2 04 69 64 78 i 2 59462 3 565 542! 4924 2 70 087 3 854 082 : 32 05 2 582 570 4 550 8! 334 464! 47 993 22 997 356 60 8 3 308 20 2 784 950 633 744 448 265 8 278 8 69 6 22 795 7 74902 455 746 2 642 82 2 42 024 6 44 64 778 23 20 5 295 70402 238 94 22637 2808 243 03 250280 27 560 327 3 00 932 56369 26 96 36846, 209563 69265 348 7 755 520 24 552 07 746 25 42 50 24 392 565! 247 443 64 722 209 92 j 8474 77 234 79 488 44 676 70540 39974 52 840 7 643 77 3 '42 08 76 655 30 35 2 070 03479 24 097 66 843 i 9 948 6 95 9 40 56 444 44 7 9908 46257 69 840 9 679 77 07 50 84 8 85 87 429 34405 3 375 40 623 70202 33 034 30044 2339 54 392 6427 33 034 4238 6 652 67 890 38 978 96 373 4284 0 878 246 2969 55 289 5 678 47 009 36326 6 992 3 396 26 050 7 757 5337 3 98 23 358 396 2 47 69 0 966 468 089 686 624 450 957 2 598 75 2 402 405 774 630 44 779 409 457 323 74 285 93 6 38 98 09 34 60 52 7 3296 454 854 2 54 064608 52 370 24 7 028 702 550 7 98 634 675 2 364 305 520 963 769 783 806 852 852 55 322 397 2 54 53 33 48 247 473 048663 83 50 74 497 07829 7 944 2 30 05 9 760 504 3 583 490 369 834 325 59 627 006 855 46 248 849 363 482 69 33 429 64 78 22 997 356 733 385 34 575 69 887 385 45 248 492 20 5 470 274 988 285 29 5 67 57 8 «23 32 536 5 08 47 56 9 78 539 47307 28 278 4 789 44 097 404 2 542 88 952 639 76 307 36 Lantbrukssällskap. 568 72 5 585 9069 432 807 3603! 2 72 4 405 3 635 029 844 973 27 909 9387 875 274 3 999 5962 562 853 3 509 3 500 57 8 807 40 390 032 4 50 37 830 2 747 245 476 270 50 275 630 53 243 757 704 4 837 2 365 60060 67 772 768 2 380 2 785 32 968 422 903 2 452 3 205 00582 3 4 443273 433 422 955 3 455 785 3 053 554 72 922 274620 650 6 493 8 35887 255 20298 687 20 35 95 59 474 46 920 9 586 003 64 32 536 47 56 9 78 539 8 5 0 675 47 92 366 622 463 5 925 84 3 359 42 2 509 35 48 6 425 8 69 6 47307 74902 455 746 2 64282 2 42 024 6 44 5 08 28 278 4 789 44 097 60 22 795 7 64 778 2 3 2 0 5l 040

52 Taululiite j ^ Peltokasvien hehtaarisadot v. 942, lääneittäin ja kihlakunnittain. Tabellbilaga j * ' Äkerväxternas hektarskördar ar 942, länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue OinnVle S y y sv ehn Höstvefce K e v ä t v e h n ä V ärv e te R u is R ä g O h ra K o rn K a u ra j H a v re S ek u li B la n d sä d H ern e Ä rte r P e ru n a P o ta tis S okeriju u rik a s S o ck erb eta L a n ttu K ä lro t T u rn ip si T u rn ip s Muut ju u rik a s v it A n d ra ro tfru k te r V ih a n ta - re h u G rönfoder H ein ä n siem en H ö frö P e lto h ein ä V allh ö 2 3 i 5 6 7 8 9 0 n 2 3 4 5 6. 7 a) Läänit ja valtakunta. Län och riket. Pellava ja h a m p p u Lin och h a m p a Uudenmaan. Nylands. 2 545 45 630 599 568 46 2 252 6 084 26 596 28 560 25 08 3 389 90 2 209 273 Turun ja Porin. Äbo och Bjömeborgs... 04 489 425 624 596 640 05 4259 22 8 26 56 26 708 24 582 2 448 230 2 98 263 Ahvenanmaa Äland.... 467 429 99 349 228 98 598 0 96 25 74 20 07 23 83 22 84 3 59 69 2 358 250 Hämeen. Tavastehus. 855 445 385 589 575 575 070 4 36 5 035 26 422 28 579 26 290 500 88 2 74 262 Viipurin. Viborgs... 088 339 288 294 367 375 5 475 5 878 26 97 33 588 24 45 047 203 979 277 Mikkelin. S:t Michels. 60 365 349 359 300 298 97 5 703 867 24239 26 766 6 740 4207 29 248 272 Kuopion. Kuopio... 52 269 97 300 267 203 87 6 420 9 92 22 534 20 008 3 948 223 754 273 Vaasan. Vasa... 46 268 72 238 253 065 059 5 396 7 350 23 737 25 898 23 033 0 882 272 738 273 Oulun. Uleäborgs I... 75 665 647 820 83 848 32 0 456 5 240 7 448 044 996 84 99 273 Lapin. Lapplands... 894 99 058 877 906 000 5 485 9 060 9 767 6 344 0 660 246 40 267 Maaseutu Landsbygden.. 5 382 28 290 444 259 03 4 468 2209 26 020 25 563 23 422 3 252 235 860 270 Kaupungit Städerna 54 322 27 347 326 262 05 3995 8 585 25943 25 205 23 456 3 205 2 94 283 Valtakunta Riket... 6 382 28 29 444 259 03 4 462 278 26 09 25 562 23423 3 25 235 860 270 b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. Uudenmaan. mvs... 36 508 43 623 575 547 55 3 570 4 492 25 954 28 69 24 786 3202 75 2 34 275 Nylands o. T:hus. lbsk... 36 592 488 65 634 60 3 0 869 9 409 27 204 28 42 25 376 3 559 25 2 32 27 Finska Hushällningssällsk. 684 625 40 670 59 484 599 2 393 22 389 2933 2382 22 232 3206 72 2 646 273 Varsinais-Suomen mvs.... 052 499 368 655 633 69 06 3 052 22 260 25 37 26202 25 803 4 25 223 2 35 252 Satakunnan mvs... 839 42 486 595 543 526 42 5 759 5 433 29 350 27 986 20 002 9 55 248 2 95 273 Hämeen. mvs... 750 436 42 644 642 598 062 3 44 4 477 3322 30 820 27 877 7 787 89 2 32 274 Hämeen-Satakunnan mvs. 907 42 423 493 468 482 09 4 762 840 2053 27 388 23 728 75 82 2 64 262 Itä-Hämeen mvs... 605 533 305 548 487 588 076 5 595 20 994 23 28 350 24 692 3 203 98 2 336 275 Länt. Viipurin. mvs... 095 59 395 34 4 350 278 6 24 9 033 34 280 4208 36 677 3 27 275 2 265 273 Viipurin. mvs... 053 280 22 246 337 365 05 5 00 4 759 22 506 24 633 20 05 9 059 89 2 024 28 Itä-Karjalan mvs... 00 389 24 374 40 380 049 6 058 22 929 2064 23 324 465 47 794 273 Mikkelin. mvs... 353 356 360 305 297 20 6 059 3 500 23245 26 555 5 004 4 498 225 2 26 272 Kuopion mvs... 396 28 328 35 259 227 6 756 20 935 25 023 275 5 269 238 775 272 Pohjois-Karjalan mvs... 52 50 053 227 78 2 00 5 833 8 322 20 78 8 299 0 752 95 726 27 Etelä-Pohjanmaan mvs... 55 280 96 270 340 208 072 5 695 7 400 30 306 26 09 22 550 4 02 247 753 274 Keski-Suomen mvs... 240 69 6 240 4 46 048 4 78 20 39 20 45 7 474 9 568 27 605 27 Österbottens Svenska lbsk. 60 376 443 406 250 59 047 7 983 9 565 30 402 343 9 370 327 2 03 274 Keski-Pohjanmaan mvs... 67 86 604 667 82 853 79 6 570 2 460 25 260 2768 8 773 200 939 267 Oulun. talousseura... 200 599 570 790 793 79 290 9 579 3 59 4 420 8 409 2 858 80 958 274 Kajaanin mvs... 29 266 282 087 073 360 5 875 2225 22 265 9 30 0 236 256 303 27 Perä-Pohjolan mvs... 895 67 02 889 902 000 5 208 9 943 9 767 7 40 08 238 400 267 Lapin maatalousseura.... 800 747 802 670 5 504 8 592 6 90 9 969 305 Maaseutu Landsbygden.. 5 382 28 290 444 259 08 4 468 2209 26 020 25 563 23422 3 252 235 860 270 Kaupungit Städerna 54 322 27 347 326 262 05 3995 8 585 25 943 25 205 23456 3 205 2 94 283 Valtakunta Riket... 6 382 28 29 444 259 03 4462 278 26 09 25 562 23423 3 25 235 860 270

53 Taululiite j ^ ^ Niityn pinta-ala ja sato m aalaiskunnissa v. 942, lääneittäin ja maanviljelysseuroittain. Tabeilbilaga J * ' Ängsarealen och skörden i landskommunerna &r 942, länsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omráde Koko ala Hela ängsarealen ha Korjattu heinäksi Därav bärgat tul hö ha Sato ha:lta Skörd per ha Koko sato Totalskörd 2 3 4 5 dt a) Läänit ja valtakunta. Län och riket. Uudenmaan. Nylands... 3067 4 835 283 62 033 Turun ja Porin. Abo och Bjömeborgs... 23 464 0 465 3 0 0 36 045 Ahvenanmaa Aland... 0 2 0 687 80 5 565 Hämeen. Tavastehus... 3 858 5 973 7 6 9 05 662 Viipurin. Viborgs... 24 60 3 462 2 3 5 66 266 Mikkelin. S:t Michels... 0 75 6 6 0 3 5 63 766 Kuopion. Kuopio... 53 03 36 59 952 348 346 Vaasan. Vasa.... 28 086 3 257 708 93 860 Oulun. Uleäborgs... 47 229 5 428 409 472 0 Lapin. Lapplands... 7 56 5 9 2 5 500 296 255 Maaseutu Landsbygden 386 64 266 0 658 749 889 b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. Uudenmaan. mvs... 8 6 2 3 022 2 5 0 37 775 Nylands och Tavastehus lbsk... 4 905 83 3 5 0 24 476 Finska Hushälningssä llskape t... 2 56 8 9 80 9 63 Varsinais-Suomen mvs... 9 2 5 4 0 7 4 4 0 58 622 Satakunnan mvs... 3203 5 892 6 3 68 524 Hämeen. mvs... 6 697 2 885 3 6 7 39 438 Hämeen-Satakunnan mvs... 4 046 7 4 4 9 6 7 34 304 Itä-Hämeen mvs... 4 492 2 24 2 7 28 40 Länt. Viipurin. mvs... 7 3 942 84 7 342 Viipurin P mvs... 3 035 7 35 7 2 83 622 Itä-Karjalan mvs... 9 862 5 385 0 0 59 235 Mikkelin. mvs... 8 808 5 064 0 4 5 52 99 Kuopion mvs... 28 728 9832 0 0 5 99 32 Pohjois-Karjalan mvs... 2 4 3 0 3 6 759 850 42 452 Etelä-Pohjanmaan mvs... 5 833 2 757 807 22 249 Keski-Suomen mvs... 6 938 3 2 5 0 800 26 000 österbottens Svenska lbsk... 2 378 5 846 740 43 26 Keski-Pohjanmaan mvs... 8 688 5 67 422 23 932 Oulun. talousseura... 03 508 8 3 2 9 406 330 96 Kajaanin mvs... 4 6 4 9 32 666 475 55 64 Peräpohjolan mvs... 46 826 38 750 526 203 825 Lapin maatalousseura... 2 5 8 6 7 894 500 89 470 Maaseutu Landsbygden 386 64 2660 658 749889

Taululiite N g Tabellbilaga / " Kotieläimet p. maalisk. v. 942, lääneittäin, kihlakunnittain ja maanviljelysseuroittani. Husdjuren d. mars är 942, länsvis, häradsvis och inom lantbrukssällskapen. Alue Omräde 54 55 Täysikasvuisia hevosia F ullvuxna h ästar N uoria hevosia 3 v. U nghästar 3 är Varsoja alle v. F öl under X är Sonneja yli 2 v. T jurar över 2 är Lehm iä Kor Nuoria sonneja ja hiehoja yli v. U ngtjurar och kvigor over är V asikoita alle v. K alvar under är yli v. över är L am paita F ar alle v. under dr Vuohia G etter K arjuja yli 6 kk. Fargaltar över 6 män. E m akoita yli 6 kk. Modersuggor, över 6 m än. kantavia ja im ettäviä dräktiga och digivande ei tiineitä icke dräktiga Lihotussikoja yli 6 kk. Gödsvin över 6 m än. Nuoria sikoja 26 kk. Ungsvin 2 6 män. Porsaita alle 2 kk. Grisar under 2 m än. K anoja ja kukkoja yli 6 kk. Höns och tu p p ar över 6 män. 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 a) Läänit ja kihlakunnat. - Län och härad. Uudenmaan lääni - Nylands I ä n... 28 729 4 558 707 2 800 03 305 8 372 23 82 7 96 52 70 398 487 298 4 973 6 970 5 366 79 698 077 Raaseporin kihlakunta Raseborgs härad... 3 742 649 85 363 3 7 2 408 2 48 2 47 294 40 337 46 26 27 492 32 269 322 Lohjan kk. Lojo h d... 6 380 0 2 0 36 676 22 899 4 45 5 799 3 42 2 250 25 83 927 375 589 2 658 0 0 48 485 345 Helsingin kk. Helsinge hd... 9 973 38 502 935 35 908 6 37 7 94 5 309 3 297 29 44 626 849 2 278 6 743 2 208 63 226 274 Pernajan kk. Perna h d... 8 634 608 659 826 3327 542 7 68 7 048 4 67 5 3 297 828 980 6 442 656 35 78 36 Turun ja Porin lääni Äbo och Björneborgs Iän... 49 294 8 768 3 372 3 24 74 344 26 074 50 9 670 40 56 3 536 429 6 232 2 666 4 66 2029 5 64 484 952 53 Vehmaan kihlakunta Vehmaa härad... 3 947 676 250 263 5 294 2 363 5 234 7 900 5 242 50 33 469 86 62 2 257 473 60 477 63 Mynämäen kk. Virmo h d... 2 987 437 2 0 2 236 0 9 749 3 330 4 952 2 552 27 26 33 35 330 030 308 32 833 26 Piikkiön kk. Piikkiö hd.'... 2 80 357 78 3 9 442 764 93 463 96 52 28 353 85 305 48 323 26 980 76 Halikon kk. Halikko h d... 6 589 077 389 604 23 486 49 5 942 4208 2 694 7 77 26 42 708 2 954 764 7295 200 Maskun kk. Masku hd... 7 358 994 434 553 23 940 3 795 6 478 5 08 3 549 54 52 976 455 056 2 994 462 87 084 32 Ulvilan kk. Ulvila h d... 7 740 5 569 393 29 20 4 332 9 03 5 044 0 066 57 66 975 33 497 3 420 974 59 388 4 Ikaalisten kk. Ikaalinen h d... 5 856 490 502 47 22 54 2 257 7 297 04 8 255 30 38 446 272 4 750 968 23 080 9 Tyrvään kk. Tyrvää h d... 3 883 775 224 25 3 580 673 3 96 4 6 3 252 753 30 44 65 73 467 444 23 824 5 Loimaan kk. Loimaa hd... 8 24 45 624 609 26 777 3 950 6 978 6 870 3 990 306 79 33 525 839 3 739 898 99 09 5 Ahvenanmaan maakunta Älands landskap... 2 380 322 72 00 9 24 362 3 295 6 042 3 423-5 59 56 58 98 340 9 079 28 Hämeen lääni Tavastehus I ä n... 36 537 734 2 828 2460 28 9 9 598 38 646 30 709 23 477 733 389 5 075 985 3 78 4 789 4 55 97 5 375 Tammelan kihlakunta Tammela h ärad... 9 0 2 03 794 578 29 980 4 43 8 58 6 789 4 7 242 0 453 558 832 364 87 70656 Pirkkalan kk. Pirkkala hd... 4 442 99 384 370 6 862 2 40 4 442 450 2 736 402 55 676 295 455 82 5 23 229 87 Ruoveden kk. Ruovesi h d... 4 42 727 294 209 4 905 956 5 73 4 62 4 009 42 44 44 43 289 233 457 8 327 52 Jämsän kk. Jämsä hd... 4 948 003 374 276 7 999 2 576 6 646 5 249 4 750 9 58 548 225 40 6 758 22 606 55 Hauhon kk. Hauho h d... 7 099 26 484 56 25 546 4 434 6 842 4 322 3 027 9 44 932 307 852 2 934 852 36 774 26 Hollolan kk. Hollola h d... 6 625 229 498 466 23 69 3 88 6 485 5 578 4 244 9 87 025 457 952 4 035 02 25 523 44 Viipurin lääni Viborgs Iän... 23 960 4 733 70 58 70 359 6 766 20 773 24 735 245 0«3 480 4 2 28 920 2 790 7453 7 Kymin kihlakunta Kymi härad... 5 666 67 483 98 7 868 945 4 857 5 497 4 334 20 23 297 66 62 2 76 95 22 365 36 Lappeen kk. Lappee h d... 5 42 334 456 59 9 26 976 5 928 785 0 544 8 38 69 36 725 2 906 793 27 552 6 Jääsken kk. Jääski hd... 4 09 720 245 8 2 478 2 4 009 3 053 3 054 8 24 67 25 405 7 447 0 894 0 Viipurin kk. Viborgs h d..... 508 339 52 23 2 54 69 602 306 24 2 3 9 4 280 43 32 Rannan kk. Ranta h d... 522 43 3 0 83 5 02 37 22 3 69 82 2 05 Rajajoen kk. Rajajoki hd... 40 4 63 5 38 2 9 8 49 3 35 Käkisalmen kk. Kexholms hd... 2 049 305 45 27 4 447 367 056 559 324 6 0 50 89 80 382 88 768 Kurkijoen kk. Kurkijoki hd... 2 646 536 228 38 7 998 858 2 846 2 655 2 82 3 24 28 222 279 04 333 920 7 Sortavalan kk. Sortavala hd... 286 90 50 24 2 99 86 904 45 675 5 5 46 26 3 296 27 427 Salmin kk. Salmis hd... 90 85 39 20 934 24 43 380 30 29 4 3 8 2 52 20 755 Mikkelin lääni S:t Michels i ä n... 9 930 4 652 479 876 82 704 9 494 28 505 33 440 34 446 40 495 3 727 2 62 2 584 9 378 3488 88 803 270 Heinolan kihlakunta Heinola härad... 5 580 307 503 237 22 429 2 992 8 200 8 094 7 50 7 629 928 772 2 654 77 234 60 Mikkelin k k. Mikkeli hd... 459 028 354 57 6 993 879 5 363 8 329 9 023 2 0 972 75 656 2 034 858 8 028 80 Juvan kk. Juva hd... 4 84 29 270 94 9 870 2 072 675 9 043 9 706 7 03 530 435 558 2 066 757 22 73 59 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd... 5 350 88 352 288 23 42 2 55 8 767 7 974 8 26 596 498 598 2 624 56 26 730 7 i Kuopion lääni Kuopio Iä n... 30 984 7 34 2 908 87 59 74 20 363 56 065 38898 4092 45 53 2 643 700 2 24 2 493 5 589 03 424 229 Rautalammin kihlakunta Rautalampi härad... 4 725 928 327 30 20 865 2 497 5 782 4 83 4 663 6 84 44 269 552 2 436 747 7 836 47 Kuopion kk. Kuopio h d... 5 503 523 586 555 356 3 946 9462 6 408 6 46 9 82 689 54 745 3 57 235 20 04 50 Iisalmen kk. Iisalmi hd... 6 854 640 735 505 37 23 4 698 826 7 898 9 05 3 30 492 390 436 2 753 57 22 33 53 Liperin kk. Liperi hd... 6 47 806 65 248 32 02 4 404 3 687 229 4 22 78 649 294 362 2 458 328 27 89 55 Ilomantsin kk. Ilomantsi hd... 3 64 784 272 27 8 749 2 82 7 50 430 4 874 2 24 228 90 80 720 568 9 988 5 Pielisjärven kk. Pielisjärvi h d... 3 844 633 373 35 8 80 2 636 7 798 4 402 5 27 3 33 7 6 66 609 554 5 364 9 Vaasan lääni Vasa Iän... 56 04 875 4 942 07 96 70 29 53 272 92 923 75 569 53 379 3 644 56 2 373 4 563 5 798 205 563 487 Närpiön kk. Närpes h d... 5 39 494 666 75 9 000 2 32 5 569 478 987 28 305 5 33 90 787 24 883 23, Ilmajoen kihlakunta Ilmajoki h ä rad... 7 386 643 550 52 23 20 2 648 6 828 0 435 6 949 9 5 799 355 696 554 499 67 589 55 i Korsholman kk. Korsholms hd... 952 2 90 935 4 27 475 3286 6 36 2 508 93 5 34 447 58 26 79 749 32 286 34 Lapuan kk. Lappo hd... 8 62 952 898 6 27 295 334 7 672 0 896 8 395 7 44 496 89 238 2 529 877 26 340 37 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 7 708 528 699 39 33 003 3 89 7 942 8 642 5 580 6 26 95 9 82 55 492 9 57 67 Kuortaneen kk. Kuortane h d....7 783 49 592 6 28 832 2 795 8 032 6 24 4 696 25 59 645 209 296 2 296 844 7 386 27 Laukaan kk. Laukaa hd... 5 094 830 304 224 7 844 94 5 293 5237 4 734 86 74 433 278 399 878 037 6 22 35 Viitasaaren kk. Viitasaari hd... 4 960 89 298 7 9 5 2 084 5 620 7 53 6 897 5 63 324 66 268 459 53 287 9 M uuta siipikarjaa yli 6 kk. Övrigt fjäderfä över 6 män.

56 57 Taululiite ^ ^, (Jatkuu.) Tabellbilaga / ' (Forts.) Alue Omräde Täysikasvuisia hevosia Fullvuxna h ästar N uoria hevosia X 3 v. U nghästar 3 är V arsoja aue v. M l under ä r Sonneja y li 2 v. T jurar över 2 ä r Lehm iä K or N uoria sonneja ja hiehoja yli v. U ngtjurar och kvigor över är 2 3 4 5 6 7 Oulun lääni Uleäborgs I ä n... 23 476 3 208 400 908 480 2 470 Sälöisten kk. Saloinen h d... 6 507 90 495 63 29 46 2 827 Haapajärven kk. Haapajärvi hd... 5 047 927 45 77 25 59 2 560 Kajaanin kk. Kajaani h d... 4 769 397 60 28 23 792 2 792 Oulun kk. Oulu hd... 753 694 330 350 35 83 4 29 Lapinlääni Lapplands I ä n... 7 433 884 348 36 35 369 3 96 Kemin kk. Kemi h d... 6 039 770 325 235 28 53 3 453 Kittilän kk. Kittilä h d... 268 4 23 7 6 537 434 Petsamon kk. Petsamo hd... 26 0 679 74 Maaseutu Landsbygden... 278 737 53628 20 857 4 260 073 757 4» 37 Kaupungit Städerna... 4 048 287 03 85 6 974 82 Valtakunta Riket... 282 785 5395 20 960 4 345 080 73 483 Vasikoita alle v. Kalvar under är yli v. över är Lampaita Fär alle v. under &r Vuohia Getter Karjuja yli 6 kk. Fargaltar över 6 män. Emakoita yli 6 kk. Modersuggor, över 6 män. kantavia ja imettäviä dräktiga och digivande ei tiineitä icke dräktiga Lihotussikoja yli 6 kk. Gödsvin över 6 män. Nuoria sikoja 26 kk. TJngsvin 26 män. Porsaita alle 2 kk. Grisar under 2 män. Kanoja ja kukkoja yli 6 kk. Höns och tuppar över 6 män. Muuta siipikarjaa yli 6 kk. övrigt fjäderfä över 6 män. 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 32 574 48 330 46 90 22 98 668 32 360 3 537 63 38 447 9 8 642 4 523 4262 3 6 88 82 56 939 306 2 259 2 7 859 0 04 053 34 9 7 90 073 353 0 032 5 6 27 8 655 7 778 3 8 7 52 60 629 473 4 778 9856 538 4357 5 30 72 07 54 896 48 378 2 6 557 2 956 0 035 36 9 09 52 42 559 24 4 395 0 6 032 337 979 23 7 94 48 25 499 24 49 0 406 448 780 0 2 4 3 60 23 9 7 76 3 3 4 45 3368 867 9 308 395 4 735 2 884 27 924 4256 23 39 0349 35 278 395629 3 079 260 973 90 3 58 444 342 020 32 82 7 906 70 34 878 368 092 309 305 4 766 2 942 28 368 4 598 24 4 06 53 36 085 403 535 349 b) Maanviljelysseurat. Lantbrukssällskap. Nylands och Tavastehus. lbsk... 839 68 585 45 40 867 7 464 Uudenmaan. mvs... 6 890 2 877 22 655 62 438 0 908 Finska Hushällningssällskapet... 572 709 346 288 7 924 2 879 Varsinais-Suomen mvs... 23 752 3 632 54 2 028 82 037 3 767 Satakunnan mvs... 22 750 4 749 684 025 83 624 0 790 Hämeen I. mvs... 7 272 3 580 360 20 59 882 9 475 Hämeen-Satakunnan mvs... 0 565 2 0 828 694 38 26 5 323 Itä-Hämeen mvs... 592 2 307 897 720 42 730 6 53 Länt. Viipurin. mvs... 6 323 320 582 237 20 620 2 285 Viipurin. mvs.... 2 258 2 550 739 250 35533 3 57 Itä-Karjalan mvs... 5 379 863 380 94 4206 324 Mikkelin. mvs... 5 99 3 736 46 673 66 702 7 26 Kuopion mvs... 8 59 4 376 760 395 95 965 928 Pohjois-Karjalan mvs... 2 825 2 938 48 476 63 209 8 435 Etelä-Pohjanmaan mvs... 25 805 5 773 2 244 393 83 653 8 788 Keski-Suomen mvs... 2 948 2 5 790 496 47 543 5 235 Österbottens Svenska lbsk... 4 433 3 323 649 98 5029 6 327 Keski-Pohjanmaan mvs... 6 600 382 568 23 29 935 3 347 Oulun. talousseura... 6 40 2 36 030 655 79 892 8 62 Kajaanin mvs... 4 769 397 60 28 23 792 2 792 Perä-Pohjolan mvs... 5 692 753 302 25 26 834 3 244 Lapin maatalousseura... Maaseutu Lanus, 5 gden... 394 278 737 4 53628 23 20 857 8 4 260 7 26 073 757 508 4«37 7 542 5860 3 39 4 52 425 753 942 6 50 2 407 89 784 773 6 270 2 056 8 2 29 246 2 762 445 3 03 0 469 2 959 89 94 304 5 564 0 363 5 624 7 29 336 44 9 837 502 45 503 35 22 879 2250 4 042 49 227 3 423 466 372 0 724 2 39 286 325 299 24 97 35 599 24273 300 88 2 632 2 I 356 9 449 3 06 72 203 07 6 653 2 85 8 62 263 49 2 539 93 844 6 957 928 395 37 2 75 066 8 334 452 345 50 889 3 535 28 507 48 3 73 62 9 948 24 250 2 9 6 57 5 899 787 46 94 29 5 524 6 494 5 083 6 37 409 256 785 3 472 9 26 068 38 0 76 4 56 3286 3 57 70 478 083 4 052 6 36 46 5 4533 3 725 3 046 53 37 36 380 350 596 50 624 8 22 77 28 6 30 065 29 353 2 688 969 979 7 376 2 929 73 00 222 29 59 20 40 2327 8 408 740 264 787 9 03 3 360 62 940 5 26 546 8 497 9 765 27 23 903 436 454 3 462 2 229 40 484 78 22 894 40689 3394 38 59 2 003 88 30 6 9 2 35 20 077 45 4 030 7 79 4 8 06 73 047 584 804 45 904 37 45 60 2 725 24 476 20263 4 46 556 7 287 3 035 402 48 763 284 8 624 8 296 6 27 3 29 262 4 04 392 482 8 69 7 22 820 34 00 33 583 6 74 442 25 259 2 48 04 28 70 9 6 27 8 655 7 778 3 8 7 52 60 629 473 4 778 5 83 0 365 8 576 23 6 90 47 25 499 22 4 060 0 525 69 856 3 2 5 4 7 60 276 3368; 3679! 308 395i 4 735 2884 27 924 I 4256 23 39 0349 35 273 395 629 3 079 8

58 59 Taululiite \ Tabellbilaga J N :o 6. M eijerien luku ja käynnissäoloaika, m aidonlähettäjien luku ja m eijereiden vastaanottam a raaka-aine sekä tuotanto vuonna 942. Antal mejerier och tiden, da mejerierna värit i gäng, antal leverantörer och mängden av i mejerierna mottaget räämne samt Produktionen är 942. Alue Omräde Meijerien luku. I Mejeriernas antal Yksityismeijereitä Enskilda mejerier. Mistä Av dem Osakeyhtiömeijereitä Aktiebolagsmejerier Osuusmeijereitä Andelsmejerier Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölk* leverantörer Käynnissäolopäiviä Antal dagar, dä mejerierna värit i gäng... Vastaanotettu tuottajilta Av producenterna mottagen Maitoa Mjölk i 3 I 4! 5! 6 7 i 8 9 Kermaa Grädde Täysimaitoa käytetty Helmjölk använd Voin valmistukseen Tili smörberedning Juustonvalmistukseen Tili ostfberedning Uudenmaan lääni Nylands Iän... 63 8 34 4 730 20 904 78 830 886 326 647 23 292 904 20 8472 Kaupungit Städerna... 8 5 2 76 2 94 35 293 79 326 647 8 88 757 853 629 Raaseporin kk. Raseborgs h d... 3 2 448 946 3 430 205 78 428 49 640 Lohjan kk. Lojo hd... 3 3 255 867 4 342 359 3 682 855 208 56! Helsingin kk. Helsinge hd... 2 2 2 8 049 4243 837 846 3 038 654 4 975 446 Pernajan kk. Perna h d... 37 M 4 9 802 934 23 926 685 6 034 20 4 654 84 Maidonm enekki M jölkätgänger Voikiloon Till sm ör Juustokiloon Tili ost Maidon rasvapitoisuus-% Mjölkens fetth alt-% 2 : 3 4 a) Läänit ja kihilakunnat. Län och härad. K erm aa voinvalm istukseen G rädde tili sm ötberedning K uorittua m aitoa juustonvalm istukseen Skum m ad m jölk tili ost beredning V alm iste ttu voita T illverkat sm ör Em m entaljuustoa Em m entalost Yli 45 /o över 45 i V alm istettu juustoa, T illverkat ost, Pikkujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Sm äostar, vilkas fe tth a lt är Umoit- Alle 20 % i tam ato n BO45 %, 2030 % Under && Ouppgiven Yhteensä Sum m a 5 ) 6 7 8 i 9 \ 20 2 23 24 25 Valmiste ttu heravoita T illverk a t vassle sm ör 22.6.8 3.77 68 500 3 288 775 967 027 887 622 494 843 _ 209 523 220 557 439 77 28062 23.3.4 3.63 7 700 539 735 388 065 73 997 843 99 432 07 575 7 09 22.3.9 3.75 50 800 375 000 78 848 0 584 5799 94 699 46 498 959 22.2.2 3.87 397 353 65 83 24 030 30 045 _ 30 045 _ 22.0.6 3.82 87426 24 686 47272 494 _ 29 3 6 804 47 609 57 578 2.4.9 3.77 02 47 209 597 307 739 98 368 9 622 07 990 94 506 Turun ja Porin lääni Äbo o. B :borgs Iän 5 6 0 99 23 968 3252 46 69730 44 644 2 625 285 5 659 025 Kaupungit Städerna... 4 i 3 50 458 2 24689 30 94 5 093 970 338 80 Vehmaan kk. Vehmaa hd... 6 6 437 667 9 989 02 8 776 964 3 005 Mynämäen kk. Virmo hd... Piikkiön kk. Piikkiö hd... Halikon kk. Halikko hd... 20 _ 3 7 2 646 5 8 24 042 00 763 8 5 62 2 082 25 Ulvilan kk. Ulvila hd... 3 2 3 098 3 884 5 732 29 4 2 08 38 907 Ikaalisten kk. Ikaalinen hd... 2 2 2 26 2 85 9 638 425 8 099 657 Tyrvään kk. Tyrvää hd... 0 0 2 03 2 69 9 973 25 7 89 843 8 7 725 924 5 44 64 4 467 822 49 264 0 2 4 4 788 2 905 7 859 209 2 687 4250 893 2 208 827 Loimaan kk. Loimaa h d... 9 8 6 532 5 832 32 522 57 26 927 527 823 546 Maskun kk. Masku h d... 3 2 0 2 985 3 20 9 25604 4 925 429 5 7 Ahvenanmaan maak. Älands landsk. 2 657 2 44 6 28 834-5 508 803 85 502 Hämeen lääni Tavastehus I ä n... 64 6 8 50 8 927 5 756 84 883 343 27 886 50 38736 987 099 Kaupungit Städerna... 6 2 4 2 473 802 22 68 065 27 886 6 937 852 3 480 Ruoveden kk. Ruovesi hd... 9 9 657 2 009 59708 3 70829 Pirkkalan kk. Pirkkala hd... 5 4 484 970 4 453 458 3 390 000 Tammelan kk. Tammela hd... 20 4 3 3 2 76 5 367 22 786 678 5 95 0 366 685 Hauhon kk. Hauho h d... 7 6 73 53 0 388 079 7 39 64 495 683 Jämsän kk. Jämsä h d... 7 7 874 684 6 555 332 5 656 390 23 686 Hollolan kk. Hollola hd... 0 2 7 992 2 393 2 827 023 7 424 923 097 565 Viipurin lääni Viborgs I ä n... 5 5 290 8 850 9 76 42 924 2 3733 7 266 Kaupungit Städerna... 2 2 733 727 2 766 34 3 323 67 74 8550 Kymin kk. Kymi h d... 5 5 33 809 6 308 288 2 87 769 74 035 76 Kurkijoen kk. Kurkijoki hd... 8 8 324 34 636 54 36 784 434 443 22.3.6 3.84 292 62» j 3 674 665 5 9 07: 508 28 83485 32 824 322467 _ 388 776 34 664 23.3 3.0 3.84 284 980. 725 04 294 58 26047 77 57 03 68 22.4.5 3.76 20 575 39086 0 766 _ 0 766 22. 2.0 3.95 202 485 4 034 4 034 296 22. 2.3 3.82 2 30 472 562 90 397 9672 7 438.. 36 873 44 3 20 55 22.4 0.9 3.85 5 348 420 802 84 297 202 25 5 566 42 890 58 456 6 440 23.0.2 3.8 43 005 63 662 3638 7 258 9 382 36 640 22.6 3.74 358 644-22.2 3.90 352 349 2.9 2. 3.89 82 840 2307 82 756 7 377 22. 3.84 339 777 670 589 30 95 30 95 22.2.8 3.88 3 342 95 336 248 9 - - 9 586 5 549 5 35 22.2.6 3.84 2 000 468 990 2 265 872 69 877 8 852 8 465 2 450 29 767 6 347 22.2 3.0 3.85 2684 32 853 _ 4 539 4 539 2 2.3 3.93 2 000 65 822 22.0 3.8 53 803 22..3 3.84 469 430 722 596 254 8 852 _ 4230 50 082 3 427 2 2.9.9 3.89 364 470 320223 5245 24220 _ 24220 23.0 3.74 } 253 699 5 589 22.0.0 3.77 63 406 336 876 9889 48 476 2 450 50 926 2 920 23.0.0 3.85 37 499 307 035 99 753 94 56 933 _ 4 043 3 76 _ 23.9 8.9 3.85 3 323 55 50 36 942 9 3 3 2 282 45 23.0.0 3.85 25885! 33 438 94 56. 76 76 20.4 4.05 34 76 29 373 Mikkelin lääni S:t Michels Iä n... 23 2 2 2 70 4 844 026 850 553 27 6 842 505 526 063 Kaupungit Städerna... 2 2 625 727 944 53 4 640 05 602 Heinolan kk. Heinola h d... 0 2 8 778 2 97 7 46 570 42 003 5 775 698 526 063 Mikkelin kk. Mikkeli hd... 38 04 20 382 33 082 677 Juvan kk. Juva hd... 4 4 72 93 075 70 22959 462 403 Rantasalmen kk. Rantasalmi hd 6 6 448 623 840575 4 443 487 25 Kuopion lääni Kuopio Iän... 34 _ 33 4 889 7 924 9 774 644 3 2«785 766 78 80 994 Kaupungit Städerna... 569 356 5.402 340 8 74 372 96 34 890 Pielisjärven kk. Pielisjärvi hd... 2 2 355 722 469 955 77 900 49 206 43 689 Ilomantsin kk. Ilomantsi hd... 66 200 5 276 29 993 750 Liperin kk. Liperi hd... 8 7 224 850 2 7 853 58 242 39 23 Iisalmen kk. Iisalmi hd... 9 9 579 994 26 672 50 48 6 75 2 45 Kuopion kk. Kuopio hd... 8 8 533 489 53 074 43 73 2 589 Rautalammin kk. Rautalammi hd... 5 5 563 33 599 474 44 75 5 03 i Vaasan lääni Vasa I ä n... 42 4 3 35 2848 35 462 94 286 395 30 493 78 278 585 2 074 002 Kaupungit Städerna... 4 2 2 257 329 5 84074 2 956 98 245 Ilmajoen kk. Ilmajoki h d... 23 23 3 384 4 97 4 73 958 2 687 884 Närpiön kk. Närpes hd... 7! 6 38 4 385 025 038 9 363 420 768 56 Korsholman kk. Korsholms hd... 20 2 7 4 36 5 235 7 553 333 97550 28 326 Lapuan kk. Lappo h d... 3 30 4 53 7 774 2906 067 9 678 406 Pietarsaaren kk. Pedersöre hd... 24 24 3 078 6 445 5 329 545 4207 94 Kuortaneen kk. Kuortane h d... 20 20 642 4 705 7 556 648 3 034 7 268 073 Laukaan kk. Laukaa h d... 34 288 47 880 4 693 Viitasaaren kk. Viitasaari h d... 2 2 443 330 94 852 22 766 45 40 2.8 0.7 3.9 5893 384 58 45752 47 270 6 486 6 349. 22 835 3 244 4.05 70 228 28 444 : 2.8 0.7 3.89 52 725 384 58 278 383 47 270 6 486 6 349 22 835 3.244 3.70 32682 946! 3.85 27 250 76 985: 39 008 58 479! 2.2 _ 3.73 2 963 560 0 550 87650 35 892 3 64 39 533 77 800 j 72 257 34 90 3490 3.90 64 868 49 620 3 64 364 23 698 6 609 I 23.0 4.05 464 367 4075. 3.96 425 96 9 550; 375 36. 702 702 3.80 408 00 08 890: 4.7 398 766 7 883; 22.4.7 3.8 26 78 84084 3 54 540! 69 036 7 996 49 40 _ 67 397 8 438 22.3 3.68 j 6 660 50 568 28 444 2 793 9 967 2 760 22. 3.79 574 455 23.3 3.69 63 484 402 04! 66 28 5225 5 225 7 44 22.6.7 3.83 626 762 529285 02 88 5 203 34209 49 42 294 22.3 3.78 88257! 22. 3.93 638 633. 22.4 3.84 324849; 3.80 300 i 80; - 3.80 9 82 _ i 35523 _

60 6 Taululiite \ 0 g (Jatkuu.) Tabellbilaga J ' (Forts.) Alue Omräde Oulun lääni Uleäborgs Iän... Kaupungit Städerna... Oulun kk. Oulu h d... Sälöisten kk. Saloinen h d... Haapajärven kk. Haapajärvi hd... Kajaanin kk. Kajaani h d... Meijerien luku Mejeriernas antal 2 44 4 7 7 5 Yksityismeijereitä Enskilda mejerier Niistä Av dem Osakeyhtiömeijereitä Aktiebolagsmejerier 3 4 Osuusmeijereitä Andelsmejerier 5 43 4 7 7 4 Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölkleverantörer Käynnissäolopäiviä Antal dagar, dk mejerierna värit i g&ng Vastaanotettu tuottajilta Av producenterna mottagen Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Täysimaitoa käytetty Helmjölk använd Voinvälmistukseen Tili smörberedning Juustonvalmistukseen Tili ostberedning Lapin lääni Lapplands Iän... Kaupungit Städerna... Kemin kk. Kemi h d... Kittilän kk. Kittilä hd... Valtakunta Riket... 52 87 34 44 73 743 34 099 459 007 37 4 542 05 289 824 360 32 377 53 6 3424 803 44 398 704 78 7 0 766 277 772 4 500 3 06 56 8 7 673 339 3 643 926 5 622 95 5 346 633 2 825 358 235 227 9 205 545 25 477 626 55 45 24 027 0 9 757 042 35 707 2 42 438 4 347 928 2 680 969 5850 5 850 Maidonmenekki Mjölkätgängen Voikiloon j TUI smör Juustokiloon Till osfc Maidon rasvapitoisuus-% Mjölkens letthalt-% Kermaa voinvalmistukseen Grädde tili smörberedning Kuorittua maitoa juustonvalmistukseen Skummad mjölk tili ost beredning Valmistettu voita Tillverkat smör Emmentaljuustoa Emmentalost Yli 45 % Vapnistettu juustoa, Tillverkat ost, Pikkujuustoja, joiden rasvapitoisuus on Smäostar, vilkas fetthalt är Ilmoittamaton Yhteensä över 45 9 3045 % 2030 % Alle 20 % Under»* Ouppgiven Summa 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 Valmistettu heravoita Tillverkat vassle smör 22.6.0 3.80 97 20 47 880 486 93 8 753 _ 3 753 2.6.0 3.89 48 35 47 880 33 388 3 753 3 753 23. 3.75 04 350 22.3 3.8 94 969 23.0 3.8 38 655 5 757 22.0 3.70 0240 2 467 --- -- - \ - --- 22.4.6 3.85 {4 2344 0227 203 4 024 75 2 876 242 4465 76 948! 769 479 232 97 20089 343 755 Nylands och Tavastehus läns lbsk... 20 6 3 98 6 790 3 632 738 3 263 347 7 33 443 Uudenmaan läänin mvs... 35 3 2 2 356 200 29 904 357 20 800 2 854640 Finska Hushällningssällskapet... 20 2 2 0 625 4 8 0 474 849 5 348 8 525 69 722 94 Varsinais-Suomen mvs... 58 3 7 48 9 999 5 585 74 084 55 902 57 663 873 3 72700 Satakunnan mvs... 45 43 89 2 739 56 09 475 46 850 626 962 453 Hämeen läänin mvs... 29 4 4 2 3 820 7 338 36 788 98 25 764 084 446 35 Hämeen-Satakunnan mvs... 9 8 703 4 043 4 05 387 098 728 23 686 Itä-Hämeen mvs... 9 4 4 657 4 68 8 286 40 4262 2 204 546 039 645 Läntisen Viipurin läänin mvs.... 5 5 33 809 6 308 288 2 87 769 74 035 76 Viipurin läänin mvs... Itä-Karjalan mvs... 8 8 324 34 636 54 36 784 434 443 Mikkelin läänin mvs... 2 2 359 2 072 2 04 467 397 225 3 429 Kuopion mvs... 23. 23 2 705 4 836 779220 2 387 582 23 795 2 45 Pohjois-Karjalan mvs... 0. 9 65 2 732 2 593 084 704462 370 87 43 689 Etelä-Pohjanmaan mvs... 08 07 0 842 5 972 45 786 249 3 034 4044 978 24260 Keski-Suomen mvs...... 2 2 008 2 576 2 89 863 27 459 867 078 österbottens svenska lbsk... 45 4 4 7 333 2 393 34289 66 27 48 370 2 025 627 Keski-Pohjanmaan mvs... 20 20 999 5 307 8 654 232 7 89 045 Oulun läänin Talousseura... 32 3 952 7 28 39 997 56 04 7 72 25 Kajaanin mvs... 78 56 235 227 24 027 Perä-Pohjolan mvs... Lapin Maatalousseura... MaaseutuLandsbygden... 48 85 25 42 64 597 23 509 369 92 785 389543 264 056 373 3035 89 Kaupungit Städerna... 3 2 9 20 946 0 59«89 84 352 646 908 25 767 996 34694 ValtakuntaRiket... 52 37 34 44 73 743 34 099 459 007 37 4 542 05 289824 369 32 377 53 b) Maanviljelysseuroittain. Inom lantbrui ssällskapen. \ 2.3.9 3.73 50 800 896 754 0 938 657 543 494 03330 503 26 327 25 50 22..7 3.8 852 286 477 024! 56 082 06 93 9 622 5 85 38 542 22. 2.0 3.88 8 690 232 590 389 506 58 284 43 526 5 549 49 075 856 22.3.3 3.86 2 30 2 26 462 2 587 63 335 603 7 438 5 566 9574 --- 24 578 25 43 22.4.8 3.82 595 845 2 095 526 4 394 7 258 9 382 --- 36 640 7 377 22.3.4 3.84 28802 57 884 29 783 8 852 02 062 --- 0 94 3 427 22.3 3.85 498 002 5 589 22. 0.7 3.86 52 002 549 662 568 239 8775 6 486 28 23 2 450 37 49 664 23.0.0 3.85 25885 33 438 94 56 76 76 --- 20.4 4.05 34 76 29 373 3.87 389 663 52 202 3.94 2 254 50 9 550 608 596 I 702 702 23.0 3.90 63259 90 797 3 64 3 64 22.4.7 3.79 85 700 808 9 9 403 9 403 22.2 3.92 20 2 3 062 22.4.6 3.78 604 546 222 08 69 036 5 800 39 434 45 234 8 438 23. 4.00 3423 22.6 3.75 38 655 352 670 3.70 0 240 2 467 22.3.7 3.85 3 692 408 8 587 082 2 729 777 2 802 245 548 56 879 637 77 32 765 842 239 326 736 22.9.5 3.80 52006 640 2 294 974 78997 26 047 20 069 32 302 99 432 277 850 7 09 22.4.«3.85 4 2344 0 227 208 4 024 75 2876 242 4465 76 948 769 479 232 97 2«089 343 755

Taululiite \ ^ g (Jatkuu.) Tabellbilaga J * ' (Forts.) c) lääneittäin ja omistajaryhmittäin. Länsvls och gruppvls eniigt ägare. Alue Omräde Meijerien luku Mejericrnas antal Maidonlähettäjien suurin luku Maximiantalet mjölkleverantörer 62 63 Käynnissäolopäiviä Antal dagar, dä mejerierna värit i gäng Vastaanotettu tuottajilta Av producenterna mottagen Maitoa Mjölk Kermaa Grädde Täysimaitoa käytetty Helmjölk använd Voinvalmistukseen Tili smörheredning Juustonvalmistukseen Tili ostberedning 2 6 7 8 9 0 n Osuusmeijerit. Uudenmaan Nylands... 34 2 73 574 47 463 507 93 277 3 73 975 4 35 9 Turun ja Porin Abo o. B :b orgs... 99 22 925 27 705 36 774 806 4957 06 593 47 4 354 88: Ahvenanmaan Alands... 057 2 4 6 06862 5 508 803 8 53 Hämeen Tavastehus... 50 7 846 678 7287 723 8 885 45 670 979 06 83: Viipurin Viborgs... :... 5 290 3 850 9 76 42 924 2 37 33 7 26 Mikkelin S:t M ichels... 2 2 709 4 479 0 758 942 547 229 6 742 682 524 48: Kuopion Kuopio... 33 4 757 7 704 9 747 643 3 46 30 766 78 80 99 Vaasan V a sa... 35 20 660 33 40 88 033 646 30 493 74 974 467 24 26 Oulun Uleäborgs... 43 3 424 0 766 7 653 457 204 045 9 738 642 5 85' Lapin Lapplands... ' - Yhteensä Summa 44 68 299 3 298! 397 492 702 i 4 325 20 266 098 474 2549 0 i Täysiinaidon menekki Mjölkätgängen Voikiloon Till smör Juustokiloon Till ost Maidon rasvapitoisuus-% Mjölkens fetthalt-% 2 3 4 Andelsmejerier. Kermaa voinvalmistukseen Grädde tili smörberedning Kuorittua maitoa juustonvalmistukseen Skummad mjölk tili ost beredning Valmistettu voita Tillverkat smör Emmentaljuustoa Emmentalost 5! 6 7!»! 9 20 Valm istettu juustoa, Tillverkat ost, Pikkujuustoja,"joiden rasvapitoisuus on Smäostar, vilkas fetthalt är Yli 45 % Alle 20 % 3045 % 2030% ö ver 45» XJnder» t Ilm oittam aton Ouppgiven Yhteensä Summa Valm istettu heravoita Tillverkat vassle smör! 2! aa 23 j 24 25 22.2.7 3.82 I 50 800 2 444 050 559 405 363 739 i 07 353 07 353 85 909 22.3.4 3.85 290 328 2 493 640 4 854 733 434 394 26 047 5 566 99 597 2420 20 723 22.2.5 3.87 95 336 247 64 9 586 9 586 22.3.9 3.84 2 000 594 876 2 053 093 428 42 95 42 95 I 22.3 0.0 3.93 37 499 307 035 99 753 94 56 I 933 _ 4 043 _ 3 76 2.8 0.7 3.90 495255 296 409 442 764 47 270 ---! 9 85 9 85 3 244 2.2 2 899 085 9 550 856 424 I. 35 892 3 64 39 533 22.4.7 3.8 20 2 503 450 3 372 305 482 26 796 38 278 22.6.0 3.80 97 20 47 880 486 3 3 753 3 753 i 22.3.5 3.84 402 298 6 902 226 2 972 222 2 053 777 26 047 368 439 786 364 505 655 209 876 Osakeyhti ömeijerit. Uudenmaan Nylands... ; Turun ja Porin Abo o. B -horgs :b orgs... 0 87 925 3 887 3 28 2 787 502 7 33 836 30 85 2 687 7 63 543 4 72 06 064 9' 076 4: Ahvenanmaan Alands... Hämeen T avastehus... 8 004 2 26 0095 9 00 3 40 64 63 73 Viipurin Viborgs... Mikkelin Sri M ichels... _ Kuopion Kuopio... 32 220 27 00 64 475 _ Vaasan V a sa... 3 938 966 3 42 400 2 699 609 24 Oulun Uleäborgs... 9 882 500 8 400 Lapin L applands... _ Yhteensä Summa 34 486 0 507 43 562 536 I 208 478! 8 47 732 2 328 45 Yksityismeijerit. Uudenmaan Nylands... 8 82 5 443 9 579 877 2 555 929 386 5 4660 Turun ja Porin Abo o. Brborgs... 6 8 229 2 603 088 39 852 227 7' Ahvenanmaan Alands... 300 66 972 66 97 Hämeen Tavastehus... 6 77 862 2 593 705 300 593 76 53, Viipurin Viborgs... Mikkelin Sri M ichels... h e 2 365 267 908 5 898 99 823 58' Kuopion Kuopio... Vaasan Vasa... 4 250 095 2 840 349 604 509 2 025 62' Oulun Uleäborgs... Lapin Lapplands... - Yhteensä Summa 37 258 0 294 7 95899 8 453 5 254 63 [ 8 500 04 Kaikki meijerit. Uudenmaan Nylands... 63 4 730 20 904 78 830 886 326 647 23 292 904 20 847: Turun ja Porin Abo Äbo o. B.-borgs B*borgs... 5 23 968 32 52 46 69 730 44 644 2 625 285 5 659 02, Ahvenanmaan Alands...' 2 057 2 44 6 28 834 5 508 803 85 50: Hämeen Tavastehus... 64 8 927 5 756 84 883 343 27 886 50 38 736 987 09' Viipurin Viborgs... 5 2 90 3 850 9 76 42 924 2 3733 7 26 Mikkelin Sri M ichels... 23 2 70 4 844 026 850 553 27 6 842 505 526 06' Kuopion Kuopio... 34 4 889 7 924 9 774 644 3 20 785 766 78 80 99 Vaasan Vasa... 42 2848 35 462 94 286 395 30 493 78 278 585 2 074 00: Oulun Uleäborgs... 44 3 424 0 766 7 673 339 205 545 9 757 042 5 85' Lapin Lapplands... Yhteensä Summa 52 73 743 34 099 459 007 37 4 542 05 289 824 369 ( 32 377 5 Aktiebolagsmeijerier 23..4 3.62 7 700 483 560 330 62 84 665 843! 7 053 99 432 24 628 5 63 22.ä 2. 3.79 2 30 958 830 207 28 73 887 7 438 8403 954 3 645 22..7 3.87 586 828 54 362 8 005 5424 2 450 56 664 -- --- --- -- 20.9 _ 64475 _ 5226 H 23.8 6 660 50 568i 5 952 2 793 9 967 j 2 760 800 - - - 22.9.7 3.74 936 2 79 786j 824 79 66 557 [ 7438 0 936 65 337 j0882 285 593 29 276 Enskilda mejerier. 23.7 i 2.2 t 3.75 _ 3665 77 00 43928 494 I 85 7 225 207 736 79 522 23. 2.4 3.77 222 95 57 56 7 258 --- 38 767. 56 025 296 2.0 4.00 3 342 505 --- _ 5 549 5 549 22.3.3 3.86 287 286 58 47 47 654 _ 8 852 2336 30 88 6 347 _ j 4.00 6 638 87 749 8 988! 6 486 6 498 2 984 23.0 86 796 26 283 69 036 3 72 2 638 - - 6 359 8 438 -- - : 23.7 2. 3.8 9 980 459 228 350! 655 908 7 980' 29 83 64 356 26 674 328 84 04 603 Samtliga mejerier. 22.6.8 3.77 68 500 3 288 775 967 027 887 622 494 843 209 523 220 557 439 77 28 062 22.3.6 3.84 292 629 3 674 665 5 9 07 508 28 33485 32 824 --- 322 467 388 776 34 664 22.2.8 3.88 3 342 95 336 248 9.. --- 9 586 5 549 5 35 22.2.6 3.84 2 000 468 990 2 265 872 69 877 8 852 --- 8 465 2 450 29 767 6 347 22.3 0.0 3.93 37 499 307 035 99 753 94 56 933-4 043 3 76 2.8 0.7 3.9 5893 384 58 45 752 47 270 6 486 --- 6 349 22 835 3 244 2.2 2 963 560 9 550 87650 --- 35 892 3 64 39 533 2 2.4.7 3.8 26 78 84084 3 54 540 69 036 7 996 --- 49 40 67 397 8 438 22.6.0 3.80 97 20 47 880 486 93, 3 753 3 753-22.4.6 3.85 4 23 44 0 227 203 4 024 75 2 876 242 4465 76 948-769 479 23297 [20 089 343 755