SATO OYJ Vantaan Raudikkokujan asemakaavamuutoksen 002340 melu- ja tärinäselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P32748p001
Raportti 1 (26) Mauno Aho Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Melu... 2 2.1 Arviointiperusteet... 2 2.1.1 Vantaan kaupungin ohjeet... 3 2.1.2 Uudenmaan ELY-keskuksen ohje 2/2013... 4 2.1.3 Säädösten tulkinnasta... 4 2.2 Lähtötiedot ja menetelmät... 5 2.2.1 Lähtötiedot... 5 2.2.2 Menetelmät... 6 2.2.3 Mallinnetut tilanteet... 6 2.3 Tulokset... 6 2.3.1 Nykyiset rakennusmassat... 6 2.3.2 Viitesuunnitelman mukaiset rakennusmassat... 6 2.3.3 Epävarmuusarvio... 11 3 Runkomelu... 12 3.1 Arviointiperusteet... 12 3.2 Lähtötiedot ja menetelmät... 13 3.2.1 Lähtötiedot... 14 3.2.2 Turvaetäisyyden käyttö... 14 3.2.3 Värähtelyn siirtotiehen perustuva arviointi... 15 3.3 Tulokset... 18 3.3.1 Epävarmuusarvio... 18 4 Tärinä... 19 4.1 Arviointiperusteet... 19 4.2 Lähtötiedot ja menetelmät... 20 4.2.1 Turvaetäisyyden käyttö... 21 4.2.2 Laskennallinen arviointi ilman mittauksia... 21 4.3 Tulokset... 22 4.3.1 Epävarmuusarvio... 22 5 Johtopäätökset... 23 5.1 Melu... 23 5.2 Runkomelu... 24 5.3 Tärinä... 24
Raportti 2 (26) Mauno Aho Liitteet: Melualuekartat 1. Katuliikennemelu päiväaikaan nykyiset rakennukset, ennustetilanne 2040 2. Katuliikennemelu päiväaikaan suunnitellut rakennukset, ennustetilanne 2040 3. Katuliikennemelu yöaikaan suunnitellut rakennukset, ennustetilanne 2040 Kartta-aineistot: Maanmittauslaitos 2017, Vantaan kaupunki 2017 Viitesuunitelma SATO Oyj/ Optiplan Oy 21.3.2017
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (24) Raudikkokujan melu- ja tärinäselvitys, asemakaava 002340 1 Taustaa Tämä melu- ja tärinäselvitys tehtiin Vantaan Hakunilassa sijaitsevan Raudikokujan täydennysrakentamiseen liittyen. Selvityksessä arvioitiin Hakunilantien liikenteen aiheuttamaa melua, runkomelua sekä tärinää. Selvityksessä huomioitiin myös Hakunilantielle mahdollisesti rakennettava raitiotie. Tilaajan yhteyshenkilönä toimi Tontti-insinööri Antti Laine ja FCG:n projektipäällikkönä DI Eric Wehner. Melu- ja tärinäselvityksen laati insinööri Mauno Aho. Kuva 1: Sijainti, lähde: SATO Oyj/Optiplan viitesuunnitelma 2017, Vantaan kaupunki
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 2 (24) 2 Melu 2.1 Arviointiperusteet Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu melulle ohjearvot, joista päivä- tai yöajan ekvivalentti- eli keskiäänitaso ei saisi ylittyä. Taulukko 1: Melun ohjearvot Vnp 993/1992 Alue LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 1) 2) 55 db 50 db 45 db 40 db Sisällä Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 3) 4) 1) Uusilla alueilla on melutason ohjearvo yöllä 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävällä alueella taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja. Ennen ohjearvoon vertaamista on laskenta- tai mittaustulokseen lisättävä 5 db, jos melu on kapeakaistaista tai äänesmäistä tai iskumaista. Näiden lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön antamassa Asumisterveysasetuksessa 545/2015 on määritelty asuinhuoneiden melutasoille toimenpiderajat. Toimenpiderajan ylittyessä haitasta vastuussa olevan on ryhdyttävä toimiin sen selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Taulukko 2: Asumisterveysasetuksen (StmA545/2015) toimenpiderajat Huoneisto ja huonetila LAeq, klo 7-22 LAeq, klo 22-7 Asuinhuoneistot, palvelutalot, vanhainkodit, lasten päivähoitopaikat ja vastaavat tilat Asuinhuoneet ja oleskelutilat 35 db 30 db muut tilat ja keittiö 40 db 40 db Kokoontumis- ja opetushuoneistot Huonetila, jossa edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä 35 db - Muut kokoontumistilat 40 db - Työhuoneistot (asiakkaiden kannalta) Asiakkaiden vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 db -
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 3 (24) Melun mittaustulokseen on lisättävä 5 db tai 10 db impulssimaisuuden mukaan, jos melu on impulssimaista. Samoin kapeakaistaisuuden takia lisätään vastaavasti 3 db tai 6 db. Edellä mainitut korjaukset tehdään vain sille ajalle, jolloin melussa esiintyy altistuvassa kohteessa impulssimaisuutta tai kapeakaistaisuutta. Sekä impulssimaisuuden että kapeakaistaisuuden määrittely tehdään kuulohavainnon ja mittaustuloksen avulla. Asetuksessa säädetään lisäksi, että yöaikainen (klo 22-07) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta ei saa yhden tunnin keskiäänitasona (LAeq, 1h) ylittää nukkumiseen tarkoitetuissa tiloissa 25 db. Asetuksessa on annettu matalataajuiselle melulle toimenpiderajat yhden tunnin taajuuspainottamattomina keskiäänitasoina terssikaistoille, joiden keskitaajuus on 20 200 Hz. Rajat koskevat nukkumiseen tarkoitettuja tiloja ja yöaikaa. Päivällä sovelletaan 5 db korkeampia arvoja. Seuraavassa taulukossa on alimmalla rivillä esitetty myös äänitason hahmottamiseksi edellisistä lasketut A-taajuuspainotetut arvot. Koska ohjearvot on annettu taajuuskaistoittain, ei tulkinnassa tule erikseen huomioida äänen kapeakaistaisuutta. Taulukko 3: Matalataajuisen melun toimenpiderajat asuinhuoneissa (StmA545/2015) Terssikaista Hz 20 25 31,5 40 50 63 80 100 125 160 200 Keskiäänitaso LZeq,1h, db 74 64 56 49 44 42 40 38 36 34 32 2.1.1 Vantaan kaupungin ohjeet Selvitys tehtiin noudattaen Vantaan Rakennusvalvonnan Rakentamisohjetta, Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset 30.10.2007 ja Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen 1.1.2011 voimaan astuneen 57. Rakennusvalvonnan Rakentamisohje 30.10.2007 määrää rakennuksen ulkovaipan äänitasoerot, eli julkisivulla ja rakennuksen sisällä vallitsevan äänitason vähimmäiserotuksen seuraavasti: Melähde Melualue L db, Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet sekä opetus- ja kokoontumistilat L db, Toimistotilat yleensä Lentomelu m1 LDEN >60 db ei sallita uudisrakentamista 35 Lentomelu m2 LDEN 55...60 db 35 32 Lentomelu m3 LDEN 50...55 db 32 28 Lentomelu, meluntorjuntatarvealue 28 25 Tie- ja raideliikenne L Aeq 65...100 db erillinen selvitys Tie- ja raideliikenne L Aeq 60...64,9 db 35 30 Tie- ja raideliikenne L Aeq 55...55,9 db 30 25 Tie- ja raideliikenne L Aeq 50...54,9 db - -
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 4 (24) Rakennusjärjestyksen 57 määrittelee koko Vantaan alueen meluntorjuntatarvealueeksi. Suunnitellun rakennuksen ääneneristysselvitys on laadittava yleisesti hyväksytyllä menetelmällä. Rakennuksen suunnittelussa käytetään rakennusosien ääneneristyslukuina liikennemelun ilmaääneneristyslukuja (Rw+Ctr) melulähteestä riippumatta. 2.1.2 Uudenmaan ELY-keskuksen ohje 2/2013 Parvekkeet on lasitettava, jos julkisivulla ohjearvo ylittyy. Jos päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 db, ei parvekkeita tulisi rakentaa, mutta parveke voidaan korvata viherhuoneella. Jos julkisivun päiväajan keskiäänitaso on yli 65 db, tulee kaavassa määrätä asunnot aukeamaan myös suuntaan, jossa ohjearvot täyttyvät. 2.1.3 Säädösten tulkinnasta Suunnittelualue on lentomelualueen M3 ulkopuolella, mutta rakennusjärjestyksen mukaan koko Vantaan alueella on voimassa meluntorjuntatarve ja sen edellyttämät ulkovaipan äänitasoerovaatimukset, vaikka selvitys ei sitä edellyttäisi. Suunnittelualue käsittää voimassa olevan asemakaavan korttelit 94001, 94002 ja 94003. Vantaan kaupungin kaavoituksessa tämä täydennysrakennusalue katsotaan vanhaksi alueeksi ja siten yöajan keskiäänitason ohjearvona käytetään 50 db. Asuinkerrostalojen parvekkeet katsotaan ulkoalueiksi, joten niitä koskevat ulkoalueiden melun ohjearvot LAeq, 7-22 55 db ja LAeq, 22-07 50 db. Liikennemelun arviointi tehdään yleensä pitkän ajan keskiäänitasoja tarkastelemalla. Siten ohjearvo voi yksittäisenä päivänä tai yönä ylittää ohjearvon, kunhan vuoden ajalle lasketut päivä- ja yöajan keskiäänitasot eivät ylitä ohjearvoa. Tieliikennemelu ei ole iskumaista tai kapeakaistaista. Lähtökohtaisesti raitiotien aiheuttama melu ei ole kapeakaistaista tai iskumaista, jos rata ja vaunukalusto ovat hyväkuntoisia. Tilanne voi muuttua ajan saatossa riippuen kaluston ja radan kunnossapidosta, esim. kiskoliitosten hiominen sekä pyörien hiominen vaikuttavat jatkossa merkittävästi syntyvän meluun. Kaarrekirskunta voi olla sekä iskumaista että kapeakaistaista. Vaihteiden ja kiskojatkosten kohdalla melu voi olla iskumaista. Mahdollisen raitiotieyhteyden toteutuessa se kulkee tutkittavan alueen kohdalla melko suoraan eikä lähellä ole vaihteita. Siten voi olettaa, ettei raitotiemelu tutkittavassa kohteessa ole iskumaista tai kapeakaistaista.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 5 (24) 2.2 Lähtötiedot ja menetelmät 2.2.1 Lähtötiedot Suunnittelualueen ympäristöstä laadittiin kolmiulotteinen maastomalli Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan, 2 m korkeusmallin ja kaupungin karttaaineoston avulla. Tilaajan toimittaman viitesuunnitelman rakennusmassat sijoitettiin malliin. Rakennusten kerroskorkeuksina käytettiin kauttaaltaan 3 m ja rakennusten korkeudet määriteltiin asemakaavan sekä uusien rakennusten viitesuunnitelman kerroslukujen avulla. Alueen liikennetiedot toimitti Vantaan kaupunki/suvi Rytkönen-Halonen. Merkittävin melulähde on Hakunilantien tieliikenne. Raitiotien kiskot sijoitettiin Hakunilantien uloimmille kaistoille. Taulukko 4: Liikennemäärät, tieliikenne Katu KAVL km/h Hakunilantie 2016 Hakunilantie 2040 Raudikkokuja 2016 Raudikkokuja 2040 Taulukko 5: Raitiotieliikenne klo 7-22 K Tuntiliikenn e 7-22 Tuntiliikenn e 22-7 raskas % 7-22 10000 40 86 % 573,3 155,6 8 % 9 % 12600 40 86 % 722,4 196,0 8 % 9 % 550 30 94 % 34,5 3,7 6 % 6 % 1000 30 94 % 62,7 6,7 6 % 6 % raskas % 22-7 yht. yht. kpl/h kpl/h Tunnit 05-07 07-09 09-15 15-18 18-23 7-22 22-7 7-22 22-7 kpl/h 6 12 6 12 6 120 18 8 6 Raitiovaunun melupäästönä käytettiin AnsaldoBredan Sirio-pikaraitiotiekaluston melupäästöä. Taulukko 6: Raitiovaunun melupäästö raideliikennemelumallin mukaisin parametrein Hz 63 125 250 500 1000 2000 4000 a 1,2 6,5 8 20,5 25,6 21,4 23,5 b 29,2 34 35,1 40,5 36,8 26,7 24,5
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 6 (24) 2.2.2 Menetelmät Melualuelaskennat tehtiin CadnaA versio 4.6 melulaskentaohjelmistolla käyttäen ISO9613-2 laskentamallia. Laskentapisteiden etäisyys oli 3 metriä. Laskentapisteen korkeus oli 2 m maanpinnasta. Vesialueet mallinnettiin ääntä heijastavana, samoin rakennukset ja tiet. Laskennassa huomioitiin kaksi ensimmäistä heijastusta. Rakennusten heijastusvaimennukseksi oletettiin 1 db. Kasvillisuuden aiheuttamaa lisävaimennusta ei huomioitu. Julkisivuille kohdistuvat päivä- ja yöajan keskiäänitasot laskettiin jokaiselta julkisivulta erikseen kerroksittain. Laskentaohjelma esittää tasopiirroksessa kyseisen kohdan suurimman äänitason. Rakennuksittain esitetään kerrokset, joissa ohjearvo ylittyy sekä alapuolella päivä- sekä yöajan suurimman julkisivulle lasketun äänitason. Sääolosuhteet oletettiin melun etenemiselle suotuisiksi, eli vastaavan myötätuuliolosuhteita kaikkiin suuntiin. Todellisuudessa melun eteneminen on vastatuulen puolella vähäisempää ja siten mallinnustulos ei edusta pitkän ajan keskiäänitasoa, vaan on sitä hieman korkeampi. Lämpötilana ilman absorptiota määriteltäessä käytettiin +10 C ja suhteellisena kosteutena 70%. 2.2.3 Mallinnetut tilanteet 2.3 Tulokset Melu mallinnettiin ennustevuoden 2040 päiväajan tilanteesta nykyisin rakennusmassoin sekä viitesuunnitelman mukaisin rakennusmassoin. Viitesuunnitelman mukaisista rakennusmassoista esitettiin myös tilanne yöaikaan. Edellä kerrotuissa tilanteissa laskettiin myös rakennusten julkisivuille kohdistuvat melutasot. Liitteinä olevissa melualuekartoissa on esitetty myös julkisivumelun laskentapisteet niille sekä rakennuksen julkisivuille lasketut suurimmat päivä- ja yöaikaiset keskiäänitasot. 2.3.1 Nykyiset rakennusmassat Liitteessä 1 on esitetty melualuekartta ennustevuodelle 2040 nykyisin rakennusmassoin. 2.3.2 Viitesuunnitelman mukaiset rakennusmassat Liitteessä 2 on esitetty päiväajan ja liitteessä 3 yöajan melualuekartta ennustevuodelle 2040 viitesuunnitelman mukaisin rakennusmassoin. Päiväajan ohjearvo 55 db ylittyy Hakunilantien puoleisten julkisivujen ja osin Raudikkokujan puoleisten julkisivujen edessä. Muualla kiinteistön alueella ohjearvo alittuu selvästi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 7 (24) 2.3.2.1 Julkisivumelu Uusien A-rakennusten (Raudikkokuja 1a) suurin julkisivuun kohdistuva melutaso on kaikilla Hakunilantien puoleisella julkisivulla 65 db. Raudikkokujan puoleisilla julkisivuilla uusissa B- ja C-rakennuksissa Raudikkokuja 1b ja Raudikkokuja 1c) melutaso on ylimmillään Hakunilantien kulmassa 63 db, mutta C-talon julkisivun itäpäässä enää 59 db. D-talossa (Raudikkokuja 7) tasot ovat vastaavasti 58 db ja 57 db. E- ja F-talojen Raudikkokuja 8a ja 8b) julkisivuilla tasot ovat enimmillään 53 db eli alle päiväajan ohjearvon. Nykyisten rakennusten osalta ohjearvo ylittyy Hakunilantietä lähimmällä olevalla julkisivulla Raudikkokuja 3), tason ollessa 63 db sekä tämän rakennuksen etelänpuoleisella julkisivulla ollen enimmillään 60 db. Muualla näissä julkisivuille kohdistuva melutaso alittaa ohjearvon. Hakunilantien melu ulottuu myös ylimpiin kerroksiin, mitä on havainnollistettu poikkileikkauskuvalla: Kuva 2: Melun poikkileikkaus, viivat 1 db välein Kuva 3: Keskiäänitason asteikko Julkisivuihin kohdistuva yöaikainen melutaso on suurin uusissa A- ja B-taloissa Hakunilantien puolella, 59 db. B- ja C-talon Raudikkokujan puoleisella julkisivulla taso on 55 51 db. D-talon taso on 50---43 db. E- ja F-taloissa taso on kääntöpaikan luona korkeimmillaan 45 db ja muualla tätä alempi. Nykyisissä rakennuksissa taso on korkeimmillaan Hakunilantien puoleisella julkisivulla 56 db ja saman rakennuksen etelänpuoleisella julkisivulla korkeimmillaan 52 db. Muissa nykyisissä rakennuksissa yöaikainen taso on alle 50 db.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 8 (24) Seuraavissa kuvissa on esitetty julkisivumelun tasot rakennusten eri osissa päiväja yöaikaan. Ympyrässä on roomalaisin luvuin ohjearvon ylittävät kerrokset ja alla vasemmalla suurin päiväajan sekä oikealla yöajan keskiäänitaso. Kuva 4: Julkisivumelutasot rakennuksissa A,B ja C päivällä Kuva 5: Julkisivumelutasot rakennuksissa A,B jac yöllä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 9 (24) Kuva 6: Julkisivumelutasot rakennuksissa D,E jaf päivällä Kuva 7:Julkisivumelutasot rakennuksissa D,E ja F yöllä
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 10 (24) Seuraavissa kuvissa on esitetty julkisivumelutasot päiväajan keskiäänitasoina julkisivuille asetettujen laskentapisteiden avulla. Kuva 8: Rakennukset Hakunilantieltä katsottuna Kuva 9: Rakennukset Raudikkokujalta katsottuna
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 11 (24) Kuva 10: Rakennukset etelästä katsottuna Julkisivuille rakennuksittain lasketut suurimmat äänitasot on esitetty seuraavassa taulukossa. Viimeisessä sarakkeessa on laskettu asuinhuoneiden ulkovaipalta vaadittava äänitason alenema. Nykyisiä rakennuksia koskee vuoden 1969 asemakaavan määräys: Hakunilantien puoleisten julkisivujen äänitason alenema on oltava vähintään 35 db. Taulukko 7: Julkisivujen äänitasot Rakennus ID LAeq,7-22, LAeq, 22-7, Vaadittava db db L db Raudikkokuja 1a A-talo 65,0 58,6 36 Raudikkokuja 1a A-B väliosa 64,8 58,4 35 Raudikkokuja 1b B-talo 64,4 58,0 35 Raudikkokuja 1c C-talo 59,9 52,4 30 Raudikkokuja 7 D-talo 57,9 49,3 30 Raudikkokuja 8a E1-talo 52,8 44,5 Raudikkokuja 8a E2-talo 50,0 43,0 Raudikkokuja 8b F-talo 47,2 39,7 Raudikkokuja 3 Nykyinen 62,3 55,9 35 Raudikkokuja 5 Nykyinen 53,7 47,4 Raudikkokuja 10 Nykyinen 48,1 41,7 2.3.3 Epävarmuusarvio Laskennallisen meluselvityksen menetelmän epävarmuus on ± 2 db. Liikennemäärän arviointi sisältää vähintään 10% epävarmuuden. Melutasoksi muutettuna tämä on noin 0,4 db, joten se huomioiden kokonaisepävarmuus pyöristyy edelleen 2,0 desibeliksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 12 (24) 3 Runkomelu 3.1 Arviointiperusteet Maaperäinen runkoääni kuuluu pienitaajuisena kumuna, joka voi muistuttaa kaukana olevan ukkosen aiheuttamaa jylinää. Asuinrakennuksissa runkomelu voi riittävän voimakkaana ja toistuvana häiritä etenkin yöunta. Se voi olla myös muuten häiritsevää, jos esimerkiksi liikenteen tai sisätilojen taustamelu ei peitä sen vaikutusta. Runkomelu voi olla erityisen häiritsevää konsertti- ja juhlasaleissa tai muissa erityistä hiljaisuutta vaativissa kohteissa. Maaliikenteen lisäksi haitallista runkomelua voivat aiheuttaa louhinta-, räjäytys- ja paalutustyöt. Termillä runkomelu tai runkoääni tarkoitetaan tässä maaperän kautta rakennukseen siirtyvää värähtelyä, joka muuttuu ääneksi. Runkomelu syntyy kiskon ja vaunun pyörien tai tienpinnan ja renkaiden kosketuksen aiheuttamasta värähtelystä, joka välittyy väylän alusrakenteiden ja maaperän kautta läheisten rakennusten perustuksiin. Perustuksesta ääni etenee rakennuksen runkorakenteita pitkin huonetilojen seinä-, välipohja- ja yläpohjarakenteisiin. Rakenneosien värähtely synnyttää huonetilan pinnoista äänen säteilyä, joka etenee ilmassa paineaaltoina ja joka on aistittavissa äänenä. Rakenneosien värähtely voi aiheuttaa myös asunnossa olevien varusteluosien ja kalusteiden kilinää, helinää tai kolinaa, mutta näitä välillisiä vaikutuksia ei lueta runkoääneksi, vaan niitä pidetään tärinän ilmenemismuotoina. Runkomeluun liittyvä värähtely on voimakkuudeltaan niin pientä, ettei sitä voi havaita rakennuksen tärinänä, eikä se aiheuta minkäänlaista vaaraa rakenteille. Maaliikenteestä aiheutuva runkomelu esiintyy yleensä taajuusalueella 16 250 Hz. Runkomelua synnyttävä värähtely voi aiheuttaa samanaikaisesti myös liikennetärinää. Melun kannalta merkittävimmät värähtelyn taajuudet ovat tyypillisesti alle 100 Hz, mikä johtuu rakennusosien vasteesta värähtelyn aiheuttamalle herätteelle. Häiritseviä äänitasoja voi esiintyä yli 250 Hz:n taajuuksillakin, jos rakennus on kiinteässä yhteydessä kallioon tai on hyvin lähellä sitä tai jos rakennus sijaitsee hyvin lähellä väylää. Runkomeluhaitta on yleensä suurin, kun sekä väylän että rakennuksen perustukset ulottuvat suoraan peruskallioon tai kovaan kitkamaahan. Maanalaisesta liikenteestä aiheutuva runkoääni koetaan usein häiritsevämmäksi kuin maanpäällisestä liikenteestä aiheutuva. VTT:n julkaisussa Asko Talja & Ari Saarinen: Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys VTT Tiedotteita 1455-0865, (2009) on esitetty suositus runkomelun arviointiin ja raja-arvoiksi. Taulukossa on esitetty suositus Suomessa käytettävistä runkomelutasojen rajaarvoista. Suosituksen raja-arvoja asetettaessa tavoitteena on ollut häiriövaikutuksen rajoittaminen minimiin. Koska häiriövaikutusten on havaittu syntyvän, kun LpASmax 35 db, raja-arvot ovat asunnoissa tätä tasoa pienemmät. Raja-arvot täyttävät valtioneuvoston, sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen rakennusmääräyskokoelmassa annetut suurimmat sallitut äänitasot asunnossa. Koska häiriövaikutus korreloi parhaiten maaliikenteen aiheuttaman enimmäistason kanssa, ohjearvo on annettu mahdollisimman yhtenevänä Suomen rakennusmääräyskokoelmassa C1 LVIS-laitteille annetun lukuarvon kanssa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 13 (24) Taulukko 8: Suositus runkomelun raja-arvoiksi (VTT 2468) Rakennustyyppi Runkomelutaso Lprm [db] Radio-, tv- ja äänitysstudiot, konserttisalit 25 30 Asuinhuoneistot 30/35 1) Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat potilashuoneet, majoitustilat 30/35 1) päiväkodit, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut huoneet Kokoontumis- ja opetustilat luokkahuoneet, luentosalit, kirkot ja muut huonetilat, joissa 35 edellytetään yleisön saavan hyvin puheesta selvän ilman äänentoistolaitteiden käyttöä muut kokoontumistilat kuten teatterit ja kirjastot Toimistot, kaupat, näyttelytilat, museot 40/45 1) 1) Avoradat. Mikäli kaavamääräyksessä on annettu ohje julkisivun ilmaääneneristävyydestä, on suositeltavaa käyttää runkomelutason tiukempaa raja-arvoa. Värähtelylle hyvin herkkiä laitteita sisältäville rakennuksille suositellaan runkomelutason enimmäisarvoa LpASmax 25 db 3.2 Lähtötiedot ja menetelmät VTT:n julkaisussa Asko Talja & Ari Saarinen: Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi. Esiselvitys VTT Tiedotteita 2468, (2009) on esitetty suositus runkomelun arviointiin. Runkomelun arviointia varten on esitetty kolme eritasoista menetelmää. Ensimmäinen taso perustuu varoetäisyyksien käyttöön. Mikäli rakennuksen ja väylän välinen etäisyys on riittävän suuri, tarkempi tarkastelu ei ole tarpeen. Toisen tason tarkastelu ottaa huomioon värähtelyn siirtymiseen ja äänen syntymiseen vaikuttavat tekijät. Tarkastelu perustuu peruskäyrään, jonka avulla arvioidaan maaperän värähtelyn perusarvo eri etäisyydellä väylästä. Huoneen seinäpintojen keskimääräinen värähtely arvioidaan lisäämällä käyrään korjaustekijät, jotka määräytyvät liikenteen, väylän, maaperän ja rakennuksen yksityiskohtien perusteella. Lopullinen äänitaso sisätiloissa arvioidaan lisäämällä käyrään korjaustekijät, jotka ottavat huomioon äänitason riippuvuuden seinäpintojen värähtelyvoimakkuudesta ja taajuudesta. Kolmannen tason arviointi perustuu ääni- ja värähtelymittausten käyttöön.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 14 (24) 3.2.1 Lähtötiedot Alueen maaperä on Geologian tutkimuskeskuksen kartassa merkitty kartoittamattomaksi alueeksi. Koska alue sijaitsee mäellä sekä rajoittuu pohjoisessa kallioon ja hiekkamoreeniin (mr)rt, oletetaan sen koostuvan näistä. Alueen koillisosassa olevan pysäköintialueen reunoilla on kallio näkyvillä. Koska kallio edistää runkoäänen etenemistä eniten, oletetaan maapohjan olevan kalliota. Pääkaupunkiseudun uusin raitiovaunutyyppi, Transtechin Artic on kokonaismassaltaan 50 t ja ajonopeudeksi oletetaan Hakunilantien rajoitus 40 km/h. 3.2.2 Turvaetäisyyden käyttö Taulukossa on esitetty etäisyys, jota kauempana väylästä sijaitsevassa asuinrakennuksessa runkomelutason voidaan katsoa olevan alle 35 db (pintaväylä) tai alle 30 db (kalliotunneli). Tarkempi arviointi on tarpeen, mikäli tarkasteltavan kohteen etäisyys väylästä on pienempi kuin taulukossa on esitetty, raja-arvo poikkeaa käytetystä tai rata vertailutapauksesta. Taulukossa esitettyjen hyvin pehmeän maapohjan arvojen käyttöön tulee suhtautua varauksella, sillä niiden käyttö edellyttää, että väylän tai rakennuksen alla on riittävästi värähtelyä eristävää pehmeää maata, sitä ei ole katkaistu esimerkiksi paaluilla tai kovalla tukikerroksella ja että rakennuksen sokkeli on eristetty riittävästi routasyvyyteen asti. Hyvin pienille etäisyyksille turvaetäisyyksiä ei taulukossa ole annettu, koska silloin värähtelyn siirtyminen riippuu merkittävästi käytetyistä rakenneratkaisuista ja on siten hyvin tapauskohtaista. Raitiovaunulle esitetään käytettäväksi keskusta-alueella raitiovaunun ja esikaupunkialueiden siirtymäosuuksilla metron tietoja. Taulukko 9: Runkomelutason arviointikynnyksiä (VTT 2468) Maapohja, väylän sijainti ja runkomelutason raja Pehmeä, pintaväylä, 35 db Kova, pintaväylä, 35 db Kallio, tunneli, 30 db Kallio, pintaväylä, 35 db Tieliikenne 50 km/h < 5 m < 5 m < 5 m < 5 m Raitiovaunu 40 km/h < 5 m 15 m 50 m 120 m Metro tai lähijuna 80 km/h < 5 m 30 m 90 m 160 m Lähijuna 160 km/h 10 m 60 m 130 m 200 m Sm-juna 220 km/h 15 m 70 m 150 m > 200 m IC-juna 160 km/h 40 m 130 m 200 m > 200 m Tavarajuna 100 km/h 60 m 160 m > 200 m > 200 m
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 15 (24) 3.2.3 Värähtelyn siirtotiehen perustuva arviointi Värähtelyn siirtotiehen perustuvan arvioinnin avulla voidaan ottaa tarkemmin huomioon runkomelutasoon vaikuttavat tekijät. Menetelmän avulla saa käsityksen runkoääneen vaikuttavien monien eri tekijöiden merkityksestä. Menetelmä perustuu arvioituun värähtelyn nopeustasoon, mutta se ei kuitenkaan edellytä tarkkaa tietoa värähtelyn taajuusspektristä eikä spektrin muuttumisesta värähtelynsiirtymisreitillä. L pa [db] = L v + L v,i 22, jossa peruskäyrä henkilöjunalle 100 km/h ilman kiskojatkoksia ja vaihteita avoradalla. Korjaus -22 db on muodostettu nopeustason muunnoksesta äänitasoksi (-28 db) ja varmuusmarginaalista (+6 db). L v = A B lg(d d 0 ) C (d d 0 ), jossa A = 103 db, B = 14 db, C = 0,8 db, d 0 = 10 m ja d on etäisyys väylän reunasta L v1 = 20 lg (v v 0 ), jossa v = ajonopeus km/h ja v 0 = 100 km/h Seuraavana on esitetty muita runkomelun syntyyn ja siirtymiseen rakennukseen vaikuttavia tekijöitä ja niiden avulla tehtävät korjaukset L v2 L v9. Muut liikenteestä johtuvat korjaustekijät L v ovat seuraavien taulukoiden mukaan. Raitiovaunulle esitetään käytettäväksi lihavoitujen rivien tietoja. Taulukko 10: Liikennetyypin mukaiset korjaustekijät Liikennetyyppi L v2 db Huomautuksia Sähkömoottorijunat, metro, raitiovaunu 0 akselipainot 9-15 t Suurnopeusjunat 0 Pendolino, 13 t Veturivetoiset junat +11 Henkilö- ja tavaraliikenne, akselipainot 15-22,5 t Kumipyöräliikenne -6 Koskee maantieliikennettä kaikkea Taulukko 11: Kaluston ominaisuudet Ajoneuvon ominaisuus L v3 db Huomautuksia Normaali jousitus 0 Jäykkä jousitus 0 pääjousituksen ominaistaajuus alle 15 Hz pääjousituksen ominaistaajuus yli 15 Hz t Kuluneet tai lovipyörät +10
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 16 (24) Vaihteiden ja kiskojatkosten kohdat huomioidaan seuraavan taulukon mukaan. Taulukko 12: Väylän kunnon vaikutus Väylän kunto L v4 db (valitaan vain suurin) Huomautuksia Hyväkuntoinen rata 0 sileät kiskot, ei epäjatkuvuuskohtia Kuluneet tai aaltomaiset kiskot +10 Jos sekä pyörät ja kiskot kuluneet, käytetään vain kerran Radan epäjatkuvuuskohdat +10 Vaihteet ja huonot mekaaniset kiskojatkokset Kiskojatkokset + 5 Mekaanisin kiinnittimin tehty kiskojatkos Seuraavassa taulukossa on esitetty radan perustuksen eristämisen vaikutus verrattuna perustilanteeseen. Taulukko 13: Radan eristäminen Radan eristämistapa L v5 db (valitaan merkittävin) Huomautuksia Ei eristystä 0 Kiskojen eristäminen -5 Pölkkyjen eristäminen -10 Sepelikerroksen eristäminen -10 Kelluva laattarakenne -15 Kiskot pölkyillä 300-400mm sepelikerroksen päällä Pehmeät kiskonaluslevyt kiskon ja pölkyn välissä vaimentavat yleensä yli 50 Hz taajuuksia. Ratapölkkyjen alle asetetut eristelevyt vaimentavat yleensä yli 40 Hz taajuuksia. Sepelipatjan ja kovan pohjan väliin asennettujen vaimennusmattojen tai eristelevyjen vaikutus riippuu taajuudesta. Yleensä vaimennusmatto vaimentaa yli 30 Hz taajuuksia. Radan alla olevan kelluvan betonilaatan vaikutus riippuu taajuudesta, vaimentaa tehokkaasti kaikkia äänitaajuuksia. Runkomelun siirtyminen maaperästä rakennukseen riippuu rakennuksen ominaisuuksista seuraavien taulukoiden mukaisesti.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 17 (24) Taulukko 14: Rakennustyyppi ja perustus Rakennuksen tyyppi L v7 db Huomautuksia Perustus kalliolle 0 Puutalo 1 2 kerrosta -5 Betonitalo 1 2 kerrosta -7 Kerrostalo -10 Perustuksen ja kallion välissä on alle 3m maa-ainesta. Perustuksen ja kallion välissä on yli 3m maa-ainesta. Perustuksen ja kallion välissä on yli 3m maa-ainesta. Perustuksen ja kallion välissä on yli 3m maa-ainesta. Taulukko 15: Kerrokset ja resonanssit Rakennuksen kerros L v8 db Huomautuksia Kerrokset 1-5 Ylemmät kerrokset -2 db /kerros -1 db/kerros Käytetään, jos kerroksilla on eri käyttötarkoitus. Käytetään, jos kerroksilla on eri käyttötarkoitus. Rakenneosien vaikutus resonanssin +6 db Riippuu materiaaleista ja rakenneratkaisuista. Kun edellä esitetyillä kaavoilla ja korjauskertoimilla on liikenopeus muunnettu äänitasoksi, on äänitaso taajuuspainottamaton. Melun arvioinnissa käytetään matalia taajuuksia vaimentavaa A-taajuuspainotusta ja siten äänitasoon tehdään lopuksi vielä runkomelun hallitsevan taajuusalueen mukaan seuraava korjaus. Taulukko 16: Muunto A-painotetuksi äänitasoksi Maapohjan värähtelyn hallitseva taajuusalue L v9 db Huomautuksia alle 30 Hz -50 30 60 Hz -35 yli 60 Hz -20 Tyypillinen pehmeillä savi- siltti- ja hiekkamailla (vs < 200 m/s), kun pehmeä kerros väylän ja rakennuksen alla on yli 3 m. Tyypillinen kovilla savi- siltti ja moreenimailla ( 200 m/s < vs < 500 m/s). Tyypillinen myös, jos on käytetty radan tukikerrosten alle asennettuja vaimennusratkaisuja. Tyypillinen kalliolla ja iskostuneilla moreenimailla (vs > 200 mm/s) ja kalliotunneleille.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 18 (24) 3.3 Tulokset 3.3.1 Epävarmuusarvio Tieliikenteen osalta lähin rakennus täyttää 5 m turvaetäisyyden, mutta raitiotieliikenteen osalta arviointi täytyy tehdä laskennallisesti. Arviointia hankaloittaa myös se, ettei raitiotien paikkaa Hakunilantiellä ole tiedossa. Jos kiskot ovat nykyisen ajoradan itäreunassa, on etäisyys lähimpään uuteen rakennukseen noin 12 metriä. Olettaen rakennuksen pohjakerroksisella, on runkomelutaso ensimmäisessä kerroksessa 37 db ja toisessa 35 db, mikä ylittää suosituksen ja siten rakennuksen perustus tai kiskot tulee eristää runkomelun kulkeutumista vastaan. Kiinteistön nykyisistä rakennuksista etäisyys on noin 22 metriä ja runkomelun taso on 33 db. Koska myös nykyisen rakennuksen rukomelutaso on lähellä suositusta, tulisi mieluiten raitiotiekiskot eristää, jolloin runkomelutaso millä tahansa taulukossa 10 esitetyllä menetelmällä vähenee alle suositustason. Raiteiden paikkaa ei ole vielä määritelty ja sen tuoma epävarmuus raiteiden etäisyydestä lähimmän rakennuksen perustuksiin on merkittävä. Tehty arviointi oletti kiskojen olevan ajoradan reunassa. Raiteiden siirto 2 metriä vaikuttaa runkomelutasoon noin 1 db.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 19 (24) 4 Tärinä 4.1 Arviointiperusteet Tärinä on yleensä kuultavaa ääntä matalammalla taajuudella tapahtuvaa värähtelyä, mutta sen ylemmät taajuudet yltävät kuuloalueelle. Taajuusalue on yleensä noin 3 Hz 80 Hz. Tärinän havaintokynnyksenä voidaan pitää yleensä noin 0,1 mm/s liikenopeutta. Katuliikenteessä tärinää voivat aiheuttaa korokkeet, hidastetöyssyt tai päällysteen vauriot. VTT on julkaisussaan Asko Talja: Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, VTT tiedotteita 2278, (2004) esittänyt asuinrakennuksille käytettäväksi norjalaisen standardin NS 8176:1999 mukaista luokittelua: Taulukko 17: Värähtelyluokitus ihmisille aiheutuvan haitan mukaan (VTT 2278) Värähtelyluokka A B C D Kuvaus värähtelyolosuhteista Hyvät asuinolosuhteet Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät olosuhteet Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa Keskimäärin 15% asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25% asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöistä. Vw,95 [mm/s] 0,10 0,15 0,30 0,60 Värähtelyluokan C mukaan arvioitaviksi alueiksi katsotaan olemassa olevien väylien varsien alueet, joissa kaavaa laaditaan tai merkittävästi muutetaan ja alueet, joihin kohdistuvat ympäristövaikutukset muuttuvat uuden väylän vuoksi. Yksittäiset olemassa olevien väylien varrella sijaitsevat uudisrakennukset tai väylän vähäiset muutokset arvioidaan luokan D mukaan. Yleisellä tasolla Suomessa junien aiheuttama tärinä nykyisillä asuinalueilla ylittää usein luokan D rajan ja haitan arviointi tulee tehdä tapauskohtaisesti. Yllä oleva taulukko koskee normaaleja asuinrakennuksia. Jos rakennus on tarkoituksellisesti suunniteltu häiriöttömäksi (esimerkiksi korkeatasoiset asuinrakennukset, lepokodit, sairaalat), värähtelyluokan tulee olla yhtä luokkaa korkeampi. Taulukon arvoja ei sovelleta rakennuksiin, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esimerkiksi toimistot, kaupat, kahvilat, ostoskeskukset, tavaratalot, liikuntatilat). VTT:n julkaisussa (VTT:n tiedote 2002) raideliikenteen aiheuttaman tärinän vaurioriskistä on annettu suositukset. Maantieliikenteen osalle ei ole erillisiä vaurioriskin tunnuslukuja tai suosituksia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 20 (24) Taulukko 18: Raideliikenteen aiheuttaman tärinän vaurioriski (VTT 2002) Alue V H E Alueen kuvaus Vauriot ovat mahdollisia Kohonneen tärinäalttiuden alue Haitat ovat mahdollisia, vauriot epätodennäköisiä Vähäisen tärinäalttiuden alue Haitat epätodennäköisiä Tärinä voidaan havaita, mutta vaurioriski on merkityksetön Heilahdusnopeuden resultantin huippuarvo rakennuksen perustuksessa res v (mm/s) > 3,0 1,0 3,0 < 1,0 Resultantin huippuarvo resv on x, y- ja z-suuntaisten huippuarvokomponenttien neliösumman neliöjuuri. Mikäli tätä ei ole käytettävissä voidaan arvona käyttää 1,2 * vmax. 4.2 Lähtötiedot ja menetelmät Tärinän arviointi perustuu maaperätietoihin ja siten jo ensimmäisestä arviointitasosta lähtien tarvitaan tietoa maaperästä. Maaperät luokitellaan karkealla tasolla pehmeiksi ja koviksi ja tarkemmissa tarkasteluissa seuraavan taulukon mukaisesti: Taulukko 19: Maalajien luokittelu Nro kuvaus luokittelu Maalajit 1 Tärinäherkkä koheesiomaa pehmeä ljsa liejuinen savi 2 Tärinäherkkä koheesiomaa pehmeä lisa lihava savi 3 Tärinäherkkä koheesiomaa pehmeä Lj lieju 4 Normaali koheesiomaa pehmeä Sa Savi 5 Normaali koheesiomaa pehmeä sasi Savinen siltti 6 Normaali koheesiomaa pehmeä Si Siltti (hiesu) 7 Välimaalajit pehmeä karkeasi karkea siltti (hieta) 8 Välimaalajit kova hksi silttinen hiekka (hieta) 9 Välimaalajit kova hienohk hieno hiekka 10 Karkearakeinen kova Sr sora 11 Karkearakeinen kova HkMr hiekkainen moreeni 12 Karkearakeinen kova SrMr sorainen moreeni 13 Kallio kova kallio Pehmeillä maalajeilla tärinä leviää merkittävästi kovia laajemmalle. Paksuissa kerroksissa välittyvät hyvin matalat taajuudet 2 8 Hz kun taas jäykissä ja ohuissa kerroksissa 8 40 Hz. Tätä korkeammat taajuudet vaimenevat maan sisäisen vaimennuksen ansiosta hyvin lyhyellä matkalla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 21 (24) 4.2.1 Turvaetäisyyden käyttö VTT:n raportti 50/2006 esittää arviointitasoksi 1 raskaalle katuliikenteelle seuraavia etäisyyksiä, joiden ulkopuolella erillistä tärinätarkastelua ei tarvita. Raitiotieliikenne rinnastuu akselipainoiltaan raskaaseen katuliikenteeseen ja kiskot voidaan olettaa olevan sileää väylää, paitsi vaihteiden kohdalla. Turvaetäisyyden avulla voidaan tärinää arvioida yleiskaavatasolla ja olettaa etäisyydellä saavutettavan vähintään tärinäluokka C vaatimukset. Mikäli alueella on tärinälle erityisen herkkiä kohteita, ei tätä voi soveltaa. Pehmeitä maalajeja ovat edellisen taulukon numerot 1-6. Taulukon etäisyydet voidaan puolittaa, jos joku seuraavista ehdoista toteutuu: Rakennuksen lattiat ovat maanvaraiset Rakennus on yksikerroksinen ja paaluperustettu Rakennus on vähintään 5-kerroksinen Arviointi tehdään radan alla olevien maalajien mukaan. Jos pehmein maalaji rakennuksen alla on kovempaa kuin pehmein radan alla, voidaan arviointi tehdä pehmeimmän rakennuksen alla olevan maalajin mukaan. Taulukko 20: Arviointitaso 1 Nopeus, km/h Maaperä Rata etäisyys radasta, m 40 pehmeä ei jatkoksia eikä vaihteita 50 40 pehmeä jatkoksia ja vaihteita 100 100 pehmeä ei jatkoksia eikä vaihteita 100 40-100 kova voi sisältää myös vaihteita ja jatkoksia 15 4.2.2 Laskennallinen arviointi ilman mittauksia Maaperä- ja liikennetietojen perusteella voidaan karkealla tasolla arvioida etäisyydet, joiden ulkopuolella tärinähaitat ovat epätodennäköisiä eikä tarkempaa selvitystä tarvita. Luokkaa A voidaan soveltaa erityisen tärinäherkkiin kohteisiin. Laskenta on tehty olettaen radalla kulkevan raitiovaunun massaksi 60 tonnia ja ajonopeudeksi kadun nopeusrajoitus 40 km/h. Ratakuntokertoimeksi oletettiin 1, joka vastaa jonkin verran kulunutta rataa. Uudella radalla kerroin olisi 0,7 ja vanhalla 1,3. Rakennusten oletettiin olevan tärinän suhteen epäedullisia, mutta erityistä resonanssia ei oletettu esiintyvän. Koska rakennukset ovat vähintään 5- kerroksisia, heilahdusnopeus puolittuu.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 22 (24) 4.3 Tulokset 4.3.1 Epävarmuusarvio Rakennuksen etäisyydellä 12 m kiskoista on heilahdusnopeuden laskennallinen arvo soramoreenimaaperässä 0,06mm/s ja kalliomaassa 0,05 mm/s. Siten alue täyttää tärinäluokka A vaatimukset eikä tärinäriskiä näillä lähtötiedoilla ole. Tärinäarviointi on tehty olettamalla maaperä moreeniksi tai kalliomaaksi perustuen alueen lähimmän kartoitetun maaperän tietoihin. Raitiovaunun massa on oletettu 2-kertaiseksi eli 100 tonniksi. Laskennassa on lisäksi käytetty varmuuskerrointa 2. Lasketut heilahdusnopeudet ovat silti selvästi alle luokan A sallitun, joten merkittäväkään lähtötietojen muutos ei muuta arviota. Toisaalta etäämmällä tutkitusta alueesta on korttelissa olemassa oleva asuinkerrostalo. Jos sen perustamisolosuhteet ovat hyvät, on epätodennäköistä, että sen ja kalliomaan välissä olisi huonot perustamisolosuhteet, jotka lisäävät samalla myös tärinäriskiä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 23 (24) 5 Johtopäätökset 5.1 Melu Meluselvitys laadittiin katuliikenteelle ja melun ohjearvot ylittyvät Hakunilantien puoleisilla julkisivuilla sekä olemassa olevien että suunniteltujen rakennusten kohdalla. Suurin äänitaso julkisivulla on päiväaikaan 65 db ja yöaikaan 59 db. Myös A-talon eteläjulkisivulla sekä B-D-talojen Raudikkokujan puoleisella julkisivulla äänitasot ylittävät ohjearvot. Rakennuksen ulkovaipalta vaadittava äänitason alenema on A-B-taloissa Hakunilantien puolella 35-36 db, B-C-taloissa Raudikkokujalla ja A-talon eteläjulkisivulla 30 db. Muilla julkisivuilla ja muissa rakennuksissa ei ole vaatimuksia julkisivujen ääneneristävyydelle, koska jo 25 db äänitason alenema ulkoa sisälle täyttää vaatimukset. Olemassa olevan rakennuksen sisäpihalle jäävällä julkisivulla melutaso alenee nykyisestä ja alittaa ohjearvot Samaten muissa rakennusten osissa julkisivujen melutasot alittavat ohjearvot. Oleskelualueina kaikki sisäpihan alueet ovat soveltuvia ja ohjearvot alittuvat selvästi kaikkialla. Nykyisessä asemakaavassa oleva nykyisiä rakennuksia koskeva vaatimus Hakunilantien puoleisten julkisivujen 35 db ääneneristävyydestä on yhtäpitävä tämän selvityksen kanssa. Parvekelasituksilla saadaan 5... 10 db äänitason alenema. Yleensä yli 5 db aleneman saavuttaminen vaatii lasitusten huolellista akustista suunnittelua. Siten Raudikkokujan puoleisille julkisivuille voidaan rakentaa parvekkeita, jos ne ovat lasitettuja. Hakunilantien puoleisien julkisivujen osalta parvekelasituksen akustinen suunnittelu on tehtävä huolella. Yleensä riittävä äänitason alenema saavutetaan vain sisäänvedetyillä parvekkeilla ja käyttäen lisäksi parvekkeilla absorptiomateriaalia.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 24 (24) 5.2 Runkomelu 5.3 Tärinä Runkomelun arviointi tehtiin maaperätietojen perusteella. Katuliikenteen osalta runkomelun riskiä ei ole. Mahdollisen raitiolinjan rakentaminen tuo runkomelun riskin sekä suunnitelluille rakennuksille että mahdollisesti myös olemassa oleville. Siten runkomelun torjunta tulisi tehdä radan perustuksissa. Arvioinnin epävarmuutta lisäsi raiteiden tarkan paikan määrittämättömyys. Tämäkin täsmentyy aikanaan radan suunnittelun edetessä. Mahdollisuudet torjua runkomelua radan rakenneratkaisujen avulla ovat hyvät. Suunnittelualue sijaitsee kovalla maaperällä ja tärinäriski on käytetyillä lähtötiedoilla merkityksetön. Olettamalla liikennöinnin tapahtuvan kahdella yhteen kytketyllä yksiköllä tärinä jää edelleen alle A-luokassa sallitun. Hyväksynyt: Laatinut: Mattias Järvinen Toimialajohtaja, FM Mauno Aho projektipäällikkö, ins