ERKKO-LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1.8.2010 (Johtokunta 11.6.2015) 1
1. ERKKO-LUKION TEHTÄVÄT JA ARVOPERUSTA 4 1.1. Viestintälinja 2. TOIMINTAKULTTUURI 5 2.1 Periaatteet ja tavoitteet 5 2.2 Oppimiskäsitys, opiskelumenetelmät ja -ympäristö 6 2.3 Oppiainerajat ylittävä yhteistyö 6 2.4 Oppilaskunta 7 2.5 Suoritusohjeet 7 2.6 Juhlat ja tapahtumat 12 2.7 Järjestyssäännöt 13 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 15 3.1 Ohjaussuunnitelma 15 3.2 Opiskelijahuolto 16 3.3 Yhteistyö 25 3.3.1 Kodin ja koulun yhteistyö 25 3.3.2 Yhteistyö oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa 26 4. AIHEKOKONAISUUDET 26 4.1 Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys 26 4.2 Hyvinvointi ja turvallisuus 27 4.3 Kestävä kehitys 27 4.4 Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus 27 4.5 Teknologia ja yhteiskunta 28 4.6 Viestintä- ja mediaosaaminen 28 5. TUNTIJAKO JA KIELIOHJELMA 29 6. OPPIAINESUUNNITELMAT 30 6.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 30 6.2 Toinen kotimainen kieli 37 6.2.1 Ruotsi 37 6.3 Vieraat kielet 40 6.3.1 Englanti, perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) 41 6.3.2 Saksa, ranska ja venäjä, perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) 43 6.3.3 Saksa, ranska, venäjä ja espanja, lukiossa alkava oppimäärä (B3) 45 6.4 Matematiikka 46 6.4.1 Matematiikan pitkä oppimäärä 47 6.4.2 Matematiikan lyhyt oppimäärä 54 6.5 Biologia 58 6.6 Maantiede 65 6.7 Fysiikka 71 6.8 Kemia 76 6.9 Uskonto 81 6.9.1 Evankelis-luterilainen uskonto 82 6.9.2 Ortodoksinen uskonto 85 6.10 Elämänkatsomustieto 87 2
6.11 Filosofia 91 6.12 Historia 94 6.13 Yhteiskuntaoppi 100 6.14 Psykologia 104 6.15 Musiikki 109 6.16 Kuvataide 113 6.17 Liikunta 119 6.18 Terveystieto 123 6.19 Opinto-ohjaus 127 6.20 Viestintä 129 6.21 Tietotekniikka 132 6.22 Ilmaisutaito 135 6.23 Integroivat ja projektikurssit 135 LIITTEET Liite 1 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia 138 Liite 2 Ohjaussuunnitelma 142 Liite 3 Työelämäyhteydet Erkko-lukiossa 154 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Koulun toiminnan arviointi 155 Liite 7 Opiskelijan oppimisen arviointi 156 Liite 8 Aihekokonaisuudet 159 Liite 9 Kielten taitoasteikot 160 3
1 Erkko-lukion tehtävä ja arvoperusta Erkko-lukio on viestintäpainotteinen yleislukio. Se antaa opiskelijalle hyvän ja monipuolisen yleissivistyksen sekä mahdollisuuksia henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Yleissivistys koostuu kulttuurin osa-alueiden tuntemuksesta ja omaksumisesta, elämänhallinnan välineistä, jatkuvasta halusta oppia, harrastuneisuudesta ja aktiivisuudesta. Oppiaineiden tiedolliset ja taidolliset oppimistulokset antavat laajan pohjan jatko-opintokelpoisuudelle ja elämässä menestymiselle. Lukio-opetuksen ja kasvatuksen viitekehys muodostuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioituksesta sekä keskeisten ihmisoikeusperiaatteiden tuntemuksesta. Lukio-opinnot ja muu toimiminen kouluyhteisössä tukevat opiskelijan monipuolista kasvamista sekä itsetunnon, itseluottamuksen ja itsetuntemuksen vahvistumista. Näiden myötä opiskelijasta tulee rehellinen, suvaitsevainen, oma-aloitteinen, vastuuntuntoinen sekä yhteistyö- ja viestintätaitoinen. Hän ottaa vastuuta itsestään, muista ihmisistä ja ympäristöstä sekä tuntee oman kulttuurinsa ja ymmärtää sen osaksi eurooppalaisuutta ja globaalisuutta. Opintojen edetessä yksittäisten tietojen ja taitojen rinnalla tulevat yhä tärkeämmiksi yleiset oppimaanoppimisvalmiudet, siirtyminen konkreettisesta käsitteelliseen ajatteluun, luovuus ja joustavuus ajattelussa ja toiminnassa sekä aktiivinen ja päämäärätietoinen asennoituminen ja toiminta oppijana. Opetuksen järjestäminen päämäärien mukaiseksi edellyttää koululta asian- ja ajanmukaisia tiloja ja opetusvälineitä, pätevää opettajakuntaa sekä runsasta ja monipuolista opetustarjontaa, jolla voidaan vastata opiskelijoiden suuntautumisen ja erikoistumisen tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjältä puolestaan edellytetään riittävää ja oikein painotettua resurssointia sekä hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Jokaisen opiskelijan lähtötason, valmiuksien ja lahjakkuuden huomioon ottaminen, myönteisen, kannustavan ja yhteisöllisen ilmapiirin luominen sekä luovan ajattelun, vuorovaikutuksen ja viestinnän taitojen oppimista tukevien oppimistilanteiden järjestäminen parantavat työskentelyn tuloksellisuutta. Opiskelijalta menestyminen edellyttää paneutumista, oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja vastuuntuntoa sekä tietojen ja taitojen oppimisessa että suhtautumisessa yhteisöön ja kaikkiin sen jäseniin. Ystävällisyys, kohteliaisuus, avuliaisuus, suvaitsevaisuus, hyväksyminen, tunnustus, rehellinen palaute ja yhteisten sääntöjen vastuullinen noudattamien puolin ja toisin luovat vahvan ja myönteisen pohjan sekä kouluyhteisön työskentelylle että opiskelijan kasvulle yksilönä ja yhteisön jäsenenä. 1.1 Viestintälinja Erkko-lukion viestintälinja antaa opiskelijalle paremman medialukutaidon sekä monipuolisemmat valmiudet tuottaa mediasisältöjä kuin lukion yleisopetus. Linjaa suorittavilla on mahdollisuus päästä opiskeluaikana noin viikon mittaiseen harjoitteluun. Linjan suorittaminen on hyvä apu mm. alan kesätyöpaikkoja sekä jatko-opintopaikkaa haettaessa. Linjan kursseille voivat osallistua kaikki opiskelijat. Linjan opinnot huipentuvat median lukiodiplomin suorittamiseen. Viestintälinjalle otettaan vuosittain 15 opiskelijaa. Valintakoetta ei ole, mutta valinnassa painotetaan hakijan äidinkielen ja kirjallisuuden ja yhteiskuntaopin sekä kuvataiteen arvosanoja. Viestintäkasvatus lukiossa noudattaa opetussuunnitelmassa esiteltyjä yleisperiaatteita. Viestintäopetusta annetaan paitsi erillisinä kursseina myös kaikkien oppiaineiden sisällä ja erilaisten projektien ja tapahtumien yhteydessä. Opiskelijoita kannustetaan julkistamaan töitään myös koulun ulkopuolella ja osallistumaan kilpailuihin. Viestintäopintojen tavoitteena on opiskelijoiden aktiivisuus ja kriittisyys medioiden käytössä. Viestintäkasvatuksen tavoitteissa lukiossa painottuvat erityisesti seuraavat: - opiskelijalla on tietoja viestinnän kehityksestä, rakenteista ja vaikutuksesta ihmisen 4
maailmankuvaan - opiskelija oppii vaikuttamaan asenteisiin viestinnän keinoin - opiskelijalla on tieto viestinnän vaikutuksista tunne-elämään - opiskelija osaa käyttää teknisiä viestintävälineitä - opiskelija hallitsee kulttuurisen luku- ja kirjoitustaidon Viestintälinjan kurssit: Pakolliset: Median maailma VIV1 Lehtiviestintä VIV2 Valokuvaus VIV4 Musiikki viestii ja vaikuttaa MUS4 Median lukiodiplomikurssi VIV8 Valinnaiset: (valittava vähintään 3 kurssia) Videokuvaus ja -editointi VIV3 Elokuvan vuosisata VIV5 Audioviestintä VIV7 Internet ja WWW -sivuston tekeminen ATV2 Kuvankäsittely ja taitto ATV4 Multimedian perusteet ATV3 Graafinen suunnittelu VIV6 Media ja kuvien viestit KUS3 Musiikkiteknologian mahdollisuuksia MUV6 Puheviestinnän taitojen syventäminen ÄIS7 Ilmaisutaito ITV1 2 Toimintakulttuuri 2.1 Periaatteet ja tavoitteet Erkko-lukion tavoitteena on kehittyä kouluksi, jossa toimintaa rakennetaan osaamisen ja sen kehittämisen kautta. Osaamisen kehittämisellä luodaan toimintaedellytyksiä jatkuvalle oppimisen edistämiselle, jolla edistetään opiskelijoiden ja henkilöstön kykyä kehittää itseään ja kouluaan. Lukion päätöksentekojärjestelmä heijastelee lähtökohtaa, ja kaikille kouluyhteisön jäsenille taataan mahdollisuus osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Opetuksen laadun kehittämistä ohjataan tietoisena prosessina niin, että koulu toimii aktiivisesti tunnistamalla toimintaan liittyvät tosiasiat ja luo omaa tulevaisuutta nykyisyyden arvioinnin kautta. Olemassa olevaa toimintajärjestelmää arvioitaessa tärkeimpinä lähtökohtina ovat opiskelijoiden tavoitteet ja koulun arvoperusta, joiden kautta koulun käytänteitä ja rutiineja tarkastellaan kriittisesti ja pyritään innovatiiviseen koulun kehittämiseen. Prosessien tarkasteluun sovelletaan yleisiä laadun arvioinnin työvälineitä ja arviointi toteutetaan erillisen suunnitelman mukaan. Henkilöstön ja opiskelijoiden jaksamista ja kehittymistä tuetaan oppimalla aktiivista ja itseohjautuvaa kehittämistä niin, että kehittämisprosessit toteutetaan yhteisvoimin työryhmiä ja tiimejä sekä toimintaan liittyviä verkostoja hyödyntämällä. Yhteisöllisyyttä tuetaan synnyttämällä yhdessä tekemisen traditioita yksin tekemisen traditioiden rinnalle. Verkottumalla lisätään toiminnan monipuolisuutta ja vahvistetaan osaamista sekä siirretään oppimista käytännön soveltamisen tasolle. Koulun organisaatio tarjoaa mahdollisuuden asioiden työstämiseen ja itseohjautuvaan 5
käsittelyyn. Koulu toimii oppimisen ja osaamisen edistämisen puolesta lisäämällä henkilöstön ja opiskelijoiden vastuuta ja toimintavaltuuksia. 2.2 Oppimiskäsitys, opiskelumenetelmät ja -ympäristö Oppimiskäsityksen mukaan ihminen valikoi ja tulkitsee informaatiota omien tavoitteidensa, aikaisemman tietonsa ja kiinnostuksensa ohjaamana. Uusi tieto tai osaaminen rakentuu ajattelun ja toiminnan tuloksena muistiin, kun aikaisemman tiedon pohjalta ratkaistaan uusi tehtävä. Oppimaan oppiminen on taitoa ja halua sopeutua ja sitoutua uuteen tehtävään ja sen edellyttämään henkiseen työhön. Opiskelutyylit kytkeytyvät persoonallisuuden piirteisiin ja opiskelun motivaatioon. Vakiintuneina toimintatapoina eli strategioina ne ovat kuitenkin opittuja, ja niitä voidaan kehittää. Opettajat pyrkivät tunnistamaan opiskelijoiden erilaiset tyylit ja strategiat. Erilaisia työtapoja käyttäessään opettaja selittää, millaisia tiedon käsittelyn taitoja harjoitellaan samalla, kun asia opitaan. Tieto siitä, mitä erilaisia tapoja oppimiseen on ja miten niitä käytetään, luo positiivista uskoa selviytymiseen. Oppiminen ei ole pelkästään yksilöllinen prosessi. Laadukas oppimisympäristö asettaa myönteisiä haasteita, jolloin opiskelija joutuu kehittämään uusia taitoja. Opettajat käyttävät kunkin tehtävän kannalta tarkoituksenmukaisia menetelmiä ja pyrkivät toteuttamaan kutakin menetelmää siihen parhaiten sopivassa ympäristössä, esim. tietokoneavusteisesti, kirjastoa hyödyntämällä, opintoretken avulla tai siirtämällä opetuksen luokkahuoneesta todelliseen toimintaympäristöön. Aihekokonaisuuksien painotukset toteutetaan kaikissa oppiaineissa käytännön harjoittelussa ja omakohtaisessa osallistumisessa. Opiskelijoiden tulee oppia soveltamaan tietojaan ja taitojaan myös ilman ohjausta kullekin tiedon ja taidon alalle luonteenomaisin tavoin. Osa opiskelusta voidaan järjestää etäopiskeluna ja itsenäisenä opiskeluna. Kaikissa oppiaineissa voidaan järjestää myös vieraskielistä opetusta, kun siihen on erityinen syy ja opettajan kielitaito on riittävä. edellyttävät monipuolista tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä ja sen jatkuvaa kehittämistä. Informaatiotekniset välineet ja oppimisympäristöt tarjoavat tärkeitä työkaluja oppimisprosessin laajentamiseen ja tasa-arvoiseen yhteistoimintaan. Tällöin niin tieteellisiä käsitejärjestelmiä kuin kieliä opiskeltaessa kaikki ovat aktiivisia, ja jokaisen tuotos on tärkeä. Verkostoitumisen avulla voidaan saada työskentelylle myös ulkopuolisten asiantuntijoiden tukea. Eri oppiaineissa käytettäviä työtapoja esitellään ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa. 2.3 Oppiainerajat ylittävä yhteistyö Oppiainerajat ylittävä yhteistyö toteutuu oppiaineiden yhteissuunnittelussa ja aineiden yhteisissä kursseissa sekä erilaisissa projekteissa. Koulun toiminnan pitkäjänteistä suunnittelua tuetaan opettajien ja opiskelijoiden sitoutumisella aktiiviseen ja itseohjautuvaan kehittämistyöhön. Tiimien ja oppilaskunnan toiminta ovat keskeisiä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Tärkeää on myös sujuva ja säännöllinen tiedonkulku rehtorin, opettajien, koulun muun henkilökunnan sekä opiskelijoiden välillä. Opetuksen tasolla eri oppiaineita yhdistävät valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaiset aihekokonaisuudet ja koulukohtaiset integroivat kurssit. Yhteistoiminnallisuus eri oppiaineiden välillä kannustaa opiskelijaa soveltamaan hankittuja tietoja ja taitoja erilaisissa yhteyksissä ja oppimisympäristöissä ja auttaa häntä ymmärtämään tiedon moniulotteisuutta ja tilannesidonnaisuutta sekä tiedon ja käytännön välisiä suhteita. 6
2.4 Oppilaskunta Oppilaskunta on kaikkien koulun opiskelijoiden muodostama lakisääteinen yhteisö, jolla on omat toimintasäännöt. Opiskelijat valitsevat keskuudestaan hallituksen, joka johtaa ja koordinoi oppilaskunnan toimintaa ja huolehtii juoksevista asioista sekä valmistelee esityksiä oppilaskunnalle, johtokunnalle, opettajakunnalle ja rehtorille. Oppilaskunnan hallituksella on oma edustajansa johtokunnassa. Hallituksen jäsen tai jäsenet osallistuvat opettajainkokoukseen rehtorin kutsumina, tai hallituksen jäsen voi edustaa oppilaskuntaa opettajainkokouksessa, jos hallitus niin päättää kokouksen esityslistan nähtyään. Oppilaskunta on mukana koulun yleisessä kehittämistoiminnassa, suunnittelussa ja toiminnan arvioinnissa. Oppilaskunnan hallituksella on myös säännölliset tapaamiset koulun rehtorin kanssa. Jos oppilaskunta aikoo järjestää ison teemapäivän tms. tapahtuman ja sen vuoksi haluaa pitää kokouksen oppitunnin aikana, siitä ilmoitetaan ensin oppilaskunnan ohjaavalle opettajalle noin viikkoa ennen kokousta. Ohjaava opettaja selvittää, onko kokouksen ajankohta sopiva. Oppilaskunta on sitä, mitä koulun opiskelijat haluavat sen olevan. Kaikkea, mihin mielikuvitus ja voimat yleisten lakien ja koulun järjestyssääntöjen rajoissa antavat mahdollisuuden, voi ja saa tehdä, jotta koulu olisi hyvä ja turvallinen paikka jokaiselle opiskelijalle. 2.5 Suoritusohjeet Luokaton lukio Erkko-lukiossa opiskelijan eteneminen opinnoissa ei ole sidoksissa vuosiluokkiin. Kursseja voi valita tarjottimelta vapaasti, kuitenkin ottaen huomioon eri oppiaineiden suoritusjärjestystä koskevat vaatimukset. Opiskelija laatii opinto-ohjelmansa normaalisti kolmelle opiskeluvuodelle. Pidemmästä tai lyhyemmästä opinto-ohjelmasta on keskusteltava opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja opastavat valinnoissa ja valvovat opintojen tarkoituksenmukaista etenemistä. Jaksojärjestelmä ja koeviikko Erkko-lukiossa työvuosi on jaettu viiteen noin seitsemän viikon pituiseen jaksoon. Oppiaineiden kurssit on jaettu näihin jaksoihin. Opiskelijan on laadittava jokaiselle jaksolle työjärjestys. Lukuvuoteen voi sisältyä myös joustoviikko, jonka tarkoituksena on tukea oppilaitosten yhteistyötä ja aihekokonaisuuksien toteuttamista. Kukin jakso päättyy koeviikkoon, jolle laaditaan erillinen työjärjestys. Koeviikolla pidetään vain jakson kurssikokeet ja niiden valmistelutunnit. Tämä mahdollistaa laajempien kokonaisuuksien hallintaa mittaavien kokeiden käytön ja rauhoittaa muun ajan tehokkaaseen työskentelyyn. Oppimäärän suoritus Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärään, kun hän on opiskellut vähintään 75 kurssia pakollisia, syventäviä, koulukohtaisia syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppimäärään kuuluvien opintojen tulee sisältää vähintään 47-51 pakollista ja 10 syventävää valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaista kurssia. Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. 7
Opiskelukustannukset Opiskelijan on hankittava ja kustannettava itse oppikirjat ja muut opiskeluvälineet. Lisäksi opiskelijat maksavat kuvataiteessa kurssikohtaisen materiaalimaksun työ- ja tarveaineista kurssin alkaessa. Kurssin mahdollisesti keskeytyessä maksua ei palauteta. Myös tehtävistä opintoretkistä peritään pieni omavastuuosuus. Ylioppilastutkintoon liittyvät maksut opiskelija maksaa ylioppilastutkintolautakunnalle. Kurssin ja oppimäärän suorittaminen Oppiaineiden kurssien alussa opettaja käy läpi kurssin suunnitelman sekä selvittää ja antaa kirjallisesti opiskelijoille kurssin arviointiperusteet. Arviointiperusteiden tarkka läpikäynti on osa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa. Osassa kursseja arviointiperusteista sovitaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Pakolliset sekä valtakunnalliset ja koulukohtaiset syventävät kurssit arvostellaan numeroin, soveltavista kursseista saa suoritusmerkinnän. Keskeytyneestä kurssista annetaan arvosana K. Keskeytyneen kurssin suoritukset on palautettava ennen kyseisen jakson uusintakuulustelua viimeistään kuulusteluun ilmoittauduttaessa. Aineen oppimäärän arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskiarvona. Arvosanassa otetaan huomioon opiskelijan menestys koulukohtaisilla syventävillä ja soveltavilla kursseilla. Oppiaineen oppimäärän hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on säädetty asetuksella. Kurssikoe Koe alkaa opettajan ilmoittamassa tilassa klo 8.15 ja päättyy opettajan määräämänä ajankohtana ennen ruokailua. Opettaja voi määrätä varhaisimman mahdollisen poistumisajan, ja sen jälkeen kokeesta poistutaan 15 minuutin välein. Opiskelija tuo kokeeseen kirjoitusvälineet ja muut kokeessa tarvittavat sallitut apuvälineet (laskin, taulukkokirja yms.), vastauspaperit jakaa opettaja. Pöydällä saa pitää vain em. tarvikkeita. Keskustelu ja tavaroiden vaihtaminen opiskelijoiden kesken kokeen alettua on kielletty. Matkapuhelin on suljettava kokeen ajaksi. Sen käyttö tulkitaan vilpin yritykseksi. Jos opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja, hänellä ei ole oikeutta osallistua kurssikokeeseen. Itsenäinen opiskelu Opiskelijan kokonaan itsenäisesti opiskeleman kurssin suoritusaika on pääsääntöisesti yksi jakso, opettajan suostumuksella kaksi jaksoa. Sen jälkeen opinto-oikeus raukeaa. Itsenäinen kurssi on suoritettava hyväksytysti. Kussakin aineessa itsenäisesti opiskeltavien kurssien määrä on opettajan harkittavissa. Opettaja arvioi opiskelijan kyvyn itsenäiseen opiskeluun, ja rehtori päättää asiasta opettajaa kuultuaan. Syyt, joilla itsenäistä opiskelua voi hakea ovat kurssien päällekkäisyys, pitkä sairaus ja rehtorin tai sivistyslautakunnan myöntämä pitkäaikainen poissaololupa. Anomukset on jätettävä lukuvuoden alussa. Kahdessa ensinnä mainitussa tapauksessa anomus voidaan käsitellä muulloinkin. Taito- ja taideaineissa voi opiskella vain yhden kurssin itsenäisesti lukuvuodessa. Hyväksyttyä tai hylättyä kurssia ei voi opiskella itsenäisesti. Opettaja suunnittelee itsenäisen opiskelun kokonaisuuden siten, että suoriutuminen edellyttää pohdintaa, argumentointia ja omien mielipiteiden esittämistä. Itsenäiseen opiskeluun voi liittyä myös oppimisen suunnittelua ja arviointia. Itsenäinen opiskelu ei ole pelkkää tehtävien tekemistä. Opettajalla on päätäntävalta sen suhteen, miten itsenäisesti suoritettava kurssi rakentuu. Kurssin itsenäisesti suorittavan opiskelijan tulee olla avoin oppimistilanteelle, oma-aloitteinen, 8
vastuunottokykyinen, oppimisesta pitävä, luova, aikataulutustaitoinen sekä kykenevä hyödyntämään perusopiskelu- ja ongelmaratkaisutaitoja. Normaalien kurssien ohjelmaan voi sisältyä myös osittain itsenäisesti opiskeltavia osuuksia. Tarkempia tietoja osittaisesta itsenäisestä opiskelusta on oppiaineiden suunnitelmissa. Oppiaineen oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset arvosanat hyväksiluetaan lyhyen oppimäärän soveltaviksi kursseiksi. Hylättyjä arvosanoja ei voida suoraan hyväksyä lyhyen oppimäärän soveltavaksi arvosanaksi vaan hylättyjen kurssien osalta rehtori tekee erillisen päätöksen kuultuaan asianomaisia aineenopettajia. Opiskelijalle annetaan tieto hyväksiluvuista oppimäärän vaihdon yhteydessä. Jos opiskelija pyytää, järjestetään lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pidempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelijan vaihtaessa oppiaineen oppimäärää hänen on aina neuvoteltava asiasta aineenopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Oppimäärän vaihtamisesta neuvotellaan opiskelijan ja opiskelijan huoltajan kanssa. Huoltajan kirjallisella suostumuksella oppiaineen oppimäärä voidaan vaihtaa. Opinto-ohjaaja tekee yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelman oppiaineen oppimäärän vaihtamisesta. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa suositellaan hyväksilukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAP1>MBP1, MAP3>MBP2, MAP6>MBP5, MAP7>MBP4, MAP8>MBP3). Etenemiseste Etenemiseste määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja syventävien kurssien määrän mukaisesti. Jos opiskelijan opintosuunnitelmaan kuuluu yksittäisessä aineessa vain 1-2 kurssia, etenemiseste muodostuu ensimmäisestä hylätystä arvosanasta, 3-5 kurssin opintosuunnitelmassa etenemiseste muodostuu toisen hylätyn arvosanan jälkeen, 6-8 kurssin opintosuunnitelmassa etenemiseste muodostuu kolmannen hylätyn arvosanan jälkeen ja jos opintosuunnitelmaan kuuluu 9 tai useampia kursseja, etenemiseste muodostuu neljännen hylätyn arvosanan jälkeen. Opiskelija ei saa jatkaa kyseisen oppiaineen opintoja, ennen kuin etenemiseste on poistunut. Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa hylätyn kurssin arvosanaa uusintakuulustelussa tai opiskelemalla kurssi uudestaan. Kurssin arvioimatta jättäminen Opiskelijan on ilman eri pyyntöä toimitettava opettajalle puuttuvat suoritukset ja poissaolojen selvitykset viimeistään kurssin pohjatunnilla. Opettaja ei anna kurssista arvosanaa, jos opiskelija ei ole suorittanut kurssia kurssisuunnitelman vaatimusten mukaisesti tai opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja. Jos opettaja ei saa suorituksia ja selvityksiä, opiskelijalle annetaan arvosanaksi K eli keskeytynyt. Keskeytyneen kurssin suoritukset ja poissaolojen selvitykset opiskelijan on ilman eri pyyntöä toimitettava opettajalle ennen jakson uusintakuulustelua 9
viimeistään uusintakuulusteluun ilmoittauduttaessa, muuten hän ei voi osallistua uusintakuulusteluun ja hän joutuu opiskelemaan kurssin uudestaan opetukseen osallistumalla. Opettaja ei myöskään anna arvosanaa kurssista, jos poissaolojen määrä on niin merkittävä, ettei hän voi näytön puutteen vuoksi arvioida kurssia. Opettaja selvittää käytännön kurssin alussa. Opiskelijan on oma-aloitteisesti otettava yhteyttä opettajaan mikäli arvioimatta jättäminen on odotettavissa. K-arvosana poistuu opiskelijan opintosuoritusrekisteristä seuraavan jakson aikana opettajan ilmoittaessa kurssin lopullisen arvosanan. Jos opettaja ei ilmoita opiskelijalle arvosanaa, K-arvosana poistetaan opintosuoritusrekisteristä. Opintojen etenemisen seuranta Opiskelijoille annetaan jokaisen kurssin jälkeen jaksotodistus, jonka alle kahdeksantoistavuotias opiskelija palauttaa ryhmänohjaajalle huoltajan allekirjoituksella varustettuna. Täysi-ikäisiltä opiskelijoilta koulu pyytää luvan antaa tietoja opintojen edistymisestä opiskelijan huoltajalle. Koulun henkilökunta ottaa tarvittaessa myös suoraan yhteyttä opiskelijan huoltajiin opintojen edistymiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Opintojen erityisjärjestelyt Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kurssien uusinta Hylättyä kurssiarvosanaa voi korottaa kerran uusintakuulustelussa. Jokaisen jakson jälkeen on uusintakuulustelu, jossa voidaan korottaa edellisen jakson hylättyjä kursseja. Viidennen jakson uusintakuulustelu on seuraavan lukuvuoden elokuussa. Jos opiskelijalla on useita hylättyjä kursseja uusittavana samassa uusintakuulustelussa ja hän haluaa hajauttaa uusintoja, hän voi sopia ryhmänohjaajan kanssa hajauttamisesta kahteen peräkkäiseen kertaan. Jos opiskelija on estynyt sairauden tms. syyn takia osallistumasta uusintakuulustelun, hän neuvottelee ryhmänohjaajan kanssa hylätyn kurssin uusinnan ajankohdasta. Kuulustelut järjestetään perjantaisin klo 8.15-11. Kuulusteluun on ilmoittauduttava etukäteen koetta edeltävänä maanantaina klo 12 mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Jos opiskelija jää saapumatta kuulusteluun, katsotaan se kuitenkin suorituskerraksi ja uusintakerta merkitään hylätyksi suoritukseksi. Opiskelija saa tuoda kokeeseen vain kirjoitusvälineet sekä muut myös kurssikokeessa sallitut apuvälineet. Vastauspaperit jaetaan opiskelijoille. Koetilaan saavuttuaan opiskelijat eivät saa keskustella tai vaihtaa tavaroita keskenään. Matkapuhelin ym. elektroniset laitteet on suljettava kokeen ajaksi. Niiden käyttö tulkitaan vilpin yritykseksi. Poistuminen on sallittu aikaisintaan klo 8.45. Sen jälkeen ei ole mahdollista saapua kokeeseen ilman valvojan lupaa. Poistuessaan opiskelija jättää tehtävä- ja vastauspaperit valvojan osoittamaan paikkaan. Edellisenä lukuvuonna hyväksytysti suoritettua kurssia voi korottaa elokuussa. Koko oppimäärän arvosanaa voi korottaa opintojen loppuvaiheessa. Opiskelija voi korottaa hylättyä ja hyväksyttyä kurssiarvosanaa osallistumalla uudelleen kyseisen kurssin opetukseen. 10
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukioasetus 810/1998, 13 1 mom) Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. (Lukioasetus 810/1998, 13 2 mom) Opintojen hyväksilukeminen Opiskelija voi lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut kurssit, jotka ovat keskeisiltä tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opiskelijan tulee aina ennen muualla suoritettavia opintoja hakea päätös opintojen hyväksiluvusta lukion rehtorilta. Lukiodiplomit Erkko-lukiossa voi suorittaa lukiodiplomeja taito- ja taideaineissa. Lukiodiplomin suorittaminen edellyttää opiskelijalta aktiivista opiskelua ja harrastuneisuutta siinä aineessa, jossa hän aikoo suorittaa diplomin. Erkko-lukiossa voi lukiodiplomin suorittaa musiikissa, liikunnassa, kuvataiteessa ja mediassa. Koulusta eroaminen Mikäli opiskelija haluaa erota Erkko-lukiosta kesken opintojensa, hänen tulee keskustella asiasta ryhmänohjaajansa sekä rehtorin kanssa. Eroaminen on tehtävä kirjallisesti, ja opiskelijan on jätettävä eroanomus henkilökohtaisesti rehtorille. Lukiolaki 24 : Eronneeksi katsotaan myös sellainen opiskelija, joka pätevää syytä ilmoittamatta on poissa opetuksesta, jos on ilmeistä, ettei hänen tarkoituksenaan ole jatkaa opintoja. Ylioppilastutkinto Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillistä tutkintoa. Opiskelijalla on mahdollisuus hajauttaa tutkinnon kokeet kolmelle peräkkäiselle kerralle. Opiskelija voi osallistua ylioppilastutkintoon, kun hän on suorittanut ennen kokeeseen osallistumista koeaineen pakolliset kurssit. Reaaliaineen kokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut reaaliaineen pakolliset kurssit. Ylioppilaskokeessa kokelaan tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta, joista äidinkielen koe on kaikille pakollinen. Muita pakollisia kokeita ovat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaalikoe. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään kahden eri tason kokeet. Kokelas voi valita, kumpaan kokeeseen hän osallistuu. Kuitenkin näissä aineissa vähintään yhdessä kokelaan on suoritettava vaativampi koe. Pakollisten kokeiden lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Opiskelijan on syytä huomioida tutkintoon ilmoittautuessaan, että pelkästään tutkintoaineen pakollisten kurssien suorittaminen ei riitä hyvään menestykseen ylioppilaskokeessa. Suositeltavaa 11
on, että opiskelija ilmoittautuu oppiaineiden ylioppilaskokeisiin vasta siinä vaiheessa, kun hän on suorittanut koeaineen pakolliset ja syventävät kurssit. Ylioppilaskokeet laaditaan oppiaineiden valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. 2.6 Juhlat ja tapahtumat Erkko-lukion juhlissa ja tapahtumissa koulun toiminta-ajatus, arvoperusta ja aihekokonaisuudet toteutuvat monin tavoin ja monitasoisesti. Kaikki koulun erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet luovat yhteisöllistä ilmapiiriä. Juhlien ja tapahtumien järjestämisessä opiskelijoiden harrastuneisuus, aktiivisuus, omaaloitteisuus ja vastuuntuntoisuus korostuvat ja ovat merkittäviä. Jokainen opiskelija saa tilaisuuden kokea sekä tapahtumia ja juhlia järjestäessään että niihin osallistuessaan myönteisen ja kannustavan ilmapiirin. Tapahtumat ja juhlat ovat Erkko-lukion yhteisiä tilaisuuksia, joihin koko kouluyhteisö osallistuu lukujärjestyksestä riippumatta. Juhliin pukeudutaan oman kulttuurimme perinteitä noudattaen juhlavasti, mikä on myös toisten kunnioittamista ja huomioon ottamista. Osa tilaisuuksista on yläasteen kanssa yhteisiä ja lukiolaisten käyttäytyminen on esimerkkinä nuoremmille koululaisille. Juhlat * Syksyn lakkiaiset ja itsenäisyysjuhla sotaveteraanien vapaudenviesteineen. * Joulujuhla. Juhla voi olla joko joulukirkossa käynti tai iltajuhla, jolloin järjestelyvastuussa on oppilaskunta. * Kevään lakkiaiset ja lukuvuoden päättäjäisjuhla Järjestelyistä vastaa juhlatyöryhmä, jonka koostumus tarkistetaan vuosittain. Työryhmässä on sekä yhteiskoulun että lukion edustajia. Yhteiset tapahtumat Tapahtuma Ajankohta Vastuu Osallistujat Aatospäivä vko 45 tai 46 Oppilaskunta Koko koulu Viestintäpäivä Viestintätiimi Koko koulu Penkinpainajaiset Helmikuu 3. vuosit., RO:t, reht. Koko koulu Potkiaiset Helmikuu 2. vuosit., RO:t 2. ja 3. vuosit. Vanhojen tanssit Helmikuu Esiintyjät, - yleisönäytös ja liik.opett., RO:t, koulunäytös lavasteryhmä Koko koulu Vanhempainillat RO:t järjestävät. Lukiodiplomien Toukokuu Opettajat ja rehtori Koko koulu esittelytilaisuus Aikakauslehtipäivä Marraskuu Viestintätiimi. 12
Muut tapahtumat tarkentuvat lukuvuosisuunnitelmassa ja niiden ajankohdat ilmoitetaan jaksokalentereissa. Koulun tilaisuudet taltioidaan, ja mahdollisuuksien mukaan ne ovat nähtävissä koulun kotisivuilla. 2.7 Järjestyssäännöt Yleinen käyttäytyminen Lukiossa käyttäydytään kohteliaasti, mm. tervehditään ja avataan tarvittaessa toiselle ovi. Ulkovaatteet ja -päähineet jätetään naulakkoon ja laukut naulakoiden alle tai ruokailun ajaksi niille merkittyihin paikkoihin. Omista arvoesineistä on syytä huolehtia. Kansliasta saa säilytyslokeroiden avaimia. Portaissa ja käytävillä pitää voida kulkea vapaasti; niille ei ryhmittäydytä istumaan kulkua estävästi. Kulkuneuvot pysäköidään liikennemerkein osoitetuille paikoille. Roskien paikka on roskakorissa. Oppitunnit Oppitunneille saavutaan ajoissa - se on kohteliasta toisia kohtaan. Laukkujen paikka luokassa on pulpetin naulassa tai lattialla. Siivoojien työtä helpottaa, kun pulpeteille ja luokkaan ei jää roskia eikä epäjärjestystä. Mobiililaitteiden käyttö koulussa Mobiililaitteiden (puhelin, tablet-laite, kannettava tietokone) käyttö opiskelun apuna on suotavaa. Viihdekäyttö ja pelaaminen ei sen sijaan ole sallittua oppitunneilla. Laitteiden käyttö ei saa häiritä oppituntia tai estää opiskelijan omaa oppimista. Koulu ei vastaa laitteiden kunnosta tai säilytyksestä. Mahdollisten vahinko- tai varkaustapausten varalle opiskelijan on itse otettava vakuutus. Väli- ja vapaatunnit Kirjasto ja aula on sisustettu vapaa-ajan viettoa varten. Kalusteet pidetään järjestyksessä ja tavarat paikoillaan. Keittiöpäädyn katos ja yleinen jalkakäytävä Koulutien ylittävän suojatien kohdalla eivät ole sopivia paikkoja oleskeluun. Kaikki työyhteisön jäsenet on vakuutettu tapaturman varalta. Vakuutus on voimassa koulumatkoilla ja kouluaikana ei vapaatunneilla poistuttaessa koulun alueelta. Myöhästyminen Kesken tunnin saapuminen häiritsee. Tällöin pyydetään anteeksi ja selvitetään syy. Mikäli opettaja ei saavu oppitunnille eikä hän ole etukäteen ilmoittanut asiasta, opiskelijat pyytävät naapuriluokan opettajaa avaamaan oven. Päivänavaus (klo 9.45-9.50) on esitystilanne, jota ei ole sopivaa keskeyttää. Luokkaan voi pyrkiä sen päätyttyä. Myöhästymiset vaikuttavat jatkuvan näytön kautta kurssiarvosanaan mikäli niitä on enemmän kuin 3 kpl. Poissaolot 13
Kaikkiin poissaoloihin on oltava hyväksytty syy. Hyväksyttävät poissaolon syyt koulussamme ovat opettajan tai rehtorin myöntämä lupa, huoltajan allekirjoittama kirjallinen todistus poissaolon syystä, terveydenhoitajan tai lääkärin kirjoittama todistus sairaudesta ja yli 18-vuotiailla, joilla ei ole huoltajaa, rehtorin lupa. Epäselvissä tapauksissa rehtorin tulkinta on ratkaiseva. Autokoulun ajotunnit eivät ole hyväksyttävä syy. Tutkinto (kirjallinen ja ajo), simulaatioajo, käsittelykoe ja liukkaan kelin harjoittelu ovat hyväksyttäviä syitä, joihin on anottava poissaololupa. Jokainen poissaolo on selvitettävä Wilman kautta tai opinto-oppaan yhteydessä olevalla poissaolojen seurantalomakkeella ao. opettajalle. Opettaja ei anna arvosanaa kurssista, jos opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja tai muuten poissaolojen määrä on niin merkittävä, ettei hän voi näytön puutteen vuoksi arvioida kurssia. Tästä opettaja antaa ohjeen jokaisen kurssin alussa. Luvan poissaoloon myöntää ryhmänohjaaja (enintään viisi päivää) tai rehtori. Jokainen pitää kirjaa omista poissaoloistaan. Poissaolleen opiskelijan on suoritettava kyseisten oppituntien tehtävät. Ruokailu Ruokarauha on jokaisen oikeus. Oma pöytäpaikka jätetään siistiksi ja tuoli nostetaan paikoilleen. Nämä ovat hyviä esimerkkejä nuoremmille ja helpottavat henkilökunnan työtä. Koulun juhlat ja teemapäivät Lukiossa on useita perinteikkäitä juhlia, joiden tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle ja tuoda miellyttäviä kokemuksia koulun arkeen. Juhlat ovat kaikille yhteisiä. Ne ohittavat lukujärjestyksen, eli niihin saavutaan, vaikkei oppituntia juuri silloin olisikaan. Hyvään käytökseen kuuluu tilanteeseen sopiva pukeutuminen. Ohjelmaan osallistuminen - niin pyydettäessä - on kohteliasta, samoin kuin aplodien antaminen. Juhlasta poistutaan vasta esityksen päätyttyä. Koeviikko ja ylioppilaskirjoitukset Koeviikon kokeista poistutaan opettajan ilmoittaman ajan kuluttua 15 minuutin välein opettajan ohjeen mukaan. Kokeesta poistuttua on syytä muistaa, että sinne vielä jääneet tarvitsevat työrauhan. Paras paikka oleskeluun ennen ruokailua on tällöin aula tai kirjasto. Käytävillä liikutaan hiljaa. Kokeissa käytetään vain koulun antamia vastauspapereita. Mobiililaitteiden käytöstä kokeessa antaa opettaja koekohtaisen ohjeen. Ylioppilaskirjoitusten järjestelyistä rehtori antaa erilliset ohjeet. Tupakointi ja päihteet Erkko-lukiossa noudatetaan tupakkalakia. Tupakointi ja tupakanomaisten tuotteiden (mm. sähkötupakka, nuuska) käyttö koulussa ja koulun tapahtumissa on kielletty. Koulussa ja koulun tapahtumissa ei saa pitää hallussaan huumaavia aineita tai alkoholia eikä esiintyä niiden vaikutuksen alaisena. Kurinpito ja rangaistukset Opettaja voi poistaa tuntia häiritsevän opiskelijan luokasta lopputunnin ajaksi turvatakseen muille työrauhan. Opiskelija voidaan turvallisuussyistä lukiolain 26 ja 26a :n perusteella erottaa enintään kolmeksi päiväksi. Opiskelijalle voidaan antaa häiritsevästä käyttäytymisestä, suoritusohjeiden ja 14
järjestyssääntöjen rikkomuksista kirjallinen varoitus. Jos edellä mainitut rikkomukset ovat toistuvia tai luonteeltaan vakavia, opiskelija voidaan erottaa määräajaksi koulusta. Rahapelit ja vedonlyönti on koulussa kielletty. Vilpin takia (esim. koevilppi, toisen tutkielman tai kirja-arvioinnin hyväksikäyttö, suora lainaus Internetistä lähdettä mainitsematta) kurssi jätetään opettajan ja rehtorin niin päättäessä kokonaan arvioimatta. Opiskelijalla on mahdollisuus kurssin suorittamiseen omassa koulussa käymällä vastaava kurssi uudestaan. Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Opettajalla ja/tai rehtorilla on oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat, säilytystila ja vaatteet em. vaarallisten esineiden löytämiseksi ja takavarikoida esineet lukiolain 26d-g :n nojalla. Soveltaminen ja tarkoitus Nämä säännöt koskevat kaikkia Erkko-lukiossa työskenteleviä, kun he ovat työjärjestyksen mukaisilla oppi- ja vapaatunneilla tai koulun muissa tilaisuuksissa. Säännöt on laadittu eri tahojen yhteistyönä, ja niiden tarkoitus on parantaa viihtyvyyttä sekä taata koulutyön sujuvuus. Koulun alue on lukion tontti. Suhde lainsäädäntöön Ensisijaisesti noudatetaan lukiolakia ja -asetusta sekä muuta kuhunkin tilanteeseen liittyvää lainsäädäntöä. Nämä järjestyssäännöt täydentävät ja täsmentävät niitä. 3. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 3.1 Ohjaussuunnitelma Lukion ohjaustoiminnan tavoitteena on auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan omaa opinto-ohjelmaansa sekä tukea häntä oppimisen taitojen kehittämisessä ja valintojen ja ratkaisujen tekemisessä. Ohjaus toteutetaan opetussuunnitelmassa ilmaistuihin tavoitteisiin ja arvopohjaan sekä edellä esitettyyn oppimis- ja tietokäsitykseen perustuen. (Liite 2 Ohjaussuunnitelma) 15
3.2. Erkko-lukion opiskeluhuollonsuunnitelma Opiskelijahuollon toteuttamisen tavoitteet ja toimintatavat Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, siirtää painopistettä nykyistä enemmän yksilökeskeisestä työstä yhteisölliseen työhön, siirtää painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön sekä vahvistaa opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta ja toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä Opiskelijahuollon palveluita ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Opiskelijahuoltoa toteutetaan sivistystoimialan, sosiaali- ja terveydenhoidon monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilöstöllä ja se on kaikkien yhteisössä työskentelevien tehtävä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on yksi Orimattilan kaupungin strategisista asiakirjoista. Suunnitelman sisällöstä on määrätty lastensuojelulain 12 :ssä ja oppilas ja opiskelijahuoltolain 12 :ssä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman ja se on huomioitava kaupungin talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Kuvaus opiskelijahuollosta Opetuksen järjestäjä asettaa opiskelijahuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset opiskelijahuoltoryhmät. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Orimattilan kaupungin kouluissa opiskelijahuoltoryhmien lisäksi toimivat pedagogiset tiimit koulunkäynnin tuen suunnittelemiseksi ja järjestämiseksi. Jokaisella ryhmällä ja pedagogisella tiimillä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki ryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi asiantuntijapalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. 16
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON OHJAUSRYHMÄ lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma paikallisen opetussuunnitelman kuvaus oppilas- ja opiskelijahuollosta koulukohtainen oppilas- ja opiskelijahuoltosuunnitelma REHTORIT + JOHTORYHMÄ KOULUKOHTAINEN OPISKELIJAHUOLTORYHMÄ koulun opiskelijahuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi koulukohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma REHTORI TERVEYDENHOITAJA PSYKOLOGI KURAATTORI MUUT TOIMIJAT *opetushenkilöstö jne. OPETUSHENKILÖSTÖ ERITYISOPETTAJA PSYKOLOGI MUUT TOIMIJAT PEDAGOGINEN TIIMI *lukiolakiin perustuva oppimisen tuki ASIANTUNTIJARYHMÄ *yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittäminen TAPAUSKOHTAI- SESTI KOOTTAVA RYHMÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen opiskelijahuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ohjausryhmä on kaupunkitasoinen ja sen puheenjohtajana toimii opetuspäällikkö. Ohjausryhmässä on edustajat sosiaali- ja terveystoimesta ja se tekee yhteistyötä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmään kuuluu edustus opetustoimen hallinnosta, lapsiperheiden sosiaalityöstä, hyvinvointi- ja terveydenedistämisen palveluista, peruskouluista, lukiosta, nuorisotoimesta, varhaiskasvatuksesta sekä oppilashuoltopalvelujen edustajana koulupsykologi. Koulukohtainen opiskelijahuoltoryhmä vastaa koulun opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa sivistystoimenjohtajan nimeämä rehtori tai apulaisrehtori. Opiskelijahuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmä tekee toimintasuunnitelmaan koulukohtaisen opiskelijahuollon toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen. Pedagoginen tiimi vastaa koulussa yhteisöllisen opiskelijahuollon toteuttamisesta ja arvioinnista. Tarvittaessa tiimi ohjaa käsiteltävät asiat asiantuntijaryhmään. Tiimin kokoonpano ja vastuuhenkilö määrätään vuosittain koulun toimintasuunnitelmassa. Pedagogiseen tiimiin kuuluu vähintään vastuuhenkilönä rehtori tai apulaisrehtori, luokanopettaja tai luokanvalvoja ja erityisopettaja. Koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja koulunuorisotyöntekijä kutsutaan pedagogiseen tiimiin tarvittaessa. 17
Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskelijahuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai opiskelijoiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää opiskelijan tai huoltajan suostumusta. 1. Opiskelijahuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskelijahuoltopalvelut Opiskelijahuollon palveluista muodostetaan toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskelijahuolto järjestetään yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena opiskelijahuoltona. Orimattilan opetustoimen johtoryhmä sekä oppilashuoltohenkilöstön esimiehet tekevät keväällä arvion koulujen opiskelija- ja oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä olevista opiskelijaja oppilashuoltopalveluista seuraavaa lukuvuotta varten. Arviossa huomioidaan koulun oppilasmäärän lisäksi mm. tehostetun ja erityisen tuen oppilaat. Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on tukea nuoren terveyttä, hyvinvointia sekä opiskelukykyä. Jokainen opiskelija kutsutaan terveystarkastukseen 1. tai 2. lukuvuonna. Terveystarkastukseen kuuluu sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotto. Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan vastaanotolta voi varata ajan opiskelukykyyn, mielenterveyteen, päihdeongelmiin, raskauden ehkäisyyn ja muuhun seksuaaliterveyteen tai rokotuksiin liittyvissä asioissa. Päivittäin on tarjolla myös ilman ajanvarausta toimivaa ns. sairasvastaanottoa. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. 18
Koulukuraattori Koulukuraattori on sosiaalialan ammattilainen koulussa. Kuraattoripalveluilla tuetaan oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia. Lisäksi työllä edistetään koko kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja läheisten kanssa. Koulukuraattorin työhön kuuluu nuoren tuen, hoidon ja tutkimuksen tarpeen arviointi ja suunnittelu nuoren kokonaisvaltainen toimintakyvyn, kasvun ja kehityksen tukeminen perhekohtainen työ ja vanhemmuuden tukeminen moniammatillinen yhteistyö nuoren asioissa yhteisötason työ (ryhmä-, luokka- ja koulukohtainen hyvinvointityö) opiskelija- ja oppilashuoltohenkilöstön konsultointi koulun opiskelijahuollolliseen suunnittelu- ja kehittämistyöhön osallistuminen Koulukuraattorilta saa apua, jos nuorella on pulmia koulunkäynnissä, kaverisuhteissa, kotiasioissa tai hänen elämässään tapahtuu merkittäviä muutoksia. Nuori voi saada koulukuraattorilta tukea myös omaan elämäänsä ja kehitykseensä liittyvissä asioissa. Kuraattori auttaa perheitä tekemään heille sopivia ratkaisuja nuorensa tukemiseksi. Huoltajat voivat keskustella kuraattorin kanssa esimerkiksi kotitilanteesta tai kasvatusasioista myös kahden kesken. Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa, jolla herää huoli opiskelijasta. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä opiskelija itse, perheenjäsen tai muu läheinen, terveydenhoitaja, psykologi, koulun henkilökunnan jäsen tai kuka tahansa yhteistyökumppani. Koulun aikuiset voivat nostaa nuorta koskevan huolensa esiin esimerkiksi konsultaatiokeskustelussa tai pyytämällä kuraattorin mukaan opiskelijan koulupalaveriin. Koulupsykologi Koulupsykologin tehtäviä hoitaa kaksi lasten ja nuorten psykologia. Koulupsykologi osallistuu koulujen ja esiopetuksen oppilashuoltoryhmien ja pedagogisten tiimien palavereihin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti sekä tarvittaessa (opiskelijan/huoltajan suostumuksella) opiskelijakohtaiseen asiantuntijaryhmätyöskentelyyn. Opiskelijakohtaiseen työskentelyyn voi sisältyä yhteydenpito mahdollisiin yhteistyötahoihin, esim. erikoissairaanhoitoon tai perheneuvolaan. Psykologityön tavoitteena on osana koulun opiskelijahuoltotyötä tukea koulunkäyntiä huomioimalla oppimiseen, psyykkiseen vointiin ja käyttäytymiseen liittyviä tekijöitä. Menetelminä ovat muun muassa kyky- ja/tai tunnepuolen yksilötutkimukset, opettajien konsultointi ja vanhempien ohjanta. Orimattilan sivistystoimi tarjoaa lasten ja nuorten psykologipalvelut. Peruspalvelukeskus Aava liikelaitos tarjoaa terveydenhoitaja-, lääkäri- sekä kuraattoripalvelut. Palveluiden käyttöä suunnitellaan yhdessä oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmässä. Orimattilan oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmä tekee oppilashuoltopalveluiden kehittämis-, koordinointi- ja arviointityötä. Yhteistyötä tehdään kaikilla oppilas- ja opiskelijahuoltotyön toteuttamisen tasoilla. Palveluita kohdennetaan yksittäisiin opiskelijoihin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liittyviin tehtäviin sekä opiskelijahuollon kehittämiseen ja seurantaan tarpeen mukaan. Kouluterveydenhoitajat, -lääkärit, -kuraattorit ja -psykologit kohdentavat työpanostaan eri osaalueisiin joustavasti ja tarpeen mukaan priorisoiden. 19
Erkko-lukiossa opiskelijahuollon kokonaistarve on vajaalla 20 %:lla opiskelijoista. Vajaa 10 % opiskelijoista käyttävät psykologi- ja kuraattoripalveluja lukuvuodessa. Opiskeluterveydenhuoltopalveluja käyttävät 30 % opiskelijoista ja kaikille opiskelijoille tehdään terveystarkastus kerran lukiokoulutuksen aikana. Lukiolaisilla on käytettävissä terveydenhoitajan, psykologin ja kuraattorin palvelut, jotka ovat luottamuksellisia ja maksuttomia lukuun ottamatta yli 18-vuotiaiden opiskelijoiden sairaanhoitopalveluja.. Opiskeluterveydenhuolto- ja kuraattoripalvelut tuottaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä ja psykologi- ja muut palvelut sivistystoimiala. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja. 2. Yhteisöllinen opiskelijahuolto ja sen toimintatavat 1 Yhteisöllinen opiskelijahuolto on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja toimia, joilla edistetään opiskelijoiden osallisuutta, oppimista, hyvinvointia ja terveyttä. Lisäksi edistetään ja seurataan opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Yhteisöllisen opiskelijahuollon lähtökohtana on opiskelijan ja huoltajan osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Toteuttamisessa otetaan huomioon sekä aikuistuvan nuoren itsenäisyyden tukeminen että huoltajien osallistuminen. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyö myös kunnan muiden nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Opiskelijoiden osallisuus opiskeluyhteisön turvallisuuden edistämisessä tukee hyvinvointia ja tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria ja se otetaan huomioon kaikessa oppilaitoksen toiminnassa. Läpi vuoden opiskeluyhteisön ja ympäristön terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävät käytettävissä olevat resurssit, hyvät työskentelyolosuhteet, opiskelijoille suodut vaikutusmahdollisuudet, ajanmukainen turvallisuussuunnitelma ja yhteisöllisten toimintatapojen käyttö. Opiskelijoiden osallisuus toteutuu Erkko-lukiossa toimivan oppilaskunnan kautta. Sillä on läsnäoloja puheoikeus opettajainkokouksissa sekä koulun johtokunnassa. Oppilaskunta järjestää itsenäisesti useita teemapäiviä lukuvuoden aikana. Kaikki koulun erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, kuten juhlat ja vanhempainillat, luovat yhteisöllistä ilmapiiriä. Erkko-lukion opiskelijahuoltoryhmän muodostavat johtoryhmä, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukuvuodessa, syyslukukauden alussa ja kevätlukukauden lopussa, sekä muulloin tarvittaessa. Pedagogisen tiimin jäsenet ovat rehtori, opinto-ohjaaja ja yksi ryhmänohjaaja jokaiselta vuositasolta. Tiimi kokoontuu kerran jakson aikana 20