www.pelituki.fi Tavoitteena pelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittäminen Keski- ja Itä- Suomessa
Mikä on Pelineuvola? Koulutusta kevyempi Vuorovaikutteinen Konsultaatiota
Digi- ja rahapelaaminen Määritelmä Rahapelaaminen Kaikki pelaaminen, jossa voitto tai tappio on rahaa tai rahanarvoista Digipelaaminen Tietokone-, konsoli- ja mobiilipelaaminen ilman rahapanosta. Yleisyys 79 % satunnaisia, 52 % aktiivisia pelaajia 74 % satunnaisia, 53 % aktiivisia pelaajia Tarjonta Yksinoikeudella Veikkaus (jakelu vähittäiskauppa ja internet) kv. nettitarjonta Yksityiset peliyhtiöt (jakelu vähittäiskauppa ja nettipalvelut) Sääntely Arpajaislaki Yksinoikeusjärjestelmä haittojen rajoittamiseksi Yhtenäinen ikäraja 18 v. Kuvaohjelmalaki Ikärajaporrastus haitallisten sisältöjen mukaan 3,7,12,16 ja 18 v. (PEGI-järjestelmä)
Digipelaamiseen liittyvät haitat Nuoret ovat erityisen alttiita pelihaitoille. Digitaalisten pelien haitat liittyvät usein elämänhallintaan. Arjen hallinnan ongelmat voivat näkyä vaikeuksina opiskelussa, työn teossa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa. Haitat voivat olla Fysiologisia (tuki- ja liikuntaelinten haittoja, silmien väsymistä, väsymystä) Sosiaalisia (haitat perhe- ja kaverisuhteissa) Arjen hallintaan liittyviä (vuorokausirytmi, ajankäyttö, velvollisuuksien laiminlyönti) Työhön ja opiskeluun liittyviä (väsymys, poissaolot, keskittymiskyky)
Ongelmallinen pelaaminen Ongelmien yleisyys Rahapelaaminen Väestössä ongelmallisesti pelaavia 3,3% (miehet 4,2% - naiset 2,4%), peliriippuvaisia 1,3 % Digipelaaminen Ei väestötason tutkimusta (arvio kv. tutkimuksen pohjalta: ongelmallisesti pelaa nuorista ikäluokista 1-4%) Diagnoosit Hoito Pelihimo (ICD-10) Rahapeliriippuvuus (DSM 5) Päihde- ja mielenterveyspalvelut ei ole Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Ongelmallinen digipelaaminen Pelaajan on itse vaikea hallita pelaamistaan, ja pelaaminen vaikuttaa jatkuvasti haitallisesti muuhun elämään. (Nuoret pelissä aineisto) Nuoret kuvaavat ongelmallista pelaamista hallinnan menetyksen, pelihaittojen, vahvan uppoutumisen ja ajankäytön yksipuolisuuden kautta. (Pelituen nuorten kysely 2013)
Ongelmallinen digipelaaminen Runsaskaan pelaaminen ei suoraan tarkoita ongelmaa, ongelmia syntyy vasta kun pelaaminen vaikuttaa elämään ja arjen hallintaan haitallisesti. Ongelmallinen pelaaminen on usein oire muista ongelmista. Virtuaaliseen maailmaan on helppo paeta esim. yksinäisyyttä tai perheen sisäisiä ristiriitoja. Pelien toiminta voi viedä ajatukset hetkellisesti pois ikävistä tunteista, mutta ongelmat jäävät käsittelemättä.
DSM-V: ehdotetut kriteerit pelihäiriölle (Internet Gaming Disorder) Pelit mielessä jatkuvasti Vieroitusoireet Toleranssi tarve käyttää yhä enemmän aikaa Epäonnistuneita kontrolliyrityksiä Aiemmat harrastukset eivät kiinnosta Yletön pelaaminen ongelmatiedosta huolimatta Pelaamisen määrään liittyvä harhauttaminen Pakopelaaminen Työpaikan, ihmissuhteen tai tärkeän mahdollisuuden menetys
GASA (Game addiction scale for adolescents) testi nuorten viihdepelaamisen ongelmallisuuden arviointiin Ajatteletko pelaamista pitkin päivää? Oletko pelannut kauemmin kuin suunnittelit? Pelaatko unohtaaksesi ikävät asiat? Oletko epäonnistunut yrittäessäsi vähentää pelaamistasi? Oletko ärsyyntynyt jos ei ole ollut mahdollista pelata? Oletko valehdellut pelaamisestasi? Oletko laiminlyönyt pelaamisen takia opiskelua, työtä tai harrastuksia? ei harvoin joskus usein erittäin usein GASA on kehitetty rahapeliongelmien arviointiin tehtyjen kriteerien pohjalta ja testattu tutkimuskäytössä (Lemmens, Jeroen & Valkenburg, Patti & Jochen, Peter 2009. Development and validation of a game addiction scale for adolescents. Media Psychology, 12:77-95. Routledge. Taylor & Francis Group LLC.). Suomennettu ja muokattu Pelituki-hankkeessa.
Ajatteletko pelaamista pitkin päivää? Kysymys mittaa pelaamisen merkittävyyttä (salience), joka on toissijainen kriteeri. Oletko pelannut kauemmin kuin suunnittelit? Kysymys mittaa toleranssia (tolerance), joka on toissijainen kriteeri. Pelaatko unohtaaksesi ikävät asiat? Kysymys mittaa pelaamisen käyttöä mielialan säätelyyn (mood modification), joka on toissijainen kriteeri. Oletko epäonnistunut yrittäessäsi vähentää pelaamistasi? Kysymys mittaa taipumusta retkahduksiin (relapse), joka on ensisijainen kriteeri. Oletko ärsyyntynyt, jos ei ole ollut mahdollista pelata? Kysymys mittaa pelaamattomuuteen liittyviä vieroitusoireita (withdrawal), jotka ovat ensisijainen kriteeri. Oletko valehdellut pelaamisestasi? Kysymys mittaa pelaamiseen liittyviä ristiriitoja (conflict), jotka ovat ensisijainen kriteeri. Oletko laiminlyönyt pelaamisen takia opiskelua, työtä tai harrastuksia? Kysymys mittaa pelaamisesta aiheutuvia ongelmia (problems), jotka ovat ensisijainen kriteeri. Mittaristossa on seitsemän pelaamisen ongelmallisuuden kriteeriä, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta pelaamista voitaisiin pitää ongelmallisena. Jos vastaus kaikkiin kohtiin on usein tai erittäin usein, on pelaaminen todennäköisesti ongelmallista. Vähintään joskus -vastaukset ensisijaisia kriteerejä mittaaviin kysymyksiin 4-7 kertovat toistuvista pelihaitoista ja mahdollisesti ongelmallisesta pelaamisesta. Alkuperäisessä mittaristossa ei ole määritetty ensisijaisia kriteerejä, mutta useiden tutkimusten perusteella (esim. Charlton & Danforth: Distinguishing addiction and high engagement in the context of online game playing. Computers in Human Behavior 23 (2007) 1531-1548) näyttää siltä, että toissijaiset kriteerit eivät erottele pelaamiseen runsaasti panostavia harrastajia ongelmapelaajista. Tämän vuoksi Pelituki-hankkeen muokatussa mittaristossa on määritelty ensisijaisiksi ne kriteerit, joiden täyttyminen viittaa selvimmin ongelmalliseen pelaamiseen. Kriteerien ohella tulisi tarkastella vastaajan pelaamiseen käyttämää aikaa, yksinäisyyttä, tyytyväisyyttä elämään, sosiaalista kompetenssia ja aggressioita.
Kolmiportainen kartoituksen ja tuen malli Arjen kartoitus Pelaamisen kartoitus Muutoksen tuki Puheeksiotto: 1. Mitä ja miksi pelaa? Mitä saa pelaamisesta? 2. Onko haittoja? Millaisia? 3. Tee yhteenveto 4. Anna palautetta. 5. Selvitä tarvittaessa halu ja kyky muutokseen.
Jos oli ongelmia, niin Mitä sitten? Kuka hoitaa? Missä? Miten?
Voiko pelejä käyttää? Pelaaminen on harrastus ei huume Pelikeskustelun 4 H: Haitta, Hyöty, Huoli ja Hupi Peleillä voi (ainakin): Kutsua Osallistaa Kuntouttaa Opettaa
KIITOS! www.pelituki.fi