Tuotantoeläimiä ja eläinetiikkaa kouluvierailijoiden materiaali Tuotantoeläimiä ja eläinetiikkaa -kouluvierailumateriaali koostuu 17 kalvosta. Materiaali soveltuu hyvin yhden oppitunnin mittaiselle vierailulle. Pidemmälle vierailulle voit liittää esitykseen lisää dioja (löytyvät esityksen lopusta), näyttää videoita tai teettää oppilaille enemmän tehtäviä, joita löytyy tämän materiaalin lopusta. Vierailun tarkoituksena on herättää paljon keskustelua ja saada oppilaat pohtimaan eläinsuhdettaan. Joskus oppilaat ovat ujoja. Parhaiten keskustelua syntyy pareittain tai pienryhmissä tai vaikkapa käsiäänestyksellä. Vierailun aikana voit hyödyntää ns. ryhmämuistia, eli kirjoittaa ylös syntyneitä huomioita, kysymyksiä ja mielipiteitä. Parhaimmillaan ryhmämuisti toimii niin, että se on esillä kaiken aikaa (liitutaulu), mutta jos tämä ei ole mahdollista, voit kirjoittaa huomioita ylös paperin palalle ja hyödyntää tunnin lopussa esim. suuresta osasta luokkia löytyvää dokukameraa. Tässä materiaalipaketista löytyy jokaiselle dialle pohjatietoa. Lisää tietoa aiheesta saat teoksesta Ympäristön suojelu ja eläinten oikeudet sekä mm. Animalian nettisivuilta. 1. Otsikkodia: Tuotantoeläimiä ja eläinetiikkaa Pidä tämä dia esillä oppilaiden tullessa luokkaan. Voit kertoa oman nimesi ja hieman itsestäsi ( Olen Anna ja opiskelen Helsingin yliopistossa...). Kerro, että toimit Animalian vapaaehtoisena kouluvierailijana ja muutakin itsestäsi jos haluat. Voit kysyä onko järjestö ennestään tuttu. Voit johdatella aiheeseen ja selvittää yleisösi tietotason kysymällä lisää: Oletko pohtinut eläinten hyvinvointiin, eläinten hyödyntämiseen jne. liittyviä kysymyksiä? Pyritkö jo vaikuttamaan ostamalla esim. eläinkokeetonta kosmetiikkaa. Voit kertoa myös, että et näytä raakaa materiaalia, et tuomitse etkä käännytä. Otsikon sanan eläinetiikka voi myös selittää: etiikka on oppia oikeasta ja väärästä. Eläinetiikassa pohditaan mikä on oikein ja mikä on väärin suhteessa eläimiin. 2. Eläinsuojeluliitto Animalia ry perustettu 1961 3 pääkohdetta: tuotantoeläimet, koe-eläintoiminta sekä turkistarhaus vastustaa sellaista eläinten kohtelua, joka aiheuttaa eläimille kärsimystä tai estää olennaisesti niiden lajityypillistä käyttäytymistä toimii tiedottamalla, kampanjoimalla ja vaikuttamalla lainsäädäntöön. toimii laillisin keinoin Kerro lyhyesti Animaliasta.
Lisätietoa: Järjestön ikää voi painottaa, alun perin järjestö vastusti tuskallisia eläinkokeita tilanteessa, jossa ei ollut mitään lainsäädäntöä eläinten hyvinvointia turvaamaan. Muutos nykyiseen on suuri! Kerro myös Animalian toimintamuodoista: toimimme laillisesti tiedottamalla, kampanjoimalla ja vaikuttamalla lainsäädäntöön. Animalia järjestää kampanjoita, tapaa poliitikkoja, on erilaisissa neuvottelukunnissa, antaa lausuntoja mm. lainsäädäntöön liittyen. Mutta asiantuntijuuden lisäksi Animalia on myös kansalaisjärjestö, jossa toimii paljon vapaaehtoisia. Järjestö järjestää tempauksia ja esittelee eläinasiaa erilaisissa tapahtumissa. 3. Tällä tunnilla Kerrotaan miten eri tavoilla voidaan suhtautua eläimiin Tutustutaan maatalous- ja turkiseläinten oloihin Pohditaan, miten itse voit auttaa eläimiä ja vaikuttaa asioihin Kerro, että toivot tunnista tulevan keskustelevan. Sinut voi keskeyttää koska tahansa, jos tulee kysyttävää tai haluatte pohtia tarkemmin jotain aihetta. 4. -5. Tehtävädiat 1. Suomessa tarhataan turkiksiksi (KAIKKIA) a) Kettuja b) Naaleja c) Hillereitä 2. Turkis on a) Todella ympäristöystävällinen luonnontuote b) Ympäristöystävällisempi kuin tekoturkki c) Haitallisempi ympäristölle kuin tekoturkki 3. Kuinka monta broileria teurastettiin Suomessa vuonna 2012 a) 590 000 b) 1 590 000 c) 59 000 000 4. Kuka tai ketkä seuraavista kuuluisuuksista ovat kasvissyöjiä? (KAIKKI) a) Nyrkkeilijä Mike Tyson b) Yhdysvaltain entinen presidentti Bill Clinton c) Näyttelijä Natalie Portman d) Laulaja Avril Lavigne Jaa oppilaille eri väriset kyltit A, B ja C. Käykää läpi dioissa olevat kysymykset, pyydä oppilaita äänestämään kyltillä oikeaksi arvelemaansa vastausta. Vastauksista voi keskustella hetken, mutta asioihin perehdytään lisää myöhemmin, joten ei kannata kuluttaa liian pitkää aikaa tähän. Muista kerätä äänestyskyltit takaisin. Vaihtoehtoisesti käsiäänestys tms. Oikeat vastaukset on lihavoitu.
6. Eläinten luokittelu ja kohtelu sama eläin voi olla lemmikkieläin, turkiseläin, haittaeläin, tuotantoeläin, villieläin, koeeläin ENNEN KALVOA! Voit ennen kalvon näyttämistä kysyä oppilailta Millainen eläin on kani? Missä se elää sinun mielikuvassasi? Oppilaat kertovat erilaisia ympäristöjä kanille ja voit näyttää eri luokat lopuksi. Lisätietoa: Ihminen luokittelee eläimen sillä perusteella, mihin olosuhteisiin eläin on sattunut syntymään. Esimerkiksi rotta voi olla haittaeläin, villieläin, koe-eläin ja lemmikkieläin. Eläin ei kuitenkaan tunne eri tavalla, vaikka se olisi syntynyt eri olosuhteisiin. Kani luokitellaan kaikkiin yllä oleviin luokkiin. Lemmikkieläimenä kania pidetään aktiivisena eläimenä, jota pitää virikkeellistää, koe-eläimenä kaneja käytetään hyvin paljon, kaneja kasvatetaan niistä saatavan villan ja turkisten vuoksi, sen lihaa syödään, se on vahinkoeläin joka syö puistoissa pensaita ja villieläin, jonka jälkiä etsitään metsäretkillä. Esimerkiksi eräässä kokeessa eläinkokeissa käytetyt kesyrotat päästettiin laajalle pihamaalle. Rotat alkoivat käyttäytyä kuten villinä elävät lajitoverinsakin, vaikka olivat ikänsä eläneet pienessä häkissä. i Saman eläinlajin kohtelu ja sitä koskeva lainsäädäntö on erilaista riippuen eläimen käyttötarkoituksesta. Kanin lisäksi rotta on hyvä esimerkki. Luokittelu vaihtelee myös kulttuurien välillä, meillä koiraa ei syödä, jossain muualla sen syöminen on normaalia. Muslimit eivät syö sikaa, meille sen syöminen on arkipäivää. Eläinten kohtelu on hyvin erilaista. Esimerkiksi eläinsuojelulainsäädäntö antaa erilaisia ohjeita eläinten pidosta ja kohtelusta. Esimerkiksi kani voi olla lemmikki, turkiseläin ja koe-eläin. Eläintarhassa ketulla täytyy olla tilaa 600 m², Turkistarhalla saman lajin eläinyksilöllä on tilaa vain 0,8 m 2 Eläintarhassa ii : Koiraeläimillä (< 10 kg; esimerkiksi ketut, supikoirat, naalit) on oltava ulkotarha, jonka pintaala on vähintään 600 m². Lisäksi eläimillä on lajin tarpeiden niin vaatiessa oltava sisätilaa vähintään 5 m² eläintä kohden, kuitenkin siten, että pinta-alan on tällöin oltava aina vähintään 25 m². Sisätilan on lajin tarpeiden niin vaatiessa oltava lämmitettävä.
Turkistarhalla: Ketun häkissä on oltava tilaa vähintään: Pinta-ala (m²) Täysikasvuinen eläin 0,8 Emo pentueen kanssa 2,0 Kaksi vieroitettua pentua* 1,2 *Jos häkissä pidetään useampaa kuin kahta vieroitettua pentua, on lisätilaa oltava kutakin seuraavan pentua kohden vähintään 0,5 m². Häkin leveyden on oltava vähintään 75 cm ja pituuden vähintään 100 cm. Häkin korkeuden on oltava vähintään 70 cm. 7. Eläimen tunteet Eläimet tuntevat kipua, mielihyvää, pelkoa ja iloa. Ero lemmikin ja tuotantoeläimen välillä on vain ihmisen mielessä. ENNEN KALVOA! Kysy oppilailta kenellä on lemmikkejä tai eläinystäviä? Keskustelkaa siitä, mitä heidän tuntemansa eläimet (lemmikit, hevoset ratsastustalleilla, naapurin koira) tarvitsevat voidakseen hyvin. Voit tarvittaessa johdatella keskustelua lisäkysymyksillä: Mitä heidän tuntemansa eläimet osaavat, temppuja, käskyjä, jotain itse keksimiään jekkuja? Mitä tuntemasi tuntee ja ajattelee erilaisissa tilanteissa (yksin jäädessään, autoon mennessä, eläinlääkärillä, ruokaa saadessaan, lenkille lähdettäessä, kivan lelun saadessaan jne. Voit itse keksiä lisää esimerkkejä). Tuo esille se, että jokainen eläin on yksilö, jokaisella on oma persoonansa. Tehtävän tarkoitus on saada oppilaat miettimään omakohtaisia kokemuksiaan eläimistä, saada heidät pohtimaan mikä on tärkeää juuri heille ja kasvattaa tunneside eläimiin. Tee lyhyt kooste oppilaiden vastauksista keskustelun päätteeksi. Lisätietoa: Eläimille ei vaadita ihmisoikeuksia, vaan jokaiselle yksilölle sen tarvitsemat lajinmukaiset oikeudet. Esimerkiksi eläimille ei haluta oikeutta äänestää vaan sialle oikeus tehdä pesä, minkille uida ja kanalle elää lajille ominaisessa sosiaalisessa ryhmässä. Koira ei tarvitse oikeuttaa äänestää, jänikset eivät tarvitse oikeutta lapsien päivähoitoon, siat eivät tarvitse oikeutta balettitunteihin jne
8. Arvokkaan rajat Kuka tai mikä tarvitsee huolenpitoa ja suojelua? Ihminen Kehittyneempi eläin Kaikki eläimet Kasvit Kaikki, mikä elää Myös eloton luonto, kuten kallio Entä metsällä, maaperällä tai ilmakehällä? o Esimerkiksi vuorenrinteet ja meret ovat lukuisten kasvi- ja eläinlajien elinympäristöä ja jos niille annetaan itseisarvoa, tulee säilyttää myös niiden elinympäristöt. Elotonta luontoa ei voi erottaa niistä. TAI: Ketä sinä suojelet? Mihin luokka vetää huolenpidon rajat,? Voit myös kertoa, mihin itse vedät rajan ja selittää, miksi siihen rajanvetoon olet päätynyt. Voit myös todeta, ettei oikeaa vastausta rajan vetoon ole, vaan jokainen päättää itse rajansa. Lisätietoa: Arvot jaotellaan usein itseisarvoihin ja välinearvoihin. Asia, jolla on välinearvo, voidaan vaihtaa johonkin toiseen tai se on korvattavissa jollain muulla. Metsä on arvokas paperin raaka-aineena tai kettu turkkinsa vuoksi Esimerkiksi kauniin pöydän saa mitä luultavimmin ostettua jollakin hinnalla, vaikka niillä olisikin tunnearvoa. Sillä, mitä ei voi myydä millään hinnalla eikä vaihtaa mihinkään muuhun, on itseisarvoa. Jos jollakin on itseisarvoa, sillä on myös oikeus sitä kunnioittavaan kohteluun Vertailukohteeksi voi ottaa ihmisarvon. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan ihmisarvoon kuuluu koskemattomuus, oikeus elämään, vapaus ja tasa-arvo. iii Kaikilla ihmisillä on ihmisarvo yksilöinä riippumatta henkilön ominaisuuksista tai kyvyistä. Riittää, että on ihminen. Ympäristöetiikka ulottaa itseisarvon myös luontoon ja eläimin: Kaikki elämä on arvokasta, ei vain ihmisen elämä Eläinoikeusajattelussa eläin nähdään itseisarvoisena olentona jolla on tiettyjä oikeuksia. Esimerkiksi lihansyöntiä pidetään eläinten oikeuksien loukkauksena. Esimerkkinä voi kertoa Lucy-simpanssin tarinan: http://en.wikipedia.org/wiki/lucy_temerlin Lucy kasvoi ihmisten kanssa ja oppi käyttämään viittomakieltä. Lucy osoitti mm. ymmärtävänsä kuoleman käsitteen sekä osasi valehdella. Molemmat asioita, joita on pidetty mahdollisena vain ihmisille.
9. Tuotantoeläimet: otsikkodia Kerro luokalle lyhyesti mitä tuotantoeläimellä/kotieläimellä tarkoitetaan. Tulevissa dioissa keskitytään vain muutamaan: kanoihin, sikoihin ja nautoihin. Lammas, vuohi, sika ja nauta ovat eläneet ihmisen kanssa n. 10 000 vuotta. iv Domestikaatio eli kesyyntyminen eläimet ovat muuttuneet perimältään villejä sukulaisiaan kesymmiksi sisältää myös toisen ulottuvuuden, opitun kesyyden. v Eläinten ulkonäkö on muuttunut jonkun verran domestikaation aikana, mutta perustavat käyttäytymistarpeet ovat edelleen pitkälti samoja kuin luonnonvaraisilla lajeilla Kotieläinten jalostuksessa on kiinnitetty huomiota enimmäkseen ulkoisiin ominaisuuksiin (turkin väri tai runsas poikasten tai maidon tuotanto), eikä niinkään käyttäytymispiirteisiin. vi Eläinten lajinmukaista käyttäytymistä voi tutkia seuraamalla eläinten villejä sukulaisia luonnossa tai päästämällä domestikoituneita eläimiä niiden lajityypilliseen ympäristöön Esimerkiksi kanojen esi-isiä punaisia viidakkokanoja on tutkittu niiden luontaisessa elinympäristössä Intiassa sekä San Diegon eläintarhan laajoilla alueilla. Domestikoituneiden kanojen käyttäytymistä on tutkittu vapauttamalla lintuja skotlantilaiselle saarelle. vii Lisätietoa runsaasti Eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu-oppaasta. 10. Sika ENNEN KALVOA! Ennen dian näyttämistä, pyydä oppilaita miettimään millaisissa oloissa siat elävät. Millaisia kuvia he ovat nähneet mainoksissa tai tuotepaketeissa? Voit johdatella heitä miettimään Totta vai tarua -leikillä: - lihasiat ulkoilevat - Suomen laki määrää sialle (vanhanaikaisen) Helsingin Sanomien aukeaman kokoisen tilan - Sika on yhtä älykäs kuin koira - jne. Tai johdatella heitä miettimään: - millaisessa paikassa siat elävät? - mitä siat tekevät? - ulkoilevatko siat? Näytä sitten dia kuvineen. Kuvissa on tavanomainen sikala, jossa emakko on porsimishäkissä ja luomusikala. Keskustelkaa hetki huomaamistanne eroista sekä siitä mitä sika tarvitsee lajinmukaiseen elämään. Lisätietoa saat alta ja Eläinten oikeudet ja ympäristönsuojeluoppaasta.
Lisätietoa sioista: Suomen eläinsuojelulainsäädännön mukaan satakiloisella sialla täytyy olla tilaa 0,65m² Eli vähän enemmän kuin sanomalehden aukeama. Käytännössä tiloilla kuitenkin on yhdellä sialla tilaa noin 0,9m² Virikkeitä on vähän tai ei ollenkaan Esimerkiksi sioille saatetaan heittää kerran päivässä sanomalehti revittäväksi tai kauhallinen sahapurua. viii Luonnossa siat ovat ahkeria tutkijoita, jotka tonkivat kärsällään maata pitkin päivää. ix Makuu-/poikimispesän rakentaminen Sekä sialle että kanalle on tärkeää rakentaa pesä ennen poikimista/munimista. Jos eläimille ei anneta pesäntekomateriaalia, ne eivät voi rakentaa pesää. Sika kuitenkin yrittää pakonomaisesti rakentaa pesää, vaikka pesäntekomateriaalia ei olisikaan. x Kehonhuolto (nuoleminen, sukiminen, rypeminen) Esimerkiksi siat eivät hikoile, vaan ne vilvoittelevat itseään rypemällä. Jos sikaloissa ei ole ulkoisia lämmönsäätelykeinoja, siat saattavat kieriskellä omassa ulosteessaan vilvoittaakseen itseään. Lajinmukaisissa olosuhteissa siat eivät koskaan kierisi omassa ulosteessaan. xi 11. Nauta ENNEN KALVOA! Ennen dian näyttämistä, pyydä oppilaita miettimään millaisissa oloissa lypsylehmät elävät. Millaisia kuvia he ovat nähneet mainoksissa tai tuotepaketeissa? Voit johdatella heitä miettimään Totta vai tarua -leikillä: - Suomen laki ei salli navetoita, joissa lehmät eivät voi kääntyä - Voit kysellä mm. lehmä tuottaa luontaisesti maitoa samoin kuin esim. kana munia - Lypsylehmät hoitavat vasikoitaan, kun ne ovat pieniä Tai johdatella heitä miettimään: - millaisessa paikassa lehmät elävät? - elävätkö lehmät ja vasikat yhdessä? - jne. Näytä sitten dia kuvineen. Kuvissa on tavanomainen parsinavetta ja ulkoileva lypsylehmä. Keskustelkaa hetki huomaamistanne eroista sekä siitä mitä nauta tarvitsee lajinmukaiseen elämään. Voit näyttää Dancing Cows-videon Youtubesta (linkki materiaalin alussa). Lisätietoa saat alta ja Eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu-oppaasta. Muutamia faktoja: Eläinten liikkumista saatetaan rajoittaa esim. kytkyillä tai häkeillä siten, etteivät ne voi aina toteuttaa edes perustarpeitaan Esimerkiksi 60 % lypsylehmistä elää parsinavetoissa eli kytkettynä xii suurimman osan vuodesta. (Lain mukaan parressa pidettävien nautojen on päästävä jaloittelemaan kesällä 60vrk. xiii ) Lypsylehmien pito parressa estää nautojen lajinmukaista käyttäytymistä, kuten liikkumista, kehonhoitoa ja sosiaalista kanssakäymistä. xiv
Eläimet teurastetaan selvästi entistä nuorempina nopeaan kasvuun keskittyneen jalostuksen ja toisaalta tuotantorasitussairauksien vuoksi Naudat teurastetaan keskimäärin noin viiden vuoden iässä. Vielä noin 30 vuotta sitten lehmiä pidettiin kaksi vuotta pidempään. Yleisimmät teurastussyyt ovat utaretulehdukset ja hedelmällisyyshäiriöt. xv Laiduntamiseen ja liikkumiseen laajoilla alueilla Esimerkiksi naudat vaeltavat päivässä luontaisesti noin neljä kilometriä xvi, parressa ne eivät voi liikkua juuri lainkaan. xvii 12. Kana ENNEN KALVOA! Ennen dian näyttämistä, pyydä oppilaita miettimään millaisissa oloissa munijakanat ja broilerit elävät. Millaisia kuvia he ovat nähneet mainoksissa tai tuotepaketeissa? Voit johdatella heitä miettimään Totta vai tarua -leikillä: - munijakanoille tyypillinen elintila Suomessa on A4-paperiarkin verran - vapaan kanan munat ovat oikeasti vapaina eläneiden kanojen munia - jos syntynyt kana on naaras, siitä tulee munijakana, kukonpjista tulee broilereita eli lihakanoja Tai johdatella heitä miettimään: - ulkoilevatko kanat ja broilerit? - millaisissa ryhmissä kanat elävät? - missä/minkä kokoisissa häkeissä munijakanat elävät? - jne Näytä sitten dia kuvineen. Kuvissa on tavanomainen virikehäkkikanala ja ulkoileva maatiaiskana sekä broilerihalli. Keskustelkaa hetki huomaamistanne eroista sekä siitä mitä kana tarvitsee lajinmukaiseen elämään. Lisätietoa saat alta ja Eläinten oikeudet ja ympäristönsuojelu-oppaasta. Muutamia faktoja: Esimerkiksi broilerit saavat kuljeskella vapaana hallissa, mutta suuri eläintiheys rajoittaa niiden liikkumisvapautta. Yhdellä broilerilla on tilaa reilusti alle yhden A4-paperiarkin verran (näytä paperiarkkia) (454-555cm²) xviii, xix Esimerkiksi broilerihallissa eläinlääkäri käy hyvin harvoin. Vaikka ihminen tekisi tauotta töitä 12 h vuorokaudessa, jäisi hänelle 40 000 broileritilalla xx yhtä lintua kohti aikaa vain noin yksi sekunti. Broilereiden kasvatusaika oli vielä 1960-luvulla 63 vrk, kun se nyt on noin 36 vrk. Broilerin lihasmassan paino on kuitenkin melkein kolminkertaistunut (Lihasmassa on noussut 700-900 grammasta 2000 grammaan). xxi Esimerkiksi lattiakanaloissa on tuhansia kanoja, jolloin kanat eivät pysty muodostamaan arvojärjestystä. Tällöin esiintyy mm. kannibalismia ja höyhenten nokkimista. Luonnossa kanat elävät noin 1-30 kanan parvissa. Parveen kuuluu myös muutama kukko. xxii
Ruoan etsiminen kuopsuttamalla, tonkimalla Esimerkiksi kanat etsivät ruokaa, vaikka niille tarjoaisi ruokaa suoraan eteen. xxiii Tavanomaisissa häkkikanaloissa ruoan etsimiskäyttäytyminen on vaikeaa. xxiv Makuu-/poikimispesän rakentaminen Sekä sialle että kanalle on tärkeää rakentaa pesä ennen poikimista/munimista. Jos eläimille ei anneta pesäntekomateriaalia, ne eivät voi rakentaa pesää. Sika kuitenkin yrittää pakonomaisesti rakentaa pesää, vaikka pesäntekomateriaalia ei olisikaan. xxv 13. Turkistarhaus Kuvia Suomessa tarhattavista turkiseläimistä vapaana ja häkissä. Ylh. vasemmalla supikoira, sen alla naali (eli sinikettu), alhaalla hilleri ja oikealla minkki. Kerro ryhmälle mitä eläimiä kuvissa näkyy. Pyydä ryhmää katsomaan kuvia ja miettimään: millainen eläin kettu on? Mitä se tarvitsee voidakseen hyvin? Entä hilleri? Onko jollain lemmikkinä fretti, mitä se tarvitsee voidakseen hyvin? Entä minkki? Kerro samalla vastauksia alhaalta: Voit johdatella heitä miettimään Totta vai tarua -leikillä: - 90 % turkiseläimistä teurastetaan somisteita varten - kaunis, tuuhea turkki kertoo hyvinvoivasta eläimestä - turkiskettu on kesyyntynyt kotieläin Voit näyttää Furcoat-videon Youtubesta. Suomalaistarhoilla yleisimmät lajit ovat: sinikettu (naali) hopeakettu (kettu) minkki Muita tarhattavia eläimiä ovat mm. suomensupi (supikoira), soopeli, chinchilla, hilleri, rämemajava eli nutria sekä kani. xxvi, xxvii Suomi on maailman suurin siniketun nahkojen tuottaja. xxviii Suomessa elää yli neljä miljoonaa turkiseläintä. xxix Yli 90 % ketunnahoista käytetään turkissomisteina: takinkauluksissa, hihansuissa, kengän koristeissa, jopa korvakoruissa xxx Suomessa on jalostettu turkiseläimiä (eläinlajista riippuen) vasta 30-90 vuotta. xxxi Esimerkiksi nautaa on jalostettu 8000 vuotta ja koiraa yli 10 000 vuotta. xxxii Vuoteen 1991 saakka otettiin siitoseläimiä myös suoraan luonnosta, jotta saataisiin eläinkantaan tuoretta verta. Vuonna 1991 tämä kiellettiin lailla. xxxiii Tarhattavat eläinlajit ovat luonnossa aktiivisia petoeläimiä, joilla on voimakas tarve liikkua. Liikunnantarve ei katoa ruokkimalla. xxxiv Jokainen koiranomistaja tietää, ettei liikunnantarve katoa sillä, että koiralle annetaan toinenkin kupillinen ruokaa. Luonnossa näiden eläinten elinympäristö on vaihteleva ja virikkeellinen xxxv
Luonnossa saalistus, pesäpaikan valinta, lisääntyminen ja sosiaaliset suhteet tuovat elämään sisältöä ja vaihtelevuutta Turkistarhoilla eläimen metalliverkkopohjainen häkki on ahdas ja eläinsuojelulainsäädäntö vaatii virikkeeksi vain puupalikoita. xxxvi Häkin koko voi olla miljoonasosa siitä liikkumaalueesta, jota eläin luonnossa käyttää xxxvii Eläimillä on luontaisia käyttäytymistarpeita, joita ne eivät voi toteuttaa tarhaolosuhteissa, kuten: eläminen lajille ominaisessa ympäristössä riittävä liikunta lajille tyypillisessä sosiaalisessa ryhmässä eläminen xxxviii pakeneminen vaaran uhatessa Käyttäytymistarpeiden estyminen aiheuttaa turhautumista, joka purkautuu usein häiriökäyttäytymisenä, kuten stereotypiana. Eläin voi muuttua passiiviseksi tai kehittää epänormaalin käyttäytymismuodon tai pakkoliikkeen Minkeille tyypillistä on esimerkiksi edestakaisin ravaaminen, ylävartalon huojuttaminen tai pään pyörittäminen vesikupin yläpuolella xxxix Esimerkki kettujen stereotypioista on niiden tapa seistä liikkumattomana etukäpälien varassa takaruumis häkin takaseinään painettuna. (kuva). Tämä on oletettavasti seurausta pelkoreaktiosta, jota eläin ei voi helpottaa pakenemalla. xl Tarhaeläinten, erityisesti hopeakettujen, stressaantuneet emot saattavat tappaa ja syödä poikasensa. Luonnossa tätä tapahtuu harvemmin. xli Siitoseläimiä lukuun ottamatta turkiseläimet tapetaan noin 6-8 kuukauden ikäisinä, syystalvella turkin ollessa parhaimmillaan. xlii Kuluttaja-asiamies kielsi turkisten (ja tekoturkisten) mainostamisen ekotuotteena Suomessa vuonna 1993. xliii, xliv - Turkistarhaus kuluttaa energiaa rehuntuotannossa, kuljetuksissa, turkisten muokkauksessa jne. - Jo rehuntuotannon energiakulutus ylittää tekoturkin tuottamisen energiakulutuksen - Turkin ja tekoturkin tuottamiseen käytetyn energiamäärän voi muuttaa öljylitroiksi - Tekoturkki kuluttaa 10 öljylitran verran energiaa, minkkiturkki 470 litraa ja kettuturkki 184 litraa - Kettuturkki vie siis energiaa vähintään 18 kertaa enemmän ja minkkiturkki vähintään 47 kertaa enemmän kuin tekoturkki. xlv
14. Eläinkokeet Kuvassa ns. elektrodikissa, jolla suoritetaan aivotutkimusta. Vastaavia kokeita on tehty Helsingin yliopistossa. Yleisin koe-eläin maailmassa on hiiri, sitten rotta ja muut jyrsijät. Hiirten suosiota kasvattaa geenimuuntelu. ENNEN KALVOA! Mikä yhdistää sohvaa, ripsiväriä, tietokonetta, lattiavahaa, tiskiainetta, rokotteita, äyriäisiä, teollisuuskemikaalia, tupakkaa, partavaahtoa, teetä, koiranruokaa ja ympäristömyrkkyjä? V: Eläinkokeet Onko totta, että eläimillä testaamisen sijaan voisi yhtä hyvin heittää kolikkoa? V: On. Parhaimmillaan vain alle puolet eläinkokeellisessa prekliinisessä vaiheessa vaarattomiksi havaituista kemikaaleista on ihmiselle vaarattomia. Lääkkeistä ja hoitomuodoista vain 10 % toimii myös ihmisellä. Keskeistä eläinkokeista: Eläinkokeita käytetään kaikilla elämänosa-alueilla. Lääketieteellistä tutkimusta on vain 1/5 kaikista eläinkokeista. Eläin on huono ihmisen malli sairauksien, lääkkeiden ja hoitomenetelmien kehittämisessä. Vaihtoehtomenetelmiä on runsaasti ja niitä kehitetään kaiken aikaa. Tampereella toimii yliopiston yhteydessä Vaihtoehtomenetelmien tutkimuskeskus Ficam. Mitä voit itse tehdä koe-eläinten hyväksi? Aina ei voi ostaa eläinkokeettomia tuotteita, mutta tee niin aina kuin mahdollista (Leaping Bunny -merkityt tuotteet). Eläinkokeettomien tuotteiden lista on kansainvälinen, Animalia ylläpitää sitä Suomessa. Jaa tietoa ystävillesi, osallistu keskusteluun ja kerro vaihtoehdoista. Pitkän aikavälin tapoja vaikuttaa: o Osta niin vähän uusia elektronisia laitteita ja huonekaluja kuin mahdollista. (Niiden pintakäsittely- ja palonestoaineet yms. testataan eläinkokein.) o Huolehdi terveydestäsi elämällä terveellisesti. Jos joku kysyy: Suosi rinnakkaislääkkeitä, jotka hyödyntävät eläimillä tutkittujen lääkkeiden rauenneita patentteja. Lisätietoa: Animalian tavoite on eläinkokeeton maailma. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tiede ei saisi kehittyä, lääkkeitä saisi kehittää tai tuotteet olisivat ihmisille vaarallisia. Eläinkokeille on olemassa modernimpia ja tieteellisempiä vaihtoehtoja, mutta ne tarvitsivat paljon enemmän rahoitusta. (Eläinkokeet olivat uutta tiedettä 1800-luvun alussa!) On myös eettisesti arvioitava, millä perustein
eläimille saadaan aiheuttaa lievästä vakavaan kipua, tuskaa, kärsimystä ja pitkäkestoista haittaa. Kenenkään ei kuitenkaan tule pidättäytyä määrätystä hoidosta tai lääkityksestä eläinkokeiden takia. Eläinkokeettomuus on tällä hetkellä utopiaa, lähes kaikki testataan tai on testattu eläimillä (veden myrkyllisyys suurina annoksina; ensiapu kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain; HIvirustartunta voi johtaa AIDSiin). Omilla valinnoillaan ja elämäntavoillaan voi vaikuttaa, mutta lisäksi tarvitaan asiantuntemus- ja poliittista lobbaustyötä, eli järjestöjä kuten Animalia. Erityisen vaikea kysymys on lääketieteellinen tutkimus, joka nousee eläinkoekeskusteluun lähes vääjäämättä joka kerta ja varhaisessa aiheessa. On tärkeää huomata, että eläinkokeita turvallisempia menetelmiä on olemassa ja niitä voidaan kehittää. Mikä yhdistää sohvaa, ripsiväriä, tietokonetta, lattiavahaa, tiskiainetta, rokotteita, äyriäisiä, teollisuuskemikaalia, tupakkaa, partavaahtoa, teetä, koiranruokaa ja ympäristömyrkkyjä? Miten testataan*: Sohva: pintakäsittelyaineet testataan. Toksisuus- eli myrkyllisyystesti. Kokeessa testattavaa ainetta joko pakkosyötetään, ruiskutetaan tai hierotaan ihon lävitse eläimeen. Kokeet pitävät sisällään kouristelua, halvaantumista, pahoinvointia ja tuskaa. Kokeet päättyvät joko eläimen kuolemaan tai lopetukseen. Ripsiväri: kosmetiikan eläinkoe. ** Silmänärsytyskoe eli Draizé-testi. Testattavaa ainetta injektoidaan metallitelineeseen liikkumattomaksi kytketyn kaniinin silmään ja jätetään sinne. Kaniini ei voi erittää kyynelnestettä, eli aine jää silmään. Tietokone: palonestoaine testataan. Toksisuustesti. Lattiavaha: toksisuustesti. Tiskiaine: ärsytyskokeita (dermatologisia kokeita). Toksisuustesti. Rokote: pienen määrän elävää taudinaiheuttajaa sisältävät rokotteet testataan jokaisen erän kohdalla toksisuustestillä. Äyriäiset/biotoksiinikoe. Poistuu käytöstä vuoden 2013 lopussa. Hienonnetuista äyriäisistä valmistettua massaa ruiskutetaan hiirten vatsaan. Mikäli kaksi kolmesta hiirestä kuolee, biotoksiiniarvot ovat liian korkeat. Jos vain yksi hiiri kuolee, äyriäiserä todetaan turvalliseksi. Teollisuuskemikaali: toksisuustesti. Tupakka: sekä kokeita tupakan aiheuttamien sairauksien hoitoon että tupakkateollisuuden omaa tutkimusta tuotekehittelyssä tai mainettaan parantaakseen. Tuotekehittely: makutupakan ainesosat testaan ihoärsytystestillä. Eläimen paljaaseen ihoon hierotaan testattavaa ainetta. Eläimen iho saatetaan etukäteen rikkoa hiekkapaperilla. Usein noin puolet eläimistä kuolee kasvaimiin. Markkinoinnin nimissä tehdyt kokeet: Tupakan vs. diesel-öljyn terveysvaikutukset. Kahden vuoden ajan kaniinien ja koirien muodostamaa ryhmää A altistettiin tupakansavulle ja ryhmää B
pakokaasulle neljä tuntia päivässä. Eläimet täytyy asettaa metallitelineeseen ja pakottaa liikkumattomaksi, sillä luonnostaan eläimet välttelisivät savua ja katkua. Kokeen päätteeksi suoritetaan ruumiinavaus. Lääketieteelliset kokeet: Tupakoinnin vaikutus sikiön kehitykseen raskauden viimeisellä kolmanneksella. Rhesusapinanaaraat tiineytettiin ja altistettiin tupakansavulle raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Pari päivää ennen arvioitua synnytystä poikaset abortoitiin ja niille suoritettiin ruumiinavaus. Partavaahto: dermatologinen testi. Eläimen paljaaseen ihoon hierotaan testattavaa ainetta. Eläimen iho saatetaan etukäteen rikkoa hiekkapaperilla. Tee ja koiranruoka: markkinointi- ja terveysvaikutustutkimusta. Syötetään kahdelle verrokkiryhmälle epäterveellistä ravintoa ja toiselle testattavaa tuotetta. Ruumiinavauksesta varmistetaan vaikutus. Ympäristömyrkyt: toksisuustestausta. Yleisiä koe-eläimiä ovat hiiret ja kalat. HUOM! Suuri osa yllä mainittuja tuotteita testataan myös ympäristövaikutusten osalta. * Testausmenetelmistä on melko vähän tarkkaa tietoa, etenkään Suomesta. Uuden direktiivin myötä luvan saaneet eläinkoelupahakemukset eli hankelupahakemukset ovat julkista tietoa, mutta niiden sisältämä informaatio tulee olemaan rajallista. Vielä hankelupa-asiakirjoja ei ole julkaistu Suomessa tai muuallakaan EU:ssa. ** Kosmetiikan eläinkokeet kiellettiin EU:n alueella 11.3.2013 alkaen. Kiellossa on kuitenkin kolme isoa puutetta: - ei valvontaa! - kielto ei koske kolmannen osapuolen suorittamia kokeita, eli esim. Kiinan valtion määräämiä eläinkokeita markkinoilleen tuleville tuotteille - kielto on helppo kiertää, jos uusi raaka-aine testataan jonkin muun teollisuuden alan nimissä tehdyissä kokeissa Lisäksi kielto ei tee kosmetiikka-alan yrityksistä globaalisti eläinkokeettomia. 15. Mitä voin itse tehdä Pyydä oppilaita miettimään pienryhmissä miten he voivat itse vaikuttaa. Kirjoita oppilaiden vastauksia ylös näkyviin taululle tai kalvolle, vinkkejä: Hanki lisää tietoa aiheesta kerro kavereille kirjoita aiheesta Facebookissa, blogissa jne. pidä esitelmiä tai päivänavauksia kouluissa anna palautetta kaupoille ja ravintoloille (myös positiivista hyvästä valikoimasta!) ja pyydä heitä lisäämään eläinystävällisiä tuotteita valikoimiinsa osta eläinkokeetonta kosmetiikkaa ja siivousaineita
kokeile kasvissyöntiä tai siirry kokonaan kasvissyöjäksi tai vegaaniksi (voit kertoa mitä eroa näillä on) tai käytä luomua liity eläinsuojelujärjestön jäseneksi ja vapaaehtoiseksi järjestä paikallisella nuorisotalolla leffailta ja näytä jokin eläinoikeushenkinen elokuva lähetä yksin tai yhdessä päättäjille postia, jossa kerrot toivovasi heitä olemaan eläinystävällisiä ja tekemään hyviä päätöksiä adoptoi koditon eläin
Lisää tehtäviä: 1. Tehtävävinkki: tehoeläintuotanto dia lihantuotannosta Lisätietoa: Vielä 1950-luvulla syötiin varsinkin köyhimmissä perheissä lihaa vain noin 1-2 kertaa viikossa, tosin varakkaammat söivät useammin. Nyt lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita syödään joka päivä ja joka aterialla. Lihan suurkulutus on aiheuttanut sen, että maatalouseläintuotanto muuttunut yhä teollisemmaksi: Tuotanto yhä suuremmissa yksiköissä Eläinten määrä tilaa kohden on kasvanut huimasti Maatilat erikoistuneet yhteen lajiin Esimerkiksi ennen tiloilla oli muutamia kanoja ja lehmiä. Nyt yhdellä tilalla on useita tuhansia kanoja ja toisella tilalla kymmeniä tai satoja lehmiä Ennen ruoka viljeltiin itse tai ostettiin samalta kylältä. Nyt käytetään (lannan lisäksi) keinolannoitteita ja eläinten ruoka saatetaan ostaa muualta. Esimerkiksi Suomeen tuotavasta soijasta noin 80 % menee rehuksi. xlvi. Vilja viljeltiin ennen ihmisille ja eläimet söivät sitä, mitä ihmiset eivät pystyneet syömään, kuten ruohoa. Taulukko: 1950-luvulla suomalainen söi keskimäärin 29 kg lihaa vuodessa, vuonna 2010 noin 76 kg. Lihan kulutus on siis noin 2,6 kertaistunut 65 vuodessa. xlvii TEHTÄVÄVINKKI: pohdittavaksi Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2010 tarjota koululaisille kerran viikossa pelkästään kasvisruokaa. Aiemmin kasvisruoka oli ollut toisena vaihtoehtona jokapäiväisen liha- tai kalaruoan rinnalla. Kasvisruokapäivää perusteltiin ympäristösyillä ja terveellisyydellä: kasvisruoka kuormittaa liharuokaa keskimäärin vähemmän ympäristöä ja lihaa syödään muutenkin enemmän kuin olisi terveellistä. Monet kaupunginvaltuutetut ja koululaisten vanhemmat vastustivat päätöstä vetoamalla muun muassa valinnan vapauden ensisijaisuuteen. Voitte keskustella luokan kanssa esimerkiksi seuraavista kysymyksistä (pyydä oppilaita perustelemaan vastaukset): Mitä mieltä olette pakollisesta kasvisruokapäivästä? Pitäisikö kaikissa kouluissa olla pakollinen kasvisruokapäivä? Edistääkö pakollinen kasvisruokapäivä kasvissyöntiä? Onko jokaisen oma asia, mitä laittaa suuhunsa? Voit pohtia asiaa luokan kanssa esimerkiksi ensisijaisten ja toissijaisten tarpeiden näkökulmasta. Entä onko yksilön vapaus valita ruokansa suurempi kuin vastuu ruokavalintojen eläin- ja ympäristövaikutuksista?
2. TEHTÄVÄVINKKI: Mitä voisi olla tulevaisuus Olet nyt näyttänyt oppilaille miltä nykyisyys näyttää. Jos aikaa on runsaasti, voivat oppilaat yksin tai ryhmissä piirtää tai kirjoittaa ja ensin miettiä ja sitten sanallisesti kertoa millainen olisi kaikille onnellinen tulevaisuus: päästäänkö kivusta ja tuskasta eroon? Kirmaavatko lehmät laitumella vapaana? Väheneekö lihansyönti? 3. TEHTÄVÄVINKKI: Paneelikeskustelu tai näytelmä Jaa luokka kahtia. Toinen puoli puolustaa turkistarhausta, toinen vastustaa. Jaa molemmille osapuolille mielipiteensä mukaista materiaalia. Esimerkiksi turkistarhauksen puolestapuhujille Suomen Turkiseläinten Kasvattajainliiton materiaalia ja turkistarhauksen vastustajille Animalian materiaalia. Järjestä luokan eteen: a) paneelikeskustelu, johon tulee molemmista osapuolista kaksi ihmistä. b) Näytelmä: turkisten vastustajat ja turkistarhaaja kohtaavat kaupungilla, jossa turkisten vastustajat ovat pitämässä infopöytää. Molemmat luokanpuolikkaat valitsevat joukostaan sopivimmat ihmiset näyttelemään. Käykää läpi tilanteet tämän jälkeen: onko jollain luokassa aiheesta vielä jotain kommentoitavaa? 4. Tehtävävinkki: Dia Mitä oikeuksia sinä antaisit eläimille? TEHTÄVÄVINKKI YLÄASTEELLE: Hyödyllinen vai itsessään arvokas? Kouluvierailulla voi pyytää oppilaita kirjoittamaan paperille kolme asiaa, joilla on heille välinearvoa, ja kolme asiaa, joilla on itseisarvoa. TEHTÄVÄVINKKI LUKIOON: Mikä tekee asiasta tai oliosta itseisarvoisen? Pohtikaa millaisia oikeuksia eläimillä on? oikeus kivuttomaan elämään? Oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen (esimerkiksi hoitaa poikasiaan, elää lajityypillisessä sosiaalisessa ryhmässä tai ympäristössä?) Oikeus vapauteen? Oikeus elämään? Voit antaa kysymykset esimerkiksi paritehtäväksi. Pohdinta-aikaa 2 min. Anna jokin tietty eläin esimerkki, kuten lehmä. Oikeus elämään, jossa ihminen ei toiminnallaan aiheuttaa eläimelle kipua kuin eläimen itsensä edun vuoksi (esimerkiksi eläinlääkärin toimenpide voi olla hyväksi eläimelle) Nykymuotoinen broilerinkasvatus loppuisi, sillä tutkimusten mukaan huomattava osa broilereista kärsii kivuliaista jalkavaivoista ja sydänsairauksista. xlviii, xlix, l Oikeus lajityypilliseen käyttäytymiseen Kaikki nykymuotoinen tehoeläintuotanto loppuisi, sillä eläimet eivät nyt voi useinkaan esimerkiksi olla lajilleen ominaisessa sosiaalisessa ryhmässä eivätkä liikkua niin paljon kuin olisi niille tarpeellista. Oikeus hoitaa omia poikasiaan
Maidontuotanto muuttuisi, sillä lehmät erotetaan vasikoistaan yleensä pian syntymän jälkeen. li Myös siat erotetaan porsaistaan aikaisemmin kuin ne luontaisesti vieroittuisivat lii eivätkä kanat koskaan edes näe poikasiaan. liii Oikeus elää lajille tyypillisessä sosiaalisessa ryhmässä Lattiakanalat kiellettäisiin, sillä lattiakanaloissa lintuja pidetään tuhansien lintujen halleissa. liv, lv, kun ne muuten eläisivät 1-30 yksilön parvissa. lvi, lvii, lviii Oikeus elää lajille ominaisessa ympäristössä Vain harvalle tuotantoeläimelle Suomi on luonnollinen elinympäristö. Esimerkiksi kana on kotoisin Intiasta ja naudat ovat eläneet Kreikassa ja Vähä Aasiassa. lix Oikeus vapauteen? Ihminen voisi hyödyntää eläimiä vain metsästämällä ja kalastamalla Oikeus elämään Lihantuotanto loppuisi, koska eläimiä ei voisi tappaa ruoaksi. Toisaalta vielä voisi syödä eläimiä, jotka ovat kuolleet esim. sairauteen tai vanhuuteen. 5. Tehtävävinkki: käänteinen proteiinitehdas Keskustelua: Loppuuko maailmasta ruoka, jos kaikki ryhtyvät kasvissyöjiksi? Mitä kasvissyöjät syövät, onko se terveellistä? Eläinkunnan tuotteiden kasvattaminen vaatii enemmän proteiinia ja energiaa kuin niistä saadaan. Jotta saadaan kilo lihaa, pitää eläimelle syöttää rehua sellainen määrä, että siinä on keskimäärin kymmenen kertaa enemmän proteiinia ja energiaa kuin mitä lihassa lx Kasvikset voi syödä kahdella tavalla: sellaisenaan tai lihaksi muutettuina Eläimille syötetään paljon ihmisravinnoksi kelpaavaa ruokaa Noin 80 % Suomeen tuodusta soijasta menee rehuksi. lxi Kaikki viljely kuluttaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Ympäristön kuormittumista voi vähentää kasvattamalla rehun tuotantoon käytettävillä mailla suoraan ihmisen ruuaksi sopivia kasveja Lihantuotanto vaatii myös paljon maapinta-alaa sekä eläinten laitumeksi että rehuntuotantoon Suomen maatalousmaasta 74,2 % rehun viljelyssä. lxii Tuotantoeläimet vievät yli 1/3 koko maapallon kokonaispinta-alasta ja ne käyttävät 2/3 maapallon maatalousmaasta. lxiii Amazonian sademetsän hävittämisen suurin syy on naudanlihan kasvanut kysyntä ulkomailla. Brasiliassa kaadetaan paljon sademetsää karjan laidunmaaksi. Sademetsä ei koskaan kasva takaisin, vaikka laidun jätettäisiinkin myöhemmin rauhaan. lxiv
Lähdeviitteet i Peplow, M. 2002. Lab rats go wild in Oxfordshire. A documentary film proves that laboratory rats can still survive in the wild. Nature 3.2.2002. ii Eläintarhassa ja pysyvässä eläinnäyttelyssä pidettävien eläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset (2/EEO/2003) iii Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948. Suomen YK-liitto. [Viitattu 23.11.06]. Saatavilla www-muodossa: http://www.ykliitto.fi/ihmis/julistus.htm iv Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. v Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. vi Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. vii Lundqvist, E. 2005. Miten eläinsuojelulainsäädäntö mahdollistaa kanojen (Gallus gallus) lajityypillisen käyttäytymisen nykypäivän tuotanto-oloissa? Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. viii Sikasukujen paremmuus selviää Längelmäen koeaseman hotellioloissa. 2006. Helsingin Sanomat 7.6.2006 ix Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. x Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. xi Hörning, B., Raskopf, S., Simantje, C., Boehncke, E., Walter, J.& Schneider, M. 1997. Sikojen lajinmukainen hoito. Helsingin yliopisto. maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Mikkeli. xii Parsinavetassa lehmiä pidetään kytkettyinä. Eläinsuojeluliitto Animalian internetsivut. http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/naudat/lypsylehmät xiii Valtioneuvoston asetus (171/2005) xiv Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia. 2006. Työryhmämuistio 2006:20 maa- ja metsätalousministeriölle. xv Nousiainen, J. 2006. Mansikin heikot kohdat. Nauta 3: 2006. Ss. 30-32. xvi Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. xvii Rist, M., Schragel, I., Hörning, B., Raskopf, S., Simantke, C., Weiberg, P., Boehncke, E. & Schneider, M. 1996. Nautojen lajinmukainen hoito. Helsingin yliopisto. Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus. Mikkeli. xviii Runsten, K-L. 2005. Broileridirektiivissä painotetaan tuotannon laatuketjua. Maaseudun Tulevaisuus 3.6.2005.
xix Ministeriön asetus (10/EEO/2000)) xx Suomalaisella broileritilalla on keskimäärin 40 000 broileria (e) e) Broilerit 2006. Finfood. [Viitattu 24.11.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/96140c0f0231eb44c22564f40038c233?opendocument &lng=suomi&sh=kaikille&cat1=ylli&cat2=maatila&cat3=kotiel%e4imet&cat4=siipikarja&cat5 =Broilerit xxi Mikä on broileri? Eläinsuojeluliitto Animalian internetsivut. http://www.animalia.fi/animaliatoimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/siipikarja/broilerit xxii Lundqvist, E. 2005. Miten eläinsuojelulainsäädäntö mahdollistaa kanojen (Gallus gallus) lajityypillisen käyttäytymisen nykypäivän tuotanto-oloissa? Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. xxiii Dawkins, M.A. 1989. Time budgets in red junglefowl as a baseline for the assessment of welfare in domestic fowl. Applied Animal Behaviour Science 24(1): 77-80. xxiv Lundqvist, E. 2005. Miten eläinsuojelulainsäädäntö mahdollistaa kanojen (Gallus gallus) lajityypillisen käyttäytymisen nykypäivän tuotanto-oloissa? Pro gradu tutkielma. Helsingin yliopisto. xxv Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. xxvi Turkiseläimiä. 2006. Suomen turkistuottajaliiton nettisivut. [viitattu 6.12.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.stkl-fpf.fi/user_nf/default.asp?root_id=6660&site=1 xxvii Väinämö, R. 1992. Kettujen stressinsieto tutkitaan Juankosken tutkimusasemalla selvitetään turkiseläinten viihtyvyyttä. Helsingin Sanomat 14.10.1992. xxviii Turkiseläimiä. 2006. Suomen turkistuottajaliiton nettisivut. [viitattu 6.12.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.stkl-fpf.fi/user_nf/default.asp?root_id=6660&site=1 xxix Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry. 2006. Internetsivut. http://www.stkl-fpf.fi xxx Todd Oldham Encourages U.S. Students to: Design Against Fur! 2004. The Humane Society of the United States 17.2.2004. [Viitattu 11.12.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.hsus.org/press_and_publications/press_releases/todd_oldham_encourages_us_students_ to_design_against_fur.html xxxi Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry. 2006. Internetsivut. http://www.stkl-fpf.fi xxxii Castrén, H. 1997. Kotieläinten käyttäytyminen ja hyvinvointi. Helsingin yliopisto. xxxiii Telkänranta, H. 2001. Turkistarhaus. Tietoa turkiseläinten häkkikasvatuksesta, eläinten oloista turkistarhoilla ja turkistuotannon ympäristöongelmista. Eläinsuojeluliitto Animalia. xxxiv Naalin saattaa luonnossa kulkea yli tuhat kilometriä (f). Ketun reviiri vaihtelee 10-2 000 hehtaarin välillä (g) elinalueesta riippuen ja minkin reviiri on sukupuolesta riippuen 8-800 hehtaaria. (h)
f) Kauhala, K. 2000. Koiran villit sukulaiset. WSOY g) Pitkänen, A. (toim). 1990a. Kettu. Teoksessa: Lehtimetsät. Ss. 27-46. h)pitkänen, A. (toim.) 1990b. Minkki. Teoksessa: Pohjoiset havumetsät. Ss. 47-66. xxxv Valste, J. 2001. Nisäkkäät. WSOY xxxvi Maa- ja metsätalousministeriön asetus (16/EEO/1999) xxxvii Katso kohdasta Eläinten luokittelu ja kohtelu eläinsuojelulainsäädännön määräämä tila ketulle xxxviii Esimerkiksi minkit ovat luonnossa yksineläjiä, tarhalla samassa häkissä voi olla monta eläintä xxxix De Jonge, G., Carlstead, K., Wiepkema, P.R. 1987. Das Wohlbefinden von Farmnerzen. Eine Studie der Velhaltensforschung zur intensiven Batteriehaltung von Nerzen. Centre for Poultry Research and Extension. Het Spelderholt, The Netherlands. xl Jensen, P. 1993. Djurens beteende och orsakerna till det. Lts förlag. Stockholm. xli Jensen, P. 1993. Djurens beteende och orsakerna till det. Lts förlag. Stockholm. xlii Turkistilan vuosi 2006. Suomen turkiseläinten kasvattajain liitto ry. [Viitattu 12.12.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.stkl-fpf.fi/user_nf/default.asp?root_id=6657&site=1 xliii Telkänranta, H. 2001. Turkistarhaus. Tietoa turkiseläinten häkkikasvatuksesta, eläinten oloista turkistarhoilla ja turkistuotannon ympäristöongelmista. Eläinsuojeluliitto Animalia. xliv TV2, Ekoisti 6.8.1998. xlv TV2, Ekoisti 6.8.1998 xlvi Ravintotase. 2005. Tilastokeskus (TIKE). xlvii Lihatiedotus -internetsivusto. http://www.lisaalihasta.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_suomessa.php xlviii Griffin, H.D. & Goddard, C. 1994. Rapidly growing broiler meat-type chickens their origin and use for comparative studies of the regulation of growth. International Journal of Biochemistry 26: 19-28. xlix Thorp, B.H. 1994. Skeletal disorders in the fowl - a review. Avian Pathology. 23: 203 236. l Julian, R.J., 1998. Rapid growth problems: Ascites and skeletal deformities in broilers. Poultry Science 77: 1773 1780. li Vasikoiden hoito. 2009. Finfood. [Viitattu 30.11.2006]. Saatavilla www-muodossa: http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/a3bc783383698274c22564f40038c223?opendocument &lng=suomi&sh=kaikille&cat1=ylli&cat2=maatila&cat3=kotiel%e4imet&cat4=lypsykarja&cat 5=Vasikoiden%20hoito lii Emakko vieroittaa porsaansa luonnonoloissa 12-17 viikon ikäisinä (c) kun tuotantotiloilla erotus tapahtuu viiden viikon iässä (d)