Oikeus 218 Rikos- ja pakkokeinotilasto Viranomaisten tietoon tullut rikollisuus 217 Nuorten osuus omaisuusrikoksiin syylliseksi epäillyistä laskussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 217 koko maassa kaikkiaan 861 9 rikosta ja rikkomusta, mikä on 38 5 rikosta ja rikkomusta (4,7 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 217 selvitettyihin 644 5 rikokseen ja rikkomukseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 669 9 henkilöä. Selvitettyihin omaisuusrikoksiin syylliseksi epäiltyjen suurimman ryhmän muodostavat 3 39-vuotiaat. 5 vuotta täyttäneiden osuuden kasvu selittyy ainakin osittain ikäluokan koon kasvulla. Selvitettyihin omaisuusrikoksiin syylliseksi epäiltyjen osuus ikäluokittain 26 217, Helsinki 8.5.218 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Nuorten osuus selvitettyihin omaisuusrikoksiin syylliseksi epäillyistä on ollut laskussa viime vuodet. Vuonna 217 15 17-vuotiaiden osuus omaisuusrikoksiin syylliseksi epäillyistä oli 8,2 prosenttia kun se vuonna 26 oli 11,4 prosenttia. Myös 18 2-vuotiaiden kohdalla kehitys on ollut samanlaista: vuonna 217 heidän osuutensa oli 8,5 prosenttia ja vuonna 26 osuus oli 1,3 prosenttia. Myös 21 24-vuotiaiden osuus on ollut pääosin laskusuunnassa: vuonna 26 osuus oli 12,4 ja vuonna 217 enää 1,8 prosenttia. Toisaalta alle 15 vuotiaiden osuus on ollut kasvussa vuodesta 214 lähtien, vaikka oli sitä ennen laskusuunnassa. Epäiltyjen lukumäärä on laskenut kaikissa ikäluokissa vuoteen 26 verratuna. Toisilla ikäluokilla enemmän kuin toisilla, mikä osaltaan selittää osuuksien muutoksia. Osuudet on laskettu siten että henkilö on huomioitu vain kerran vuoden aikana. Näin ollen muutamien henkilöiden tekemät useat rikokset eivät näy luvuissa. Näin lasketut luvut poikkeavat tämän julkistuksen luvussa 2.2. taulukossa 6 esitetyistä luvuista, joissa sama henkilö on laskettu mukaan niin monta kertaa kuin hän on epäiltynä vuoden aikana. 25 29-vuotiaiden osuus on pysytellyt pääosin alle 12 prosentissa. Vuonna 26 osuus oli 11,5 ja vuonna 217 osuus oli 11,8 prosenttia. Myöskään 4 49-vuotiaiden osuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Osuus on ollut noin 13,5 prosentin tuntumassa, vaikka ikäluokan epäiltyjä on 1 5 vähemmän kuin vuonna 26. 5 vuotta täyttäneiden osuus omaisuusrikoksiin syylliseksi epäillyistä on sitävastoin hieman noussut. Heidän osuutensa vuonna 26 oli 12,2 prosenttia kun se vuonna 217 oli 14,6 prosenttia. Selvitettyihin omaisuusrikoksiin syylliseksi epäiltyjen suurimman ryhmän muodostavat 3 39-vuotiaat. Heidän osuutensa on noussut 17,4 prosentista 2,9 prosenttiin epäillyistä, vaikka epäiltyjä on vajaa 6 vähemmän. Toisaalta kun tämän ikäluokan suhteuttaa väestön 1 asukasta kohden (alempi kuvio), ei ryhmä nouse mitenkään esiin. Ylemmässä kuviossa havaittu 15 17 ja 18 2-vuotiaiden osuuden lasku näkyy myös alemmassa kuviossa (kaksi ylintä viivaa). Tämä selittyy ainakin osittain ikäluokkien pienemisellä. Tarkastelujaksolla 15 17-vuotiaiden ikäluokka oli suurimmillaan vuonna 27, jolloin heitä oli noin 21 5 kun vuonna 217 heitä oli 175 9. Myös 18 2-vuotiaiden ikäluokka on pienentynyt: vuonna 21 heitä oli noin 23 2 ja vuonna 217 enää 181 9. Alle 15-vuotiaiden ikäluokka on tarkastelujaksolla pienentynyt noin 91 2:sta noin 89 4:aan. Selvitettyihin omaisuusrikoksiin syylliseksi, osuus ikäluokan 1 väestössä olevaa kohden 26 217 2
Selvitettyihin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen ikärakenteen kehitys ei juurikaan eroa omaisuusrikoksiin syylliseksi epäiltyjen ikärakenteen kehityksestä. Selkein ero on siinä, että nuorimpien ikäluokkien (alle 18-vuotiaiden) osuudet ovat pienempiä kuin vastaavien ikäryhmien osuudet omaisuusrikoksissa. Selvitettyihin henkeen ja terveyteen kohdistuneisiin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen osuus ikäluokittain, Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä suurimman ryhmän muodostavat 18 vuotiaat sekä miehissä että naisissa. Naisepäiltyjen ikärakenne ei juurikaan poikkea miesepäiltyjen ikärakenteesta. Alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, mutta myös heidän tekemissään rikoksissa voidaan suorittaa esitutkinta. 3
Rikoslakirikoksiin syylliseksi vuoden törkeimmän rikoksen mukaan 217, osuus sukupuolittain iän mukaan, Tarkempia tietoja vuoden 217 tietoon tulleista rikoksista sekä selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä ja heidän taustoistaan löytyy 8.5.218 julkaistusta katsauksesta sekä PX-Web tietokantapalvelusta. Tietoon tullutta perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kuvaava tietokantataulukko päivitetään 31.5.218 julkistuksen yhteydessä. 4
Sisällys 1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen...7 1.1. Tiivistelmä...7 1.2. Omaisuusrikokset...8 1.3. Väkivaltarikokset...1 1.4. Päihderikokset...11 1.5 Rattijuopumukset ja liikennerikokset...12 1.6 Rikoksien uhrit...13 2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi ja rikoksien uhrit...17 2.1 Selvitetyt rikokset...17 2.2 Syylliseksi...17 2.3 Syylliseksi epäiltyjen taustat...19 2.4 Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset...21 Taulukot Taulukko 1. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien kohteet RL 28:9 vuosina 21-217...9 Taulukko 2. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 1 asukasta kohden 217...1 Taulukko 3. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 1 asukasta kohden 217...11 Taulukko 4. Eräiden selvitettyjen rikosten uhrien ja syylliseksi epäiltyjen syntyperä...16 Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-217...17 Taulukko 6. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan 28-217, osuus 1 väestössä olevaa kohti...18 Taulukko 7. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet...19 Taulukko 8. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan 217...22 Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi henkilöt ja osuus väestön 1 :ta asukasta kohden syntyperän mukaan 216-217...23 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien kehitys 213-217...24 Liitetaulukko 2. Rikoksiin syylliseksi Suomessa vakinaisesti asuvat kansalaisuuden mukaan vuosina 214-217, osuus 1 asukasta kohden...26 Liitetaulukko 3. Varkausrikoksien ilmoitettuja kohteita 213-217...27 Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet...28 Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet...29 Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet...3 Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet...31 Liitetaulukko 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi henkilöt syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä 217...32 5
Kuviot Kuvio 1. Rikoslakiikokset maakunnittain 1 asukasta kohden 217...7 Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan,...8 Kuvio 3. Omaisuusrikoksien osuudet,...9 Kuvio 4. Huumausainerikoksien osuudet 213 217...12 Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset 198 217...12 Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 1 asukasta kohden 217...13 Kuvio 7. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 217...14 Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 217...15 Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi rikosten määrän mukaan 217,...18 Kuvio 1. Rikoslakirikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet...2 Kuvio 11. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet.21 Kuvio 12. Rikoslakirikoksiin syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 29 217...22 Liitekuviot Liitekuvio 1. Rikoslakirikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet...34 Liitekuvio 2. Rikoslakirikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet...34 Laatuseloste: Rikos- ja pakkokeinotilasto...35 6
1. Katsaus poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleeseen rikollisuuteen 1.1. Tiivistelmä Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli vuonna 217 koko maassa kaikkiaan 861 9 rikosta ja rikkomusta, mikä oli 38 5 rikosta ja rikkomusta (4,7 prosenttia) enemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvu johtuu lähinnä liikennerikkomuksien (ylinopeuksien) määrän kasvusta. Tietoon tulleista rikoksista 438 4 oli rikoslakirikoksia eli rikoksia, jotka on määritelty rikoslaissa. Rikoslakirikosten määrä väheni 28 5 (6,1 prosenttia) vuoteen 216 verrattuna. Tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä on laskenut vuodesta 211, jolloin tietoon tuli 531 8 rikosta. Vuoden 217 aikana selvitettiin yhteensä 272 9 rikoslakirikosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 285 4. Rikoslakirikoksien selvitysprosentti nousi 1,2 prosenttiyksikköä 61,1 prosentista 62,3 prosenttiin. Kaikista tietoon tulleista rikoksista ja rikkomuksista selvitettiin 644 5. Suurin osa rikoslain ulkopuolella olevista rikkomuksista muodostuu liikennerikkomuksista, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomisesta ja ajoneuvorikkomuksesta. Valtaosa rikoksista ja rikkomuksista oli poliisin kirjaamia. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 15 rikosta, mikä on 1,7 prosenttia kaikista viranomaisten tietoon tulleista rikoksista ja rikkomuksista. Tullin tietoon tuli 9 3 rikosta ja rikkomusta, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 5 7 rikosta ja rikkomusta, mikä oli 5 prosenttia edellistä vuotta vähemmän. Tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleista rikoksista noin neljännes oli alkoholirikoksia tai -rikkomuksia sekä huumausainerikoksia. Maakunnittain tarkasteltuna rikoslakirikosten määrä lisääntyi Etelä-Karjalan (+12, ) ja Pohjois-Savon (+3,4 ) maakunnissa. Rikosten määrä väheni suhteellisesti eniten Ahvenanmaan (-16,3 ) ja Varsinais-Suomen (-9,6 ) maakunnissa. Väkilukuun suhteutettuna eniten rikoksia tuli ilmi Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Koko maassa tuli ilmi 7 966 rikosta 1 asukasta kohden, kun vuonna 216 vastaava luku oli 8 58. Kuvio 1. Rikoslakiikokset maakunnittain 1 asukasta kohden 217 7
Identiteettivarkaudesta kirjattiin vuoden 217 aikana 4 rikosilmoitusta, mikä on 7 tapausta enemmän kuin edellisvuonna. Identiteettivarkaus lisättiin rikoslakiin 4.9.215. ja vuoden 215 aikana identiteettivarkaudesta kirjattiin 518 rikosilmoitusta. Vuoden 217 aikana selvitettiin 1 8 identiteettivarkautta. 1.2. Omaisuusrikokset Omaisuusrikoksia tuli vuonna 217 tietoon 21 8, mikä oli 8,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Omaisuusrikoksista suurimman ryhmän muodostavat varkausrikokset (varkaus RL 28:1, törkeä varkaus RL 28:2 ja näpistys RL 28:3). Niitä ilmeni 125 4, mikä oli 4,6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varkausrikoksien määrä on ollut pääosin laskusuunnassa koko 2 luvun. Vuonna 217 varkauksia (RL 28:1) kirjattiin 6 15 eli 6,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Törkeitä varkauksia (RL 28:2) kirjattiin 2 9, mikä on 13,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Näpistyksiä (RL 28:3) tuli tietoon 62 4 eli 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Kolmannes kaikista varkausrikoksista (44 9 rikosta) oli myymälävarkauksia ja -näpistyksiä. Vuoteen 216 verrattuna myymälävarkauksien ja -näpistyksien määrä laski 4,1 prosenttia. Vuonna 217 murtoja (luvatta tunkeutuen tehty varkaus, törkeä varkaus ja näpistys) tuli ilmi 29 8, mikä oli 1,5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Vapaa-ajan asuntoihin tehdyt murrot lisääntyivät 23,2 prosenttia. Niitä tuli vuonna 217 ilmi 1 5. Vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen määrä vaihtelee paljon vuosittain, esimerkiksi vuonna 214 niitä tehtiin 1 84. Asuntomurrot vähenivät 2 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 3 26. Moottoriajoneuvomurrot vähenivät 11,6 prosenttia. Kuvio 2. Murtorikokset kohteen mukaan, Omaisuusrikoksista kuudennes oli vahingontekoja. Niitä tuli ilmi 33 5, mikä oli 4,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Vahingontekojen määrä on ollut laskussa muutaman viime vuoden ajan. Vahingonteoista runsas puolet tehdään yleisellä paikalla. Petoksia (petos RL 36:1, lievä petos RL 36:3, törkeä petos RL 36:2) tuli ilmi 23 4, mikä oli 6,7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Petokset muodostavat noin kymmenyksen omaisuusrikoksista. Maksuvälinepetoksia tuli ilmi 6 7, mikä oli 55,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216, jolloin niitä tuli ilmi poikkeuksellisen paljon. Sekä petoksien että maksuvälinepetoksien määrä on ollut pääosin kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 217 tuli tietoon kaikkiaan 1 23 kirjanpitorikosta ja velallisen rikosta, mikä oli 1 prosentti vähemmän kuin vuonna 216. Väärennysrikoksia (väärennys, lievä väärennys, törkeä väärennys, väärennysaineen hallussapito RL 33:1-4) tuli ilmi 2, mikä oli 23,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Tilastoitujen väärennysrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa miltei koko 2 luvun. Vuonna 21 niitä tuli ilmi 4 6 ja vuonna 2 tuli ilmi 6 2 tapausta. 8
Ryöstöjä ilmoitettin 1 64, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Ryöstöistä 16,1 prosenttia oli törkeitä. Vuonna 217 ryöstörikoksista 1 18 eli 72 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla. Kuvio 3. Omaisuusrikoksien osuudet, Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien (RL 28:9) määrä on miltei puolittunut vuodesta 21. Kasvua on ollut lähinnä moottoripyörävarkauksien määrässä: 11 prosenttia vuoteen 216 verrattuna ja 18 prosenttia vuoteen 21 verrattuna. Taulukko 1. Moottorikulkuneuvon käyttövarkauksien kohteet RL 28:9 vuosina 21-217 Käyttövarkauden kohde 21 211 212 213 214 215 216 217 Yhteensä 8 786 9 464 6 821 6 126 5 953 5 887 5 253 4 868 Auto 6 45 5 996 4 335 3 645 3 511 3 718 3 253 2 937 Mopo 1 77 2 116 1 631 1 56 1 524 1 244 1 88 929 Moottoripyörä 654 1 21 629 656 681 722 694 77 Vene/alus 39 32 31 34 19 19 21 34 Muu moottorikulkuneuvo 278 299 195 231 218 184 197 198 9
Taulukko 2. Eräitä omaisuusrikoksia maakunnittain 1 asukasta kohden 217 Maakunta Koko maa Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa - Åland Kaikki omaisuusrikokset 3 83 5 162 3 361 3 181 3 222 3 86 4 134 3 419 3 843 2 433 2 929 2 553 3 198 1 82 2 521 1 921 3 235 2 813 3 59 2 492 Murrot Moottoriajoneuvon anastus- rikokset 541 719 55 591 451 536 731 519 584 477 345 255 467 248 46 169 45 249 438 339 111 158 84 86 7 96 142 14 118 95 91 56 97 37 99 29 17 52 1 79 Ryöstöt 3 48 24 28 17 3 25 17 21 12 14 1 24 14 6 17 31 17 18 21 Vahingonteot 68 767 538 621 67 615 6 527 517 448 588 465 579 341 483 47 467 647 548 733 Kavallukset Petokset, maksuvälinepetokset 57 77 69 38 38 54 45 54 38 34 72 38 54 35 23 35 45 36 33 62 546 561 445 455 544 55 858 449 581 381 413 336 438 334 268 29 512 433 412 123 1.3. Väkivaltarikokset Vuonna 217 tietoon tuli kaikkiaan 33 5 pahoinpitelyrikosta (pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely), mikä oli 2 tapausta (,7 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 216. Törkeät pahoinpitelyt vähenivät,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 58. Viimeisen kymmenen (28 217) vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34 9. Vuoden 211 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi vuonna 211 kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Vuonna 211 pahoinpitelyrikoksia kirjattiin 4 2. Henkirikoksia tuli tietoon 73. Mikä oli 5 tapausta vähemmän kuin vuonna 216. Kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo on 1. Vastaava luku vuosina 1998 27 on 129. Vuoden 215 henkirikosluvuissa on mukana 12 ulkomailla tapahtunutta terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa, joita Suomen poliisi tutki. Vuonna 217 tietoon tulleista henkirikoksista 2 oli terroristisessa tarkoituksessa tehtyä murhaa. Tapon, murhan tai surman yrityksiä kirjattiin 348, mikä on 37 enemmän kuin edellisenä vuonna. Rikoksen kirjaamisvaiheessa rajanveto tapon yrityksen ja törkeän pahoinpitelyn välillä on tulkinnanvarainen, mikä saattaa vaikuttaa tilastoissa näkyviin tasonmuutoksiin. Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 245, mikä on 7,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vuosina 28 217 ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 988 raiskausta. Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 168, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 414 rikosilmoitusta mikä on 121 tapausta, (22,6 prosenttia) vähemmän kuin vuonna 216. Seksuaalinen ahdistelu lisättiin rikoslakiin 1.9.214. Tietoon tulleiden raiskausten ja lapsen seksuaalisten hyväksikäyttöjen määrät vaihtelevat vuosittain paljonkin. Yksittäiset ilmoitukset voivat sisältää usean osateon käsittäviä tapahtumasarjoja. Vuonna 217 henkirikoksista 66 prosenttia ja pahoinpitelyrikoksista 4 prosenttia tehtiin yksityisasunnossa. Raiskausrikoksista 13,7 prosenttia tehtiin yleisellä paikalla. Vuonna 216 vastaava osuus oli 15,1 prosenttia 1
ja vuonna 29 yleisellä paikalla tehtiin 23,5 prosenttia raiskausrikoksista. Seksuaalisesta ahdistelusta yli 6 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla tai yleisessä tilaisuudessa. Taulukko 3. Eräitä väkivaltarikoksia maakunnittain 1 asukasta kohden 217 Maakunta Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitely Törkeä pahoinpitely Lievä pahoinpitely Raiskausrikokset Koko maa 7 415 28 165 22 Uusimaa 8 499 29 163 25 Varsinais-Suomi 6 314 25 188 23 Satakunta 9 327 36 145 23 Kanta-Häme 5 324 34 167 19 Pirkanmaa 8 377 27 193 21 Päijät-Häme 1 376 34 123 15 Kymenlaakso 7 399 25 151 33 Etelä-Karjala 3 256 14 18 16 Etelä-Savo 5 33 24 178 13 Pohjois-Savo 5 372 3 263 23 Pohjois-Karjala 6 29 15 189 19 Keski-Suomi 7 51 31 172 18 Etelä-Pohjanmaa 4 357 22 117 15 Pohjanmaa 3 321 28 95 2 Keski-Pohjanmaa 5 45 27 121 14 Pohjois-Pohjanmaa 9 439 25 17 19 Kainuu 13 574 28 221 2 Lappi 11 44 41 185 23 Ahvenanmaa - Åland 6 492 89 99 3 1.4. Päihderikokset Vuonna 217 huumausainerikoksia tuli ilmi kaikkiaan 27 8, mikä oli 2 7 tapausta (1,7 prosenttia) enemmän kuin vuonna 216. Törkeiden huumausainerikosten määrä kasvoi 8,7 prosenttia edellisvuodesta. Niitä tuli ilmi 1 28. Runsaat 6 prosenttia kaikista huumausainerikoksista on käyttörikoksia. Niitä tuli ilmi 17 1, mikä on 1 4 tapausta (8,6 prosenttia) enemmän kuin vuonna 216. Vuodesta 29 lähtien lukuihin sisältyvät tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tulleet rikokset lisäsivät huumausainerikosten määrää noin kymmeneksellä verrattuna vain poliisin tietoon tulleisiin huumausainerikoksiin. 11
Kuvio 4. Huumausainerikoksien osuudet 213 217 Alkoholirikoksia ja -rikkomuksia kirjattiin 1 8, mikä oli 1 1 tapausta, eli 37, prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Päihderikoksia tilastoitaessa useamman osateon käsittävät rikokset on merkitty yhtenä. Päihderikokset ovat sen kaltaisia, että ne tulevat yleensä ilmi vain poliisin tai tullin- ja rajavalvontaviranomaisten toiminnan tuloksena ja valtaosa rikoksista jää piiloon. 1.5 Rattijuopumukset ja liikennerikokset Törkeät rattijuopumukset vähenivät 3,7 prosenttia ja perusmuotoiset rattijuopumukset lisääntyivät 6,4 prosenttia vuoteen 216 verrattuna. Kaikkiaan rattijuopumusrikoksia tuli ilmi 17 7, mikä oli 4 tapausta eli 2,2 prosenttia edellisvuotta enemmän. Tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten määrä on ollut pääosin laskussa viimeiset kymmenen vuotta. Vuoden 199 ennätyslukemista ne ovat vähentyneet yli kolmanneksen. Kuvio 5. Rattijuopumusrikokset 198 217 Rattijuopumustapauksista 62,4 prosentissa päihdeaineena oli alkoholi ja 32,5 prosentissa jokin muu huumaava aine. Lopuissa 5,1 prosentissa oli käytetty molempia. Alkoholin aiheuttamat rattijuopumukset vähenivät 4,1 prosenttia, huumausaineiden aiheuttamat lisääntyivät 14,4 prosenttia ja alkoholin ja huumaavan 12
aineen sekakäyttö lisääntyi 14,7 prosenttia. Perusmuotoisista rattijuopumuksista jo yli puolet aiheutuu huumaavista aineista. Kuvio 6. Rattijuopumusrikokset maakunnittain 1 asukasta kohden 217 Vuonna 217 rekisteröitiin 471 2 liikenneturvallisuuden vaarantamista, liikennerikkomusta, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkomusta, ajoneuvorikkomusta sekä muita liikenteeseen liittyviä rikkomuksia, mikä oli 14,4 prosenttia enemmän kuin vuonna 216. Suurin osa niistä on rikoksia, jotka paljastuvat poliisin valvonnan ja ohjauksen yhteydessä. Lisäksi törkeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia ilmeni 3 8, mikä oli 1,8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 216. Nopeusrajoitusten rikkomisia kirjattiin 375 1, mikä oli 25,3 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Automaattisen liikennevalvonnan uudelleenorganisointiin liittyneet ongelmat aiheuttivat vuoden 214 alkupuolella tilastoitujen liikennerikosten määrän huomattavaa laskua vuoteen 213 verrattuna. Vuoden 213 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 212 lukujen kanssa, sillä automaattisen liikennevalvonnan vuoden 212 loppupuolella havaitsemia ylinopeuksia kirjautui vuoden 213 alkupuolelle. 1.6 Rikoksien uhrit Vuonna 217 tietoon tulleiden rikosten uhriksi joutui 48 6 henkilöä, mikä oli vajaa 2 enemmän kuin vuonna 216. Uhreista miehiä oli 26 4 (54,3 prosenttia) ja naisia 22 2 (45,7 prosenttia). Miesuhrien määrä oli,1 prosenttia ja naisuhrien,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 216. Pahoinpitelyrikoksiin (RL 21:5-7) uhriksi joutui yhteensä 33 henkilöä, joista miehiä oli 19 5 (59 prosenttia) ja naisia 13 5 (41 prosenttia). Tieto uhrista saadaan luotettavasti vain tietyistä väkivaltarikoksista. Pahoinpitelyrikosten uhreista ikäryhmään 18 2-vuotta kuului 3 (9,2 prosenttia). Yli 5-vuotiaita uhreja oli 4 4 (13,3 prosenttia). Alle 18-vuotiaisiin lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyrikokset lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 2,6 prosenttia. Lapsiuhreja oli nyt 6 6. Tämä on 2 prosenttia kaikista pahoinpitelyrikosten uhreista. Pahoinpitelyrikoksen uhriksi joutuneista lapsista 4 35 (65,8 prosenttia) oli poikia ja 2 26 (34,2 prosenttia) tyttöjä. Edellisvuoteen verrattuna poikien määrä kasvoi 3,4 prosenttia ja tyttöjen määrä väheni,8 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten lapsiuhreista 33,7 prosenttia oli alle 1-vuotiaita, 1 14-vuotiaita oli 35,5 prosenttia ja 15 17-vuotiaita 3,8 prosenttia. Lapsena seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi joutuneista 1 7 henkilöstä 87,5 prosenttia oli tyttöjä ja 12,5 prosenttia poikia. Vuoden 211 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Lisäksi 13
huhtikuun 215 alussa tuli voimaan lastensuojelulain muutos (132/214), jolla laajennettiin ilmoitusvelvollisuutta tilanteissa, joissa on syytä epäillä lapsen henkeen tai terveyteen kohdistunutta rikosta. Kuvio 7. Pahoinpitelyrikokset tekopaikan ja uhrin sukupuolen mukaan 217 Pahoinpitelyrikoksista yhteensä vajaat 4 prosenttia tehtiin yksityisissä asunnoissa. Naisiin kohdistuvista pahoinpitelyistä yksityisessä asunnossa tehtiin 58 prosenttia ja miehiin kohdistuvista 26 prosenttia. Miehiin kohdistuvista pahoinpitelyistä 45 prosenttia tapahtui yleisellä paikalla ja naisiin kohdistuvista runsas viidennes. Ravitsemusliikkeissä tehtiin 1 prosenttia pahoinpitelyistä. 14
Kuvio 8. Eräiden rikosten uhrit iän ja sukupuolen mukaan 217 Selvitettyjen rikosten osalta, jolloin uhrin lisäksi myös epäilty on tiedossa, uhri oli syntyperältään suomalaistaustainen 91,1 prosentissa tapauksia ja ulkomaalaistaustainen 8,9 prosentissa. Vuonna 216 uhreista suomalaistaustaisia oli 9,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia 9,3 prosenttia. Seksuaalirikosissa uhri oli suomalaistaustainen 92,4 prosentissa tapauksista, mikä on 2,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 216. Pahoinpitelyrikoksissa uhri oli suomalaistaustainen 9,5 prosentissa tapauksista, mikä puolestaan on,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 216. Vuoden 217 aikana väestöön tulleiden syntyperätietoa ei vielä ole, mikä saattaa hieman vaikuttaa vuoden 217 osuuksiin. Vuonna 216 väestöstä 93,4 prosenttia oli suomalaistaustaisia. Kun uhri oli ulkomaalaistaustainen, oli myös epäilty ulkomaalaistaustainen 52,3 prosentissa tapauksia. Vuonna 216 vastaava osuus oli 58,8 prosenttia. Uhrin ollessa suomalaistaustainen oli myös epäilty suomalaistaustainen 91,3 prosentissa tapauksista. Vuonna 216 osuus oli 91, prosenttia. Seksuaalirikoksien osalta suomalaistaustaisen uhrin kohdalla epäilty oli ulkomaalaistaustainen 26,1 prosentissa tapauksista. Vuonna 216 osuus oli 33,1 prosenttia. 15
Taulukko 4. Eräiden selvitettyjen rikosten uhrien ja syylliseksi epäiltyjen syntyperä Uhrin syntyperä/rikos Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Ulkomaalaistaustainen yhteensä Yhteensä Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset, pl. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Muut rikokset Yhteensä Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset, pl. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Muut rikokset Yhteensä Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset, pl. lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö Muut rikokset Epäillyn syntyperä Syntyperä yhteensä Suomalais- taustainen yhteensä 216 19 131 13 342 574 5 215 17 347 12 2 547 4 798 1 784 1 34 27 417 217 17 97 12 52 51 4 886 16 36 11 332 463 4 511 1 61 1 188 38 375 216 16 557 11 62 378 4 577 15 792 11 5 366 4 376 765 552 12 21 217 15 654 1 933 36 4 361 14 891 1 39 342 4 159 763 543 18 22 Ulkomaalais- taustainen yhteensä 216 2 574 1 74 196 638 1 555 952 181 422 1 19 788 15 216 217 2 253 1 587 141 525 1 415 942 121 352 838 645 2 173 16
2. Selvitettyihin rikoksiin syylliseksi ja rikoksien uhrit 2.1 Selvitetyt rikokset Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selvittivät vuoden 217 aikana kaikkiaan 644 5 rikosta ja rikkomusta. Selvitysprosentti oli 74,8, mikä oli 2,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisvuonna. Rikoslakirikoksia selvitettiin 272 9 ja niiden selvitysprosentti oli 62,3, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 216. Rikosten selvitysprosentti on laskettu siten, että tilastovuonna poliisille ilmoitettuja ja kaikkia samana vuonna selvitettyjä rikoksia on verrattu keskenään. Tästä syystä selvitysprosentti voi joidenkin rikosten kohdalla olla yli 1. Yli 3 asukkaan kunnista korkeimmat rikoslakirikosten selvitysprosentit olivat Savonlinnassa (81,8 ), Seinäjoella (74,2 ) ja Lappeenrannassa (72,8 ). Matalimmat selvitysprosentit olivat puolestaan Hyvinkäällä (46,3 ), Keravalla (46,6 ) ja Järvenpäässä (48,8 ). Selvitysprosentti vaihtelee rikostyypeittäin hyvinkin voimakkaasti. Omaisuusrikoksista selvitettiin 38,2 ja henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista 65,8 prosenttia. Liikennejuopumus-, liikenne- ja päihderikokset saadaan paljastumistavasta johtuen miltei kaikki selvitetyiksi. Petoksista (RL 36:1 3) selvitettiin 7,6 prosenttia ja henkirikoksista 8,8 prosenttia. Pahoinpitelyrikosten selvitysprosentti oli 64,8. Alhaisimmat selvitysprosentit ovat varkausrikoksissa (varkaus, törkeä varkaus), vahingonteoissa, maksuvälinepetoksissa ja moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa. Vuonna 217 varkauksista (RL 28:1 2) selvitettiin vähemmän kuin joka kuudes. Näpistyksistä puolestaan selvitettiin puolet. Vahingonteoista ja maksuvälinepetoksista selvitettiin viidennes. Moottorikulkuneuvoon kohdistuvista anastusrikoksista selvisi kolmannes. Ryöstöistä selvisi runsas puolet. Taulukko 5. Eräiden rikosten selvitysprosentti 1986-217 Rikos 1986-199 1991-1995 1996-2 21-25 26-21 211-215 216 217 Rikoslakirikokset 69 58 57 63 67 63 61 62 Varkaus 25 17 14 16 18 15 15 15 Törkeä varkaus 39 29 4 41 38 34 33 37 Näpistys 78 7 67 58 57 56 54 5 Ryöstöt 53 43 42 45 49 54 53 56 Vahingonteot 29 27 27 26 25 22 22 23 Tapon, murhan tai surman yritys 96 91 92 94 97 92 88 1 Pahoinpitely 79 74 76 8 81 76 67 66 Törkeä pahoinpitely 85 84 83 87 88 84 81 8 Lievä pahoinpitely 95 86 79 75 73 72 66 6 Raiskaukset 63 56 57 63 66 7 67 71 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 91 84 88 82 86 75 69 63 2.2 Syylliseksi Vuonna 217 selvitettyihin 272 9 rikoslakirikokseen epäiltiin syylliseksi yhteensä 297 8 henkilöä. Sama henkilö voi olla epäiltynä useasta eri rikoksesta. Epäillyistä naisia oli 18,6 prosenttia, mikä on 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Henkilön vuoden törkeimmän rikoslakirikoksen mukaan laskettaessa (henkilö voi olla epäiltynä vain kerran vuoden aikana) syylliseksi epäiltynä oli 127 1 eri henkilöä, joista 22,3 prosenttia oli naisia. Yksi henkilö oli siten epäiltynä keskimäärin 2,3 rikoksesta. Valtaosa rikoksiin syylliseksi epäillyistä, 7,4 prosenttia, oli epäiltynä vain yhdestä rikoslakirikoksesta vuonna 217. Kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 14,1 prosenttia. Yli kahdesta rikoksesta oli epäiltynä 15,5 prosenttia syylliseksi epäillyistä. 17
Kuvio 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi rikosten määrän mukaan 217, Määrällisen eron lisäksi miesten ja naisten rikollisuus poikkeaa siten, että naisilla pahoinpitelyiden, rattijuopumusten ja vahingontekojen osuudet olivat miehiin verrattuna pieniä. Kuitenkin pahoinpitelyihin syylliseksi epäiltyjen naisten osuus on kasvanut vuoden 198 alle 1 prosentista noin 2 prosenttiin. Naisten tyypillisimpiä rikoksia olivat näpistykset, petokset, kavallukset ja väärennykset. Miesepäiltyjen yleisin ikä oli 18 vuotta ja naisepäiltyjen 2 vuotta. Epäiltyjen miesten keski-ikä oli 33,7 vuotta ja naisten 34,6 vuotta. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 26 prosenttia oli jonkin päihteen vaikutuksen alaisena. Epäillyistä 15 prosenttia oli alkoholin vaikutuksen alaisena, 9 prosenttia oli muun päihteen vaikutuksen alaisena ja 2 prosenttia alkoholin ja muun päihteen vaikutuksen alaisena. Omaisuusrikoksissa jonkin päihteen vaikutuksen alaisena oli 14 prosenttia epäillyistä. Henkeen ja terveyteen kohdistuneissa rikoksissa 44 prosenttia ja raiskauksissa 32 prosenttia epäillyistä oli päihteiden vaikutuksen alaisena. Taulukko 6. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi iän ja sukupuolen mukaan 28-217, osuus 1 väestössä olevaa kohti Sukupuoli/ikäluokka 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 Yhteensä Yhteensä 76 72 69 69 64 62 59 58 57 54 Alle 15 vuotiaat 16 14 13 14 11 1 9 8 8 9 15-17 -vuotiaat 128 123 122 126 19 13 98 91 84 82 18-2 -vuotiaat 239 217 28 214 21 198 185 185 18 199 Yli 2-vuotiaat 79 75 72 71 67 65 63 62 6 56 Miehet Yhteensä 128 119 115 115 16 12 97 95 92 89 Alle 15 vuotiaat 23 2 18 2 15 14 13 12 12 14 15-17 -vuotiaat 212 199 194 23 176 167 161 149 134 133 18-2 -vuotiaat 384 343 332 34 32 314 29 292 279 332 Yli 2-vuotiaat 135 127 123 12 112 18 14 12 99 93 Naiset Yhteensä 26 26 25 26 23 24 23 23 22 2 Alle 15 vuotiaat 7 7 8 8 6 5 4 4 4 5 15-17 -vuotiaat 4 44 46 47 39 37 33 31 31 28 18-2 -vuotiaat 87 85 79 82 77 77 76 72 76 6 Yli 2-vuotiaat 27 26 25 26 24 25 24 24 23 21 Vuonna 217 alaikäisten ja nuorten, alle 21-vuotiaiden, osuus kaikista rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä oli 19,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 17,9. Nuorten osuudet olivat suuria alkoholirikoksissa, ryöstöissä, vahingonteoissa, moottorikulkuneuvoon kohdistuvissa anastusrikoksissa 18
sekä törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Ryöstöihin syylliseksi epäillyistä nuoria oli 39,2 prosenttia, vahingontekoihin epäillyistä 4,3 prosenttia ja törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen epäillyistä 31,6 prosenttia. Pahoinpitelyihin syylliseksi epäillyistä 2,5 prosenttia oli nuoria. Yli 64-vuotiaiden syylliseksi epäiltyjen osuus on kasvanut etenkin liikennerikoksissa. Liikenneturvallisuuden vaarantamisiin ja muihin liikennerikkomuksiin syylliseksi epäiltyjä yli 64-vuotiaita oli 5, eli 12 prosenttia kaikista vastaaviin rikoksiin epäillyistä. Vuonna 26 vastaava osuus oli 3,5 prosenttia (12 henkilöä). 2.3 Syylliseksi epäiltyjen taustat Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen 15 vuotta täyttäneiden rekisteröityyn väestöön (vakinaisesti ja tilapäisesti Suomessa asuvat, joilla on suomalainen henkilötunnus) kuuluvien keskimääräinen valtionveronalainen tulo oli noin 24 euroa, kun vastaava tulo koko väestössä oli noin 28 8 euroa. Tuloveroa maksetaan valtiolle ansiotulosta ja pääomatulosta. Vastaavat mediaanitulot olivat 15 7 ja 23 7 euroa. Syylliseksi epäillyistä alle 5 euron tulot oli 24,7 prosentilla, koko väestöstä 1, prosentilla. Vähintään 2 euron tulot oli 41,7 prosentilla epäillyistä, koko väestöllä vastaava osuus oli 57,9 prosenttia. Luokkaan alle 2 499 euroa kuuluvat myös kaikki ne, joiden valtionveronalaisesta tulosta ei ole tietoa. Tässä luvussa ilmoitettavat luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Luvuissa on huomioitu vain rikoslakirikoksiin syylliseksi henkilöt. Tiedot syylliseksi epäiltyjen valtionveronalaisesta tulosta perustuvat verottajan verotietokannan valtionveronalaisia tuloja koskeviin tietoihin vuodelta 216. Koko väestöä käsittelevissä luvuissa on huomioitu vain Suomessa vakituisesti asuvat henkilöt. Taulukko 7. Rikoksiin syylliseksi henkilöt sukupuolen ja tulotiedon (euroa) mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet Sukupuoli/tulotieto Yhteensä - 2 499 2 5-4 5-9 999 999 1-19 999 2-39 999 4-79 999 8 ja yli Valtionveronalaiset tulot Sukupuoli yhteensä 12 476 1, 23 945 19,8 5 816 4,8 18 562 15,4 21 919 18,1 3 141 25, 16 368 13,5 3 725 3, Mies 93 75 19 615 4 537 14 17 15 946 22 54 13 649 3 248 1, 2,9 4,8 15,1 17, 24, 14,5 3,4 Nainen 26 771 4 33 1 279 4 392 5 973 7 61 2 719 477 1, 16,1 4,7 16,4 22,3 28,3 1,1 1,7 Käytettävissä olevat tulot Sukupuoli yhteensä 12 476 1, 15 14 12,5 5 238 4,3 14 555 12, 38 463 31,9 38 188 31,6 7 536 6,2 1 392 1,1 Mies 93 75 12 633 4 317 11 837 29 197 28 292 6 187 1 242 1, 13,4 4,6 12,6 31,1 3,1 6,6 1,3 Nainen 26 771 2 471 921 2 718 9 266 9 896 1 349 15 1, 9,2 3,4 1,1 34,6 36,9 5,,5 Käytettävissä olevien rahatulojen mukaan tarkasteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen tulotaso oli korkeampi kuin valtionveronalaisten tulojen mukaan. Syylliseksi epäiltyjen käytettävissä olevien tulojen mediaani on 82 prosenttia koko väestön vastaavasta. Valtionveronalaisilla tuloilla osuus on 66 prosenttia. Alle 5 euron käytettävissä olevat tulot oli 16,9 prosentilla epäillyistä kun valtionveronalaisten tulojen mukaan tähän luokkaan kuului 24,7 prosenttia epäillyistä. Koko väestöllä vastaavat luvut ovat 8,2 ja 1, prosenttia. Yli 2 euron käytettävissä olevat tulot oli 39,1 prosentilla epäillyistä ja 51,1 prosentilla koko väestöstä. Käytettävissä olevat tulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot + saadut tulonsiirrot - maksetut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot on valtionveronalaista tuloa parempi mittari kuvaamaan syylliseksi epäillyn todellisia tuloja. 19
Kuvio 1. Rikoslakirikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisten tulojen ja käytettävissä olevien tulojen mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet Pääasiallisen toiminnan mukaan jaoteltuna rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä (yli 15 vuotiaat rekisteröityyn väestöön kuuluvat) työllisiin kuului 41,7 prosenttia. Työttömiä oli 18,4 ja muita työvoiman ulkopuolella olevia 11,2 prosenttia epäillyistä. Koko väestöstä työllisiä oli 49,2 prosenttia, työttömiä 8,2 ja työvoiman ulkopuolella 3,9 prosenttia. Tieto henkilön pääasiallisesta toiminnasta on vuodelta 215, joten se voi poiketa tämänhetkisestä tilanteesta. 2
Kuvio 11. Syylliseksi henkilöt ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet 15 vuotta täyttäneistä rikoslakirikoksiinsyylliseksi epäillyistä 44,2 prosenttia oli suorittanut vain perusasteen koulutuksen ja 41 prosentilla oli toisen asteen koulutus. Koko väestöllä vastaavat luvut olivat 29,2 ja 4,3 prosenttia. Liitetaulukoissa 4 7 sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tämä on tilastossa tavanomainen tapa esittää syylliseksi epäiltyjen lukumäärä. Näin saadaan parempi kuva rikollisuudesta ilmiönä ja voidaan paremmin kuvata, millaisen taustan omaavat henkilöt syyllistyvät minkäkin tyyppisiin rikoksiin. 2.4 Syntyperä ja ulkomaan kansalaiset Poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen selvittämiin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä vuonna 217 oli 297 8, joista ulkomaiden kansalaisia oli 33 5. Vuoteen 216 verrattuna kaikkien rikoslakirikoksiin syylliseksi epäiltyjen määrä väheni 4,3 prosenttia, kun taas ulkomaalaisten epäiltyjen määrä väheni,7 prosenttia. Ulkomaalaisten osuus kaikista rikoslakirikoksiin epäillyistä oli 11,2 prosenttia. Vuotta aiemmin vastaava osuus oli 1,8 prosenttia. Vakituisesti Suomessa asuvista epäillyistä ulkomaalaisten osuus oli 6,3 prosenttia. Väestössä ulkomaan kansalaisten osuus oli 4,5 prosenttia. Jos tarkastellaan vain 15 49 vuotiaita, epäillyistä vakituisesti Suomessa asuvista ulkomaalaisia oli 6,9 prosenttia. Väestöstä 15 49 vuotiaiden ulkomaalaisten osuus oli 7,2 prosenttia. Vuonna 217 rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista suurimman ryhmän muodostivat virolaiset (8 4) ja venäläiset (5 ). Virolaisista 53,3 ja venäläisistä 36,6 prosentilla epäillyistä on vakituinen asuinpaikka Suomessa. Edellisvuoteen verrattuna virolaisten tekemien rikosten määrä väheni 2,8 prosenttia ja venäläisten kasvoi 11,3 prosenttia. Venäläisiin lasketaan myös entisen Neuvostoliiton kansalaiset. Muita maita, joiden kansalaisia oli epäiltyinä yli 1 olivat Irak (3 25), Ruotsi (1 6), Romania (1 5) ja Somalia (1 2). Romanialaisista vain 15,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vastaavat osuudet somalialaisilla ja ruotsalaisilla olivat 94,7 ja 62,1. Irakilaisten epäiltyjen määrä on kaksinkertaistunut vuoteen 214 verrattuna. Tuolloin irakilaisia epäiltyjä oli 1 5 ja heistä 87,8 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Vuonna 217 irakilaisista epäillyistä 52,2 prosentilla oli vakituinen asuinpaikka Suomessa. Yksi henkilö voi syyllistyä vuoden aikana moneen eri rikokseen. 21
Kuvio 12. Rikoslakirikoksiin syylliseksi ulkomaiden kansalaiset asuinpaikan mukaan 29 217 Vuonna 217 selvitettyihin rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä ulkomaalaisista 53,1 prosenttia asui Suomessa vakinaisesti. Osuus on yhtä suuri kuin vuonna 216, mutta,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 215. Suomessa asuvien ulkomaalaisten tyypillisiä rikoksia olivat varkaus-, pahoinpitely- ja huumausainerikokset sekä kulkuneuvon kuljettamiset oikeudetta. Tilastossa sama henkilö voi esiintyä useampaan kertaan syylliseksi epäiltynä. Tiedot syylliseksi epäiltyjen kansalaisuudesta ja siitä asuvatko he vakinaisesti Suomessa perustuvat poliisilta saatuun kansalaisuustietoon ja väestöaineistoista henkilötunnuksen avulla poimittuihin tietoihin. Ryhmä ei vakinaista asuinpaikkaa Suomessa on siinä mielessä ongelmallinen, että siihen saattaa sisältyä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa pitkiäkin aikoja hankkimatta täältä pysyvää kotipaikkaa. Ryhmään saattaa sisältyä myös henkilöitä, esimerkiksi huumausainerikoksista syylliseksi epäiltyinä, jotka ovat tulleet Suomeen vain rikoksentekotarkoituksessa. Ulkomaalaisten määrä poikkeaa jonkin verran poliisin ilmoittamista luvuista, sillä poliisi ilmoittaa epäillyn kansalaisuuden myös sellaisissa rikoksissa, joissa tutkinta on vielä kesken. Tilastokeskuksen luvuissa huomioidaan vain selvitetyt rikokset. Taulukko 8. Selvitettyihin rikoslakirikoksiin Suomessa asuvat syylliseksi iän ja kansalaisuuden mukaan 217 Ikäluokat Yhteensä - 14 15-17 18-2 21-24 25-29 3-34 35-39 4-44 45-49 5-54 55-59 6-64 65-69 7+ Vakinaisesti Suomessa asuvat Suomalaiset Ulkomaalaiset 262 451 17 768 7 53 598 13 283 879 33 991 1 292 35 13 1 83 36 677 3 324 33 922 3 321 27 589 2 543 19 39 1 537 15 892 1 149 13 257 599 9 774 37 6 766 22 4 535 74 4 742 5 Osuus ikäryhmän 1 asukasta kohden Suomalaiset Ulkomaalaiset 49,9 71,2 8,8 15,7 78,4 137,8 195,1 168,3 139, 135,1 113,4 17,5 17,2 92,8 86,3 82,6 62,7 65, 51,5 6,2 37,3 42,6 27,6 33,7 18,8 27,3 12,4 16,1 5,9 7,6 22
Epäiltyjen syntyperä Rikoslakirikoksiin syylliseksi epäillyistä 126 1 henkilöistä suomalaistaustaisia oli 111 1 (88,2 prosenttia). Ulkomaalaistaustaisia oli 14 7 (11,7 prosenttia). Luvut on laskettu siten, että henkilö on huomioitu vuoden aikana vain kerran syylliseksi epäiltynä, kyseessä ei siis ole epäiltyjen bruttomäärä. Koko väestössä suomalaistaustaisia on 93,4 ja ulkomaalaistaustaisia 6,6 prosenttia. Suomalaistaustaisista syylliseksi epäillyistä 2 2 (2 prosenttia) oli syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisista epäillyistä 92,8 prosenttia oli syntynyt ulkomailla. Tarkastelussa ovat mukana rekisteröityyn väestöön kuuluvat henkilöt, eli henkilöt joilla on suomalainen henkilötunnus. Syntyperätieto on vuodelta 216, joten runsaan kahdensadan epäillyn syntyperätieto jäi tuntemattomaksi, vaikka heillä on suomalainen henkilötunnus. Tyypillisesti tällaiset henkilöt ovat Suomeen vuoden 217 aikana muuttaneita. Suomalaistaustaisia Suomessa syntyneitä epäiltyjä oli 21,4 saman syntyperän väestön 1 henkilöä kohti. Vastaavasti ulkomailla syntyneitä suomalaistaustaisia epäiltyjä oli puolestaan 43,7. Runsaat puolet ulkomailla syntyneistä suomalaistaustaisista on syntynyt Ruotsissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus tuhatta saman syntyperän väestöön kuuluvaa kohti oli 18,3 ja ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia 44,4. Taulukko 9. Rikoslakirikoksiin syylliseksi henkilöt ja osuus väestön 1 :ta asukasta kohden syntyperän mukaan 216-217 Syntyperä Epäillyt Osuus väestön 1 asukasta kohden 216 217 216 217 Syntyperä yhteensä 139 121 126 56 25,3 22,9 Suomalaistaustainen yhteensä 123 68 111 136 24,1 21,6 Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa 121 284 18 921 23,8 21,4 Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 2 396 2 215 47,3 43,7 Ulkomaalaistaustainen yhteensä 15 429 14 688 42,3 4,3 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa 972 1 63 16,8 18,3 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla 14 457 13 625 47,1 44,4 Tuntematon 12 232.. Suomalaistaustaiseksi lasketaan henkilö, jonka toinen tai molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Henkilö on ulkomaalaistaustainen, jos hänen molemmat vanhempansa ovat syntyneet ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisissa on suomalaistaustaisiin verrattuna enemmän nuorempia ikäluokkia ja miehiä. Väestössä ulkomaalaistaustaisista 65 prosenttia ja suomalaistaustaisista 46 on alle 4-vuotiaita. Tarkempia tietoja epäiltyjen syntyperästä ikäluokan ja sukupuolen mukaan on liitetetaulukossa. Luvut on laskettu siten, että yksi henkilö on epäiltynä vain kerran. Näin lasketut luvut poikkeavat muista tässä julkaisussa esitetyistä epäiltyjä kuvaavista luvuista, joissa sama henkilö voi esiintyä vuoden aikana useita kertoja epäiltynä. Jos epäiltyjen määrä lasketaan siten, että sama henkilö voi olla epäiltynä useammasta rikoslakirikoksesta, on suomalaistaustaisia epäiltyjä 255 8 (85,9 prosenttia epäillyistä). Heistä Suomessa syntyneitä on 247 6 ja ulkomailla syntyneitä 8 2. Ulkomaalaistaustaisia epäiltyjä on 28 6 (9,6 prosenttia epäillyistä). Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneitä on 2 9 ja ulkomailla syntyneitä 25 6. Syylliseksi epäillyistä,1 prosentilla syntyperä oli tuntematon ja 13 2 (4,4 prosentilla) epäillyllä ei ollut väestötietoja. Väestötiedot puuttuvat mm. turisteilta sekä maassa tilapäisesti oleskelevilta. Verrattuna vuoteen 216 suomalaistaustaisten epäiltyjen määrä laski 4,7 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten määrä laski 2,3 prosenttia. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen määrä kasvoi 18,2 prosenttia. Ryhmän ei väestötietoja määrä laski 1,5 prosenttia. Vuonna 217 henkilö on epäiltynä keskimäärin 2,3 selvitettyyn rikoslakirikokseen. Suomessa syntyneet suomalaistaustaiset olivat epäiltynä 2,3 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet Suomalaistaustaiset 3,7 rikoksesta. Ulkomaalaistaustaisista Suomessa syntyneet olivat epäiltynä 2,8 rikoksesta ja ulkomailla syntyneet 1,9 rikoksesta. 23
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Eräiden rikostyyppien kehitys 213-217 Rikos 213 214 215 216 217 1) RIKOKSET JA RIKKOMUKSET YHTEENSÄ 869 42 828 296 819 12 823 449 861 921 2) Rikoslakirikokset 489 765 482 5 474 377 466 857 438 373 3) Rikokset A-F 424 786 417 898 413 233 411 725 39 719 A Omaisuusrikokset 24 547 241 326 236 323 23 174 21 773 Murrot yhteensä 32 514 33 972 34 16 33 251 29 754 Asuntomurrot 5 749 6 363 5 985 5 3 4 77 -vapaa-ajanasunnosta 1 791 1 84 1 683 1 227 1 512 -muusta asunnosta 3 958 4 523 4 32 4 73 3 258 Liikemurrot 3 843 4 44 4 79 3 329 3 34 Moottoriajoneuvomurrot 9 597 9 253 9 441 8 654 7 65 Muut murrot 13 325 14 312 14 61 15 968 14 3 Moottoriajoneuvon luvattomat käytöt ja anastukset, moottorikulkuneuvon käyttövarkaudet yhteensä 7 963 7 773 7 454 6 7 6 13 Ryöstöt yhteensä 1 524 1 689 1 55 1 673 1 64 -törkeä ryöstö 196 216 266 277 264 Vahingonteot yhteensä 43 375 42 516 37 619 35 17 33 466 - törkeä vahingonteko 266 253 254 3 262 Kavallukset yhteensä 3 574 3 75 2 912 2 924 3 149 -törkeä kavallus 358 372 362 395 358 Petokset yhteensä 22 835 23 515 26 91 25 65 23 38 -törkeä petos 1 1 1 351 1 458 1 422 1 429 Maksuvälinepetokset yhteensä 7 67 7 771 1 913 15 124 6 678 -törkeä maksuvälinepetos 123 123 193 161 245 B Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset 38 26 35 236 36 239 36 94 35 744 Tappo, murha tai surma 95 11 96 78 73 Tapon, murhan tai surman yritys 264 327 299 311 348 Pahoinpitelyt yhteensä 35 515 32 928 33 874 33 769 33 535 - törkeä pahoinpitely 1 791 1 645 1 563 1 592 1 581 C Seksuaalirikokset 3 31 3 1 2 972 3 327 3 269 Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö 1 657 1 416 1 23 1 242 1 168 Raiskaus 975 1 9 1 52 1 16 1 245 D Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan 13 7 12 592 12 88 13 399 12 355 Virkamiehen (väkivaltainen) vastustaminen 1 682 1 74 1 718 1 883 1 723 Haitanteko virkamiehelle 1 916 1 863 1 81 1 852 1 525 E Eräät liikennerikokset 45 251 45 557 44 94 44 759 45 88 Rattijuopumukset yhteensä 17 994 17 68 17 638 17 38 17 685 - törkeä rattijuopumus 9 1 8 34 7 816 7 285 7 19 F Muut rikokset 83 952 8 186 79 879 83 972 83 49 Huumausainerikokset yhteensä 22 656 21 781 23 4 25 82 27 777 - törkeä huumausainerikos 1 237 1 161 1 7 1 179 1 282 Alkoholirikos/Alkoholirikkomus 4 474 3 686 3 195 2 876 1 811 4) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteessä, liikennerikkomus, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön rikkominen ja ajoneuvorikkomus 444 616 41 398 45 779 411 724 471 22 - nopeusrajoituksen rikkominen 1) 315 849 293 752 291 35 299 312 375 14 24
1) Liikenneturvallisuuden vaarantamisina, törkeinä liikenneturvallisuuden vaarantamisina ja liikennerikkomuksina rekisteröidyt nopeusrajoitusten rikkomiset. 25
Liitetaulukko 2. Rikoksiin syylliseksi Suomessa vakinaisesti asuvat kansalaisuuden mukaan vuosina 214-217, osuus 1 asukasta kohden Muiden ulkomaiden kansalaiset Somalian kansalaiset Venäjän/ent. Neuvostoliiton kansalaiset Viron kansalaiset Ruotsin kansalaiset Ulkomaiden kansalaiset Suomen kansalaiset Yhteensä Rikos/vuosi 319,3 229,4 121, 158,5 128,9 195,9 116, 116,6 217 Rikokset ja rikkomukset yhteensä 323,8 235,4 11,8 148,2 127,3 25,7 114,5 115, 216 338,1 265,8 114,3 144,7 129,7 19,4 114,2 114,9 215 357,5 268, 123,3 14,1 134,3 179,9 115, 115,8 214 174,3 171,8 62,6 86,8 71,2 126,3 49,9 5,8 217 Rikoslakirikokset 185, 182,8 59,9 85,1 73,4 12,1 52,3 53,2 216 26,7 214,8 67,3 86,3 79,8 119,3 54,1 55,2 215 22,8 219,8 72,1 85,3 83,4 18, 54,9 56, 214 151,6 164,1 56, 73,5 62,2 117,4 41,6 42,5 217 Rikokset A-F 157,4 174,8 54,7 71,1 63, 11,4 42,7 43,6 216 174,6 28,4 6,2 73,3 68,2 14,2 43,5 44,5 215 189,4 218,5 63,8 72,2 72,2 93,5 43,5 44,6 214 23, 54,8 1,3 11,6 1, 19,1 8, 8,1 217 Varkausrikokset 25,5 64,4 1,5 13,7 11,1 18,5 8,7 8,8 216 3,2 66,7 12,4 15, 12,8 22, 9,1 9,2 215 33,1 79,4 12,5 13,3 13,6 16,7 9,6 9,8 214 1,1 3,6,3,4,5 1,2,3,3 217 Ryöstörikokset 1, 4,6,2,3,4,9,3,3 216 1,4 6,5,3,4,6,6,3,3 215 1,5 5,4,5,4,6,6,3,3 214 6,9 4,8 2,9 3,5 2,8 6,6 3,6 3,5 217 Petokset 7,4 8,4 3,3 2,6 3,1 11,9 4,1 4, 216 1,3 12,9 1,9 4, 3,9 6,5 4, 4, 215 11,1 1,2 2,2 2,5 4, 1,3 3,2 3,2 214 25,5 22,3 4,9 8,7 9,6 8,4 3,9 4,1 217 Pahoinpitelyrikokset 26,6 27,1 6,5 7,2 9,8 11,8 4,1 4,3 216 29,5 33,6 7,2 7,9 1,6 8,7 4,3 4,6 215 32,9 31,6 7,2 9,4 11,6 7,2 4,6 4,9 214 2,4 1,2,3,2,8,1,1,2 217 Raiskausrikokset 1,9 1,1,2,1,6,4,1,1 216 2,1 1,8,1,1,6,2,1,1 215 1,8 1,2,2,1,6,2,1,1 214 9,5 3,3 4,9 9,2 4,4 8,1 2,9 2,9 217 Rattijuopumukset 9, 2,7 4,4 8,5 4,1 5,8 2,8 2,9 216 1, 3,6 5,6 8, 4,3 6,1 2,9 3, 215 9,9 3,3 5,2 8,2 4,3 5,6 2,9 2,9 214 13,7 21,1 4,2 6,7 5,7 14,5 4,3 4,4 217 Huumausainerikokset 14,4 16,8 3,5 5,5 5,6 11,1 3,9 4, 216 14,1 18,7 4,4 5,1 5,4 9,1 3,8 3,9 215 13,7 21, 5,3 3,7 5,2 6,4 3,5 3,6 214 26
Liitetaulukko 3. Varkausrikoksien ilmoitettuja kohteita 213-217 Omaisuusluokka 213 214 215 216 217 Ajoneuvojen osat ja tarvikkeet, rekisteröimättömät ajoneuvot ja niiden perävaunut 4 43 4 498 4 336 3 658 3 558 Alkoholijuomat 3 898 4 61 4 332 3 637 2 942 Arvopaperit ja asiakirjat 18 126 16 812 14 668 12 831 12 415 Astiat, käyttöesineet ja pöytähopeat 1 865 1 852 1 721 1 197 918 Elintarvikkeet 1 478 1 874 1 495 1 328 1 159 Kassit, salkut, laukut ja lompakot 7 169 6 769 5 868 5 76 4 543 Kellot 1 54 1 251 1 77 922 681 Kemikaalit 3 867 3 534 2 27 1 664 1 7 Koriste- ja keräilyesineet, taide-esineet, mitalit 1 393 1 44 1 624 1 61 889 Korut, jalokivet ja jalometallit 11 336 9 247 8 285 4 767 3 475 Maksuvälineet 13 333 12 645 1 558 8 846 8 54 Matkustusasiakirja 1 73 1 113 1 66 1 75 1 118 Muu omaisuus 9 939 1 227 9 3 6 673 5 917 Optiset välineet, valokuvausvälineet ja lääketieteelliset laitteet 4 379 4 216 3 8 2 695 2 317 Polkupyörät ja tarvikkeet 21 858 23 866 22 963 2 695 19 657 Puhelimet ja tarvikkeet 13 12 11 795 1 215 8 968 8 174 Rakennus- ja sähkötarvikkeet 3 153 3 41 2 96 2 18 1 916 Tietokoneet ja tarvikkeet 4 93 4 864 4 667 4 147 3 137 Työkoneet ja työkalut 13 15 14 655 13 5 11 762 1 962 Urheilu-, retkeily- ja kalastusvälineet 3 46 3 98 3 588 2 395 2 154 Vaatetusesineet 6 114 6 917 6 474 4 543 4 54 Veneet ja venetarvikkeet 1 4 1 212 1 81 715 73 Venemoottorit, moottorin osat 1 331 1 893 1 451 1 24 88 Viihde-elektroniikka 4 52 4 579 3 954 2 96 2 629 27
Liitetaulukko 4. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö valtionveronalaisen tulon (euroa) mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet Rikokset 1 Rikokset ja rikkomukset yhteensä 2 Rikoslakirikokset 3 Rikokset A-F Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 641 64 1, 276 548 1, 23 362 1,1 86 756 1, 41 635 1,1 1 434 1,1 7 956 1, 1 35 99,9 19 57 1,1 1 6 1, 1 999 1,1 1 961 1, 518 1, 23 645 1,1 64 1, 21 72 99,9 2 26 99,9 16 864 99,9 24 411 1, - 2 499 17 779 16,8 8 946 29,3 75 922 33, 34 479 39,7 18 521 44,5 794 55,4 3 133 39,4 24 18,4 7 125 36,4 745 46,6 329 16,5 619 31,6 77 14,9 5 273 22,3 19 29,7 4 868 22,4 466 23, 4 79 24,2 9 113 37,3 2 5-4 999 24 627 3,8 17 14 6,2 15 22 6,5 6 213 7,2 3 2 7,7 147 1,3 617 7,8 63 4,8 1 23 6,3 14 6,5 56 2,8 25 1,5 13 2,5 1 31 5,5 3 4,7 1 222 5,6 129 6,4 965 5,7 2 119 5-9 999 84 51 13,2 61 887 22,4 57 774 25,1 22 56 26, 12 124 29,1 314 21,9 1 913 24, 184 14,1 4 885 25, 374 23,4 343 17,2 48 2,8 55 1,6 4 984 21,1 16 25, 4 684 21,6 418 2,6 3 411 1-19 2-999 39 999 97 169 15,2 45 58 16,5 37 81 16,4 13 383 15,4 5 331 12,8 137 9,6 1 99 13,8 259 19,8 4 63 2,8 231 14,4 434 21,7 393 2, 1 19,3 4 63 19,5 15 23,4 4 234 19,5 48 2,1 3 41 173 66 27,1 45 479 16,4 3 657 13,3 7 565 8,7 2 66 5, 39 2,7 92 11,3 41 3,7 1 893 9,7 129 8,1 47 23,5 239 12,2 14 27, 5 76 21,5 8 12,5 4 687 21,6 423 2,9 3 614 4-79 999 121 696 19, 2 727 7,5 1 753 4,7 2 51 2,4 358,9 3,2 238 3, 128 9,8 294 1,5 15,9 264 13,2 81 4,1 11 19,5 2 49 8,7 3 4,7 1 81 8,3 163 8, 1 29 8 ja yli 31 632 4 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 41 72 1, 31 857 7,8 9 65 2,3 26 727 6,5 59 368 14,5 143 3 34,8 11 943 27, 29 199 7,1 KOKO VÄESTÖ 4 591 285 1,1 353 2 7,7 8,7 13 719 2,3 2,2 6 638 27,2 416 87 9,1 2,2 3 748 15,4 1 58 741 23,1 21,4 2 294 9,4 1 667 421 36,3 7,2 447 1,8 84 425 18,3 4,9 4 825 1,7 2 433 1,1 55,6 35,1 - - 54,7 3 2,3 8,4 2,1 13 5,2 16,8 32 6,2 359 1,5 - - 26,9 19,9 176 1, 52,2 151 692 3,3 28
Liitetaulukko 5. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet Rikokset 1 Rikokset ja rikkomukset yhteensä 2 Rikoslakirikokset 3 Rikokset A-F Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 641 64 1, 276 548 1, 23 362 1, 86 756 99,9 41 635 99,9 1 434 1, 7 956 1,1 1 35 1, 19 57 1,1 1 6 1, 1 999 1,1 1 961 99,9 518 99,9 23 645 1,1 64 1,1 21 72 1, 2 26 1,1 16 864 1, 24 411 1,1 Yrittäjät 56 825 8,9 14 138 5,1 9 652 4,2 2 65 3, 598 1,4 14 1, 226 2,8 94 7,2 445 2,3 19 1,2 33 15,2 13 6,6 128 24,7 1 154 4,9 3 4,7 993 4,6 121 6, 765 4,5 477 2, Ylemmät toimihenkilöt 64 69 1,1 1 334 3,7 5 41 2,3 1 53 1,2 253,6 9,6 136 1,7 35 2,7 216 1,1 19 1,2 91 4,6 35 1,8 26 5, 775 3,3 1 1,6 613 2,8 95 4,7 451 2,7 283 1,2 Alemmat toimihenkilöt 85 369 13,3 2 197 7,3 13 146 5,7 4 529 5,2 1 275 3,1 37 2,6 458 5,8 34 23,3 1 489 7,6 66 4,1 156 7,8 179 9,1 53 1,2 1 812 7,7 4 6,3 1 615 7,4 138 6,8 1 121 6,6 1 16 4,2 Työntekijät 11 455 17,2 37 894 13,7 27 449 11,9 6 889 7,9 2 377 5,7 72 5, 944 11,9 169 13, 1 776 9,1 15 6,6 292 14,6 14 7,1 85 16,4 4 483 19, 8 12,5 4 183 19,3 311 15,4 2 968 17,6 2 719 11,1 Opiskelijat Eläkeläiset Muut, tuntematon 75 823 11,8 49 667 18, 41 95 18,2 14 25 16,2 6 678 16, 377 26,3 2 89 26,3 111 8,5 2 98 14,9 222 13,9 146 7,3 194 9,9 14 2,7 3 699 15,6 4 6,3 3 455 15,9 511 25,2 2 237 13,3 5 162 21,1 76 392 11,9 25 793 9,3 21 141 9,2 9 47 1,4 5 218 12,5 91 6,3 643 8,1 144 11, 1 531 7,8 127 7,9 291 14,6 163 8,3 68 13,1 2 15 8,5 13 2,3 1 732 8, 192 9,5 1 669 9,9 1 333 5,5 171 591 26,8 118 525 42,9 111 659 48,5 48 68 56, 25 236 6,6 834 58,2 3 46 43,5 448 34,3 11 25 57,3 1 42 65,1 72 36, 1 12 57,1 144 27,8 9 77 41,1 31 48,4 9 111 42, 658 32,5 7 653 45,4 13 421 4 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 41 72 1,1 47 173 11,5 59 199 14,4 72 223 17,6 83 6 2,2 33 918 8,3 55 251 13,5 59 932 14,6 KOKO VÄESTÖ 4 591 285 1, 242 617 5,3 511 966 11,2 827 633 18, 663 854 14,5 415 423 9, 1 381 842 3,1 55, 547 95 11,9 29
Liitetaulukko 6. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet Rikokset 1 Rikokset ja rikkomukset yhteensä 2 Rikoslakirikokset 3 Rikokset A-F Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 641 64 1, 276 548 1, 23 362 1, 86 756 1, 41 635 1, 1 434 1, 7 956 1, 1 35 99,9 19 57 1, 1 6 1,1 1 999 1,1 1 961 1, 518 1, 23 645 1, 64 1, 21 72 99,9 2 26 1, 16 864 1, 24 411 1,1 Työllinen 38 931 48,2 75 556 27,3 49 23 21,4 12 535 14,4 3 329 8, 7 4,9 1 391 17,5 597 45,7 3 24 16,6 174 1,9 858 42,9 456 23,3 295 56,9 7 784 32,9 15 23,4 6 997 32,2 627 3,9 4 996 29,6 3 969 16,3 Työtön 16 16 16,5 72 361 26,2 67 925 29,5 29 289 33,8 14 938 35,9 432 3,1 2 216 27,9 285 21,8 6 964 35,6 582 36,4 413 2,7 647 33, 78 15,1 6 18 25,8 18 28,1 5 776 26,6 398 19,6 4 853 28,8 8 571 35,1 Koululainen, opiskelija 85 735 13,4 54 394 19,7 45 723 19,8 15 174 17,5 7 412 17,8 439 3,6 2 358 29,6 116 8,9 2 826 14,4 227 14,2 149 7,5 21 1,7 12 2,3 4 57 17,2 4 6,3 3 785 17,4 58 25,1 2 36 14, Eläkeläinen Muut työvoiman ulkopuolella olevat 73 316 11,4 23 58 8,5 18 912 8,2 7 95 9,2 4 629 11,1 69 4,8 588 7,4 136 1,4 1 288 6,6 112 7, 281 14,1 79 4, 61 11,8 1 99 8,1 13 2,3 1 631 7,5 188 9,3 1 541 9,1 67 66 1,5 5 729 18,3 48 599 21,1 21 88 25,1 11 327 4 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 41 72 99,9 259 728 63,2 38 91 9,3 4 12 9,7 54 44 13,2 18 467 4,5 KOKO VÄESTÖ 4 591 285 1, 2 256 459 49,1 374 862 8,2 5 397 22,1 411 925 9, 1 115 4,6 1 368 473 29,8 27,2 424 29,6 1 43 17,6 171 13,1 5 252 26,8 55 31,6 298 14,9 569 29, 72 13,9 3 787 16, 14 21,9 3 513 16,2 35 15,1 3 114 18,5 5 359 22, 179 566 3,9 3
Liitetaulukko 7. Eräisiin rikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutuksen mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet Rikokset 1 Rikokset ja rikkomukset yhteensä 2 Rikoslakirikokset 3 Rikokset A-F Omaisuusrikokset Varkausrikokset Ryöstörikokset Vahingonteot Kavallusrikokset Petokset Maksuvälinepetokset Verorikokset Väärennysrikokset Velallisen epärehellisyys Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Henkirikokset ja niiden yritykset Pahoinpitelyrikokset Seksuaalirikokset Rattijuopumukset Huumausainerikokset Yhteensä 641 64 1, 276 548 1,1 23 362 99,9 86 756 1, 41 635 99,9 1 434 1, 7 956 1,1 1 35 1, 19 57 99,9 1 6 99,9 1 999 1,1 1 961 1, 518 1,1 23 645 1, 64 1, 21 72 99,9 2 26 1, 16 864 1, 24 411 1, Perusaste 245 984 38,4 159 17 57,6 144 743 62,8 58 998 68, 29 951 71,9 1 189 82,9 5 247 66, 556 42,6 13 412 68,5 1 242 77,6 889 44,5 1 184 6,4 172 33,2 12 525 53, 39 6,9 11 655 53,7 1 81 53,4 8 856 52,5 15 854 64,9 Toinen aste 249 843 39, 92 882 33,6 71 754 31,1 24 66 27,7 1 629 25,5 239 16,7 2 423 3,5 46 35,2 5 442 27,8 335 2,9 823 41,2 59 3,1 235 45,4 9 124 38,6 23 35,9 8 443 38,9 79 35, 6 75 39,8 8 63 33, Alin korkea-aste 43 322 6,8 8 293 3, 5 373 2,3 1 82 2,1 546 1,3 4,3 124 1,6 164 12,6 41 2, 15,9 132 6,6 93 4,7 46 8,9 6 2,5 1 1,6 59 2,3 8 3,9 Alempi korkeakouluaste 52 234 8,1 9 42 3,4 5 198 2,3 1 141 1,3 266,6 2,1 16 1,3 87 6,7 211 1,1 5,3 77 3,9 39 2, 44 8,5 829 3,5 1 1,6 678 3,1 125 6,2 Ylempi korkeakouluaste/tutkijakoulutus 49 681 4 Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, liikennepako tieliikenteesä 41 72 1,1 11 241 24,7 178 89 43,4 37 949 9,2 47 36 11,5 46 387 11,3 KOKO VÄESTÖ 4 591 285 1, 1 34 669 29,2 1 85 762 4,3 559 3,3 11,5 441 465 9,6 42 2,5 271 1,1 499 54 1,9 7,7 6 81 2,5 3 294 1,4 749,9 243,6 - - 56,7 38 2,9 14,5 3,2 78 3,9 55 2,8 21 4,1 567 2,4 - - 417 1,9 31 1,5 324 1,9 113,5 458 885 1, 31
Liitetaulukko 8. Rikoslakirikoksiin syylliseksi henkilöt syntyperän, ikäluokan ja sukupuolen mukaan ja epäiltyjen osuus väestöstä 217 Syntyperä ja ikäluokka Syntyperä yhteensä Suomalaistaustainen yhteensä Suomalaistaustainen, syntynyt Suomessa Suomalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ikäluokka yhteensä - 14 15-17 18-2 21-24 25-29 3-39 4-49 yli 5 Ikäluokka yhteensä - 14 15-17 18-2 21-24 25-29 3-39 4-49 yli 5 Ikäluokka yhteensä - 14 15-17 18-2 21-24 25-29 3-39 4-49 yli 5 Ikäluokka yhteensä - 14 15-17 18-2 21-24 25-29 3-39 4-49 yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä 126 56 5 61 7 712 12 872 14 121 14 374 24 898 19 223 27 255 111 136 4 95 7 63 11 778 12 445 11 913 2 582 16 821 25 629 18 921 4 793 6 941 11 569 12 215 11 68 19 878 16 44 25 513 2 215 112 122 29 23 35 74 417 116 2,3,6 4,3 7, 5,2 4,1 3,5 2,9 1,2 2,2,6 4,3 6,9 4,9 3,9 3,3 2,8 1,2 2,1,6 4,2 6,8 4,9 3,8 3,3 2,8 1,2 4,4 1,2 5,2 1,6 9,4 7,5 5,4 3,6 2, Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä 97 842 4 153 6 225 1 148 11 48 11 212 19 343 14 65 21 63 85 637 3 642 5 697 9 219 9 612 9 95 15 757 12 771 19 844 84 12 3 56 5 68 9 47 9 453 8 888 15 243 12 458 19 755 1 625 82 89 172 159 27 514 313 89 3,6,9 6,8 1,8 7,9 6,3 5,3 4,3 2, 3,4,9 6,7 1,5 7,5 5,8 5, 4,1 1,9 3,4,9 6,7 1,4 7,4 5,7 4,9 4,1 1,9 6,2 1,7 7,4 16,7 12,9 9,9 7,6 5,2 3, Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä 28 214 1 448 1 487 2 724 3 73 3 162 5 555 4 573 6 192 25 499 1 263 1 366 2 559 2 833 2 818 4 825 4 5 5 785 24 99 1 233 1 333 2 522 2 762 2 72 4 635 3 946 5 758 59 3 33 37 71 98 19 14 27 1,,3 1,7 3, 2,3 1,9 1,6 1,4,5 1,,3 1,7 3, 2,3 1,9 1,6 1,4,5 1,,3 1,7 3, 2,3 1,8 1,6 1,4,5 2,4,6 2,8 3,9 5,9 5, 3,1 1,9 1, 32
Syntyperä ja ikäluokka Ulkomaalaistaustainen yhteensä Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Tuntematon Ikäluokka yhteensä - 14 15-17 18-2 21-24 25-29 3-39 4-49 yli 5 Ikäluokka yhteensä - 14 15-17 18-2 21-24 25-29 3-39 4-49 yli 5 Ikäluokka yhteensä - 14 15-17 18-2 21-24 25-29 3-39 4-49 yli 5 Ikäluokka yhteensä - 14 15-17 18-2 21-24 25-29 3-39 4-49 yli 5 Sukupuoli yhteensä epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä 14 688 694 642 1 74 1 626 2 49 4 262 2 37 1 611 1 63 312 179 28 214 4 28 13 625 382 463 794 1 412 2 369 4 253 2 369 1 583 232 2 5 52 54 32 15 4, 1, 5,4 8,8 7,9 6,1 5,1 4,1 2,3 1,8,7 4,5 8,6 7,7 6,5 1,3 4,4 1,6 5,8 8,8 8, 6,1 5,1 4,1 2,3 Mies epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä 12 51 521 913 1 392 2 69 3 539 1 85 1 26 84 224 142 238 174 28 26 11 16 286 379 675 1 218 2 41 3 532 1 849 1 18 25 16 44 48 47 29 13 6,4 1,4 8, 14,1 13,1 1, 7,9 6,2 3,7 2,8 1, 7,1 14,5 11,9 8,6 2,4 7,1 2,3 8,5 14, 13,3 1, 7,9 6,2 3,7 Nainen epäiltyjen lkm epäiltyjen osuus väestöstä 2 688 184 121 161 234 34 723 52 45 223 88 37 42 4 12 2 465 96 84 119 194 328 721 52 43 27 1,5,5 2,2 2,8 2,4 1,8 1,9 1,9 1,1,8,4 1,9 2,6 3, 4,1 1,7,8 2,4 2,8 2,3 1,8 1,9 1,9 1,1 33
Liitekuviot Liitekuvio 1. Rikoslakirikoksiin syylliseksi ja koko väestö koulutusasteen mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet Liitekuvio 2. Rikoslakirikoksiin syylliseksi ja koko väestö sosioekonomisen aseman mukaan 217, 15 vuotta täyttäneet 34