Sosiaalilautakunta 7.2.2012 5 NURMEKSEN KAUPUNKI Toimeentulotukiohje TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN YLEISET PERUSTEET
SISÄLLYSLUETTTELO 1 SÄÄNNÖKSET... 1 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely... 1 2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN... 2 2.1. Laskelman perusteella... 2 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOIMEENTULOTUESSA... 3 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot... 3 3.1.1 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot... 3 3.1.2 Vähäiset tulot... 3 3.1.3 Veronpalautukset / jäännösverot... 3 3.1.4 Työttömyysturva... 4 3.2 Varat... 4 3.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen... 4 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon... 5 4 OPISKELIJAT... 5 4.1 Opintolaina... 6 4.2 Opiskelijan perusosan alentaminen... 7 4.3 Opinnoista aiheutuvien kustannuksien tukeminen... 7 5 YRITTÄJÄT... 8 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT... 8 6.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 )... 8 6.1.1 Muut perusmenot... 9 6.2 Alennettu perusosa... 9 6.2.1 Asumismenot... 9 6.2.2 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot... 11 6.2.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut... 11 6.2.2.2 Päihdehuollon laitoskuntoutus/katkaisuhoito/asumispalvelut... 12 6.2.2.3 Hammashoitokustannukset... 12 6.2.2.4 Silmälasit... 12 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT... 13 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut... 13 7.2 Lastenvaunut, -rattaat ja -sänky... 14 7.3 Lasten luonapito... 14 7.4 Lasten harrastusmenot... 14 7.5 Huonekalut ja kodinkoneet... 15 7.6 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot... 15 7.7 Vuokravakuus... 15 7.8 Muuttokustannukset... 16 7.9 Romanivaatetus... 16 7.10 Hautauskustannukset... 17 7.11 Passit ja kansalaisuushakemukset... 17 7.12 Edunvalvonnan palkkio... 17 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 17 9 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ... 19
Nämä ohjeet eivät rajoita sosiaalityöntekijän tai sosiaalipalveluohjaajan oikeutta käyttää harkintaa päättäessään perheen tai yksilön oikeudesta toimeentulotukeen 1 1 SÄÄNNÖKSET Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 muutoksineen. Asetus toimeentulotuesta 66/1998. Hallintolaki 434/2003. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeudesta 812/2000. Sosiaalihuoltolaki 710/1982. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001. Laki lapsen elatuksesta 704/1975. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta 493/1999. Sosiaali- ja terveysministeriön opas toimeentulotukilain soveltajille 2007:11 1.1 Oikeus toimeentulotukeen ja toimeentulotuen hakemismenettely Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen tarve arvioidaan yksilö- ja perhekohtaisen elämäntilanteen, taloudellisen ja sosiaalisen tilanteen perusteella. Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. Pääsääntöisesti alaikäisen lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (esim. hakija saa avustuksia elantoon, asumiseen ja koulutuskustannuksiin vanhemmiltaan tai muulta omaiselta). Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
2 Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti tai varatulla vastaanottoajalla. Tarvittaessa voidaan tehdä katselmus (kotikäynti) toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Toimeentulotukipäätös tehdään enintään 3 kuukaudeksi kerrallaan. Asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa on annettava toimeentulotukiviranomaiselle kaikki ne tiedot, joita viranomainen tarvitsee toimeentulotuen tarpeen arvioimiseksi. Puutteellinen hakemus viivästyttää asian käsittelyä tai hakemus voidaan joutua hylkäämään. Pankkien tiliotteet vaaditaan aina kaikista käytettävissä olevista tileistä. Pelkkä pikapankin tiliote ei riitä. Jos asiointi tapahtuu harvemmin, pyydetään tiliotteet vähintään kahdelta kuukaudelta. Verotustodistus on esitettävä vuosittain joulukuussa. Lasten tiliotteet on esitettävä vähintään kerran vuodessa joulukuussa. 2 TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN 2.1. Laskelman perusteella Toimeentulotuen määrä on toimeentulotuesta annetun lain 6 :n mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin toimeentulotuesta annetun lain 7 :ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä täydentävästä toimeentulotuesta mahdollisesti tehtävään laskelmaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään pääsääntöisesti täydentävän toimeentulotuen laskelman mukaan. Mikäli, perustoimeentulotuen laskelma osoittaa vähäistä tuloylijäämää, ei ole välttämätöntä tehdä erillistä täydentävän toimeentulotuen laskelmaa. Perustoimeentulotuen laskelman osoittaessa tuloalijäämää täydentävän toimeentulotuen laskelmaa ei tarvitse erikseen tehdä vaan täydentävän toimeentulotuen päätöksessä eritellään ne menot, joihin täydentävää toimeentulotukea myönnetään toimeentulotuesta annetun lain 7 c :n perusteella. Mikäli hakijalle on myönnetty laskelman perusteella perustoimeentulotukea ja / tai täydentävää toimeentulotukea ja hän tämän päätöksen jälkeen esittää päätöksen voimassaoloajalle kohdistuvia perustoimeentulotukeen oikeuttavia menoja (sähkö ja terveydenhuoltomenot), voidaan nämä menot maksaa jo tehdyllä perustoimeentulotuen päätöksellä. Mikäli toimeentulotukea haetaan jälkikäteen takautuvasti toimeentulotuesta voidaan tehdä erityisistä syistä perustoimeentulotuen ja täydentävän toimeentulotuen laskelma ja päätös silloin kun hakijalla on toimeentulotuesta annetun lain 15 :n 4 momentin mukaisia perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen oikeuttavia toteennäytettyjä menoja.
3 3 TULOJEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN PERUSTOI- MEENTULOTUESSA 3.1 Ansio- ja eläketulot ja muut satunnaiset tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot. Ansiotuloista tehdään vähennys siten, että vähintään 20 % ansiotuloista jätetään tuloina huomioimatta, mutta kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa toimeentulotuen saajataloutta kohden. Väliaikainen laki on voimassa 31.12.2014 asti. Etuoikeutetun tulot maksimimäärä on kotitalouskohtainen. Valmistumislahjana saadut rahalahjat jätetään huomioimatta 500,00 euroon saakka. 25. päivän jälkeen tulevat tulot katsotaan seuraavan kuukauden tuloksi. 3.1.1 Jälkikäteen huomioon otettavat tulot Tulo, joka ei ole ollut toimeentulotukipäätöstä tehtäessä tiedossa, voidaan ottaa jälkikäteen huomioon, jos toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, mikäli menettely harkitaan kohtuulliseksi (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 15 3 mom.). Säännöksen mukaan tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. Tämä tehdään kirjaamalla asia toimeentulotuki päätökseen. 3.1.2 Vähäiset tulot Vähäisiksi katsottavat yhteenlaskettuna alle 50 euron / kk suuruiset satunnaiset avustukset ja ansiotulot jätetään huomioimatta (Laki toimeentulotuesta 1410/2001, 11 2 mom. 1. kohta). Yleissäännös vähäisten tulojen huomioon ottamatta jättämisestä koskee myös lapsia. 3.1.3 Veronpalautukset / jäännösverot Veronpalautukset huomioidaan pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille tulona 75 euron ylittävältä osalta yksinäiseltä ja 150 euron ylittävältä osalta perheelliseltä. Jäännösvero vähennetään mahdollisesti puolison saamasta veronpalautuksesta (esitettävä tosite maksetusta puolison jäännösverosta). Jäännösveroa ei huomioida muulloin menoksi. Muissa tapauksissa veronpalautukset huomioidaan kokonaisuudessaan tuloksi. Jäännösveroa ei huomioida laskelmassa menona. Toimeentulotuen saajaa ohjataan jäännösveron osalta hakemaan verojen maksuun lykkäystä, huojennusta tai poistamista.
4 3.1.4 Työttömyysturva Ansiosidonnainen päiväraha-, peruspäiväraha- ja työmarkkinatukitulo huomioidaan tulona 21,5 maksupäivältä siitä kuukaudesta lähtien, kun saman kuukauden aikana on maksussa kaksi 20 pv:n työttömyyspäivärahaerää tai kun työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti yli vuoden. Mikäli hakija saa soviteltua päivärahaa tai muuten tulot vaihtelevat, hakijalle katsotaan tuloksi tosiasialliset tulot. Tällöin tuloja ja menoja voidaan arvioida tukea myönnettäessä pitemmältä aikaväliltä kuin mille tukea haetaan. Mikäli hakija ei ole ensisijaisten etuuksien piirissä tulee hänet ohjata sosiaalipalveluohjaajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotolle. 3.2 Varat Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat. Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon esim. henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen siten, että säästöistä jätetään vähäinen osa (100 euroa yksinäiselle ja 200 euroa perheelliselle) henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Tukea myönnettäessä voidaan tuki määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta, joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Jos omaisuuden hankkimiseen on otettu lainaa, varallisuus tulee ottaa huomioon nettomääräisenä perintää tehtäessä. Kiinteän, muussa kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 6 kk. Määritellyn realisointiajan jälkeen tehtävät perus- ja täydentävän toimeentulotuen päätökset tehdään perinnällä. Alle 1.000 euron suuruista kiinteää omaisuutta ei edellytetä pääsääntöisesti realisoitavaksi. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen) voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta voidaan tehdään perintä (L toimeentulotuesta 20 ja 21 ). 3.3 Tulojen jaksottaminen ja tuloylijäämän siirtäminen Toimeentulotukilain 15 :n mukaan tulot ja varat otetaan huomioon siltä ajanjaksolta, jota koskevana toimeentulotuki määrätään. Tulo voidaan kuitenkin jakaa eriin (jaksottaa) otettavaksi huomioon useampana toimeentulotuen määräämisen ajanjaksona, jos se tulon kertaluonteisuus taikka sen saamisen peruste tai käyttötarkoitus huomioon ottaen on kohtuullista. Suuremmat kertaluontoiset tulot jaksotetaan huomioitavaksi yksinäisellä henkilöllä 500 euroa/kk ja perheellisellä 800 euroa/kk. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun henkilö tai perhe saa suurena kertakorvauksena esimerkiksi perinnön, omaisuuden myyntitulon, veikkausvoiton tai muun näihin verrattavan tulon. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta.
Yrittäjyyteen sisältyy yritysriski, minkä vuoksi yrittäjän on varauduttava tuloissa tapahtuviin muutoksiin. Tällöin arviointikautena voi olla koko tilikausi. 3.4 Tulot, joita ei oteta huomioon Toimeentulotukea myönnettäessä ei äitiysavusta, kansaneläkkeen hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea, työttömyysturvalaissa tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tai kuntoutusrahalain 24 a :ssä tarkoitettua ylläpitokorvausta ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavaa toimintarahaa oteta huomioon. Vastaavasti myöskään menoerät, jotka nämä etuudet on tarkoitettu kattamaan, eivät kuulu toimeentulotuessa huomioitaviin menoihin. Sairauden tai vamman johdosta saatavaa kansaneläkelain (347/1956) mukaista hoitotukea ja vammaistukilain (124/1984) mukaista vammaistukea, ei oteta tulona huomioon toimeentulotukilaskelmassa, mutta vastaavasti menoja joihin em. tuet on tarkoitettu, ei huomioida laskelmassa menoksi. Toimeentulotukihakemuksen liitteeksi on toimitettava em. tuesta päätös, josta näkyy mihin se on myönnetty. Matkakorvauksia ei oteta tulona huomioon siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja. Sitä osaa tuloista, mikä on ulosottoviranomaisen toimesta ulosmitattu suoraan palkasta tai henkilön muusta tulosta, ei huomioida tulona. Samoin menetellen Kelan etuuksien takaisinperintä huomioidaan tuloja vähentävästi. Etuus huomioidaan siten todellisen maksussa olevan määrän suuruisena. Asiakasta tulee ohjata tarvittaessa myös talous- ja velkaneuvonnan palveluiden piiriin. Alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja ei oteta huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen toimeentulotuessa hyväksyttävät menonsa, koska alaikäisellä lapsella ei ole elatusvelvollisuutta vanhempiinsa nähden. 4 OPISKELIJAT 5 Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki: opintolainan valtiontakaus, opintoraha ja asumislisä. Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Yksityistä koulutusta, johon ei voi saada opintotukea ei pääsääntöisesti tueta. Yksityisen koulutuksen maksut eivät kuulu toimeentulotuella erikseen korvattaviin menoihin. Mikäli opiskelijan opintoetuuksiin ovat vaikuttaneet vanhempien tulot ja varallisuus, tulee vanhempien osallistumisesta opiskelijan elatukseen ja koulutuskustannuksiin pyytää hakijalta erillinen selvitys (kotona asuvat). Vaikka opintotuki on kokonaan/osittain hylätty vanhempien varallisuuden perusteella, on toimeentulotukea myönnettävä. KHO:n päätöksen mukaan vanhemmat eivät ole elatusvelvollisia täysi-ikäisiin lapsiinsa nähden. Vanhempien elatusvelvollisuutta ei voi perustaa myös-
6 kään lapsen elatuksesta annetun lain 3 :n 2 momentin mukaiseen vanhempien vastuuseen lapsen koulutuskustannuksista. Mikäli toimeentulotuen hakija saa vanhemmiltaan varoja tai muuta elatusta, otetaan nämä huomioon hakijan käytettävissä olevana tulona 50 euroa ylittävältä osuudelta kuukaudessa. Jos toimeentulotuen saaja lähtee opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja pääsääntöisesti oleskelee opiskelupaikkakunnalla, myöntää normaalin toimeentulotuen opiskelupaikkakunta, tämä koskee myös perheellisiä opiskelijoita. Toisella paikkakunnalla oleskelevien 16-18 -vuotiaiden opiskelijoiden, joiden vanhemmat asioivat ja saavat toimeentulotukensa Nurmeksesta, on haettava toimeentulotukea oleskelupaikkakunnaltaan. Opiskelijan tuloja ja menoja ei tuolloin huomioida Nurmeksessa vanhempien laskelmassa. Toiselta paikkakunnalta Nurmekseen opiskelemaan tulleelle 16-18 -vuotiaalle nuorelle toimeentulotuen myöntää Nurmes. Tuolloin on esitettävä selvitys vanhempien taloudellisesta tilanteesta. (ks. Keski-Suomen LO 26.3.1997 Dnro 706/4010/96) Muulta paikkakunnalta tulevalle opiskelijalle on asuntola ensisijainen omaan asuntoon nähden. Jos asuntolapaikkoja on vapaana, ei oman asunnon vuokraa hyväksytä menoksi. 4.1 Opintolaina Olosuhteet huomioon ottaen täysi-ikäiselle opiskelijalle katsotaan opintolaina tuloksi. Mikäli opiskelija ei voi saada lainantakauspäätöstä maksuhäiriöiden vuoksi ei lainaa, joka ei tosiasiassa ole käytettävissä voida tuloksi huomioida. Lukiossa opiskelevien vanhempiensa luona asuvien ei tarvitse nostaa lainaa täysi-ikäisyyden saatuakaan. Alaikäistä opiskelijaa ei voida velvoittaa nostamaan opintolainaa. Opintolaina jaksotetaan aina myöntöajanjaksolle, vaikka se nostettaisiin kerralla tai sitä ei nosteta ollenkaan oikeudesta huolimatta. Mikäli opiskelija voi saada valtion takaaman opintolainan, mutta ei ole sitä jostain syystä nostanut, lasketaan laina hänen tulokseen ja katsotaan, että hakija on saanut elatuksensa muulla tavoin. Käyttämätön lainaosuus huomioidaan hakijalle tosiasiallisesti käytettävissä olevina varoina / kuukausi kokonaisuudessaan.
7 Opiskelijan hakiessa toimeentulotukea kesäajalle tilanteessa, jossa hän ei ole nostanut opiskelukuukausille valtion takaamaa opintolainaa, johon hänellä olisi ollut oikeus, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle ja jaksottaa sitä seuraaville kuukausille. Opintolaina on nostettavissa 31.7. asti. Mikäli opintolainaa em. tapauksessa ei ole haettu, voidaan hakija velvoittaa vielä 31.5. asti hakemaan opintolainan valtiontakaus niille kuukausille, joille takaus on mahdollista vielä saada. 4.2 Opiskelijan perusosan alentaminen Opiskelijan perusosaa voidaan alentaa, mikäli opiskelijasta itsestään johtuvista syistä opinnot ovat viivästyneet / pitkittyneet tai hänellä ei ole riittävästi opintosuorituksia ja opintoetuudet ovat katkenneet ja näin ollen opiskelija on itse aiheuttanut sen, ettei työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ole voitu hänelle tarjota. Opiskelija ohjataan sosiaalityöntekijälle tai sosiaalipalveluohjaajalle ja hänen kanssaan tehdään suunnitelma siitä, missä ajassa opiskelijan on mahdollista saada opintonsa loppuun suoritettua tai opintososiaaliset etuudet takaisin. Opiskelijaa on aina ohjattava / neuvottava, miten hänellä on muutoin kuin toimeentulotuella mahdollisuus rahoittaa opiskelunsa tai vaihtoehtoisesti ohjattava hakeutumaan muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Ohjaus / neuvonta tulee kirjata asiakirjoihin. 4.3 Opinnoista aiheutuvien kustannuksien tukeminen Opintoja tuetaan opiskelijan opiskellessa ensimmäistä ammattiin johtavaa tutkintoa tai lukio-opintoja tai yksilöllisistä syistä johtuvin perustein. Opinnoista aiheutuvia kustannuksia (kirjat tai muut välttämättömät opiskeluun liittyvät varusteet kuten suojavaatetus/ harjoitteluvälineet) tuetaan enintään 300 euroa/ lukuvuosi esitettyjä kuitteja /tositteita vastaan. Korkeakouluopiskelijoiden opintokustannuksissa voidaan yksilöidyin perustein tukea esim. ylioppilaskunnan jäsenmaksuissa. Kelan koulumatkatuki on ensisijainen toimeentulotukeen nähden. Sitä voi saada toisen asteen opiskelija jonka yhdensuuntainen opiskelumatka on vähintään 10 km.
8 Korkeakouluopiskelijoiden osalta edellytetään pääsääntöisesti asumista opiskelupaikkakunnalla. Matkoja voidaan tukea kuukausikortilla tai tätä alittavalta hinnalta lippuja vastaan silloin, kun asuminen Nurmeksessa opiskelupaikkakunnan sijaan on perusteltua tai ellei opiskelija ole saanut asuntoa opiskelupaikkakunnaltaan. Nurmeksessa opiskelevat alaikäiset jotka eivät voi asua asuntolassa viikonloppuja tuetaan matkat kotipaikkakunnalle viikonlopuiksi 2 krt/kk. Opintolainan korot edellytetään ensisijaisesti pääomitettavan opintolainaan. Mikäli tämä ei ole mahdollista on haettava kelan korkoavustusta. Opintolainan korkoihin voidaan myöntää tukea, mikäli em. vaihtoehdot eivät toteudu. 5 YRITTÄJÄT Yrittäjää, jonka yritystoiminta on kannattamatonta, voidaan avustaa yleensä vain lyhytaikaisesti korkeintaan 3 kk:n ajan. Määräajan jälkeen edellytetään hakijan saavan toimeentulonsa yritystoiminnalla tai hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi lopetettuaan yritystoiminnan tai saavan toimeentulonsa muulla tavoin. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaansa ja on edelleen sen vuoksi toimeentulotuen tarpeeseen, voidaan hänen perusosaansa alentaa aluksi enintään 20 % kaksi kuukautta kerrallaan sillä perusteella, että hän on itse aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei voida hänelle tarjota (L toimeentulotuesta 10). Mikäli yrittäjä toistuvasti laiminlyö em. velvollisuutensa hakeutua työvoimapoliittisten toimenpiteiden piiriin, perusosaa voidaan alentaa enintään 40 % kaksi kuukautta kerrallaan. Yritystoimintaan usein kuuluvia kausiluontoisia tuloja voidaan jaksottaa pitemmälle ajanjaksolle kohtuullisuusharkintaa käyttäen. Asiassa tulee ottaa huomioon myös yrittäjän ja hänen perheensä muut olosuhteet ja niiden vaikutus yrityksen tulokseen. Yrittäjältä vaaditaan toimeentulotukihakemuksen lisäksi erillinen yrittäjän tuloselvityslomake, yrityksen tiliotteet, verotustiedot, tilinpäätös, tase ja tuloslaskelma ja tarpeen mukaan muut tarvittavat selvitykset. Asiakkaan luvalla yritysasiakkaan asiassa voidaan konsultoida asiantuntijoita huomioiden salassapitomääräykset. 6 PERUSTOIMEENTULOTUEN MENOT Perustoimeentulotuki kattaa toimeentulotuen perusosan ja muut perusmenot toimeentulotuesta annetun lain 7 a :n ja 7 b :n mukaisesti. 6.1 Perusosa, joka on normitettu (Laki toimeentulotuesta 7 a ja 9 ) Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliiken-
teen käytöstä, autopaikasta, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosan suuruuteen vaikuttavat mm. kuntaryhmä, talouden koko ja henkilön ikä. Perusosien suuruudet vahvistaa valtioneuvosto. Poste restante -osoitteen ilmoittavilta tulee pyytää hakemuksen liitteenä selvitys osoitteesta, missä he yöpyvät. Perusosa määritellään tuolloin pääsääntöisesti yhteistaloudessa asuvan mukaan. Mikäli henkilö asuu yhteistaloudessa vanhempansa kanssa siten, että hän todistettavasti huolehtii asumisenkuluista yhteisvastuullisesti vanhempansa kanssa, katsotaan hänelle yhteisasujan perusosa. 6.1.1 Muut perusmenot Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. 6.2 Alennettu perusosa Perusosan määrää voidaan alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisten edellytysten täyttyessä. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentamisen alkaessa varataan toimistoaika sosiaalipalveluohjaajalle, joka huolehtii suunnitelman laatimisesta ja tarkastamisesta. 6.2.1 Asumismenot Toimeentulotuessa asumismenoja huomioitaessa tarkoituksena on viimesijassa turvata henkilön/perheen asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asumismenot huomioidaan pääsääntöisesti kuukausikohtaisesti. Asumismenoista on esitettävä maksutositteet elleivät ne näy toimitetuissa tiliotteissa. Asumismenoja ei jatkossa hyväksytä menoksi jos niitä ei tosiasiallisesti makseta tai tuki voidaan vaihtoehtoisesti kohdistaa tuolloin suoraan asumismenoihin. Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan riittävä aika (3 kk), kuitenkin tilannekohtaisesti arvioiden, hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat: vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut asunnosta saunamaksu 9
10 Kohtuullisiksi katsottavat asumiskustannukset: (sisältäen kaikki asumiseen liittyvät tavanomaiset kulut) yksi henkilö enintään 465 /kk kaksi henkilöä enintään 555 /kk kolme henkilöä enintään 645 /kk neljä henkilöä enintään 735 /kk ja kustakin seuraavasta henkilöstä enintään 90 euroa lisää edelliseen. Sähkön ja veden kulutuslaskut huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa, mikäli ne ovat kohtuulliset asiakkaan kokonaisasumismenot huomioiden. Vesimaksut huomioidaan laskun mukaisesti, kuitenkin enintään sidotusti kansaneläkelaitoksen käyttämään valtioneuvoston asetuksessa määriteltyihin kohtuullisiin asumismenoihin. Asumismenoja huomioidaan niiltä kuukausilta jolloin hakija on ollut toimeentulotuen piirissä. Omakotitalossa jätevesimaksua huomioidaan samalta kuutiomäärältä vesimaksun lisäksi. Jos laskelmissa on jo huomioitu maksimikulut, ei tasauslaskuja hyväksytä menoksi. Omistusasunnossa huomioitavia menoja ovat: normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) vesimaksut - vesimaksut huomioidaan omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään sidotusti kansaneläkelaitoksen käyttämään valtioneuvoston asetuksessa määriteltyihin kohtuullisiin asumismenoihin. Omakotitalossa jätevesimaksua huomioidaan samalta kuutiomäärältä vesimaksun lisäksi. asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa (koskee myös asumisoikeus ja osaomistusasuntoja) kiinteistön jaksotettavat hoitomenot, joita ovat mm. - taloussähkö - koti- ja palovakuutus - tontin vuokra - kiinteistövero - nuohous - jätehuolto - lämmitysöljy, max. 2500 litraa/vuosi - lämmityspuut /pelletti Huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena. Menoja ei hyväksytä kuukausiksi etukäteen. Polttopuiden hankintaa varten voidaan myöntää maksusitoumus toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkaille enintään 4 kuukauden osuudelle. 1-2 henkilön perheille 1 kuutio/kk ja yli 2 henkilön perheille 1,5 kuutiota/kk, enintään 50,00 euroa/kuutio sisältäen kuljetuskustannukset. Jos asiakkaalla on mahdollisuus saada edullisemminkin puita, niin myönnetään todellisten kustannusten mukaan. Satunnaisesti asioiville polttopuiden osuus huomioidaan menoksi laskelmaan kuukausiosuudeltaan.
11 Koti- ja palovakuutuksena huomioidaan kodin perusturvan mukainen vakuutus Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. 6.2.2 Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäiset terveydenhoitomenot sisältyvät perusosaan. Näinä menoina voidaan pitää reseptivapaita lääkkeitä ja hoitotarvikkeita. Tämän ylimenevältä osin sairauden hoitoon määrätyt lääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet, proteesit ja apuvälineet sekä hammashuollosta ja silmälaseista aiheutuneet kustannukset huomioidaan menona perustoimeentulotukilaskelmaan. Apuvälineiden osalta tulee selvittää onko niitä mahdollisuus saada lääkinnällisen kuntoutuksen palveluna. E-pillerit tai muut lääkärin määräämät ehkäisyvälineet huomioidaan menona. Potenssilääkkeet hyväksytään menoksi vain Kelan hyväksymään perussairauden hoitoon, jolloin reseptissä tulee olla merkintä, että kysymyksessä on sairaidenhoito. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Asiakkaalla on oikeus lääkekulujen lisäkorvaukseen maksettujen omavastuuosuuksien ylittäessä kansaneläkelaitoksen määrittelemän omavastuuosuuden. Lisäkorvaus on 100 % 1,50 euron omavastuun ylittävältä osalta lääkettä kohti. Oikeus lisäkorvaukseen tulee tarkistaa Kelasta. Reseptivapaisiin lääkkeisiin voidaan myöntää toimeentulotukea, mikäli asiakas toimittaa lääkärinlausunnon sairauden hoidosta. Lääkkeenjako maksua huomioidaan laskelmaan enintään 10 euroa/kuukausi. Terveydenhuoltomenot hyväksytään laskelmaan ainoastaan julkisessa terveydenhuollossa annetusta hoidosta myös fysikaalisen hoidon osalta. Lääkärin myöntämistä sairauden hoitoon annetuista reseptilääkkeistä on esitettävä resepti ja kuitti. Peruuttamatta jääneiden (terveydenhuollon) käyntien maksuja ei huomioida. 6.2.2.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut Sairaalahoidon asiakasmaksuina huomioidaan toimeentulotuessa poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut. Silloin, kun lyhytaikainen sairaalassaolo tai muu laitoshoito ylittyy 2 vrk, ruokaetuna huomioidaan toimeentulotukea vähentävänä perusosaan sisältyvä ruoan osuus/päivä. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa oleville huomioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukainen käyttövara (99 euroa vuonna 2012). Käyttörahan lisäksi otetaan huomioon sellaiset hoidon aikana erääntyvät perusosaan sisältyvät menot, jotka eivät sisälly laitoshuoltoon ja tarpeellisen suuruisina täydentävällä toimeentulotuella katettavat menot (stm:n opas 2007:11). Tämän lisäksi otetaan huomioon sellaiset hoidon aikana erääntyvät perusosaan sisältyvät menot, jotka eivät sisälly laitoshoitoon ja tarpeellisen suuruisina täydentävällä toimeentulotuella katettavat menot (stm:n opas 2007:11)
12 Käyttövara huomioidaan perusosaksi hakijan ollessa laitoshoidossa yli kolme kuukautta. Alle kolme kuukautta kestävissä laitoshoidoissa huomioidaan perusosaa 51 % eli perusosasta tehdään ns. ruokameno (49 %) vähennys. Muista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisista asiakasmaksuista annetaan maksuvapautuslausunto vapautuksen hakemista varten. Maksuvapautus on aina ensisijainen toimeentulotukeen nähden. 6.2.2.2 Päihdehuollon laitoskuntoutus/katkaisuhoito/asumispalvelut Päihdehuollon ostopalveluissa kuntaosuuspäätöksen tekee päihdehuollon yksikkö ja asiakasmaksu käsitellään toimeentulotuen puolella. Hoitoajalta asiakkaan saama kuntoutustuki peritään sosiaalivirastolle, mikäli toimeentulotukipäätös on myönteinen. Käyttövaroja täydeltä laitoshoitokuukaudelta asiakkaalle jää myönnettäväksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 15 mukaisesti. Päihdekuntoutus on terveydenhoitoa ja asiakasmaksuosuudet käsitellään perustoimeentulotukena. Mikäli asiakkaan hoitojakso on täyttä tt-kuukautta lyhyempi, perusosa lasketaan normaalisti hoitoon/laitokseen menopäivään saakka ja laitoksessa olevan perusosasta lasketaan laitoksessa oloajan perusteella käyttövaran osuus näistä kahdesta. Yhteenlaskettu summa on tuolloin asiakkaan perusosaosuus. 6.2.2.3 Hammashoitokustannukset Ensisijaisesti hyväksytään hammashoitokustannukset terveyskeskuksessa. Yksityishammaslääkärikuluja voidaan huomioida ainoastaan silloin, kun kyse on hammasproteeseihin liittyvästä asiasta eikä julkinen terveydenhuolto ole pystynyt järjestämään palvelua. Hammasproteesien hankinnasta ja huollosta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset huomioidaan menona tositteita vastaan, jos kustannuksia ei ole maksettu, annetaan maksusitoumus. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään hammasproteesin hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden ja hakemiskuukauden tai hakemiskuukauden ja kahden seuraavan kuukauden (proteesikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hankinta hoitamaan, toimeentulotukea ei myönnetä ellei se hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. 6.2.2.4 Silmälasit Silmälääkärin tai optikon terveydellisistä syistä määräämät silmälasit huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa menona. Perussilmälasit huomioidaan tukilaskelmassa terveydenhuoltomenona kolmen vuoden välein, ellei silmälääkäri tai optikko määrää silmälaseja uusittaviksi edellistä useammin erityisistä terveydellisistä syistä. Hyväksyttävät kustannuksina silmälasien hankintaan ovat: kehykset enintään 84 euroa ja linssit ilman lisäkäsittelyä (kovapinnoite/ heijastuksen esto) todellisen suurui-
sina. Asiakkaalta pyydetään hankittavista silmälaseista kustannusarvio, josta ilmenee käsittelemättömien linssien hinta. Vaihtoehtoisesti optikko voi antaa selvityksen halvemmasta pakettitarjouksesta, siten että tarjous tulee halvemmaksi kuin peruslinssit ja kehyksien enimmäismeno olisi. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään silmälasien hankintaan, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta sekä hankinnan kiireellisyyttä. Mikäli kahden edellisen kuukauden (silmälasit eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (silmälasikustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan ei-kiireellinen hankinta, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan terveydentila tai muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. 7 TÄYDENTÄVÄN TOIMEENTULOTUEN MENOT Täydentävä toimeentulotuki jakaantuu toimeentulotuen lisäosaan ja harkinnanvaraiseen osaan. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen osalta päätöksen tekee sosiaalityöntekijä tai sosiaalipalveluohjaaja. (Nurmeksen kaupungin hallintosääntö). Täydentävä toimeentulotuki perustuu pääsääntöisesti perustoimeentulotuen laskelmaan ja päätökseen. Toimeentulotuesta annetun lain 7 c : Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot; 2) muut kuin 7 a ja 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita. Elatusapua ei hyväksytä menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. Asiakasta ohjataan elatusavun huojentamisasiassa, mikäli asiakkaan maksukyky on alentunut olennaisesti ja hänellä on muu kuin satunnainen toimeentulotuen asiakkuus. Saatu elatusapu / elatustuki huomioidaan perustoimeentulotuen laskelmassa käytettävissä olevaksi tuloksi. Mikäli hakijalla olisi oikeus elatusapuun, huomioidaan se tuloksi 3 kk:n järjestelyajan jälkeen, vaikka hakija ei sitä kelalta olisi hakenut. Työttömyyskassan jäsenmaksu hyväksytään menona täydentävän toimeentulotuen laskelmassa. 7.1 Päivähoitomenot ja iltapäiväkerhon maksut 13
14 Asiakas ohjataan ensisijaisesti hakemaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukainen vapautus tai alennus päivähoitomaksuista. Yksityisen päivähoidon maksu voidaan huomioida menona ainoastaan tilapäisesti. Toimeentulotuen tarpeen ollessa pitkäaikaista perheen mahdollisuus kunnan järjestämään päivähoitoon tulee selvittää. Iltapäiväkerhotoiminnasta aiheutuvat menot voidaan huomioida laskelmassa menona. 7.2 Lastenvaunut, -rattaat ja -sänky Lastenvaunut tai -rattaat hyväksytään menoksi perheelle vain kerran. Rattaisiin myönnetään enintään 85 euroa, lastenvaunuihin enintään 120 euroa ja vaihtoehtoisesti yhdistelmävaunuihin 170 euroa. Lapsen sänkyyn + patjaan myönnetään enintään 100 euroa. Turvakaukaloon voidaan myöntää enintään 100 euroa ja turvaistuimeen enintään 80 euroa. 7.3 Lasten luonapito Lasten luonapitokuluina huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan lapsen norminmukainen ruoan osuus/pv, joka on lapsen iän mukaisesta perusosasta 49 %, kun hakijalla on esittää luonapitovuorokausista luotettava todistus siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi asuu. Pääsääntöisesti menot huomioidaan jälkikäteen. Matkakulut huomioidaan pääsääntöisesti edullisimman kulkuneuvon mukaan puoliksi vanhempien kesken, kuitenkin enintään kaksi matkaa /kk. Jos luonapito ylittää tavanomaisena pidettävän luonapitoajan 4-6 vrk, tulee pääsääntöisesti sen vanhemman, jonka luona lapsi asuu ja joka saa lapsilisän ja elatustuen/-avun, vastata lapsen elantomenoista ns. tavanomaisena pidettävän luonapitoajan ylimenevältä ajalta. Lasten tapaamisista aiheutuvat kustannukset: - ruokanormi 2 viikonlopulle 4 vrk/kk, sekä normaalin luonapidon lisäksi huomioidaan: - pääsiäiskuukautena + 2 vrk - joululomalla, syysloma ja hiihtoloma + 7 vrk - kesälomalla + 14 vrk - kyydeistä omalla paikkakunnalla ei makseta mitään - Kyydeistä toiselle paikkakunnalle omalla autolla maksetaan kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti. - juna- tai linja-autoliput korvataan kuittia vastaan Ylimenevistä kustannuksista tehdään päätös harkinnanvaraisena. Matkakustannukset tulee puolittaa vanhempien kesken. Ylimenevistä lapsen tapaamiskustannuksista voi hakea harkinnanvaraista toimeentulotukea. 7.4 Lasten harrastusmenot
Lasten harrastusten tukemiseen voidaan huomioida toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaana olleelle perheelle enintään 50 /lapsi/vuosi maksusitoumuksella tai tositteita vastaan (sisältäen kaikki harrastuksiin sis. menot). Juniorikortin/tuen hakemista ei huomioida vähentävänä myönnettäessä toimeentulotukea lapsen harrastuksiin. 7.5 Huonekalut ja kodinkoneet Toimeentulotukea voidaan myöntää välttämättömiin kodin tarvikkeisiin. Huoneiston kalustamista ja kodin välttämättömiä tarvikkeita varten voidaan huomioida kertaluonteisesti alkuavustuksena: - yksin asuvalle enintään 200 euroa - perheelliselle enintään 300 euroa Alkuavustus voidaan myöntää henkilölle, joka on muuttamassa ensimmäiseen omaan asuntoon ja jolla ei ole lainkaan kodin irtaimistoa tai tarvikkeita ja voidaan ennakoida, että hänellä ei ole myöskään mahdollisuutta hankkia kodin irtaimistoa lähiaikoina. Lisäksi voidaan myöntää seuraaviin kodinkoneisiin avustusta toimeentulotuen pitkäaikais- ja toistuvaisasiakkaille: - pyykinpesukoneeseen, jos taloyhtiössä ei ole pesukonetta, 300 euroa (pääsääntöisesti lapsiperheille) - jääkaappi (omistusasunnossa asuvat) - liesi (omistusasunnossa asuvat) Muihin kodinkoneisiin kohdistuvia menoja ei pääsääntöisesti huomioida laskelmassa menona. 7.6 Matkat ja muut työssäkäynnistä aiheutuvat menot Työmatkamenot otetaan huomioon edullisimman matkustustavan mukaan tositteita vastaan. Oman kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuvat menot voidaan ottaa huomioon esimerkiksi silloin, kun oman kulkuneuvon käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien, puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien, sairauden tai vamman vuoksi. Hakijan on haettava ennakonpidätyksen alentamista työmatkakulujen vuoksi. Verottajan hyväksymiä työmatkamenoja oman auton käytöstä voidaan huomioida enintään kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti. Matkakuluja ei huomioida menona, mikäli hakija saa ylläpitokorvausta. 15 7.7 Vuokravakuus Vuokravakuutena voidaan hyväksyä enintään kahden (2) kuukauden kohtuullista vuokraa vastaava vakuus. Vuokravakuudesta on esitettävä vuokrasopimus tai muu luotettava asiakirja. Vuokravakuus myönnetään pääsääntöisesti yhden kerran. Uuteen asuntoon vakuus myönnetään, jos edelliseen asuntoon myönnetty vakuus palautuu. Muuton perusteen on oltava hyväksyttävä, esim. perheen koon tai rakenteen muutos, halvempi asunto, työ, opiskelu, asunnon kunto tai sijainti.
16 Vuokravakuus myönnetään vuokravakuussitoumuksena, ja siinä on takaisinperintä ehtona, Mikäli vakuuden saaja tahallisesti aiheuttaa vuokravakuuden maksun, voidaan vakuusmaksu periä vakuuden saajalta sosiaalilautakunnalle kulujen korvaukseksi. Vuokravakuuden tullessa maksuun perinnästä / perimättä jättämisestä on tehtävä erillinen päätös. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään vuokravakuuteen tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta. Mikäli kahden edellisen kuukauden (vuokravakuus eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (vuokravakuus mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan vuokravakuus, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei sen hakijan muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Toimeentulotuen käsittely vuokravakuuteen kuuluu erääntymispäivän mukaiselle oleskelukunnalle. 7.8 Muuttokustannukset Muuttokustannuksiin voidaan myöntää toimeentulotukea tarveselvityksen perusteella mikäli perhetilanne, työnsaanti tai opiskelu sitä edellyttää ja mikäli muualta (esim. työvoimatoimisto) ei hakijalle myönnetä korvausta. Muuttokustannuksista on toimitettava kustannusarvio kahdelta muuttoliikkeeltä. Mikäli muutto tehdään omalla autolla, kustannukset enintään kansaneläkelaitoksen käyttämän matkakorvauksen/kilometrikorvauksen mukaisesti. Mikäli toimeentulotukea hakee muu kuin pitkäaikais- tai toistuvaisasiakas pelkästään muuttokustannuksiin, tarkastellaan hakijan tulotasoa ja olosuhteita myös kahdelta hakemista edeltävältä kuukaudelta ennen toimeentulotukiasiakkuutta. Mikäli kahden edellisen kuukauden (muuttokustannukset eivät laskelmissa mukana) ja hakemiskuukauden (muuttokustannukset mukana laskelmassa) normiylityksellä pystytään hoitamaan muuttokustannukset, toimeentulotukea ei myönnetä, ellei se hakijan muut olosuhteet huomioiden ole kohtuutonta. Toimeentulotuen käsittely muuttokustannuksiin kuuluu erääntymispäivän mukaiselle oleskelukunnalle. Kunnan sisäisiin muuttokustannuksiin ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. 7.9 Romanivaatetus Naisten romanihameen menona huomioidaan enintään 400 euroa joka toinen vuosi siitä laskien milloin edellisen kerran vaateraha on myönnetty, riippumatta siitä mikä paikkakunta avustuksen on myöntänyt. Romaanihameen huomioiminen menoksi
17 toimeentulotukilaskelmaan edellyttää toimeentulotuen pitkäaikais- tai toistuvaisasiakkuutta. 7.10 Hautauskustannukset Hautauskustannuksina huomioidaan kohtuulliset kustannukset siltä osin kuin vainajan jättämät varat eivät riitä hautajaiskuluja kattamaan. Mikäli omaiset ilmoittavat pesän olevan varaton ja toimittavat tositteet vainajan tileistä, voidaan kohtuulliset hautajaiskulut maksaa laskuja vastaan jo ennen perunkirjan valmistumista. Tällöin kuolinpesästä tehdään perintä hautajaiskulujen osalta. Mikäli perunkirja osoittaa pesän olevan varaton, tehdään tämän jälkeen perinnästä luopumispäätös. Vainajan ollessa varaton, myönnetään hautajaiskuluihin edullisimman mukaan: arkku enintään 435 euroa, pukimet 30 euroa, kukat arkun päälle enintään 35 euroa, vainajan kuljetus Nurmeksen alueella ja hautapaikka/polttohautaus sekä seurakunnan hautausmaksu. Lähiomaisen surukukkiin myönnetään maksusitoumuksella enintään 30 euroa. 7.11 Passit ja kansalaisuushakemukset Passin ja oleskeluluvan hankkimisesta aiheutuneet kulut hyväksytään menoksi ulkomaalaisille, joilla on vähintään vuoden oleskelulupa (A status). Kansalaisuushakemuksia ei hyväksytä menoksi. 7.12 Edunvalvonnan palkkio Edunvalvonnan palkkio huomioidaan menoksi laskelmaan kokonaisuudessaan sinä kuukautena kun lasku erääntyy. 8 EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Sosiaalilautakunnan 4.12.2001 108 vahvistamat perusteet ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen ovat seuraavat: Ehkäisevän toimeentulotuen periaatteet 1. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään sosiaalilautakunnan talousarvion määrärahojen puitteissa. 2. Ehkäisevän tuen myöntäminen on suunnitelmallista: Tuki perustuu asiakkaan kokonaistilanteen erittelyyn ja arviointiin ja näiden perusteella tehtävään tuen käyttösuunnitelmaan. 3. Ehkäisevä toimeentulotuki on tilannekohtaista, kertaluonteista, projektityyppistä, siis ei toistaiseksi jatkuvaa. 4. Ehkäisevä toimeentulotuki on viimesijaista ja harkinnanvaraista tukea. 5. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisellä pyritään toteuttamaan toimeentulolain tavoitteita. 6. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisessä noudatetaan näiden ohjeiden lisäksi myös toimeentulolain ja sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisia menettelytapoja.
18 Ehkäisevän toimeentulotuen tavoitteet Toimeentulolain mukaisesti ehkäisevällä toimeentulotuella pyritään toteuttamaan seuraavia tavoitteita: 1. Sosiaalisen turvallisuuden edistäminen 2. Omatoimisen suoriutumisen edistäminen 3. Syrjäytymisen ehkäiseminen 4. Pitkäaikaisen riippuvuuden ehkäiseminen toimeentulotuesta. Ehkäisevän toimeentulotuen käytännön tilanteet Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan harkita myönnettäväksi seuraavissa käytännön tilanteissa: Sosiaalisen turvallisuuden edistäminen > Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleen välttämättömät (= ei mahdollisuutta muuhun rahoitukseen) hankinnat, esim. asuntojen korjaukset ja laitehankinnat > Vangin käyttöraha, ellei saa omia tuloja vankeusajalla > Asevelvollisen ruokaraha loma-aikana > Vanhuksen kotiapu (siivous, lumenluonti jne.) ja kuljetukset (sairaus) poikkeustilanteissa Omatoimisen suoriutumisen edistäminen > Koulutuksen ja työnhaun kustannukset > Itsenäistyvän nuoren kodin perustamisen kustannukset Syrjäytymisen ehkäiseminen > Lapsen harrastusten tukeminen > Pitkäaikaisen aikuisasiakkaan harrastusten tukeminen (erityisesti pitkäaikaisen harrastuksen jatkaminen) > Nuoren harrastusten tukeminen (erityisesti kuntouttavan työtoiminnan yhteydessä) > Nurmeksessa asuvan asiakkaan rästivuokrien tukeminen (ei vuokriin, joihin on aikaisemmin annettu toimeentulotukea) > Nurmeksessa asuvan asiakkaan takuuvuokrien tukeminen (mikäli se mahdollistaa asunnon saannin, joka ilman tukea ei onnistuisi) Pitkäaikaisen riippuvuuden ehkäiseminen > Asiakkaan tukeminen velkojenmaksuohjelman suorittamisessa poikkeustilanteissa (esim. sairaus) > Asiakkaan tukeminen yli yllättävän kriisitapahtuman (esim. tulipalo, onnettomuus, sairaus, kuolema jne.) Varallisuuden huomioiminen Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää myös asiakkaalle, jolla ei ole oikeutta saada (ei synny vajausta) toimeentulotukea. Ehkäisevän toimeentulotuen perimmäinen ajatus on tukea asiakkaan omavaraisuutta ja omia voimavaroja. Näin ollen on perusteltua suhtautua väljemmin kuin toimeentulotuessa varallisuuden liikkuvimpaan osaan, käteisvaroihin ja säästötilillä oleviin talletuksiin tukea harkittaessa.
Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettäessä käteisvaroja tai säästötalletuksia ei huomioida tuen tarvetta arvioitaessa, mikäli ne eivät ylitä 800 euroa. 9 KÄSITEMÄÄRITTELYJÄ Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yhtäjaksoisesti 12 kk työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa. Toimeentulotuen pitkäaikaisasiakas Pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkuudella tarkoitetaan vähintään vuoden kestänyttä yhtäjaksoista asiakkuutta. Toimeentulotuen toistuvaisasiakas Toimeentulotuen toistuvaisasiakkuudella tarkoitetaan vähintään kuuden kuukauden asiakkuutta edeltävän vuoden aikana. 19