Selvitys Kirkkonummen kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston toiminnan koordinoimisesta 5.11.2014
Johdanto Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 14.1.2013, että käynnistetään selvitystyö vapaa-ajan sektorin toimintojen koordinoimiseksi sekä mahdollinen yhteistyö Espoon kaupungin kanssa. Ruotsinkieliset toiminnot selvitetään erikseen. Selvitykseen sisällytetään vapaan sivistystyön jatkokehittämisen yhteydessä musiikkiopiston palveluiden tuottaminen ei kunnallisena palveluna. Lisäksi vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettiin että selvitetään mahdollisuutta kansalaisopiston aikuiskoulutustoiminnan liittämisestä Espoon seudun koulutusyhtymä Omniaan. Tässä selvityksessä on keskitetty kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston toimintojen koordinoimiseen. Kirkkonummen kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston palvelut ja niiden vaikuttavuus Kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston tarjonta on monipuolista, saavutettavissa kohtuulliseen hintaan ja useimmiten myös hyvin lähellä kuntalaisen enemmistöä. Kullakin oppilaitoksilla on palveluja Kirkkonummen keskustassa, Masalassa ja Veikkolassa. Lisäksi kansalaisopisto ja musiikkiopisto toimivat yhteistyössä Siuntion kunnan kanssa. Vuonna 2013 Kirkkonummen musiikkiopiston laajan opetussuunnitelman mukainen oppitunti maksoi 73,14 (koko maa kunnalliset musiikkioppilaitokset keskiarvo 74,79 ). Koko musiikkiopiston (musiikkiopisto, musiikkileikkikoulu, avoin osasto) opetustunti maksoi keskimäärin 68,82. Kirkkonummen kansalaisopiston oppitunti maksoi 80,99 (koko maa 82,60 ) ja kuvataidekoulun 90,20 (koko maa 74,66 ). Opetustoimintaa rahoitetaan merkittävästi oppilasmaksuilla ja hankerahoituksella. Lisäksi kansalaisopisto saa rahoitusta opintoseteliavustuksina. Vapaan sivistystyön laskennallinen valtionosuus määräytyy opetustuntien määrän perusteella ja se kohdistuu kansalaisopiston ja kuvataidekoulun opetustunteihin. Musiikkiopiston laajan opetussuunnitelman mukainen taiteen perusopetuksen valtionosuus määräytyy musiikkiopiston opetustuntien perusteella. Lisäksi kunta saa asukaslukuun perustuvaa laskennallista valtionosuutta taiteen perusopetuksen järjestämiseen 1,40 /asukas. Valtionosuuden laskennallinen peruste vuonna 2013 Kansalaisopisto ja kuvataidekoulu /opetustunti 588 407 Musiikkiopisto /opetustunti 481 481 Taiteen perusopetus /asukas 52 594 Yhteeensä 1 122 482 2
Kansalaisopisto luo monipuolisen toimintansa kautta avoimen huoneen, joka antaa mahdollisuuden kohtaamisiin, ajatusten vaihdolle ja kasvavalle suvaitsevaisuudelle. Tätä ennalta ehkäisevää vaikutusta ei voi mitata lukuina, mutta on ilmiselvää että toiminta ehkäisee syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta. Ikääntyvän väestön kasvaessa kansalaisopiston merkitys suurenee entisestään. Opetuksen ohella musiikkiopisto on vahvasti mukana kunnallisissa tapahtumissa. Se tuottaa esiintyjiä ja korkeatasoista musiikkiohjelmaa kunnan eri tilaisuuksiin. Tätä kautta musiikkiopiston vaikutuspiiri ulottuu kaikille kuntalaisille: päiväkodit, koulut, yhdistykset, seurakunta ja hoitolaitokset nauttivat myös musiikkiopiston konserttitoiminnasta. Kuvataidekoulu on myös näkyvästi esillä paikkakunnalla näyttelyineen. Kaikki opistot tarjoavat oppilailleen yhteenkuuluvuuden ja yhteisen tekemisen ilon. Opistojen palvelut vahvistavat kunnan identiteettiä. Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus ei ole ylimääräinen lisäpalvelu, vaan osa monipuolisesti ja dynaamisesti toimivan kunnan normaalia tarjontaa. Nämä palvelut lisäävät kunnan vetovoimaa ja houkuttelevat uusia asukkaita. Pääsy vapaan sivistystyön koulutukseen, kuvataiteen ja musiikin taiteen perusopetukseen vahvistaa Kirkkonummen kilpailukykyä. Nämä palvelut luovat yhteisöllisyyttä ja vahvistavat opiskelijan omaa identiteettiä. Korkeat osallistujaluvut näissä toiminnoissa puhuvat selkeää omaa kieltään; näille palveluille on suuri kysyntä. Tämä työ tehdään suurella sydämellä, ja hyvin vähäisillä resursseilla. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen oppilaitokset voitaisiin nostaa selkeämmin esille ja olla näkyvästi ylpeitä tämän hetken tarjonnasta. Kulttuurin Kirkkonummi voisi olla yksi monista iskulauseista. Kansalaisopisto yhteistyössä Espoon kanssa Nykyään kansalaisopisto tekee yhteistyötä Espoon työväenopiston kanssa lähinnä Maahanmuuttajien kielikoulutuksessa. Maahanmuuttajille suunnattua suomen ja ruotsin kielen koulutusta on opistossa 700 opetustuntia vuosittain ja opiskelijamäärä kasvaa jatkuvasti, lukuvuonna 2013-2014 se oli 170. Kirkkonummen kansalaisopiston maahanmuuttajien moduulirakenteinen suomen kielen päiväkurssiopetus kestää vuoden ja se on järjestetty niin, että siihen pääsee mukaan kolme kertaa vuodessa aloittamaan opiskelun itselle sopivalla tasolla. Kielikoulutus palvelee niitä maahanmuuttajia, jotka eivät heti pääse työvoimapoliittiseen kielikoulutukseen tai joiden elämäntilanteeseen se ei sovi. Espoon työväenopisto tarjoaa työvoimapoliittista suomen kielen koulutusta. Yhteistyö Espoon työväenopiston kanssa tarjoaa mahdollisuuden kielikoulutukseen, jossa on mahdollisuus myös erityisoppijoille tarkoitettuun opetukseen. Tähän ei Kirkkonummen kansalaisopistolla ole resursseja, eikä erityisopetuksen järjestämiseen ole myöskään riittävästi tarvetta. Espoon työväenopiston suomenkielinen opetus ja toiminta liittyvät vuoden 2015 alusta Koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen. Asiaa on valmisteltu Espoossa perusteellisesti kahden vuoden ajan. Espoon työväenopiston ruotsinkielinen opetus, nykyisin Esbo Arbis toimii itsenäisenä opistona Ruotsinkieliset sivistyspalvelut tulosyksikössä. Kirkkonummen kansalaisopiston mahdollinen siirtyminen Koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen vaatii perusteelliset selvitykset. Näissä selvityksissä täytyy ilmetä mahdollisen muutoksen taloudelliset vaikutukset; mikä on pidettävän oppitunnin kustannus ( /opetustunti) Koulutuskunta Omnian yhteydessä verrattuna nykyiseen 3
kansalaisopiston opetustunnin ( /opetustunti) kustannukseen. Toinen selvitettävä asia on, miten pystytään takaamaan opetuksen joustavuus, paikallisuus sekä läheisyysperiaate ja opetuksen säilyminen Kirkkonummella keskustassa, Masalassa ja Veikkolassa. Nämä kaikki ovat kansalaisopistotoiminnan tärkeitä Kirkkonummen aluekeskuksia ja niissä kaikissa tarjotaan opetusta alueen väestölle. Vaarana on myös se, että taloudellisen tehokkuuden nimissä osa kursseista siirtyy Kirkkonummelta Espooseen, mistä aiheutuu opiskelijoille pitkä matka ja se nostaa kynnystä opiskelun aloittamiseen. Kirkkonummen kansalaisopistolla on myös vahvat yhteydet paikallisiin toimijoihin kunnan perusturvassa ja sivistystoimessa sekä moniin kolmannen sektorin toimijoihin. Tämä yhteistyö pitää pystyä varmistamaan, mikäli toiminta siirtyy Koulutuskuntayhtymä Omniaan. Espoon työväenopisto on opetustuntimäärältään Suomen toiseksi suurin 65 000 opetustuntia. Henkilökuntaresurssit ovat 57 päätoimista henkilöä ja 700 tuntiopettajaa. Ne ovat moninkertaiset verrattuna Kirkkonummen kansalaisopiston päätoimiseen henkilöstömäärään 5, 120 tuntiopettajaan ja 11 000 opetustuntiin. Vaarana on, että Kirkkonummen kansalaisopistotoiminnasta tulee sivutoimipiste Espoon toiminnalle ja sen omaleimaisuus häviää. Kirkkonummen kansalaisopiston pieni, ketterä ja joustava opetus- ja hallinto-organisaation häviää suureen organisaatioon. Vahvuutena ovat toisaalta paremmat resurssit osallistua erilaisiin kansainvälisiin ja kansallisiin kehittämis- ja yhteistyöhankkeisiin. Vahvuutena on myös opettajien mahdollisuus tehdä läheisesti yhteistyötä oman alan kollegoiden kanssa. Kuvataidekoulu yhteistyössä Espoon kanssa Kirkkonummen kuvataidekoulu tarjoaa taiteen perusopetuksen yleisen opetussuunnitelman mukaista opetusta. Se päättyy pääsääntöisesti 16-vuoden iässä. Mahdollinen yhteistyö Espoon kanssa voisi käynnistyä ja kasvaa siitä, että alueen suurin toimija, yksityinen Espoon kuvataidekoulu tarjoaisi mahdollisuuden kirkkonummelaisille oppilaille jatkaa opiskelua Espoon kuvataidekoulussa 16 ikävuoden jälkeen. Aiemmin kuvataidekoululla on ollut yhteistyötä Espoon kuvataidekoulujen kanssa, mm. yhteisessä suunnittelussa, projekti- ja näyttelytoiminnassa. Musiikkiopisto yhteistyössä Espoon kanssa Musiikkiopistolla on hyvä ja toimiva kumppanuus Kauniaisten ja Espoon musiikkiopistojen kanssa. Heillä on yhteinen Opetushallituksen rahoittama hanke Seudulliset opintopolut. Ensimmäinen osa käsitteli orkesteriyhteistyötä: mukana olevilla opistoilla oli pääsy suuriin konserttisaleihin Espoossa ja Kauniaisissa, orkesterit tekivät yhteistyötä, ja opettajat kaikista kolmesta opistosta olivat mukana. Toinen osa käsitteli musiikin perusteiden opetussuunnitelmien uudistamista. Se on opetushallituksen pilottiprojekti. Tämän tyyppinen yhteistyö naapurioppilaitosten kanssa toimii hyvin, Kirkkonummi on mukana, kehittää ja vaikuttaa musiikinopetukseen Suomessa. Toivotaan, että yhteistyö Espoon ja Kauniaisten kanssa jatkuu. Oppilaitoksia ei tarvitse yhdistää että voitaisiin tehdä yhteistyötä. Mikäli päädytään yhdistämiseen jonkun toisen musiikkiopiston kanssa, niin se vaatii erillisen laajan selvitystyön (rahoitus, ylläpitäjän kiinnostus palvelun tuottamisesta ym.). 4
Musiikkiopistopalvelut ei kunnallisena toimintana Kirkkonummen musiikkiopisto on perustettu vuonna 1972 Kirkkonummen musiikkiyhdistyksen toimesta. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi musiikkiopisto kunnallistettiin 1.1.1989 ja se pääsi valtionavun piiriin 1.1.1993. Musiikkiopistopalveluista on tehty selvitykset vuosina 2005, 2011 ja 2013. Vantaan kaupunki teetti laajamittaisen selvitystyön hallintomalleista taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa (Leena Marsio 2012). Selvitystyö esitteli kunnallisen ja yksityisen hallin tomallin ominaispiirteitä sekä etuja ja haittoja taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa. Se ei ottanut yksiselitteisesti kantaa kummankaan mallin puolesta, vaan pyrkii antamaan Vantaan kaupungin johdolle ja poliitikoille tietoa päätöksenteon tueksi. Selvityksen mukaan kunnan omistaman oppilaitoksen eduksi voidaan katsoa kuntaorganisaa tion tarjoama taustatuki talous- ja henkilöstöhallinto hoituvat osana kunnan järjestelmiä taideoppilaitos on osa kaupungin kulttuuripalveluja, markkinointikoneistoa ja yhteistyöverkostoa kunnallinen oppilaitos on osa kunnallista palveluverkkoa ja mahdollinen imagokysymys kunnalle. Taiteen perusopetus on osa laadukasta lastenkulttuuria ja sillä on suuri merkitys nuorten henkistä hyvinvointia lisäävänä tekijänä. Selvityksessä todetaan, että oppilaitoksia yksityistämällä ei saavuteta merkittävää säästöä, koska oppilaitosten toiminta on laki en, asetusten, opetussuunnitelmien ja virkarakenteen kautta tiettyyn kustannusrakenteeseen sidot tu. Kunnan pitäisi jatkossa avustaa oppilaitosta toiminta-avustusten kautta. Kuntarahoitusta ei voi vähentää heikentämättä palvelutarjontaa. Yksityistämistä harkittaessa pitäisi myös ratkaista / ottaa kantaa mm. seuraaviin kysymyksiin: kuka toimii opetuksen järjestäjänä? Perustetaan kannatusyhdistys, säätiö tai yritys, jonka joutuisi ilman siirtymäaikaa vailla toimivia käytänteitä järjestämään kyseisen laajuista oppilaitostoimintaa. saako uusi järjestäjä opetuksen järjestämisluvan? Järjestämislupaa taiteen perusopetuksen antamiseksi tulisi hakea uudelleen opetusministeriöltä järjestäjän vaihtuessa. miten rahoitus järjestyy? Valtionavustusten siir tyminen uudelle toimijalle ei ole automaattista ja järjestäjän tulisi pystyä osoittamaan vakavaraisuu tensa sekä muiden lainkohtien täyttyminen. Myös kunnan on harkittava avustuksensa uudelleen. miten tilat ja vuokrat sovitaan? Musiikkiopiston tilaratkaisut ovat nykyiselläänkin erittäin huonot. Nousisivatko vuokrat ja miten tämä tulisi huomioida esimerkiksi kunta-avustuksen tasossa. Ruotsinkieliset palvelut Kirkkonummen kansalaisopisto on ollut kaksikielinen toiminnan alusta alkaen; aluksi vuodesta 1969 pääkielenä oli ruotsi kantaväestön pääkielen mukaisesti ja 1980-luvulta alkaen suomi vastaavasti kantaväestön pääkielen mukaisesti. Kansalaisopisto vastaa Siuntion ruotsinkielisestä 5
kansalaisopisto-opetuksesta. Nykyään kursseista 20 % on kaksi- tai ruotsinkielisiä ja määrä vastaa ruotsinkielisen väestön osuutta. Osa opetuksesta on enenevästi englanninkielistä. Kirkkonummen kansalaisopistossa on useita vahvoja ruotsikielisiä opintoryhmiä. Kunnan ruotsinkielinen väestöpohja ei ole kuitenkaan riittävä pelkästään ruotsinkielisten kurssien järjestämiseen esim. kielissä, taide- ja taitoaineissa tai liikunnassa. Kaksikielisissä ryhmissä opiskelijat ovat elävässä kielikylvyssä ja monissa aineissa, kuten taide- ja taitoaineissa ja kaksikielisyys on pysyvä osa ryhmän toimintaa. Kansalaisopiston kaksikielisyydellä on pitkä perinne kaksikielisessä kunnassa. Mikäli ruotsinkielinen opetus liittyisi Esbo Arbiksen yhteyteen, kaksikielisyys häviäisi opiston toiminnasta. Se olisi uusi tilanne kaksikielisessä kunnassa. Mikäli ruotsinkielinen opetus halutaan ulkoistaa kansalaisopistosta, Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto Helsinfors Arbis resursseineen tarjoaa paremmat mahdollisuudet sen järjestämiseen. Kuvataidekoulu on kaksikielinen ja ruotsinkielisten ryhmien lukumäärä on 3, vastaavasti suomenkielisten määrä on 23. Mikäli päätetään neuvotella kansalaisopiston toiminnan liittämisestä Koulutuskuntayhtymä Omnian yhteyteen, täytyy samalla päättää kuvataidekoulun toiminnan ja erityisesti ruotsinkielisen opetuksen järjestämisestä. Musiikkiopisto tarjoaa musiikkileikkikoulutoimintaa kummallakin kotimaisella kielellä. Kaikki ruotsinkieliset, jotka haluavat tulla mukaan saavat paikan. Myös musiikin perusteet tarjotaan kummallakin kielellä. Enemmistö soitinopettajista opettaa sekä suomeksi että ruotsiksi. Ruotsinkieliset palvelut toimivat luontevasti suomenkielisten yhteydessä. Ruotsinkielisten oppilaiden lukumäärä on sen verran pieni, että esim. orkesteritoiminta kärsii, jos oppilaat eriytetään opetusryhmiin kielen perusteella. Musiikkiopiston oppilaskanta on monikulttuurinen: opetusta annetaan myös englanniksi, venäjäksi ja ranskaksi. Osallisuus musiikkiopistossa auttaa esim. työperäisen maahanmuuttajaperheen lasta integroitumaan yhteiskuntaan. Kansalaisopiston, kuvataidekoulun ja musiikkiopiston toiminnan koordinointi Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus on hyvin toimiva kaksikielinen palvelu Kirkkonummella. Yhteistyötä voi laajentaa ja syventää nykyisen hallintomallin pohjalta kehittämällä seuraavasti: yhteiset toimistorutiinit ja yhteinen markkinointi. Kaikilla on HelleWi-oppilashallinto-ohjelma käytössä pedagogista yhteistyötä edistetään ulkopuolisen rahoituksen turvin eri hankkeissa yhteistyötä kunnan muiden taiteen opetuksen toimijoiden kanssa (nuorisoteatteri, tanssiyhdistys) edistetään yhteisissä tiloissa yhteistyö sujuisi paremmin Kansalaisopisto Kuvataidekoulu Musiikkiopisto Oppilaita 7919 364 727 Opetustunteja 10 983 1938 13 683 päätoimisia opettajia 3 2 14 6
tuntiopettajia 110 2 16 hallintohenkilökunta 2 0,25* 2 toimintatulot 2013 310 836 79 959 312 450 toimintamenot 2013 889 619 174 814 941 598 toimintakate 2013 578 782 94 855 629 149 /tunti 2013 (brutto) 80,99 90,20 68,82 /tunti 2013(netto) 52,70 48,94 45,98 *Lisäksi kansalaisopiston rehtori johtaa kuvataidekoulun toimintaa 7