Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (1/2) Yhtiön kustannusten kohdistamismalli Kustannukset kohdistetaan aiheuttamisperiaatteella joko suoraan käyttäjille tai ensin palvelulle ja sitten sen käyttäjille Yksittäinen kustannuserä, joka vaatii kohdentamista Esim. lisämatkakorttien hankinta kolmelle viranomaiselle Lähtökohtaisesti kustannukset kohdennetaan lippu- ja maksujärjestelmälle, jollei ole perusteltua syytä toimia toisin Kohdistaminen jollekin palvelulle tulee kyseeseen, jos palvelu (tai ominaisuus) ei ole lippu- ja maksujärjestelmän kiinteä osa ja sitä käyttää vain osa käyttäjistä Yleis- ja palkkakustannukset kohdistetaan lähtökohtaisesti lippu- ja maksujärjestelmän kustannuksiksi Voidaanko kustannus kohdentaa suoraan yhdelle tai useammalle käyttäjätaholle? Ei Voidaanko kustannus kohdentaa jollekin lisäpalvelulle tai -moduulille? Ei Kustannus kohdennetaan lippuja maksujärjestelmälle ja veloitetaan käyttäjiltä tehtyjen nousujen suhteissa Kyllä Kyllä Kohdennetaan kustannus vain ko. käyttäjille Kohdennetaan kustannus ko. palvelun/lisämoduulin käyttäjille palvelun jakoavaimen mukaisesti Esim. NFC-maksutavan rakentamisen suorat kustannukset Lähde: NAG Oy: Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen yhteisen lippu- ja maksujärjestelmän hallinta- ja organisoitumissuunnitelma, 12/2012 1
Liite 1: Vastuu yhtiön kustannuksista (2/2) Havainnollistava esimerkki Järjestelmän käyttökustannusten kohdistamisesta Perusosa: Lippu- ja maksujärjestelmän suorat kustannukset ja yleiskustannukset, yhteensä esim. 800 keur/vuosi Nousujen määrä (milj. kpl) Osuus kuluista (keur) Osuus Käyttäjä Käyttäjä 1 35,0 35,0 % 280,0 Käyttäjä 2 25,0 25,0 % 200,0 Käyttäjä 3 10,0 10,0 % 80,0 Käyttäjä 4 10,0 10,0 % 80,0 Käyttäjä 5 7,5 7,5 % 60,0 Käyttäjä 6 5,0 5,0 % 40,0 Käyttäjä 7 5,0 5,0 % 40,0 Käyttäjä 8 2,5 2,5 % 20,0 100,0 100,0 % 800,0 Lisäpalvelu: NFC-maksutavan vuosikustannukset, käytössä vain kolmella käyttäjällä, yhteensä esim. 90 keur/vuosi Käyttövolyymi (keur) (1) Osuus Osuus kuluista (keur) Käyttäjä Käyttäjä 1 Käyttäjä 2 600,0 50,0 % 45,0 Käyttäjä 3 Käyttäjä 4 400,0 33,3 % 30,0 Käyttäjä 5 Käyttäjä 6 Käyttäjä 7 200,0 16,7 % 15,0 Käyttäjä 8 1 200,0 100,0 % 90,0 Jos kustannusjakoon tarvittavan jakoavaimen lukuja ei ole jonkun käyttäjän osalta saatavilla, ne arvioidaan esim. omistusosuuksien suhteessa 1. NFC-maksutavan käyttövolyymit (tehtyjen NFC-maksujen volyymit) eri käyttäjien vastuualueisiin kuuluvilla linjoilla tuhansina euroina 2
Liite 2: Yhtiön Investointiperiaatteet ja rahoitusmalli Havainnollistava esimerkki Järjestelmän lisäominaisuuden kehittämisestä syntyvän investoinnin kaltaisen kertaluonteisen kustannuksen kohdistamisesta käyttäjille NFC-maksutavan alkuperäinen investointi, yhteensä 200 keur, jaettu omistusosuuksien suhteessa osuus Maksuosuus Maksuosuus (keur) Käyttäjä Käyttäjä 1 Käyttäjä 2 10,0 % 50,0 % 100,0 Käyttäjä 3 Käyttäjä 4 6,0 % 30,0 % 60,0 Käyttäjä 5 Käyttäjä 6 Käyttäjä 7 4,0 % 20,0 % 40,0 Käyttäjä 8 20,0 % 100,0 % 200,0 Käyttäjä 5 ottaa NFC-maksutavan jälkikäteen käyttöönsä osuus Maksuosuus Maksuosuus (keur) Käyttäjä Käyttäjä 1 Käyttäjä 2 10,0 % 40,0 % 80,0 Käyttäjä 3 Käyttäjä 4 6,0 % 24,0 % 48,0 Käyttäjä 5 5,0 % 20,0 % 40,0 Käyttäjä 6 Käyttäjä 7 4,0 % 16,0 % 32,0 Käyttäjä 8 25,0 % 100,0 % 200,0 Käyttäjä 5 maksaa alkuinvestoinnin tehneille käyttäjille hyvitysmaksuna 40 keur 3
Liite 3: Yhtiön omistus (1/3) Esimerkki omistusosuuksien jakautumisesta, jos kaikki joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset (paitsi HSL) ovat osakkaina Perustamispääoma Valtio / ELYt 268 589 (1) 21 487,12 10,00 % Hyvinkää 45 619 3 649,52 1,70 % Hämeenlinna 94 183 7 534,64 3,51 % Imatra 28 313 2 265,04 1,05 % Joensuu 100 844 8 067,52 3,75 % Jyväskylä 161 511 12 920,88 6,01 % Kajaani 37 961 3 036,88 1,41 % Kemi 22 262 1 780,96 0,83 % Kokkola 46 779 3 742,32 1,74 % Kotka 54 877 4 390,16 2,04 % Kouvola 87 323 6 985,84 3,25 % Kuopio 120 147 9 611,76 4,47 % Lahti 202 623 16 209,84 7,54 % Jos toimivaltaisia viranomaisia jättäytyy pois PILETTI-yhteistyöstä, se nostaa ainoastaan valtion/elyjen omistusosuutta ja perustamispääoman tarvetta muiden osakkaiden perustamispääoma on kiinteä 1. Valtion / ELY-keskusten omistusosuutta vastaava laskennallinen väkiluku Perustamispääoma Lappeenranta 72 445 5 795,60 2,70 % Mikkeli 48 970 3 917,60 1,82 % Oulu 199 549 15 963,92 7,43 % Pori 117 925 9 434,00 4,39 % Rauma 39 870 3 189,60 1,48 % Riihimäki 29 219 2 337,52 1,09 % Rovaniemi 60 888 4 871,04 2,27 % Salo 54 873 4 389,84 2,04 % Savonlinna 27 420 2 193,60 1,02 % Seinäjoki 59 557 4 764,56 2,22 % Tampere 365 106 29 208,48 13,59 % Turku 278 011 22 240,88 10,35 % Vaasa 60 996 4 879,68 2,27 % Yhteensä 2 685 860 214 868,80 100,00 % 4
Liite 3: Yhtiön omistus (2/3) Esimerkki omistusosuuksien jakautumisesta ilman hankkeesta vetäytyneitä Hyvinkäätä, Raumaa ja Riihimäkeä Perustamispääoma Valtio / ELYt 383 297 (1) 30 663,76 14,27 % Hyvinkää Hämeenlinna 94 183 7 534,64 3,51 % Imatra 28 313 2 265,04 1,05 % Joensuu 100 844 8 067,52 3,75 % Jyväskylä 161 511 12 920,88 6,01 % Kajaani 37 961 3 036,88 1,41 % Kemi 22 262 1 780,96 0,83 % Kokkola 46 779 3 742,32 1,74 % Kotka 54 877 4 390,16 2,04 % Kouvola 87 323 6 985,84 3,25 % Kuopio 120 147 9 611,76 4,47 % Lahti 202 623 16 209,84 7,54 % Perustamispääoma Lappeenranta 72 445 5 795,60 2,70 % Mikkeli 48 970 3 917,60 1,82 % Oulu 199 549 15 963,92 7,43 % Pori 117 925 9 434,00 4,39 % Rauma Riihimäki Rovaniemi 60 888 4 871,04 2,27 % Salo 54 873 4 389,84 2,04 % Savonlinna 27 420 2 193,60 1,02 % Seinäjoki 59 557 4 764,56 2,22 % Tampere 365 106 29 208,48 13,59 % Turku 278 011 22 240,88 10,35 % Vaasa 60 996 4 879,68 2,27 % Yhteensä 2 685 860 214 868,80 100,00 % 1. Valtion / ELY-keskusten omistusosuutta vastaava laskennallinen väkiluku 5
Liite 3: Yhtiön omistus (3/3) Esimerkki omistusosuuksien jakautumisesta, jos kaikki toimivaltaiset viranomaiset ovat osakkaina myös HSL Pääomapanos Valtio / ELYt 268 589 (1) 21 487,12 6,97 % HSL 1 166 298 93 303,84 30,28 % Hyvinkää 45 619 3 649,52 1,18 % Hämeenlinna 94 183 7 534,64 2,44 % Imatra 28 313 2 265,04 0,73 % Joensuu 100 844 8 067,52 2,62 % Jyväskylä 161 511 12 920,88 4,19 % Kajaani 37 961 3 036,88 0,99 % Kemi 22 262 1 780,96 0,58 % Kokkola 46 779 3 742,32 1,21 % Kotka 54 877 4 390,16 1,42 % Kouvola 87 323 6 985,84 2,27 % Kuopio 120 147 9 611,76 3,12 % Lahti 202 623 16 209,84 5,26 % Pääomapanos Lappeenranta 72 445 5 795,60 1,88 % Mikkeli 48 970 3 917,60 1,27 % Oulu 199 549 15 963,92 5,18 % Pori 117 925 9 434,00 3,06 % Rauma 39 870 3 189,60 1,04 % Riihimäki 29 219 2 337,52 0,76 % Rovaniemi 60 888 4 871,04 1,58 % Salo 54 873 4 389,84 1,42 % Savonlinna 27 420 2 193,60 0,71 % Seinäjoki 59 557 4 764,56 1,55 % Tampere 365 106 29 208,48 9,48 % Turku 278 011 22 240,88 7,22 % Vaasa 60 996 4 879,68 1,58 % Yhteensä 3 852 158 308 172,64 100,00 % 1. Valtion / ELY-keskusten omistusosuutta vastaava laskennallinen väkiluku 6
Liite 4: Yhtiön hallitus (1/2) Havainnollistava esimerkki hallituspaikkojen jakautumisesta perustamisvaiheessa, jos kaikki toimivaltaiset viranomaiset (pois lukien HSL) ovat osakkaina Suorat hallituspaikat (omistus väh. 8,0% + valtio) Kuusi seuraavaksi suurinta osakasta (1) Muut osakkaat Valtio/ELY-keskukset 10,00% Tampere 13,59% Turku 10,35% Lahti 7,54% Oulu 7,43% Jyväskylä 6,01% Kuopio 4,47% Pori 4,39% Joensuu 3,75% Hämeenlinna 3,51% Kouvola 3,25% Lappeenranta 2,7% Vaasa 2,27% Rovaniemi 2,27% Seinäjoki 2,22% Kotka 2,04% Salo 2,04% Mikkeli 1,82% Kokkola 1,74% Hyvinkää 1,70% Rauma 1,48% Kajaani 1,41% Riihimäki 1,09% Imatra 1,05% Savonlinna 1,02% Kemi 0,83% yht. 33,94% yht. 33,61% yht. 32,45% 3 hallituspaikkaa 2 tai 3 hallituspaikkaa 2 tai 3 hallituspaikkaa 1. Suorat hallituspaikat saaneiden Osakkaiden jälkeen 7
Liite 4: Yhtiön hallitus (2/2) Hallituksen jäsenten kiertoperiaatteet Tasapuolisen hallitusedustuksen varmistamiseksi sovitaan etukäteen hallituspaikkojen kiertoperiaatteista (1) Kiertomalli perustuu yhdeksän hengen hallitukseen, kahden vuoden hallitusedustukseen ja siihen, että koko hallitus ei vaihdu kerralla Kuusi seuraavaksi suurinta osakasta (2) Lahti 2013 -> 2015 Oulu 2013 -> 2015 Jyväskylä 2013 -> 2014 Kuopio 2014 -> 2016 Pori 2015 -> 2017 Joensuu 2015-> 2017 Muut osakkaat suuruusjärjestyksessä Hämeenlinna 2013 -> 2015 Kouvola 2013 -> 2015 Lappeenranta 2013 -> 2014 Vaasa 2014 -> 2016 Rovaniemi 2015 -> 2017 Seinäjoki 2015 -> 2017 Kotka 2016 -> 2018 Salo 2017 -> 2019 Mikkeli 2017 -> 2019 jne. 1. Malli saattaa mennä sekaisin, jos osakkaiden määrä muuttuu lähivuosina 2. Suorat hallituspaikat saaneiden Osakkaiden jälkeen 8