Kaupunkiviljely ruuan ja yhteisöjen kasvatusta Petra Jyrkäs, Dodo ry:n Kaupunkiviljelijät
Kaupunkiviljely ei ole uusi ilmiö. Maailmanlaajuisesti noin 15 20% ruoasta tuotetaan kaupungeissa. Maailman väestöstä yli 50% asuu kaupungeissa. Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja luonnonvarojen ehtyminen ovat globaaleja megatrendejä, jotka heikentävät ruokaturvaa ja pakottavat ottamaan viljelemätöntä maata käyttöön. Suomessa on pitkät perinteet viljelystä palstoilla ja siirtolapuutarhoissa. Helsingissä on 39 viljelypalsta alueitta, joissa on paikoin jopa vuosien jonoja. Dodo reagoi aloittamalla Suomessa uudentyyppisten kaupunkiviljelmien perustamisen keväällä 2009 Dodon kaupunkiviljelyhankkeet kumpuavat halusta luoda yhdessätekemisen paikkoja, halusta muuttaa ympäristöämme viihtyisämmäksi sekä oppia mistä ja miten hyvää ruokaa syntyy.
Uusi kaupunkiviljelyliike alkoi keväällä 2009 Dodon sissilaareilta Pasilasta.
Median huomiota käytettiin hyväksi seuraavana keväänä 2010, jolloin Dodon kaupunkiviljelijät lanseerasivat Laaritalkoot. Dodolaiset rakensivat laareja niitä tilanneille taloyhtiöille. Paketti sisälsi siemenet, mullan ja viljelyneuvojan käynnin.
Laaritalkoiden lisäksi keväällä 2010 rakennettiin uudet kaupunkiviljelmät Vallilaan ja Kalasatamaan. Vallilan puutarha luotiin tyhjälle tontille yhdessä yhdessä paikallisten asukkaiden kanssa, jotka hoitavat sitä edelleen.
Dodon säkkiviljelmillä Kalasatamassa on 160 säkkiä ja ne vuokrataan kaupunkilaisille 18 kausivuokralla. Pienissä säkeissä viljely tarkoittaa läheistä suhdetta naapureihin ja yhteisöllistä viljelyä sadonkorjuujuhlineen.
Kalasataman säkkiviljelmä
Vuonna 2011 Helsingin kaupunki halusi oman korttelipuutarhan Arabianrantaan. Puutarha toteutettiin yhteistyössä Aaltoyliopiston ympäristötaiteen osaston ja Arabianrannan asukasyhdistyksen kanssa.
Keväällä 2012 perustettiin Helsingin Tukkutorile uusi säkkiviljelmä Helsingin kaupungin ja Dodon yhteistyönä. Teurastamoksi nimetyllä alueella on 100 viljelysäkkiä ja 6 alueen yrittäjien viljelyksessä olevaa laaria sekä Dodon yhteisviljelmä.
Teurastamon säkki ja yhteisöviljelmä
Vuonna 2012 Pasilan sissilaarit päivitettiin designpääkaupunkikuntoon. Dodon uusi kaupunkiviljelykeskus Kääntöpöytä avautui kaupunkilaisille keväällä.
Kääntöpöytä on kaupunkiviljelypuutarha, kahvila ja avoin kaupunkitila Pasilan historiallisessa rautatiemiljöössä.
Kaupunkiviljely ja imastonmuutos ultralähiruokatuotanto lisää hajautettua ruuantuotantoa lyhentää ruoan elinkaariketjua lyhyiden kuljetusmatkat ja varastointiaikojen tuoma energiasäästö vähentää riippuvuutta öljystä lisää ravinteiden kiertoa kaupunkiin syntyvä hiilinielu eli parempi kyky sitoa hiiltä kaupunkialueella viherkatoilla parempi rankkasateiden aikaisten hulevesien sitomiskyky ja energiansäästö tasakattoisissa rakennuksissa julkisten ruokahankintojen ilmastopäästöjen vähennys vahva kaupungissa kasvanut brändi lisää ruokatietoisuutta ja halukkuutta suunnata ruokahankintoja toreille, halleihin yms.
Kaupunkiviljely ja kunnat/kaupungit kunnallisella pa to ksenteolla voidaan vaikuttaa siihen, keita kaupunkiviljelija t todenna ko isesti ovat, mita he viljeleva t (tai mita he eiva t viljele) ja missa he viljeleva mahdollistamalla viljelypaikkojen helpon ja edullisen saatavuuden : läheisyys eli jokaiselle asuinalueelle oma viljelyksensä antamalla tilan, välineet ja veden sekä luvan viljelyyn. Tarvittaessa kunnossapidossa avustaminen ottamalla osaksi kaupungin/kunnan strategiaa ottamalla osaksi kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta saattamalla lainsäädäntö käytäntöjen tasalle rahoituksen tarjoaminen lisää ravinteiden kiertoa bioja tteen hyo dynta minen ja kierra tta minen sekä ja tevesienka sittelyn edista minen antamalla kuntalaisosallistumiselle hyvä alusta asuinalueiden yhteisölliisten viljelyalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa
KIITOS!