SUOMEN TRANSITOLIIKENNE NYT JA TULEVAISUUDESSA SPC Finlandin transitoselvitys Pekka Sundberg SPC Finland SPC Finlandin transitoselvitys Selvityksen tavoite Keinojen kartoittaminen Suomen reitin kilpailukyvyn turvaamiseksi ja vahvistamiseksi Selvityksen sisältö Kirjallisuusosio Kysely Haastattelut Työpaja Skenaariot Yhteenveto ja johtopäätökset Raportti MMK:n B-sarjassa B 180 Painettuna ja sähköisenä 2 1
Kirjallisuusosio Yleiskatsaus Uusimmat tilastot Kahden valtion välistä tavaraliikennettä kolmannen valtion alueen kautta Suomen transitovolyymien kehitys 9 000 8 000 7 000 tuhatta tonnia 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 6281 4599 1682 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Lähde: Liikennevirasto Itätransito (tuonti) Länsitransito (vienti) Yhteensä 3 Itätransito Itätransito (transitotuonti): Arvotavaroita Venäjälle Laivalla yleensä kontitettuna Suomeen, josta rekka-autoilla Venäjälle/IVY-maihin konteissa/kappaletavarana Satamissa mahdollinen konttien purku ja lisäarvopalvelut Konttijunayhteyksissä kehitystarvetta 35 30 30,7 30,9 Vuonna 2009 Suomen kautta kuljetettiin 10 % Venäjän tuonnin arvosta Suomen reitin osuus ollut parhaimmillaan 26 % Miljardia euroa 25 20 15 10 5 0 7,2 9,3 9,5 2,1 3,1 4,4 4,3 3,7 3,9 3,6 3,6 2,0 1,2 1,7 1,4 1,3 9,3 11,8 12,1 5,3 24,7 14,4 2006 2007 2008 2009 Autot Muut koneet, laitteet Radio-, televisio-ja Kemianteollisuuden Muut Yhteensä ja kuljetusvälineet tietokonelaitteet tuotteet Itään suuntautuvan maantietransiton rahallisen arvon kehitys tavaralajeittain (Lähde: Tullihallitus) 4 2
Länsitransito Länsitransito (vientitransito): Raaka-aineita ja puolivalmisteita Venäjältä muualle maailmaan 3 000 2007 (yht. 3 441) Yleensä junakuljetus Suomen satamiin Laivakuljetus Suomesta Tuhatta tonnia 2500 2000 1500 2 496 1 412 2008 (yht. 4 394) 2009 (yht. 4 599) 1 000 500 342 123 91 90 45 0 Malmit ja rikasteet Kemikaalit Lannoitteet Muu tavara Kappaletavara Kivennäisöljyt Metallit ja metallituotteet Suomen länsitransiton volyymit tavaralajeittain (1 000 t) (Lähde: Liikennevirasto) 5 Transiton kansantaloudelliset vaikutukset Transiton tulot: Kauttakulkuliikenteen myyntitulot vuonna 2008 suomalaisille toimijoille 365 milj. Väylätuloja 17 milj. Kokonaistulot 382 milj. Kustannukset 32 milj. Transiton suora työllistävä vaikutus: Vuonna 2008 3 200 työntekijää Vuonna 2009 1 900 työntekijää Vuonna 2009 kokonaistulot 225 Kustannukset 25 milj. Lähde: LVM 6 3
Suomen transitosatamat 300 000 Kokkola Tavaramäärältään suurin transitosatama v. 2009 (2,9 milj. t) Länteen: rautapelletit ja -rikasteet Hamina-Kotka Yhteenlaskettuna suurin Kotkassa transiton osuus 25 % tavaravolyymistä (v. 2009) Itään:kappaletavaroita, autoja, kemikaaleja Länteen kemikaaleja, öljytuotteita, lannoitteita Helsinki Hanko Turku TEU Henkilöautoa (kpl) 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Konttimäärien kehitys transitoliikenteessä (Lähde: Suomen Satamaliitto) 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 0 36 725 Hanko Kotka Hamina ja Turku Yhteensä 6 696 21 669 785 000 412 000 338 000 180 000 83000 69000 35000 28000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Henkilöautojen transitokuljetukset Suomen kautta itään (Lähde: Ruutikainen & Tapaninen 2007; Tullihallitus) 0 124 537 Hamina Hanko Helsinki Kokkola Kotka Turku 118 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2 009 7 Transito kääntynyt kasvuun vuonna 2010 Kauttakulkuliikenne Suomen satamien kautta 2010 (kk 1-10) - Vienti Satama 1 000 t Kasvu-% Hamina 1 397 56,4 Kotka 2 009 18,5 Helsinki 225 46,2 Hanko 200 5,9 Turku 55 14,5 Kokkola 2 095 8,6 YHTEENSÄ 5 982 21,8 Lähteet: Liikennevirasto, Tulli - Tuonti Maantietransito itään 2010 (3. kvartaali = kk 7-9) Määrä +34 % vrt. 7-9/2009 Arvo +33 % vrt. 7-9/2009 Tavaramäärä alle puolet 7-9/2008 määristä Autotransito (henk. ja pakettiautot) itään 2010 kk 1-11 rekoilla 160 600 kpl Junalla ja omilla pyörillä noin 11 500 (arvio) (rekoilla 2009 kk 1-11 157 600 kpl) 8 4
Venäjän ulkomaankaupan reitit Itämeren reitti (40 % Venäjän ulkomaankaupasta) Venäjän satamien reitti Suomen satamien reitti Baltian satamien reitti Saksan ja Puolan kautta kulkeva maakuljetusreitti Trans Siperian rautatie Jäämeren reitti Mustanmeren reitti Eurooppa-Kaukasus-Aasia kuljetuskäytävä (TRACECA) Lähde: Lautso Suomelle Venäjä tärkein transitomaa Venäjän kautta myös muualle IVYyn Lähde: Lautso 9 Kilpailevia reittejä Baltian satamien reitti Baltian satamat keskittyneet bulktransitoon Venäjältä länteen Öljytuotteet, kuivabulk Suunnitelmissa lisätä tuontitransitoa (esim. Tallinnan kautta) Kontit, autot jne. Esim Tallinnassa transitokonttien käsittely vain 31 000 TEU v. 2009 TEU 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 247 977 1 039 182 980 130 939 Klaipeda Liepaja Riika Tallinna Ventspils Baltian maiden tärkeimpien satamien konttiliikennemäärien kehitys. (Lähde: Klaipeda State Seaport) Huom.: Sisältää myös muut kuin transitokontit. Vrt. Kotkan kokonaiskonttiliikenne 640 000 TEU v. 2008 ja 341 000 TEU v. 2009 380 2002 2003 2004 2005 2009 2007 2008 2009 10 5
Kilpailevia reittejä Venäjän satamien suora reitti Suurin kehittämiskohde Ust- Lugan satama Vienti- ja tuonti Esim. autosataman kehittäminen Kapasiteettiongelmia Pietarin satamassa Kilpailevien reittien kuljetusmatkat Rotterdamista Pietariin. (Lähde: Hernesniemi et al.) Venäjän liikennepolitiikka Omien satamien suosiminen Strategiset vientituotteet Liikennekäytäväajattelu 11 Kysely Lähetettiin 79 henkilölle, vastauksia 33, vastausprosentti 42 % Organisaatiot: yritykset, julkinen hallinto, toimialayhdistykset Sisältö: Suomen reitin kehitysnäkymät Suomen reitin edistäminen Ulkoiset tekijät Venäjä Vaikutus Suomen vientiteollisuuteen 12 6
Väittämä: Suomen reitti on kaupallisesti kilpailukykyinen kuljetusreitti itätransitossa (=kauttakuljetukset Suomen kautta itään) (n= 33). Positiivinen vastaus 88 % Väittämä: Suomen reitti on kaupallisesti kilpailukykyinen kuljetusreitti länsitransitossa (=kauttakuljetukset Suomen kautta länteen) (n=33). Positiivinen vastaus 55 % 13 -Väittämä: On todennäköistä, että seuraavan viiden vuoden aikana itätransiton määrä Suomen kautta huippuvuoteen 2008 verrattuna (n= 32). Kaikki vastaajat Euroina Kasvaa huomattavasti 0 % 0 % Tonneina Kasvaa jonkin verran 48 % 39 % Säilyy ennallaan 7 % 10 % Vähenee jonkin verran 29 % 35 % Vähenee huomattavasti 16 % 16 % Väittämä: On todennäköistä, että seuraavan viiden vuoden aikana länsitransiton määrä Suomen kautta huippuvuoteen 2008 verrattuna (n= 32). Kaikki vastaajat Euroina Kasvaa huomattavasti 3 % 6 % Tonneina Kasvaa jonkin verran 36 % 29 % Säilyy ennallaan 29 % 39 % Vähenee jonkin verran 32 % 26 % Vähenee huomattavasti 0 % 0 % 60 % yrityksistä: itätransito vähenee euromääräisesti Vain 14 % yrityksistä ennakoi länsitransiton tonnimäärän kasvavan 52 % vastaajista: Itämeren markkinaosuus transitoreittinä kasvaa seuraavan 5 v. aikana 14 7
Väittämä: Kehittämällä transiton yleisiä edellytyksiä Suomen kautta on mahdollista saada uutta transitoliikennettä (=uusia tavaralajeja, uusia reittejä, lentotransitoa jne.) (n=33). Täysin samaa mieltä 69,7 % Jokseenkin samaa mieltä 24,2 % Väittämä: Suomi tarvitsee transitostrategian (n=33). Täysin samaa mieltä 69,7 % Jokseenkin samaa mieltä 24,2 % Väittämä: Suomessa tarvitaan nykyistä laaja-alaisempaa yhteistyötä transitokysymyksissä Suomen reitin kilpailukyvyn varmistamiseksi (n=33). Täysin samaa mieltä 66,7 % Jokseenkin samaa mieltä 27,3 % 81 % vastaajista arvioi, että Venäjän liikennestrategian toteuttaminen ei lopeta Suomen kautta kulkevaa transitoa 15 Haastattelut 20 henkilöä 19 eri organisaatiosta Teemahaastatteluna Sisältö: Yleisnäkemykset transiton kehityksestä Transiton tavaralajit Suomen reitin vahvuudet ja heikkoudet Suomen reitin mahdollisuuksista Suomen reitin yhteistyö Suomen reitin markkinointi Transitostrategian tarve Suomen reitti ja EU Suomen vientiteollisuus ja transito I Itämeren satamarakenteen muutokset Suomen reitin satamat ja rajanylityspaikat Baltian reitti Venäjän Itämeren reitti ja satamat Venäjän kehityspiirteistä talouskehitys päätöksenteko Venäjä ja WTO tullitoiminta 16 8
- Valtaosa haastatelluista: Transito ei Suomen reitillä palaa vuoden 2008 tasolle - Suomen reitin markkinaosuus laskee - Transito voisi olla nykyistä suurempaa Tavaralajirakenne: Elektroniikka: Suuri osa siirtynyt kuljetuksiin suoraan Venäjän satamiin Kappaletavara ja arvotavara: varastointi Suomessa vähentynyt, Venäjältä ei vientiä näköpiirissä korkean jalostusasteen tuotteissa, Suomi voi edelleen olla arvotavaratransiton reitti Autot: Ei palaa vuoden 2008 tasolle Suuruudesta erilaisia mielipiteitä Kuivabulk: rautapitoiset tuotteet, lannoitteet Nestebulk: erikoiskemikaalit, suunnat saattavat muuttua tuotteittain 17 Vahvuudet Heikkoudet haastattelujen perusteella - logistiikkaketjun toimivuus - huono hintakilpailukyky o toimitusvarmuus, nopeat läpimenoajat o o rautateiden hinnoittelu väylä- ja satamamaksut (linjaliikennefrekvenssit, nopea rajanylitys) - - rekkajonot maaliikenneinfrastruktuuri o luotettavuus - meriliikenteen heikkoudet o aikataulutus; tiedetään, kauanko o talviolosuhteet o kestää - kaksoislaskutus tiedetään, mitä maksaa - valtion toiminta o tehokas lastinkäsittely (kuiva bulk) - lyhyet maavedot - viranomaistyöskentely ja viranomaisten ja yritysten toiminnan sujuvuus, tullin toiminta - reitin turvallisuus - kokemus ja osaaminen - A-luokan varastot o tullaustekninen suojaus - hyvä satamainfrastruktuuri - vientiteollisuuden ja transiton synergiat - Suomen ja Venäjän hyvät suhteet o vastavuoroiset toimenpiteet (esim. rekkojen ylipainomaksu) - työmarkkina-asiat 18 9
Yhteistyö: Säännöllinen vuoropuhelu yritysten ja viranomaisten välillä Tavaralajikohtainen foorumityöskentely Vientiteollisuuden näkökulma huomioon Markkinointi: Suomen reitin tunnettuutta lisättävä Sisäinen markkinointi kv. logistiikkayritysten sisällä Valtion osallistuminen esim. vienninedistämismatkat EU: Haitta vai hyöty? - EU:n mahdollisuuksia ei ole pystytty hyödyntämään - Itämeren transitomailla yhteisiä intressejä 19 Suomen vientiteollisuus: Transiton vähentyessä merikonttien hinnat kohoavat Logistiikkakustannukset jo nyt kilpailijoita korkeammat Itämeren satamarakenne: Ust-Luga, Gdansk (suora valtameriliikenne mahdollista) Suomen kanssa kilpailevat reitit ovat parantaneet toimintaansa Vaarana: IMO:n rikkimääräykset Venäjä: Tuonti kasvaa 10-15 % vuodessa Kuljetuspalveluille on olemassa kysyntää lännestä itään ja idästä länteen 20 10
Skenaariot Skenaariot perustuvat pääosin kyselyyn ja teemahaastatteluihin Skenaarioihin vaikuttavat Ulkoisen ympäristön kehitystrendit: Venäjän talouskehitys IMO:n rikkimääräykset Kilpailevien reittien toimenpiteet Sisäiset toimenpiteet: Joihin voimme itse vaikuttaa 3 skenaariota Voimakkaan kasvun skenaario (Skenaario 1) Suomen reitin transito ylittää selvästi vuoden 2008 tason, markkinaosuus säilyy Ennallaan säilymisen skenaario (Skenaario 2) Suomen reitin transiton volyymit säilyvät, mutta markkinaosuus laskee Huonoimman vaihtoehdon skenaario (Skenaario 3) Suomen reitin transiton volyymit romahtavat, kuten muidenkin Itämeren transitoreittien Skenaarion 1 tai 2 toteutuminen vaativat voimakkaita samansuuntaisia toimenpiteitä 21 SKENAARIO 1. Transito kasvaa voimakkaasti Suomen reitin transito ylittää selvästi vuoden 2008 tason, markkinaosuus säilyy Ulkoiset trendit - Venäjän talous kasvaa - Venäjän talouden rakenne monipuolistuu - Uusia maita / alueita talouskasvun piiriin - Hyvät suhteet Suomen ja Venäjän välillä - Junakuljetukset lisääntyneet - kilpailukykyiset hinnat - säännölliset konttijunayhteydet Pietariin ja Moskovaan - Transito elinkeinona kehittyy - Suomen vientiteollisuuden kontitusaste lisääntynyt - Aktiivinen markkinointi ja yhteistyö - Aktiivinen vaikuttaminen hallitusohjelmaan - Suomella transitostrategia - väylämaksualennukset kuiva- ja nestebulkissa - infrastruktuuriin panostettu - Venäjän ja EU:n liikennepolittinen yhteistyö - Työt 24 / 7 - Erikoistuminen nichetavaralajeihin 22 11
SKENAARIO 2. Transito säilyy Ulkoiset trendit - Venäjän talous kasvaa - Venäjällä kohoavat logistiikkakustannukset - Puolaan valtamerihub Suomen reitin transiton volyymit säilyvät, mutta markkinaosuus laskee - Transito keskittyy Kaakonkulmalle ja Kokkolaan takamaana Pietari ja Moskova - Hyvät suhteet Suomen ja Venäjän välillä - Suomen reitti osalle pääreitti, osalle ylivuotoventtiili - Transito elinkeinona säilyy - tulo- ja työlllisyysvaikutukset ennallaan - Markkinointi ennallaan ja yhteistyö hieman lisääntynyt - Transitolla suhteellisen vähäinen rooli liikennepolitiikassa - Infrastruktuuri sopeutetaan transiton 0-kasvulle - EU:n mahdollisuuksia ei hyödynnetä - Sähköinen laskutus ja tullaus yleistynyt - Rautatiekuljetusten käyttö lisääntyy hieman - Suomen ja Pietarin välinen konttijunayhteys vakiintunut 23 SKENAARIO 3: Transito loppuu ja näivettyy Suomen reitin transiton volyymit romahtavat, kuten muidenkin Itämeren transitoreittien Ulkoiset trendit - Venäjän talous taantuu USA:n ja EU:n energiaomavaraisuuden lisääntyessä - IMO:n tiukat ympäristömääräykset ovat toteutuneet Itämerellä Transito siirtyy muille merialueille ja suoraan Venäjän satamiin - Transito elinkeinona loppuu - Työttömyys lisääntyy Suomen vientiteollisuus kontittaa mannermaan satamissa Valtamerivarustamot vetäytyvät Suomesta Venäjän protektionistisiin toimenpiteisiin vastataan liikennepolitiikassa vastavuoroisuusperiaatteella Transitoa ei edistetä Suomessa 24 12
Skenaario 1 mukaiset suositukset (soveltuvat myös skenaario 2 tavoitteiden savuttamiseen) Kaupalliset ja markkinoinnin toimenpiteet Suomen reitin jatkuva asemointi (=benchmarking) ja siitä johdetut toimenpiteet Uusien tavaralajien ja laivaajien etsiminen (myös kehittyvistä talouksista) Erikoistuminen ja toiminnan tehostamisen jatkaminen (esim. 24/7- toimintatapa) Internet-pohjaiset tietopankit Valtion vienninedistämismatkoilla Suomen reitin edistäminen Kansainvälisten logistiikkayritysten sisällä Suomen reitin edistäminen Rautatieliikenteen kilpailukyvyn parantaminen Yhteistyöhön liittyvät toimenpiteet Vuoropuhelun tiivistäminen valtiovallan ja yritysten välillä Tiettyjen tavaralajien foorumityöskentely 25 Skenaario 1 mukaiset suositukset (soveltuvat myös skenaario 2 tavoitteiden savuttamiseen) Liikennepoliittiset toimenpiteet Liikennekäytävien hyödyntäminen (merten moottoritiet, vihreät liikennekäytävät) Transito mukana erillisenä kysymyksenä hallitusohjelmassa Mahdollinen transitostrategia Tärkeimpien infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen Väylämaksualennukset transitolle (pysyvästi kuiva- ja nestebulkille) Satama- ym. maksujen yhtenäistäminen Transiton etujen tuominen esiin suurelle yleisölle Muut politiikan osa-alueet tukevat transitoa (ulko-, tulli- ja investointipolitiikka) 26 13
Jos ulkoinen ympäristö säilyy suotuisana VOIMME VAIKUTTAA TRANSITON VOLYYMIIN JA SUOMEN REITIN MARKKINAOSUUTEEN OMILLA PÄÄTÖKSILLÄMME Sidosryhmissä vallitsee suuri yksimielisyys transiton kehittämiseksi Kuvat: Pekka Sundberg 27 14