Keskeiset valvontatehtävät saman katon alle Tuoteturvallisuuden valvonta tehostuu

Sivu 10 Energiansäästölamppu ojasta allikkoon? Sivu 4 Vakavien kemikaalivuotojen määrä nousussa Sivu5 Hyvät kokemukset sosiaalisesta mediasta Tukeskatsaus Tu r vate k n i i ka n ke s ku ks e n a j a n ko hta i s l eht i 1 2 0 1 0 Sähkölaitteet Painelaitteet Kaasulaitteet Ilotulitteet Louhintaräjähteet Öljysäiliöt Vaarallisten aineiden kuljetussäiliöt Jalometallituotteet Mittauslaitteet Kosmetiikka Pesu- ja puhdistusaineet Ilma-aseet Muovi- ja värikuulaaseet Keskeiset valvontatehtävät saman katon alle Tuoteturvallisuuden valvonta tehostuu Hissit Huonekalut CE-merkityt rakennustuotteet Lelut Seikkailupalvelut Urheiluvälineet Lastenhoitotarvikkeet Laskettelukeskukset Henkilönsuojaimet Tekstiilit Kuntosalit Uimahallit Kylpylät

Tukes-katsaus T u r v a t e k n i i k a n k e s k u k s e n a j a n k o h t a i s l e h t i 1 2 0 1 0 Kannessa ja sisällä sivut 6-9 Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusyksikkö siirtyi Tukesiin tämän vuoden alusta. Tukes on perinteisesti valvonut laitteiden ja laitosten teknistä turvallisuutta, jatkossa valvonta ulottuu yleisen tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin. Vain mielikuvitus on rajana, kuvaa työkentän laajuutta Kuluttajaturvallisuusyksikön johtaja Hannu Mattila. Kansikuva Plugi/ Tiina Lautamäki 4 Palovaroittimet tulivat pakollisiksi asuntoihin vuonna 2000, ja silloin hankitut varoittimet ovat viimeistään nyt tulossa toimintaikänsä päähän. 13 Turvallisuutta vaivaa käänteisajattelun paradoksi: mitä turvatummat olot, sitä vähemmän turvallisuuden tunnetta, kirjoittaa professori Timo Airaksinen Turvallinen Suomi -palstalla. Kuva Stora Enso Kuva Tukes/Lauri Mannermaa 16 14 Tukeslainen esittelyssä Jalometallituotteiden kenttätarkastaja Anneli Pärnänen kokee tekevänsä työtä yhteiskunnan hyväksi. Minussa taitaa asua pieni epäkohtien korjaaja. Jos alalla ei olisi Tukesin markkinavalvontaa, kuluttajan asema olisi ankea, sillä yrittäjien joukkoon mahtuu monenlaista toimijaa. Verkostot tihentyvät teollisuudessa, ja yritys voi olla verkottunut myös horisontaalisesti esimerkiksi maantieteellisesti lähellä sijaitsevien naapurien, viranomaisten tai oppilaitosten kanssa. Kirja- ja erikoissanomalehtipaperia Inkeroisissa valmistavan Stora Enso Publication Papers Oy:n naapuriverkostot ovat poikkeuksellisen tiiviit. Kuva Aila Välikoski 18 Turvallista kesää lue käyttöohje! 12 Led-valoputkien tultua markkinoille Tukes oli valppaana. Se otti kantaa putkissa havaittuihin turvallisuuspuutteisiin ja vie vaaralliseksi todetut valoputket EU:n sähköturvallisuusviranomaisten yhteistyökokouksen käsiteltäväksi. Teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden ajankohtaislehti Tukes-katsaus ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Julkaisija Turvatekniikan keskus Tukes Päätoimittaja Viestintäpäällikkö Johanna Salomaa-Valkamo Toimitusneuvosto, Tukes: Leena Ahonen, Teemu Hartikainen, Tuiri Kerttula, Paula Kuusio, Jaakko Kuustonen, Mikko Moisio, Jorma Partanen Toimitus Tammisto, Knuutila&Tammisto Oy, toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, ulkoasu Tiina Lautamäki Paino Tammerprint Oy, toukokuu 2010. ISSN 1455 5638. Tukes toimii teknisen turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana, kehittäjänä ja asiantuntijana. Sen toimialoja ovat kemikaali- ja prosessiturvallisuus, kuluttajaturvallisuus, sähkö- ja painelaiteturvallisuus, pelastustoimen laitteet, jalometallituotteet, CE-merkityt rakennustuotteet ja mittaaminen. Turvatekniikan keskus Tukes, PL 123, 00181 Helsinki www.tukes.fi 2 Tukes-katsaus 1 2010

P ä ä k i r j o i t u s Tulevaisuutta tekemässä Tulevaisuus on nyt on usein käytetty tunnuslause, kun ennakoidaan tulevaisuutta ja varaudutaan ehkä kaukanakin edessä oleviin asioihin. Kuluneisuudestaankin huolimatta lause on hyvä ohjenuora erilaisissa muutoksissa. Ajallisen ulottuvuuden lisäksi näkökulma voi siinä olla universaalinen, maailmanlaajuinen, kansallinen, yksilöä tai vaikkapa yksittäistä organisaatiota koskeva - esimerkiksi Tukesin laajuinen. Todennäköisiä muutoksia ei pidä passiivisesti odottaa. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa tarttumalla asioihin nyt ja suunnitelmallisesti. Tukesin viime vuoden tulossaldo kuvaa myönteisellä tavalla asennettamme tämän päivän tekemisiin. Muutostilanteessa, jonka taustalla ovat tuottavuusvaatimukset, alueellistaminen ja uudet laajentuvat tehtävät, onnistuimme jopa yli odotusten. Kokonaistulos oli hyvä niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin, kiitos tukeslaisten sitoutumisen. Muutosjännitteitä ja vaikeuksia on toki ollut, eikä niitä voida välttää tänäkään vuonna. Jo pelkät fyysiset muutot Helsingissä ja Tampereella tekevät melkoisen loven työpanokseemme. Yhteistyöllä, osaamisella ja palveluhenkisyydellä onnistumme varmasti myös jatkossa. Samalla rakennamme perustaa tuleville tehtäville ja laajentumisille, jotka häämöttävät yhä selkeämpinä edessä. Tukesin viime vuodesta on tiivistelmä tässä katsauksessamme. Lehdessämme esittäytyy myös kuluttajaturvallisuus Tukesin uutena tehtäväalueena. Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä muutoshanke oli mallikas suoritus. Se vietiin läpi esiselvityksestä toteutukseen vuoden 2009 aikana. Muutosta vauhditti yhteisten etujen näkeminen ja hyvä yhteistyö ministeriön sekä Tukesin ja Kuluttajaviraston kesken. Samalla toteutui ikään kuin etuajassa osa markkinavalvonnan kokoamistavoitteista, joita ehdotettiin valtiovarainministeriön kemikaalivirastotyöryhmässä vuonna 2008. Tukesin tehtäväkentän laajennuksista suurin on kemikaalien tuotevalvonnan poikkihallinnollinen keskittämishanke, ns. KEVAKE. Se on edennyt tiukasta aikataulustaan huolimatta hyvin. Jos sama tahti jatkuu, ns. kemikaalivirastotoiminnot, jossa on mukana Valviran, SYKEn ja Eviran nykyiset kemikaalivalvontaresurssit, aloittavat Tukesissa vuoden 2011 alussa. Uusi uljas Tukes on nimeltään Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Jos kaivoslain muutos etenee hallituksen esityksen mukaisesti, tähän kokonaisuuteen liitetään ensi vuonna myös kaivosviranomaistoiminnot. Tukes on strategiansa mukaisesti valmis meneillään oleviin uudistuksiin. Riittävät taloudelliset ja henkilöresurssit ovat muutosten läpiviennin perusedellytyksiä. Tämän lisäksi tarvitaan jos mahdollista aiempaakin enemmän aitoa yhteen hiileen puhaltamisen henkeä. Siten varmistamme, että uuden Tukesin tulevaisuus ja uuden ajan asiakaspalvelu ovat lähempänä kuin aavistammekaan. Kuva Aila Välikoski Seppo Ahvenainen ylijohtaja Tukes Todennäköisiä muutoksia ei pidä passiivisesti odottaa. 1 2010 Tukes-katsaus 3

A j a n k o h t a i s t a? Onko jo uusintaiässä? palovaroittimesi Miksi ei kuulu, paristo pitää vaihtaa uuteen ja myös palovaroittimen uusiminen maakaasun voi olla tarpeen. Se on tarpeen myös, tankkausasemalla jos palovaroitin on alkanut hälyttää räjähti? Palovaroittimet tulivat pakollisiksi asuntoihin vuonna 2000, ja niitä myytiin Suomessa vuosina 1999 2000 yhteensä yli 2,2 miljoonaa kappaletta. Kaikki nämä varoittimet ovat tulleet tai tulevat pian toimintaikänsä päähän. Tukes on selvittänyt palovaroittimien toimivuutta vuodesta 1999 lähtien. Kymmenvuotistesteissä olleet palovaroittimet toimivat yleensä niin kauan kuin käyttöohjeissa mainittiinkin. Koesarjan lopussa testikaasuun reagoi vain noin joka toinen varoitin, mutta savutikkujen kehittämään savuun reagoivat kaikki 10 vuotta testeissä olleet palovaroittimet. Pelastuslaki edellyttää, että palonilmaisulaitteet kuten palovaroittimet pidetään toimintakunnossa. Kaikkien kansalaisten tulisi testata omat palovaroittimensa testinapista vähintään kerran kuukaudessa. Jos hälytysääntä asunnossa ilman, että syy olisi väärässä sijoituksessa esimerkiksi kosteuden tai ilmavirtauksen vaikutuksesta eikä huoneistossa ole ollut savua ja laitteiden ikä on yli viisi vuotta. Varoittimien myynti kasvoi selvästi vuonna 2009 osaksi juuri palovaroittimien ikääntymisen vuoksi, mutta myös siksi, että nyt palovaroittimia tulee olla vähintään yksi asunnon jokaisen kerroksen 60 asuinneliötä kohti. Palovaroitin on pakollinen myös kesämökillä. Vuoden 2009 aikana myytiin 636 000 palovaroitinta, puolet enemmän kuin vuonna 2008. Kaikkiaan Suomessa on myyty vuosina 1998 2009 yhteensä noin 6,3 miljoonaa palovaroitinta. Tukes tutkii yhteistyössä poliisin ja työsuojeluviranomaisten kanssa maakaasun tankkausaseman huoltorakennuksessa Helsingissä 14. huhtikuuta sattunutta räjähdystä. Onnettomuus sattui huoltotöiden yhteydessä ja siinä loukkaantui kaksi työntekijää. Tutkinta on tarkoitus saada valmiiksi lokakuun puoliväliin mennessä. Vakavien kemikaalivuotojenmäärä nousussa Kymmenen vuoden seurantatiedot Tukesille ilmoitetuista kemikaalilaitoksissa ja räjähdetehtaissa sattuneista onnettomuuksista kertovat, että onnettomuuksien määrä prosessiteollisuudessa on lievästi laskenut, mutta vakavien kemikaalivuotojen määrä on nousussa. Yleisesti voi sanoa, että keskimäärin kemikaalilaitosten turvallisuustaso ei ole viiden viime vuoden aikana Tukesin arviointien perusteella parantunut. Erityisenä haasteena ovat vakavat kemikaalivuodot, niihin on kiinnitettävä huomiota, sanoo tarkastelun tehnyt yli-insinööri Anne-Mari Lähde. Seuranta kertoo myös, että viiden viime vuoden aikana merkittävästi puutteellisiksi arvioiduista 41 kemikaali- ja räjähdelaitoksesta kaksi kolmasosaa oli pienimpiä, niin sanottuja lupalaitoksia. Toimintaperiaatelaitoksia oli seitsemän, ja suurimpia eli turvallisuusselvityslaitoksia oli kahdeksan. Suuronnettomuuksien vakavuus MARS-rekisterin mukaan EU-maissa Onnettomuudet 35 Onnettomuudet, joissa kuolonuhreja Kuolonuhrien määrä 30 25 20 Onnettomuuksien määrä 15 10 5 1996 1997 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Lähde Tukes 4 Tukes-katsaus 1 2010

EcoDesign korvaa EuP-direktiivin Energiaa käyttävien tuotteiden EuPdirektiivi on korvattu soveltamisalaltaan laajemmalla EcoDesign-direktiivillä. Uuden direktiivin nojalla voidaan antaa toimeenpanosäädöksiä myös energiaan välillisesti liittyville tuotteille, kuten esimerkiksi ikkunoille, vesikalusteille ja eristemateriaaleille. Uusi direktiivi saatetaan Suomen kansalliseen lainsäädäntöön vuoden 2010 aikana. Käytännössä uusille tuoteryhmille laadittavat toimeenpanosäädökset tulevat voimaan aikaisintaan vuonna 2012. Vuonna 2012 EU:n komissio myös arvioi uudelleen direktiivin toimivuutta ympäristötavoitteiden näkökulmasta. On odotettavissa, että tällöin direktiivi laajenee kattamaan kaikki tuotteet. Tukes vastaa EcoDesign-direktiivin markkinavalvonnasta ja tiedottamisesta. Ekosuunnittelu-sivusto on päivitetty vastaamaan uutta EcoDesign-direktiiviä. www.ekosuunnittelu.info Tulos on odotettu, koska pienimpien laitosten on vaikeampi täyttää velvoitteitaan. Mutta yksi merkittävä huomio on se, että merkittävästi puutteellisista laitoksista yhdeksän oli säiliövarastoja ja niistä viisi oli turvallisuusselvitysvelvollisia laitoksia. Tämä ei ole hyvä tulos niiltä. Tukes käy tarkastuskäynneillä 1 5 vuoden välein. Jos turvallisuuden todetaan olevan hyvällä tasolla, tarkastuskäyntejä voidaan harventaa. Suurien laitosten taso on parantunut, ja noin 70 prosenttia niistä tarkastetaan harvennetusti eli joka viides vuosi. Pyrimme kohdistamaan määräaikaistarkastukset kohteisiin, joissa velvollisuuksien täyttäminen on puutteellisinta. Anne-Mari Lähde vertasi myös Suomen ja EU:n MARS-rekisteriin ilmoitettujen suuronnettomuuksien määrää. EU:ssa on sattunut vuosittain kolme onnettomuutta tuhatta Seveso-laitosta kohti, Suomessa onnettomuustiheys on suunnilleen sama. Onnettomuuksien määrä on vähentynyt, mutta seuraukset ovat edelleen vakavia. Tukes sai hyviä kokemuksia sosiaalisesta mediasta I lotuliteturvallisuuden edistämiseksi rakennettu Tukesin kampanja toteutettiin viime vuodenvaihteessa sosiaalisen median kanavissa. Päämediana käytettiin Facebookia, mutta käytössä olivat myös muun muassa Twitter ja YouTube. Halusimme kokeilla viestinnässä uusia keinoja, ja kampanjan pääkohderyhmä eli 15 25-vuotiaat oli tähän juuri sopiva. Facebook-sukupolvi ei ole enää television kautta tavoitettavissa. Uudentyyppisestä kampanjasta saatiin paljon positiivisia tuloksia ja kokemuksia, kertoo Tukesin viestintäpäällikkö Johanna Salomaa-Valkamo. Ilotuliteturvallisuuden kannalta uusi vuosi 2008 2009 oli synkkä, silloin sattui eniten silmävammoja koko 2000-luvulla ja myös ilkivallanteot ja ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot lisääntyivät merkittävästi. Synkentyneet tilastot nostivat esiin vaatimuksia rajata ilotulitus vain ammattilaisille. Jotta siihen ei päädyttäisi ja jotta turvallisuus paranisi, vuodenvaihteessa 2009 2010 tulivat voimaan muun muassa suojalasien käyttöpakko ja kaikkien ilotulitteiden myynnin ja käytön salliminen vain täysi-ikäisille. Onnettomuus- ja ilkivaltatilastot paranivatkin: silmävammojen määrä lähes puolittui 46:sta ja esimerkiksi ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot putosivat neljännekseen. Hyvään tulokseen vaikuttivat totta kai lakimuutokset. Sään kylmyys ja lumen paljouskin auttoivat, kun padat ja muut ilotulitteet saatiin hyvin tuettua ja turvallisemmin lähetettyä, Johanna Salomaa-Valkamo arvioi. Kampanjasta sinänsä tuli paljon hyödyllistä oppia viranomaisviestintään asiantuntijoiden vastaillessa blogeissa nuorten viesteihin. Se oli uudenlainen viranomaisrooli. Kun seuraavaa ilotulitekampanjaa suunnitellaan, näitä kokemuksia hyödynnetään. Muutenkin sosiaalisen median käyttöä varmasti laajennetaan. Tukes on jo mukana yhtenä pilottina VTT:n toteuttamassa Open Risk sosiaalinen media turvallisuutta ja työhyvinvointia edistävien yhteisöjen tukena -ohjelmassa. Siinä tutkitaan, miten sosiaalisen median välineiden käyttöönotto vaikuttaa näiden yhteisöjen toimintaan ja millaisia erityispiirteitä näihin välineisiin liittyy. Tutkimme omassa pilotissamme muun muassa sitä, miten turvallisuusteemat ovat esillä verkostojen keskusteluissa. Näin saatavaa tietoa hyödynnetään viestinnässä. Vuorovaikutuksen kulttuuriin Sosiaalinen media kiinnostaa valtionhallinnon organisaatioissa, ja oikeusministeriössä laaditaankin parhaillaan viranomaisohjeita sosiaalisen median käyttöön. Henki on se, että sosiaalisen median välineitä ei rajattaisi työkalukirjosta pois, jos niille oikeasti on olemassa tarve. Esimerkiksi Poliisi on ollut sosiaalisessa mediassa jo hyvin aktiivinen. Enemmän kuin sosiaalista mediaa sinänsä olisi keskusteluissa hyvä painottaa kulttuurinmuutoksen tarvetta: osallistumista ja vuorovaikutusta, uudenlaista yhdessä asioiden työstämistä, jossa organisaatiot ottavat yleisön aktiivisesti mukaan, Johanna Salomaa-Valkamo sanoo. 1 2010 Tukes-katsaus 5

TEEMANA Kuluttajaturvallisuus Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusyksikön siirtoa Tukesiin alettiin valmistella viime vuoden maaliskuussa, asiaa pohtinut työryhmä päätyi esittämään siirtoa kesäkuussa ja työ- ja elinkeinoministeriö päätti asian kesän lopussa. 1.1.2010 kuluttajaviraston 12 hengen tuoteturvallisuusyksikkö aloitti Tukesissa. -T ällainen vauhti oli mahdollinen, koska kaikki osapuolet kaikissa vaiheissa olivat yksimielisiä siirron järkevyydestä, tarkoituksenmukaisuudesta ja hyödyllisyydestä. Tietysti tehtiin myös lujasti töitä, sanoo Kuluttajaturvallisuusyksikön johtaja Hannu Mattila. Synergiaa ja yhdenmukaisuutta Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusyksikkö on toki tehnyt yhteistyötä Tukesin kanssa jo aikaisemmin, mutta nyt, saman katon alla, puhutaan aivan toisentasoisesta yhdessä tekemisestä, osaamisten ja vahvuuksien yhdistämisestä. Olimme aikaisemmin 90 hengen organisaatiossa pieni ja ainoa turvallisuusasioiden kanssa tekemisessä ollut ryhmä. Nyt olemme muuttaneet turvallisuustaloon, jossa kaikki muutkin ovat turvallisuuden asiantuntijoita. On osaamista, menettelytapoja ja järjestelmiä, joista hyödymme. Toisaalta tuomme pöytään myös oman toimintamme hyvät käytännöt. Yritysten ja kansalaisten kannalta tämä on merkittävä hyppy parempaan, Mattila arvioi. Tavoitteena on tarjota entistä yhdenmukaisempia valvontakäytäntöjä ja palveluja. Yritysten kannalta on hyvä, että keskeiset tuotevalvonnan toimijat ovat samassa virastossa ja että viranomaisten kynnys puuttua tai olla puuttumatta asiaan on mahdollisim- Tuoteturvallisuu valvonta tehostuu Tukes vahvistuu turvallisuustalona Tähtäimessä entistä parempi kuluttajaturvallisuus. Jatkossa Tukes valvoo myös esimerkiksi kuluttajakäytössä olevia koneita ja henkilösuojaimia sekä kosmetiikkaa ja leluja. Lisäksi valvomme muun muassa ftalaattien käyttöä leluissa ja lastenhoitotarvikkeissa. Kyseistä ainetta löytyi tästäkin jousipyssystä, lisäksi sen imukupit irtosivat liian helposti. Siksi se vedettiin pois markkinoilta, kertoo Kuluttajaturvallisuusyksikön johtaja Hannu Mattila. 6 Tukes-katsaus 1 2010

van määräystenvastaisia, pääsääntöisesti edellytetään, että yritys korjaa tuotteen tai vetää sen pois myynnistä. Jos tuotteesta aiheutuu vaaraa kuluttajan turvallisuudelle, edellytetään palautusmenettelyä kuluttajilta. Tällaisia tapauksia on viime aikoina ollut vuosittain 20 30. Tukesissa kaikki ilmoitukset käydään läpi ja jaetaan kiireellisyysjärjestyksessä asiantuntijoiden käsiteltäviksi. Vaikuttavia tekijöitä ovat vaaran vaman yhdenmukainen, samoin kuin eri vaaroista johtuvien riskien kohtelukin. kansainvälisestikin Yhdistyminen tuo lisävoimaa myös tuotevalvonnan kansainväliselle kentälle. Tuotteiden turvallisuuden valvonta muuttuu koko ajan. EU näyttäää haluavan entistä vahvemmin vaikuttaa siihen, että jäsenvaltioissa tehdään tehokasta ja yhtenäistä markkinavalvontaa. Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusyksikön mukana Tukesiin siirtyi EU:n tuoteturvallisuuden tietojenvaihtojärjestelmän Rapexin kansallinen yhteyspiste. Nyt iso asia on tänä vuonna voimaan den Yhdistäen koordinoidummin Tuoteturvallisuusvalvonta on Suomessa ollut melko pirstaleista, ja Kuluttajaviraston tuoteturvallisuusyksikön siirto Tukesiin osaltaan selkeyttää turvallisuusvalvontaa ja parantaa kansallista koordinaatiota. Se vastaa myös EU:n vaatimuksiin markkinavalvonnan tehostamisesta sekä toisaalta Suomen valtion tuottavuusohjelman tavoitteisiin. Tukesin kehittämisen laajempaan kokonaisuuteen liittyy myös kemikaalien tuotevalvonnan keskittäminen sinne vuoden 2011 alussa. tullut EU:n uusi tuotelainsäädäntöpaketti NLF (New Legislative Framework) eli ns. tavarapaketti. Siinä määritellään entistä paremmin eurooppalaisten tietojen vaihto, velvoitetaan maat yhteistyöhön ja korostetaan Tullin roolia. Tietojenvaihto on Euroopassa ollut hajanaista. Vain osa maista käyttää Rapexia, ja Rapex koskee vain kuluttajatuotteita. NLFpaketti laajentaa tietojen vaihdon kaikkiin tuotteisiin, jotka ovat vaarallisia, ympäristöriskejä myöten. Tämän toivotaan tehostavan eurooppalaista markkinavalvontaa, Mattila kertoo. Rapexin lisäksi kuluttajavirastosta siirtyneen tuoteturvallisuusvalvonnan erityispiirteitä ovat kuluttajapalveluiden turvallisuuden valvontaan liittyvät tehtävät alue- ja paikallishallinnon kanssa. Koska palvelut tuotetaan paikallisesti, työnjako on se, että alue- ja paikallisviranomaiset tekevät käytännön valvontatyön. Mikään inhimillinen ei ole vierasta Tukes on perinteisesti valvonut laitteiden ja laitosten teknistä turvallisuutta, jatkossa valvonta ulottuu yleisen tuoteturvallisuuslainsäädännön soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin. Tukesin valvontavastuulla ovat nyt muun muassa kuluttajakäytössä olevat koneet ja henkilönsuojaimet, kosmeettiset tuotteet ja lelut. Lisäksi se valvoo muun muassa ftalaattien, bentseenin, nikkelin ja atsoväriaineiden käyttöä kuluttajatuotteissa. Valvottavien listalla ovat niin pääsiäismunien sisältä löytyvät lelut kuin kotipihojen trampoliinitkin, niin tatuointi- ja lävistyspalvelut kuin nosturin nokassa järjestettävät illalliset. Aika haastava kenttä Mikään inhimillinen ei ole meille vierasta ja vain mielikuvitus on rajana. Isoin haaste onkin riskien tunnistamisessa siinä meidän on pakko onnistua. Meidän on eri tavoin löydettävä elämänalueiden ja tuotealueiden riskit; etsittävä painopisteet, kohdennettava toiminta ja hoidettava loppukin kenttä riittävän tuvallisuustason saavuttamiseksi, Mattila sanoo. Turvallisuus on velvollisuus Vastuu tuotteiden turvallisuudesta on elinkeinonharjoittajalla. Vastuuseen liittyy erityinen huolellisuusvelvollisuus ja velvollisuus ilmoittaa viranomaiselle omissa tuotteissa todetuista turvallisuuspuutteista. Hannu Mattila sanoo, että yleensä halutaan toimia turvallisesti. Usein on silkkaa tietämättömyyttä ja osaamattomuutta, jos näin ei ole. Kaikille tuotevalvontaviranomaisille varmaankin on yhteinen tuttu sellainen yrittäjä, joka aikoo aloittaa toiminnan mutta jolla ei ole hajuakaan turvallisuusvaatimuksista. Jos tuote tai palvelu todetaan vaatimusten vastaiseksi tai jopa vaaralliseksi, tuote vedetään pois markkinoilta. Kun yrittäjän kanssa keskustellaan, mitä myynnin pysäyttäminen taloudellisesti merkitsee, hän yleensä ymmärtää, että ihmisten hengen tai terveyden menettämisen riskiä ei kuitenkaan voida hyväksyä. Tosin aina emme ole riskistä samaa mieltä. Markkinoilta vedot ovat kovia päätöksiä. Voi olla, että 500 000 tuotetta on vedettävä markkinoilta, eikä ulkomainen valmistaja ota niitä saati maksa rahoja takaisin. Kuluttajaturvallisuusyksikkö tekee myös laajaa sidosryhmäyhteistyötä sitouttaakseen toimialajärjestöjä ja toimijoita, että ne itse pitävät turvallisuutta tärkeänä ja toimivat sen edistämiseksi vapaaehtoisesti. Kun ymmärrys kasvaa ja toiminta toivottavasti paranee, tuotteen poisvetoja markkinoilta ei tarvita. Ennaltaehkäisevää ja reaktiivista -V iime kädessä myy jä, valmistaja ja maahantuoja vastaavat tuotteiden ja palveluiden turvallisuudesta. Meidän tehtävämme on huolehtia, ettei vaatimustenvastaisia tai vaarallisia tuotteita tai palveluita ole markkinoilla ja jos on, että ne saadaan sieltä pois, toteaa tuoteturvallisuuspäällikkö Jaakko Kuustonen. Kuluttajaturvallisuutta valvova viranomainen ottaa laajaa valvontakenttäänsä haltuun sekä reaktiivisesti pistokokein että ennaltaehkäisevästi erilaisin projektein. Tukesin omien valvontaprojektien lisäksi ilmoituksia tulee muun muassa kuluttajilta, elinkeinonharjoittajilta ja toisilta viranomaisilta noin 500 vuodessa. Lisäksi EU:n tuoteturvallisuuden tietojenvaihtojärjestelmän Rapexin kautta tuli esimerkiksi vuonna 2009 lähes 1700 ilmoitusta. Jos myynnissä olevien tuotteiden todetaan ole- 1 2010 Tukes-katsaus 7

TEEMANA Kuluttajaturvallisuus kavuus, käyttäjämäärät ja kohderyhmät erityisryhmiä valvonnassa ovat lapset ja ikääntyneet. Ennaltaehkäisevää valvontaa toteutetaan muun muassa valvontaprojektien avulla. Niissä valvonta kohdistetaan tiettyyn, riskiperusteisesti valittuun tuoteryhmään kerrallaan. Esimerkiksi tänä keväänä toteutettavat projektit koskevat tekstiilejä niissä tarkkaillaan erityisesti nahkajalkineiden ja käsineiden sisältämää dimetyylifumaraattinimistä homeenestoainetta henkilösuojaimista heijastimia ja pyöräilykypäriä sekä kuluttajille tarkoitettuja pyörösahoja. Valvontaa ei kuitenkaan aina voida toteuttaa pelkästään suunnitelmallisesti, vaan markkinoille tulee jatkuvasti uusia tuotenimikkeitä, kuten viime vuosina lentäviä lyhtyjä ja hormittomia takkoja. Tällaiset tuotteet, joiden riski on kuluttajalle tuntematon, edellyttävät viranomaisilta nopeaa reagoimista. Ne ovat myös usein valvonnallisesti haastavia, sillä uusille tuoteryhmille on vain harvoin valmiita standardeja tai teknisiä vähimmäisvaatimuksia. Ennen kuin näihin voidaan valvonnassa puuttua, pitää tuotteeseen perehtyä huolellisesti, Kuustonen sanoo. Varmista turvallisuus ja varmista vielä uudestaan Valvontaviranomaisen on tärkeä pystyä tunnistamaan kaikkien ilmoitusten ja tuotteiden joukosta ne tapaukset, joista voisi aiheutua vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja huolehtia, että yritykset ryhtyvät tarvittaviin toimiin vaaran poistamiseksi. Toiminnan ja viestinnän tavoitteena on, että yritykset ymmärtävät kantaa vastuunsa jo ennen kuin asettavat tuotteita markkinoille. Jaakko Kuustonen sanoo osan elinkeinonharjoittajista kantavan turvallisuusvastuunsa moitteettomasti, mutta valitettavasti vastaan tulee myös yrittäjiä, jotka eivät ole mitenkään selvittäneet tuotteiden turvallisuutta puhumattakaan, että heillä olisi esittää turvallisuusdokumentteja tuotteista. Viime aikoina on myös tullut vastaan tapauksia, joissa yrityksellä on ollut esittää tuoreetkin testaustulokset näytekappaleesta, mutta myyntiin päätyneet tuotteet ovat kuitenkin olleet määräystenvastaisia. Tuotteista kannattaa vaatia testaustulokset nähtäväksi, ennen kuin tekee tilauk sen tai aloittaa luovuttamisen kuluttajille. Yritysten kannattaisi suosia käytäntöä, että Suomeen toimitettavasta erästä otetaan pistokokeenomaisesti näyte tai näytteitä, jotka testataan luotettavassa asiantuntijalaitoksessa ennen myyntiin laittamista. Yritykselle on kustannuksiltaan ja imagomielessä huomattavasti edullisempaa, jos se näin toimimalla välttää tuotteiden poistamisen myynnistä tai takaisinvedon kuluttajilta. Kriittinen silmä kuluttajallekin Kuluttajilta Kuustonen peräänkuuluttaa aktiivisuutta ja kriittistä suhtautumista. Ennen kuin ostaa tuotteen kannattaa vähintään varmistua, että tuotteessa on tarvittavat myyntipäällysmerkinnät ja käyttöohjeet suomeksi ja ruotsiksi. Kannattaa myös arvioida silmämääräisesti tuotteen asianmukaisuutta. Repsottavat saumat tai heikosti kiinnitetyt helmet leikkinallen silminä voisivat perustellusti herättää epäluuloa. Kuluttaja voi myös pyytää myyjää esittämään testaustulokset tuotteen vaatimuksenmukaisuudesta, varsinkin merkittävissä hankinnoissa, kuten Heijastin heilumaan muttei mikä tahansa heijastin! Onpa kauppojen hyllyillä hauskannäköisiä heijastimia! Mutta ulkonäkö pettää: eivät ne kaikki ole heijastimia. Heijastin on henkilönsuojain, jota käytät turvallisuutesi takuuna ja joka voi jopa pelastaa henkesi. Siksi ei ole samantekevää, minkälaisia heijastimia myydään heijastimina. Tukes valvoo tänä keväänä tehostetusti markkinoilla olevien heijastimien määräystenmukaisuutta. Jo aikaisemmin saatiin vihjeitä siitä, että markkinoilla on heijastimia, joiden valovoima-arvot ovat liian pienet siis heijastamattomia heijastimia. Heijastin ei todellakaan ole lelu, se on henkilönsuojain ja sen on täytettävä kriteerit, jotka on esitetty sitä koskevassa standardissa. Sen pakkauksessa pitää olla CEmerkintä, viittaus standardiin SFS EN 13356, tyyppitarkastuksen tehneen laitoksen nimi, suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet sekä valmistajan ja maahantuojan tiedot, muistuttaa tuoteturvallisuusinsinööri Katri Sihvola. Hänen vastuullaan on seurata henkilönsuojainten turvallisuutta. Heijastinten lisäksi tänä keväänä oman kampanjansa saavat pyöräilykypärät. Kypärien käyttäjämäärät ovat suuria, ja paljon puhutaan niiden käyttöpakostakin. On selvää, että niiden pitää siis myös olla turvallisia. Ovatko ne, sitä emme vielä tiedä ja sitä haluamme selvittää kevään aikana markkinakartoituksella ja kampanjalla. 8 Tukes-katsaus 1 2010 Heijastin heilumaan muttei mikä tahansa heijastin! Onpa kauppojen hyllyillä hauskannäköisiä heijastimia! Mutta ulkonäkö pettää: eivät ne kaikki ole heijastimia. Heijastin on henkilönsuojain, jota käytät turvallisuutesi takuuna ja joka voi jopa pelastaa henkesi. Siksi ei ole samantekevää, minkälaisia heijastimia myydään heijastimina. Eri tuoteryhmistä vastuulliset Tukes Tukesin valvoo tänä keväänä tehostetusti tuoteturvallisuusinsinöörit markkinoilla hakevat kaupoista tietyn määrän tuotteita ystenmukaisuutta. ja lähet- Jo aikaisemmin saatiin olevien heijastimien määrätävät ne tutkimuslaitoksiin vihjeitä tutkittaviksi. siitä, että markkinoilla on heijastimia, Näin saadaan näkemys siitä, joiden minkä valovoima-arvot ovat liian pienet siis tasoisia tuotteita markkinoilla heijastamattomia on heijastimia. pitääkö tutkittavien tuotteiden Heijastin määrää ei todellakaan ole lelu, se lisätä. Tuoteturvallisuusinsinööri on henkilönsuojain Katri ja sen on täytettävä Sihvolan ja tuoteturvallisuuspäällikkö kriteerit, jotka on esitetty sitä koskevassa Jaakko Kuustosen esittelemät standardissa. heijastimet vedettiin pois kuluttajilta, merkintä, koska viittaus standardiin SFS EN 13356, Sen pakkauksessa pitää olla CE- ne eivät täyttäneet henkilönsuojaimille tyyppitarkastuksen tehneen laitoksen nimi, asetettuja turvallisuusvaatimuksia. suomen- ja ruotsinkieliset käyttöohjeet sekä

lasten syöttötuoleissa tai lastenrattaissa. Jos taas aikoo heittäytyä jonkin elämyspalvelun vietäväksi, kannattaa sitäkin arvioida myös turvallisuusnäkökulmasta. Esimerkiksi jos lähtee moottorikelkkasafarille, palvelun tuottajan on perehdytettävä asiakas moottorikelkan käyttöön, huolehdittava, että kaikilla on asianmukaiset varusteet ja varmistuttava siitä, että asiakkaat osaavat turvallisesti käyttäytyä safarilla. On myös tarpeen käydä läpi toiminta mahdollisissa erityistilanteissa. Jos ei voi olla varma palvelun turvallisuudesta, on parempi jättää se väliin ja tarvittaessa kertoa siitä valvontaviranomaisille.!lisätietoa www.tukes.fi/fi/ Kuluttajaturvallisuus/ Ohjeita-ja-vaatimuksia-yrittajille/ Teksti Annikaisa Knuutila Rapex viestii vaaroista Kuluttajien turvallisuuden varmistaminen ja tehokas valvonta edellyttävät nopeaa tietojen vaihtamista kansainvälisestikin. Euroopan unionin jäsenmaiden ja Euroopan komission välillä tieto kulkee Rapex-järjestelmässä. Ilmoitusten määrä järjestelmään on viime vuosina kasvanut: vuonna 2003 ilmoituksia tehtiin 67, vuonna 2009 jo lähes 1700. Kansallisen Rapex-yhteyspisteen toimintaa koordinoiva tuoteturvallisuuspäällikkö Jaakko Kuustonen pitää määrän kasvua luonnollisena. Ilmoitusten määrän kasvu ei suoranaisesti kerro siitä, että markkinoilla olisi nykyään vaarallisempia tuotteita kuin ennen. Määrän kasvua selittää muun muassa se, että Rapex-järjestelmä on kehittynyt nykyiseen muotoonsa ja hyvin toimivaksi vasta 2000-luvun puolivälin jälkeen. Sitä selittää sekin, että EU-maiden määrä on lisääntynyt ja järjestelmän käyttäjien määrä on kasvanut. Myös tietoisuus siitä, että ilmoitusten tekeminen ja niihin reagoiminen ovat viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä, on parantunut. Yhteistyöllä merkittävä hyöty Kuustonen arvioi, että järjestelmän hyöty-panossuhde markkinavalvonnassa on hyvä: järjestelmässä on tarvittavat tuotteiden yksilöintitiedot ja testaustulokset määräystenvastaisista, vakavan riskin sisältämistä tuotteista. Jos vaarallisia tuotteita on omilla markkinoilla, valvontatoimiin voidaan ryhtyä suoraviivaisemmin. Kuustonen muistuttaa, että vaikka eniten ilmoituksia tehdään tietyistä tuoteryhmistä, se ei tarkoita, että ne olisivat kaikkein vaarallisimpia. Rapexissa viime vuosina näkyvimmin esillä ovat olleet lelut, ei niinkään siksi, että ne olisivat poikkeuksellisen vaarallisia, vaan siksi, että lasten turvallisuus nähdään tärkeänä ja siksi valvontaa on kohdennettu leluihin. Lelujen, kuten myös sähkötuotteiden valvonta on monissa EU-maissa painopisteenä ja niitä varten on useita testauslaitoksia ja standardeja. Jonkin verran valvontatapauksissa korostuvat myös aasialaiset tuotteet. Pitää kuitenkin huomata, että nykyisin iso osa tuotteista valmistetaan maissa, joissa niiden valmistaminen on edullisempaa. Siksi on todennäköisempää, että valvonnassakin vastaan tulevat tuotteet ovat peräisin näistä maista. Jaakko Kuustonen on aina komission tavoitettavissa, jos jokin todella iso, kaikkia EU-maita koskeva ongelma ilmaantuu. Rapex-yhteyspisteen normaalia toimintaa pyörittää kuitenkin tuoteturvallisuusinsinööri Katri Sihvola. Välitän Tukesin ja muiden valvontaviranomaisten tekemät ilmoitukset Rapex-järjestelmään ja Rapexiin tulleet tiedot valvontaviranomaisille Suomessa. Tarkistan myös, että ilmoitukset on laadittu ohjeen mukaisesti ja että niissä on oikeat tiedot. Kohteen on täytettävä kriteerit, eli komissiolle on ilmoitettava tuotteesta, joka aiheuttaa vakavan riskin kuluttajan terveydelle tai turvallisuudelle ja jota voi olla muidenkin maiden markkinoilla. On myös ilmoitettava toimista, joihin vaaran poistamiseksi on ryhdytty. Rapex Rapid Alert System for non-food consumer products EU:n jäsenmaiden ja komission välinen tiedonvaihtokanava kulutustavaroiden turvallisuudesta järjestelmän kautta välitetään myös NLF:n soveltamisalan mukaiset ilmoitukset, jotka koskevat muun muassa teollisuustuotteita, ammattikäyttöön tarkoitettuja tuotteita ja tuotteita, joista aiheutuu riskiä ympäristölle Suomessa Rapex-verkostoon kuuluvat Tukesin lisäksi liikenneturvallisuusvirasto TraFi, Poliisihallitus, Valvira, STM:n Työsuojeluosasto, Säteilyturvakeskus STUK, Tulli, Viestintävirasto Ficora ja Suomen ympäristökeskus SYKE.!Euroopan komissio julkaisee www-sivuilla viikoittain listan tuotteista, jotka on jossain EU:n jäsenmaassa todettu vaarallisiksi. http://ec.europa.eu/ consumers/dyna/rapex/ rapex_archives_en.cfm 1 2010 Tukes-katsaus 9

Teksti Martti Tammisto Kuva Annikaisa Knuutila kysymyksiä VASTAUKSIA Ojasta allikkoon Energiansäästön nimissä perinteiset hehkulamput poistuvat markkinoilta EU-maissa. Ne korvataan vähemmän sähköä kuluttavilla energiansäästölampuilla. Näiden pienten loisteputkien käyttö ei ole täysin ongelmatonta, ovathan ne muun muassa sisältämänsä elohopean vuoksi ongelmajätettä. Turvallisuusinsinööri Olli Tiainen Tukesista, käyvätkö energiansäästölamput kaikkiin vanhoihin valaisimiin, esimerkiksi kristallikruunuihin hehkulampun tilalle? Periaatteessa käyvät, mutta ongelmia voi olla ulkonäön ja tilan kanssa. Vanhat valaisimet on suunniteltu hehkulampuille, joten heijastinominaisuudet saattavat myös muuttua. Liian ahtaissa valaisimissa voi energiansäästölamppujen elektroniikkaosa joutua liian suureen lämpörasitukseen, jolloin lampun käyttöikä lyhenee. Onko sellaisia paikkoja, jossa niitä ei voi käyttää, vaikkapa sauna tai ulkotilat talvella? Sauna on energiansäästölampuille liian kuuma paikka, koska lamppujen elektroniikkaosaa ei ole suunniteltu kuumiin oloihin. Ulkokäyttöön on valmistajilla omat mallinsa. Yleensäkin kylmässä lamppu syttyy hitaammin kuin huoneenlämmössä. Entä voiko niitä käyttää valaisimessa, jonka katkaisijassa on himmennin? Kaikki eivät sovellu himmennettäviksi. Himmennyskäyttöön tarkoitetuissa lampuissa on merkintä soveltuvuudesta. Miten energiansäästölampun valoteho vastaa hehkulamppua? Valmistajat ilmoittavat lamppujen valontuoton lumeneina (lm), lamppujen valotehokkuus (lm/w) vaihtelee jonkin verran. Yleensä energiansäästölamppu tuottaa valoa noin viidenneksen teholla hehkulamppuun verrattuna. 12 W energiansäästölamppu tuottaa suunnilleen saman verran valoa kuin 60 W hehkulamppu. Markkinoilla on kovin erihintaisia energiansäästölamppuja. Onko hinta laadun tai turvallisuuden tae? Hinta ei varmasti ole laadun tae, mutta suuntaa se antaa. Energiansäästölamput syttyvät hitaasti syttymisajoissa on lisäksi isoja eroja. Voiko hidas syttyminen olla turvallisuusriski esimerkiksi porraskäytävässä? Ei ehkä kovin suuri riski, koska syttymistä voi varmasti hetken odotella. Sen sijaan wc-käytössä etenkin lapsiperheissä saattaa olla riski, että valot eivät ehdi syttyä ennen kuin kiire on ohi. Lisää tietoa ja toimintaohjeita löytyy osoitteesta www.lampputieto.fi/ukk/ Arkikokemuksen mukaan säästölamput eivät kestä aina luvattuja käyttötuntimääriä. Mistä tämä voi johtua? Jos lampun syttymisaika on alle 0,3 sekuntia, edellyttävät nykyvaatimukset, että lampun on kestettävä sytyttämisiä vähintään puolet tunteina ilmoitetusta eliniästä, esimerkiksi 8000 tunnin lampun pitää siis kestää 4000 sytytystä. Se tulee helposti täyteen jo alle vuodessa, vaikkapa lapsiperheiden wc-käytössä, jossa saatetaan hyvinkin sytyttää lamppu kymmeniä kertoja vuorokaudessa. Jos lampun syttymisaika on yli 0,3 sekuntia, sen on kestettävä vähintään 10 000 sytytystä. Eroja todella löytyy, markkinoilla on lamppuja, joiden luvataan kestävän 15 000 tuntia ja 500 000 sytytyskertaa. Sytyttämiskertojen ilmoittaminen on tulossa pakolliseksi. Mitä pitää tehdä, jos lamppu särkyy? Energiansäästölamput sisältävät pieniä määriä myrkyllistä elohopeaa. Ehjästä lampusta ei pääse elohopeaa huoneilmaan, ei myöskään kylmänä rikkoutuneesta lampusta, mutta kuuman lampun rikkoutuessa kannattaa tuulettaa huone ja poistua huoneesta. Eurooppalainen lamppualan järjestö (ELC) suosittelee, että huonetta tuuletetaan 20 30 minuuttia. 10 Tukes-katsaus 1 2010

Nukkuminen. Herääminen. Ruoan valmistaminen. Peseytyminen. Koulumatkaaminen Syöminen. Kampaaminen. Silittäminen. Lukeminen. Suojatien ylittäminen. Hampaiden peseminen. Pukeutuminen. Päiväkotiin vieminen. Tien ylittäminen. Juokseminen. Pyöräily. Kompasteleminen. Kaatuminen. Työmatkaaminen. Käveleminen. Hissiin ahtautuminen. Kiertäminen. Mittaaminen. Nouseminen. Innostuminen. Veivaaminen. Kiirehtiminen. Loiskiminen. Autolla ajaminen. Kurkottaminen. Ohittaminen. Raivostuminen. Porskuttaminen. Leikkaaminen. Hyppelehtiminen. Maalaaminen. Katkominen. Rasvaaminen. Liukuminen. Istuminen. Opetteleminen. Ennakoiminen. Korjaaminen. Paikoittaminen. Tupakoiminen. Sauvakäveleminen. Keilaaminen. Karjuminen. Mopoileminen Ilonpitäminen. Remontoiminen Työmatkaaminen. Pysäköiminen Kadunylittäminen Sählääminen. Kokeileminen. Jallittaminen. Onnistuminen. Laskeminen. Maksaminen. Kaasuttaminen. Vääntäminen. Työskenteleminen. Itkeminen. Soitteleminen. Lounastaminen. Kahmiminen. Liikkuminen. Viheltäminen. Koulussa käyminen. Polttaminen. Ostaminen. Kasaaminen. Torkkuminen. Kyläileminen. ARJEN KÄYTTÖ Haistatteleminen. ON SALLITTUA Juopotteleminen. Television katseleminen. Tanssiminen. Kuulan työntäminen. Loikkiminen. Marjastaminen. Veneileminen. Pumppaaminen Julmisteleminen. Tapaturmapäivä, Uiminen. perjantaina Raastaminen. 13.8. Poikkeaminen. 2010 Innostuminen. Veisteleminen. Siivoaminen. Tutkiminen. Lastaaminen. Kaivaminen. Nostaminen. Lenkkeileminen. Ruohon leikkaaminen. Imeskeleminen. Kellahteleminen. Haravoiminen. Tanssiminen. Lepääminen. Kantaminen.Grillaaminen. Hämmentäminen. Pyöräily. Kompasteleminen. Tuulettaminen. Kantaminen. Kuntoileminen. Kävely. Pyykin peseminen. Grillaaminen. Jarruttaminen. Vetäminen. Vaivaaminen. Kuivaaminen. Tökkiminen. Vasaroiminen. Kikkaileminen. Pyöräileminen. Keinuminen. Purkaminen. Kiipeileminen. Hyppääminen. Kurkisteleminen. Siivoaminen. Kumarteleminen. Peittäminen. Voimaileminen. Kuntoileminen. Rullaluisteleminen.Kasteleminen. Saunominen. Tiskaaminen. täminen. Nenän niistä-

Tukes on ottanut EU:n eturintamassa kantaa led-valoputkissa havaittuihin turvallisuuspuutteisiin. Suomessa putkille on jo määrätty palautusmenettelyjä ja myyntikieltoja. Tukes myös vie vaaralliseksi todetut led-valoputket EU:n sähköturvallisuusviranomaisten yhteistyökokouksen LVD ADCOn käsiteltäväksi. Tukes tarttui led-valoputkien turvallisuuspuutteisiin LTeksti ja kuva Aila Välikoski ed-valoputkia on tuotu lähinnä Kiinasta Suomen markkinoille kiihtyvään tahtiin reilun vuoden ajan, ja niitä on markkinoitu energiatehokkaana vaihtoehtona asennettavaksi vanhoihin loisteputkivalaisimiin. Lähinnä toimisto- ja teollisuustiloihin led-valoputkia on asennettu useita tuhansia. Led-putkien tultua markkinoille Tukesin sähköturvallisuusviranomaiset olivat valppaana. Led-valoputkien asennus olemassa oleviin loistevalaisimiin edellyttää tiettyjä teknisiä muutoksia, esimerkiksi vanhasta valaisimesta on useimmiten poistettava sytytin ja sen kuristin on ohitettava. Kun valaisimen rakennetta muutetaan, se ei ole enää alun perin siitä laaditun CE-vaatimustenmukaisuusvakuutuksen ja teknisen rakennetiedoston mukainen. Led-valoputkia varten ei myöskään ole harmonisoituja standardeja, joten niitä koskeva CE-vaatimustenmukaisuusvakuutus olisi tehtävä useita eri standardeja ja riskinarviointia käyttäen. Näin ei aina ole tehty, vaan vaatimustenmukaisuuden arviointi on ollut puutteellista. Testit varmistivat vakavat turvapuutteet Työtä led-valoputkien turvallisuuden selvittämiseksi vauhditti sähköasentajan saama sähköisku. Asentaja marssi tapauksen jälkeen vaarallisen led-putken kanssa Tukesin asiantuntijoiden puheille. Testautimme led-valoputkia testauslaboratorioissa Suomessa ja Ruotsissa. Kaikki testatut poikkesivat pienjännitedirektiivin olennaisista vaatimuksista ja niissä oli vakavia turvallisuuspuutteita. Tällaisia laitteita ei meillä saa olla kaupan, kertoo ylitarkastaja Mika Toivonen. Hän tekee Tukesissa sähkötuotteiden markkinavalvontaa. Testitulosten perusteella Tukes teki sähköturvallisuuslakiin perustuvat päätökset. Vaarallisimmille, esimerkiksi suoraan jännitteisille led-valoputkille määrättiin palautusmenettely eli ne on kerättävä pois käytöstä. Osalle määrättiin myyntikielto eli niiden markkinointi on lopetettava ja on ryhdyttävä toimiin, joilla jälleenmyyjillä olevat 12 Tukes-katsaus 1 2010 edelläkävijänä Ylitarkastaja Mika Toivonen esittelee Tukesin aloitteesta tehdyn pohjoismaisen led-valoputkia koskevan ehdotuksen EU:n sähköturvallisuusviranomaisten yhteiskokouksessa toukokuussa Luxemburgissa.

Timo Airaksinen professori Helsingin yliopisto T u r v a l l i n e n S u o m i EU:ssa tuotteet saadaan kerätyksi pois. Yritysten pitää myös toimittaa kaikille led-putkien ostajille tiedote, jossa kerrotaan tuotteiden riskeistä. Suomessa tehty palautusmenettelypäätös on mennyt EU:n Rapex-järjestelmään, jolla jäsenmaat tiedottavat toisilleen kuluttajien turvallisuudelle vakavan vaaran aiheuttavista kulutustavaroista. Kaikissa EU-maissa on Rapex-yhteyspiste; Suomessa se on Tukes. Jonkun on oltava jämäkästi ensimmäinen Tukes on vienyt led-valoputkien turvallisuuden niin pohjoismaiseen kuin EU-tasonkin käsittelyyn. Pohjoismaiset viranomaiset valmistelevat EU:n sähköturvallisuusviranomaisten yhteistyökokousta LVD AD- COa (Administrative Co-operation Working Group) varten asiasta yhteisen esityksen. Led-valoputkia myydään ympäri maailmaa, ja meiltä kysyttiin heti, miksi tuotteet kielletään vain Suomessa. Jonkun on oltava kansainvälisesti ensimmäinen ja aktiivinen, Mika Toivonen perustelee. Sähkötuotteiden markkinavalvonnassa Suomi on ollut perinteisestikin yksi kärkitoimijoista, kun katsotaan Euroopan alueella tutkittujen tuotteiden määrää tai markkinavalvonnan toimia. Asioihin on täällä tapana tarttua ripeästi. LVD ADCO on suosituksia antava yhteistyöelin, ja sen asialistalta asiat etenevät EU-päätöksentekoon. Mika Toivosen mukaan tarkoituksenmukainen tavoite on, ettei nykyisenlaisia vaatimustenvastaisia led-valoputkia saisi myydä EU-alueella. Kun teknologiat kehittyvät nopeasti, viranomaisten on oltava hereillä koko ajan. Turvallisuusriskien lisäksi kyseessä ovat yrityksille isot taloudelliset menetykset. Vastuu muutetusta valaisinkokonaisuudesta on asennustöiden tekijällä, ja tätä ei välttämättä ole tiedostettu. Suomessa led-valoputkien myynti ja asennus on kiinnostanut melkoista yritysjoukkoa. Useat yritykset myös odottivat testaustuloksiamme ja kannanottojamme tehdäkseen omat bisnesratkaisunsa. www.tukes.fi uutisia Onni ja turva Olen pohtinut onnellisuutta ja onnellisuustutkimusten tuloksia. Ne ovat paradoksaalisia. Muistan kauan sitten lukeneeni, että onnellisimmat ihmiset ovat Mexico Cityn slummeissa ja onnettomimmat Bonnin hienostokortteleissa. Toisaalta hyvinvoivat suomalaiset ilmoittavat olevansa onnellisia 83 prosentin tiheydellä. Kuinka tämä liittyy turvallisuuteen? Turvallisuus on laaja ja epämääräinen käsite, kuten onnellisuuskin. Otetaan mikä tahansa onnellisuustekijä, sen menettäminen on riski ja vaaran aihe, joka vähentää turvallisuuden tunnetta. Hyvinvointi on riski, kun se on vaarassa. Varallisuus on riski. Terveys on riski. Mikä tahansa hyvä asia on myös riski ja vaara. Lisäksi turvallisuutta vaivaa sama käänteisajattelun paradoksi kuin onnellisuutta: mitä paremmat olot, sitä vähemmän onnellisuutta; mitä turvatummat olot, sitä vähemmän turvallisuuden tunnetta. Suomalaiset ovat peloissaan vaikka turvallisuutta on enemmän kuin koskaan. Puhumme riskiyhteiskunnasta. Ympäristökatastrofi on ovella. Atomivoimaa rakennetaan lisää. Pedofiilit vainoavat lapsia. Romanialaiset kerjäläiset ovat ovella. Syöpä uhkaa tupakoitsijaa. Pandemiat ovat tulossa. Totesin, että tämähän sopii turvallisuuteen. Kun turvatoimia lisätään, ihmisten olo käy turvattomaksi. He eivät pysty unohtamaan turvallisuuteen liittyviä asioita ja alkavat murehtia. Tilanne saattaa olla turvallinen, mutta juuri turvatoimet tekevät olon turvattomaksi. Ja kun olo on turvaton, keksitään syy siihen miksi näin on. Vaara pidetään silmien edessä ja joku vaarahan on aina olemassa. Jos lukitsee auton ovet, myöntää, että varkauden vaara on olemassa. Silti lukitseminen torjuu varkaat. Mutta jos maailma todella olisi turvallinen, ovia ei tarvitsisi lukita. Olin vaimoni kanssa kävelyllä Itämeren rannalla Saksassa. Nurmikolla oli suuri määrä myyrien tekemiä multakekoja. Hän sanoi, ettei täällä ole käärmeitä. Minä kysyin, ovatko myyrät syöneet käärmeet. Hän selitti: jos olisi käärmeitä, ei olisi myyriä. Myyrät ovat siis vain merkki käärmeiden poissaolosta. Ymmärsin asian. Kaikissa tilanteissa ei puhuta kausaliteetista. Myyrät auttavat tässä ymmärrystä. Kausaalisesti ajatellen käärmeiden puutteelle on jokin outo syy, joka karkottaa ne. Ovien lukitseminen taas torjuu kausaalisesti varkaat. Myyrät ovat merkki käärmeiden poissaolosta. Lukittu ovi on merkki rosvojen poissaolosta. Mutta rosvot ja käärmeet ovat silti hirveä uhka ihmisille ja myyrille. Vaara on poissa, mutta merkki on tallella. Se pelottaa. Onnellisuuteen pyrkiminen vähentää onnellisuuden tunnetta. Jos onnellisuuteen pitää pyrkiä, ei ole vielä onnellinen. Slummissa ei pyritä onneen, siellä vain ollaan onnellisia (jos ollaan). Turvallisuuteen pyrkiminen vähentää koettua turvallisuutta. Turvallisuus on sitä, ettei pyritä turvallisuuteen vaan ollaan turvassa. Ei kannata murehtia. Mitä turvatummat olot, sitä vähemmän turvallisuuden tunnetta. 1 2010 Tukes-katsaus 13

V e r t i k a a l i n e n v e r k o s t o i t u m i n e n Kilpailijaverkosto Yrityksen sisäinen verkosto Turvallisuus-, terveysja ympäristöverkosto Kunnossapitoverkosto H o r i s o n t a a l i n e n v e r k o s t o i t u m i n e n Asiakas Logistiikkaverkosto Teollisuuslaitos Raaka-aineverkosto Teksti Päivi Eskelinen Yhteistyöstä Logistiikkaverkosto Tehdasalue Naapuriverkosto Kehitysverkosto Muut verkostot Nykyaikaisen teollisuuslaitoksen yhteistyösuhteet levittäytyvät laajaksi verkostoksi, joka on otettava huomioon riskienhallinnassa. Aki Ijäs tunnisti ja kuvasi diplomityössään kymmenkunta erilaista yrityksen verkostoa. Turvallisuustiedon pitäisi liikkua esteettä ja hallitusti paitsi isäntäyrityksestä toimittajalle ja toimittajien välillä, myös naapurilaitoksiin. uusin lenkki teollisuuden riskienhallintaan Verkostot tihentyvät teollisuudessa, vaikka töiden ulkoistaminen ja ketjuuntuminen asettavat haasteita yritysten riskienhallinnalle. Yksi keino lisätä turvallisuutta on yhteistyön tiivistäminen naapurilaitosten kesken. Suuri osa tehdasalueella työskentelevistä henkilöistä on nykyään toisen työnantajan palveluksessa. Ulkoistamisen uskotaan lisääntyvän edelleen, tosin yritykset suosivat yhä pitempiä kumppanuuksia. Eniten ulkoistettuja toimintoja kemikaalilaitoksissa ovat kunnossapito, logistiikka ja vartiointi. Monissa laitoksissa vieraan työvoiman osuus on jo kymmeniä prosentteja, kertoo turvallisuusinsinööri Aki Ijäs Tukesista. Aki Ijäs selvitti ja visualisoi viime syksynä diplomityössään vaarallisia kemikaaleja käsittelevien ja varastoivien laitosten verkostoja. Kyselyyn verkostojen laajuudesta vastasi 50 yritystä, jotka edustivat eri toimialoja, muun muassa elintarvikesekä paperi- ja selluteollisuutta. Vastaajista 85 prosenttia oli mukana verkostoyhteistyössä, ja yli 95 prosenttia oli ulkoistanut ainakin yhden toimintansa. Yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan Diplomityössä tunnistettiin ja kuvattiin kymmenkunta erilaista teollisuuden verkostotyyppiä. Ne jaettiin kahteen luokkaan, vertikaalisiin ja horisontaalisiin verkostoihin. Ensiksi mainittuun laskettiin perinteiset alihankinta- ja muut tilaajatuottajasuhteet. Yritys voi olla verkottunut myös horisontaalisesti. Sillä tarkoitetaan yhteistyötä esimerkiksi maantieteellisesti lähellä sijaitsevien naapurien, viranomaisten tai oppilaitosten kanssa. Kyselystä kävi ilmi, että yritykset eivät tunnista naapuriaan verkostokumppaniksi, eikä yritysten nykyinen yhteistyö ole riittävää. Suuri osa haastatelluista yrityksistä sijaitsi alueella, jossa onnettomuusvaikutukset voivat ulottua naapurilaitoksiin. Yhteistyötä tulisi tehdä senkin tähden, että yrityksillä on yhteistä infraa, kuten teitä, putkistoja tai sähkölinjoja. Ijäksen mukaan yritysten olisi laadittava kulunvalvontaa, onnettomuusharjoituksia ja muutosten hallintaa koskevat yhteiset turvallisuussäännöt. Tähän velvoittaa myös valmisteilla oleva säädösmuutos lähekkäin sijaitsevien yritysten yhteistyön lisäämisestä. Kokonaisuuden hallinta korostuu Verkostoituminen ei ole yksiselitteisesti kriittinen lenkki laitoksen riskienhallinnassa. Toimittaja voi tuoda mukanaan hyviä käytäntöjä ja lisätä näin isäntäyrityksen erityisosaamista. Siinä tapauksessa että isäntäyritys ei tunne verkostoonsa kuuluvia toimittajia tai hoida verkostosuhteitaan oikein, verkostoituminen huonontaa varmasti laitoksen turvallisuustasoa. Turvallisuustiedon pitäisi kulkea 14 Tukes-katsaus 1 2010

Aki Ijäksen diplomityö Kemikaalilaitosten verkostot ja niiden laajuus julkaistiin Tukesin Kemikaaliverkko-projektissa. Projekti kehittää riskienhallintaa yrityksissä ja selvittää niiden velvollisuuksia verkottuneessa toiminnassa. Kemikaaliverkko-projekti on osa kansallista ohjelmaa, joka tutkii tehtävien ulkoistamisen, ketjuuntumisen ja verkottamisen vaikutuksia terveyden- ja ympäristönsuojelun riskienhallintaan ja vastuisiin. Tiiviisti naapuriyritysten kanssa Kirja- ja erikoissanomalehtipaperia Inkeroisissa valmistavan Stora Enso Publication Papers Oy:n vertikaaliset ja horisontaaliset verkostot ovat poikkeuk sellisen tiiviit. Lähimmän naapuriyrityksen, Stora Enson Inkeroisten Kartonkitehtaan kanssa muodostamme tehdasintegraatin. Olemme läheisesti tekemisissä myös samalla tehdasalueella sijaitsevan Kemijoki Oy:n vesivoimalan sekä kartonkitehtaan vuokraamissa tiloissa toimivien Metso Paper Oy:n ja APE- Trading Oy:n kanssa, suojelupäällikkö Olavi Pesonen kertoo. Tehdasintegraatin kunnossapitotoiminnoista vastaa Empower Oy. Alueella liikkuu lisäksi päivittäin muita ulkopuolisia kunnossapidon palveluja tuottavia yrityksiä sekä kaikkia alueen yrityksiä palvelevaa ulkoistettua työvoimaa siivouksen, kiinteistönhuollon ja vartioinnin tehtävissä. Heitä kaikkia koskee isäntäyrityksen, Stora Enso Publication Papersin laatima työmaaohjeistus. Se kattaa työturvallisuuslait ja keskeiset paikallisen menettelyn ohjeet. Kohteissa, joissa käsitellään kemikaaleja, on aina oltava ohjeistus ja ennen töiden aloitusta on suoritettava riskien arviointi. Työmaaohje luovutetaan toimittajalle jo työstä neuvoteltaessa. Jos toimittaja käyttää omaa alihankkijaa, myös sen on oltava verkostossa monensuuntaisesti niin ydinyrityksestä toimittajalle kuin toimittajienkin kesken, ja tietoa pitäisi vaihtaa mahdollisista kilpailuasetelmista huolimatta. Kun toimialalle luodaan hyvää turvallisuusmainetta, se on kaikkien etu, Ijäs muistuttaa. Alihankkijoiden turvallisuusohjeistuksista löytyi edelleen puutteita. Työntekijät tarvitsevat nykyistä enemmän yleistä työturvallisuuskoulutusta, täsmällistä tehtäväkohtaista tietoa sekä tietoa kemikaalien käsittelystä laitoksessa. Ijäs toivoo, että turvallisuudesta huolehtiminen nousisi teollisuudessa kilpailutekijäksi, jolloin se saisi ansaitsemansa huomion. Turvallisuusosaamisella ei vielä voiteta tarjouskilpailuja, mutta tilanne voisi olla toinen, jos sen hinta ja lisäarvo tilaajalle voitaisiin osoittaa positiivisella tavalla. tietoinen ohjeiden sisällöstä, Pesonen kertoo. Uusille toimittajille annetaan lisäksi päivän kestävä turvallisuusperehdytys. Turvallisuusyhteistyö kymmenen kilometrin päässä Kymijoen yläjuoksulla sijaitsevan naapurin Myllykoski Oy:n kanssa sisältää varsinkin onnettomuustilanteisiin varautumista. Oma tehdaspalokuntamme harjoittelee kerran viikossa, minkä lisäksi sillä on vähintään kahdesti vuodessa harjoitukset Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Näihin osallistuu myös Myllykosken tehdaspalokunta. Palokunnat vierailevat lisäksi toistensa luona tekemässä yhteisiä harjoituksia. Ja suuronnettomuuksien varalle harjoitellaan, totta kai, yhdessä. Aiheina ovat niin ihmisten pelastaminen, tehdaspalon sammutus kuin kemikaalitorjuntakin. Koska käsittelemme vaaralliseksi luokiteltuja kemikaalia, muun muassa rikkidioksidia ja klooria, on mahdollisessa päästössä hallittava sekä ihmisten että ympäristön suojaaminen. Olavi Pesosen mukaan laitosturvallisuus on asia, jota on pidettävä esillä koko ajan. Se vaatii myös jatkuvaa valvontaa. Työmaaohjeistuksen sisältö saattaa jäädä avautumatta, jos sen tärkeyden puolesta ei rummuteta jatkuvasti, hän sanoo. Historiallinen räjähdys Myrkyllinen kaasu teki tuhoaan Kautta maan mieliä järkyttänyt, lajissaan harvinainen, jopa ainoalaatuinen onnettomuus sattui yhtiömme Rauman tehtailla marraskuun 5. päivän iltana. Selluloosatehtaamme valkaisuosastolla räjähti tuntemattomasta syystä kloorisäiliö, josta kloorikaasu levisi tehdasalueelle ja siitä ilmavirran mukana osittain etäämmällekin. Myrkyllinen kaasu teki tuhoaan varsinkin tehtaassa ja tehdasalueella. Noin 80 myrkytyksen uhria vietiin kaupungin sairaaloihin Niillä, jotka saivat uhrina antaa elämänsä tässä onnettomuudessa, oli 19. (Rauma-Raahe Oy:n Työtä ja tekijöitä -lehti 4/1947) Koko maata järkyttäneen onnettomuuden aiheutti kloorisäiliön räjähdys. Sen seurauksena nestemäinen kloori kaasuuntui pilvimäiseksi patsaaksi ja levisi ilmaa painavampana ympäristöön. Kloorin haju varoitti välittömästi kuolemanvaarasta. Alueella oli iltakuuden aikaan noin sata työntekijää. Yleishälytys tehtiin muutama minuutti räjähdyksen jälkeen, mutta marraskuinen pimeys vaikeutti pelastustoimia, hengityssuojaimet olivat klooria vastaan tehottomia, ja kloorikaasun sytyttämät pienet tulipalot myrkyttivät ilmaa entisestään. Useimmat menehtyneistä kuolivat ensimmäisen kymmenminuuttisen aikana. Tehtaan sijainti parin kilometrin päässä Rauman keskustasta ja tuulen suunta pelastivat Rauman suuremmalta menetykseltä. Onnettomuuden tarkkaa syytä ei ole pystytty selvittämään Niin Raumalla kuin muillakin paperitehtailla kloorin ovat sittemmin korvanneet muut valkaisukemikaalit ja menetelmät. Nykyisin klooria käytetään Suomessa pääasiassa veden desinfiointiin vesilaitoksissa ja uimahalleissa, ja sen turvallisesta käytöstä ja säilytyksestä löytyy tietoa muun muassa Tukesin internetsivuilta osoitteesta www.tukes.fi hakusanalla kloori. Kloori on oloista riippuen eri tavoin reagoiva kemikaali. Hengitettynä se tuhoaa limakalvoja. Kloorikemikaalit voivat aiheuttaa itsesytytyksen joutuessaan tekemisiin palavien aineiden kanssa, ja niiden mukanaolo tulipalossa johtaa erittäin myrkyllisiin savukaasuihin. 1 2010 Tukes-katsaus 15

Esittelyssä anneli pärnänen Teksti Päivi Eskelinen Kuva Tukes/Lauri Mannermaa Anneli Pärnäsen tärkein työväline kentällä on luuppi, jolla hän tutkii tuotteiden leimauksia. Kotimaisilla valmistajilla on yleensä kuluttajaystävällinen tapa merkitä tuotteensa paljain silmin nähtävillä leimoilla. Kuten on kissa- tai koiraihmisiä, on myös kulta- tai hopeaihmisiä. Kumpi olet, jalometallituotteiden kenttätarkastaja Anneli Pärnänen Tukesista? Pidän itse asiassa molemmista, mutta hopeaa on hauskempi työstää. Hopeassa on kiinnostavaa myös sen antiseptinen, mikrobeja kontrolloiva ominaisuus. Siksi kai hopeapikareita suosittiin keskiajalla, niitähän ei välttämättä koskaan tiskattu, hän sanoo. Kenttätarkastaja tutkii Onko kaikki Anneli Pärnänen työskentelee Tukesin jalometallituotteiden ryhmässä, joka valvoo, että Suomessa myytävät kulta-, hopea-, platina- ja palladiumtuotteet täyttävät kansallisen jalometallituotelain ja -asetuksen vaatimukset sekä seuraa, että tuotteet on merkitty asianmukaisesti. Ryhmä vastaa vastuutaholeiman hakemiseen ja rekisteröintiin liittyvistä asioista, neuvoo maahantuojia, yrittäjiä ja kuluttajia sekä tiedottaa säädösten muutoksista. Se järjestää myös tapaamisia maahantuojille, joilla pyritään varmistamaan, että jalometallituotteet ovat vaatimusten mukaisia jo markkinoille tullessaan. Anneli Pärnäselle kuuluu perinteinen markkinavalvonta, joka vie häntä ympäri Suomea. Vuoden mittaan hän vierailee noin kolmessasadassa kohteessa, useimmiten tavallisissa vähittäismyymälöissä, mutta myös maahantuojien ja valmistajien luona sekä messuilla, toreilla, huutokaupoissa, panttilainaamoissa kaikkialla, missä myydään jalometallituotteita. Työskentelen kentällä 50 60 päivää vuodessa. Periaatteena on, että Tukesin tarkastaja vierailee jokaisessa myyntipaikassa 3 4 vuoden välein. Toiminta on tietenkin riskipainotteista eli jos jossakin myyntipaikassa ilmenee ongelmia, siellä käydään tavallista useammin, hän kertoo. Asiansa moitteetta hoitaviin yrityksiin Tukes pitää yhteyttä lähinnä tiedottamalla säädösten muutoksista. Pidetään silmällä pitoisuuksia Kun vierailen myyntipaikassa, tarkastan tuotteiden leimauksia ja saatan ostaa tuotteita analysoitaviksi. Tutkimme ne ensin itse röntgenfluoresenssianalysaattorilla, minkä jälkeen ne lähetetään tarvittaessa lisätutkimuksiin tarkastuslaitokseen, Anneli Pärnänen kertoo. Jos pistokokeissa ilmenee jalometallipitoisuuksien alituksia tai puutteita merkinnöissä, yksiköstä lähtee selvityspyyntö valmistajalle tai maahantuojalle. Pysyttelemme kuitenkin kansallisten rajojen sisällä. Jos tuotteen valmistaja on ulkomaalainen, otamme yhteyttä viimeiseen vastuutahoon Suomessa. Yleensä se on maahantuoja. Tuotteen ollessa jotain muuta, mitä merkintä lupaa, Tukes voi asettaa tuotteen myyntikieltoon. Kellosepästä tarkastajaksi Tukesin palvelukseen Anneli Pärnänen tuli kolme vuotta sitten, melkein heti valmistuttuaan kellosepäksi. Opiskelin aikuisena uuteen ammattiin. Kellosepän koulutukseen kuuluu myös kultasepäntöitä, joten opin tuntemaan jalometallien ominaisuuksia ja hallitsemaan niiden työstämistä. Suoritin Tukesissa opintoihin kuuluvan harjoittelun, ja hyvän kokemuksen innostamana hain tänne töihin. Pärnänen kokee tekevänsä kenttätarkastajana työtä yhteiskunnan hyväksi. Minussa taitaa asua pieni epäkohtien korjaaja, hän naurahtaa. Jos alalla ei olisi Tukesin markkinavalvontaa, kuluttajan asema olisi ankea, sillä yrittäjien joukkoon mahtuu monenlaista toimijaa. 16 Tukes-katsaus 1 2010

Kaksi pakollista leimaa Suomessa myytävästä kulta-, hopea-, platina- ja palladiumtuotteesta on löydyttävä kaksi pakollista merkintää. Pitoisuusleima on kolmenumeroinen luku, joka kertoo puhtaan jalometallin osuuden tuhannesosina. Eri jalometallia ilmaisevan pohjamuodon käyttö on leimassa nykyisin vapaaehtoista. Vastuutaholeima yksilöi tuotteen maahantuojan, valmistajan tai myyjän. Leiman tulee olla joko Tukesin myöntämä ja rekisteröimä nimileima tai puolueettoman, kansallisen tarkastuslaitoksen tarkastusleima. Tuotteet, joissa on kultaa, platinaa ja palladiumia vähintään yksi gramma, pitää leimata kahdella pakollisella leimalla. Hopeatuotteessa raja on 10 grammaa. Painorajat alittavien tuotteiden leimaaminen on vapaaehtoista. Palladiumista tuli leimattava jalometalli Kulta, hopea ja platina ovat saaneet rinnalleen uuden, leimattavan jalometallin, palladiumin. Se on väriltään hopeanharmaa, pehmeä ja helposti muokattava materiaali, josta voidaan valmistaa suurikokoisia, silti kevyitä koruja. Palladiumin raakaainehinta on kullan ja hopean välillä. Palladium on vaihtoehto ajan myötä tummuvalle hopealle ja kalliille platinalle. Vaikka materiaalin ilmaiseva pohjamuoto ei ole enää pakollinen pitoisuusleimassa, Tukes suosittelee sen käyttöä selvyyden vuoksi varsinkin palladiumtuotteissa, koska palladiumilla ja platinalla on samoja pitoisuuksia. kultaa mikä kiiltää? Työlleen Pärnänen saa tukea vankasta kaupallisesta taustastaan. Hän on toiminut yritysosakkaana vähittäiskaupassa sekä työskennellyt kansainvälisen kaupan palveluksessa kolme vuotta Hollannissa ja kaksi vuotta Ruotsissa. Yrittäjyys ja kaupan alalla toimiminen ovat kehittäneet sosiaalisia taitojani. Niitä tarvitaan, sillä tapaan paljon erilaisia ihmisiä. Saman päivän aikana voin olla tekemisissä niin johtavan tukkurin kuin torimyyjänkin kanssa. On osattava lähestyä erilaisia ihmisiä ja kohdeltava kaikkia tasapuolisesti. Pidän ihmisten kohtaamisesta. En ole vielä joutunut ikäviin asiakastilanteisiin. Ehkä syynä on, että yrittäjätaustaisena ymmärrän myös vastapuolen näkökulmaa ja pyrin yhteistyöhön. Näin saadaan aikaan paras lopputulos, onhan suurin osa valvonnasta markkinoiden omavalvontaa, hän sanoo. Samat vastuut verkkokaupassa Jalometallikaupan hankintakanavat ovat kansainvälistyneet ja nettikauppa on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Vähittäisliikkeet ja kuluttajat voivat tilata suoraan jalometallituotteita internetin kautta ulkomailta, jolloin he itse vastaavat siitä, että tuotteet täyttävät Suomen säädökset. Netissä kauppaa käyvä vastaa tuotteistaan samalla tavalla kuin muutkin yrittäjät, ja on hyvä muistaa, että jalometallituotelaki ja -asetus koskevat myös yksityishenkilöiden välistä kaupankäyntiä. Kansainvälistyminen kysyy tarkastajalta kielitaitoa. Varsinkin messuilla ja toreilla valvonta voi olla joskus haastavaa. Ei ole tavatonta, että maahantuoja tai kauppias ei osaa englantia. Itse puhun englannin lisäksi ruotsia, ymmärrän hollantia, saksaa ja espanjaa ja osaan italian alkeet. Tarvittaessa en kainostele turvautua sekakieleen! Älä osta messinkikultaa! Kevään juhlasesonki lähestyy ja postilaatikot pursuvat pian kultasepänliikkeiden mainospostia. Mitä asioita kuluttajan kannattaa ottaa huomioon hankintoja suunnitellessaan? Kun haluaa, että koru tai tuote kestää ja säilyttää arvonsa, kannattaa suosia jalometalleja. Jalometalliset korut ovat myös turvallisia, sillä ne aiheuttavat muotikoruja vähemmän allergisia reaktioita. Nikkeliherk kien kannattaa kuitenkin selvittää valkokultaa ostaessaan, onko tuotteen valkokulta nikkelivai palladiumseostettua, Pärnänen neuvoo. Jalometallituotteet kannattaa tietenkin ostaa luotettavilta myyjiltä, ei kadunkulmien kaupustelijoilta, sillä messinkikultaa on liikkeellä myös Suomessa. Ammattitaitoinen myyjä auttaa mielellään. Yhä useammassa alan liikkeessä myyjillä on nykyisin jalometallimyyjän pätevyys. He osaavat kertoa eri jalometallien soveltuvuuksista tuotteisiin ja selvittävät luotettavasti pitoisuudet ja leimausten asianmukaisuuden, Pärnänen sanoo. 1 2010 Tukes-katsaus 17

Kohta saamme lukea lehdistä, miten kesä tulee, miten päästään rantakuntoon ja miten sidotaan vihta oikeaoppisesti, miten tehdään virkistävä kesäjuoma ja osataan käyttää aurinkovoiteita. Tukesillekin kesä tietää kiireitä, sillä sesonki tuo mukanaan monenlaisia kesäasioita, jotka turvallisuusmielessä pitää ottaa huomioon. Yksi tärkeimmistä hyvän kesän käyttöohjeista on: lue tuotteen tai laitteen käyttöohjeet ja noudata niitä! Nestekaasun käyttäjä: varmista kaasulaiteen toimintakunto, huolla ja käytä sitä oikein. Nestekaasun käytön vaarallisuutta lisäävät vanhat, satunnaisesti käytettävät kaasulaitteet, joiden toimintakuntoa ei ole säännöllisesti tarkastettu. Tukes suositteleekin vanhojen kaasulaitteiden poistamista käytöstä. Nykyaikaisissa nestekaasulaitteissa on liekinvarmistimet, jotka katkaisevat kaasun virtauksen, jos poltin sammuu. Asuintiloissa käytettäväksi tarkoitetuissa siirrettävissä kaasulämmittimissä on C02-varmistin, joka estää lämmittimen toiminnan, jos poltin ei saa tarpeeksi palamisilmaa. Kertakäyttögrillaaja: tutustu kertakäyttögrillin käyttöohjeet ja noudata niitä. Suosittuihin kertakäyttögrilleihin liittyy vakava tulipalon ja palovammojen vaara. Grilliä ei koskaan pidä käyttää sisätiloissa. Sitä tulee käyttää vain palamattomalla alustalla ja pohjan on oltava irti alustas- ta useita senttejä. Käytä aina grillin mukana tulevaa jalustaa, ja asenna se annettujen ohjeiden mukaisesti. Älä liikuta grilliä käytön aikana, ja valvo sitä, kunnes se on jäähtynyt kunnolla. Jäähtyminen kestää useita tunteja. Sammuta grilli kaatamalla runsaasti vettä tai hiekkaa sen päälle niin, että grillihiilet peittyvät kokonaan. Laita kertakäyttögrilli roska-astiaan vasta, kun olet varmistunut, että grillin sisältö on täysin jäähtynyt. Onkija: älä kulje ilmajohdon lähellä onkivapa pystyssä. Pitkä hiilikuituvapa johtaa erittäin hyvin sähköä. Pystyasennossa oleva vapa aiheuttaa kuolemanvaaran suurjännitteisen ilmajohdon alla, eikä suurjännitteisten sähköjohtojen lähellä sähköiskuun tarvita edes kosketusta. Virta siirtyy sähköä johtavaan esineeseen, jos se joutuu liian lähelle. Onkivavan sähkönjohtavuus on syytä muistaa myös ukonilmalla. Kuva Tukes/Kerberos Ihana kesä turvallinen kesä! Polskija: kotipihojen uima-altaat vaativat valvontaa ja huolellista käyttöä. Jos allas asennetaan asennusohjeiden vastaisesti, se voi johtaa altaan rakenteen luhistumiseen. Huonosti hoidettu vesi tai väärin annostellut kemikaalit voivat aiheuttaa vaaraa käyttäjien terveydelle. Kun olet ostamassa uima-allasta valitse käyttötarkoitusta vastaava allas. Pienille lapsille sopiva allassyvyys on alle 0,3 metriä. Varttuneemmille lapsille sopiva syvyys on alle 0,8 metriä. Tarkista, että uima-altaan mukana on tuoteturvallisuuslainsäädännön edellyttämät suomen- ja ruotsinkieliset kokoamisja käyttöohjeet. Asenna uima-allas vakaalle ja tasaiselle alustalle. Pomppija: trampoliiniin turvaverkko. Trampoliinilla hyppiminen on hyvää liikuntaa, mutta joskus vaarallistakin. Trampoliinit ovat aiheuttaneet käsien ja jalkojen murtumia sekä aivotärähdyksiä lapsille useana kesänä. Valtaosa trampoliinivammoista voitaisiin välttää käyttämällä turvaverkkoa ja noudattamalla turvallisuusohjeita. Ostaessasi trampoliinia vertaile eri tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi vakautta sekä jousien, koukkujen ja kehikon päällä käytettyjä kehyspehmusteita. Varmistu, että trampoliinin mukana on tuoteturvallisuuslainsäädännön edellyttämät suomen- ja ruotsinkieliset kokoamisja käyttöohjeet. Aseta trampoliini mahdollisimman vakaalle ja tasaiselle alustalle. Tarkasta trampoliinin kunto, kun otat sen käyttöön talven jälkeen. Vaihda rikkoutuneet osat tarvittaessa uusiin. Trampoliinia ei tule käyttää, jos se on märkä, likainen tai vahingoittunut. Lisätietoja www.tukes.fi 18 Tukes-katsaus 1 2010

A j a n k o h t a i s t a t u k e s i s t a Tukesista Turvallisuusja kemikaalivirasto 2011 alkaen Kemikaalien tuotevalvontatehtävät keskitetään 1.1.2011 Turvatekniikan keskukseen, jonka nimi vaihtuu Turvallisuus- ja kemikaalivirastoksi. Keskittämisen tavoitteena on parantaa yrityksille ja kansalaisille tuotettavien palvelujen laatua, lisätä kemikaalien tuotevalvontakäytäntöjen yhdenmukaisuutta ja tehostaa toimintaa ja voimavarojen käyttöä. Uusi Tukes on kemikaalien tuotevalvonnan kansallinen vastuutaho ja Euroopan kemikaaliviraston yhteistyökumppani. Tukesiin siirtyy kaikkiaan 71 kemikaalien tuotevalvonnan asiantuntijaa Sosiaali- ja ter veysalan valvonta- ja lupavirastosta (Valvira), Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE) sekä Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira). Nämä toiminnot sijoittuvat Tukesin tiloihin Helsinkiin. Tampereelle sijoittuvat kemikaalirekisteriin liittyvät tehtävät. Keskittämishanke etenee laajana yhteistyönä Työ- ja elinkeinoministeriö ohjaa keskittämisen valmistelua, joka organisoitui kesällä 2009 ns. KEVAKE-hankkeeksi. Mukana valmistelussa ovat TEMin lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja ympäristöministeriö sekä näiden hallinnonalojen valvontaviranomaiset. Operatiivinen työ on jaettu teemapohjaisille työryhmille. Kaikkiaan kehittämistyössä on mukana lähes 100 henkilöä. Lainsäädäntöön liittyvien muutoksien valmistelu on ollut kaikkein kiireisintä. Tavoitteena on saada lakiehdotus eduskuntaan toukokuussa 2010. Tukes kasvaa myös kaivosviranomaiseksi Tukesiin Kuluttajavirastosta siirtynyt tuoteturvallisuusryhmä: Johtaja Hannu Mattila Assistentti Nina Majuri Tuoteturvallisuuspäällikkö Jaakko Kuustonen Erikoissuunnittelija Kari Andersson Lakimies Pauliina Kanerva Ylitarkastaja Kaarina Kärnä Tuoteturvallisuusinsinööri Jaakko Laitinen Tuoteturvallisuusinsinööri Janne Niemelä Uuden kaivoslain mukaan kaikki kaivoslakiin perustuvat viranomaistehtävät keskitetään Tukesille. Hallituksen esitys kaivoslaiksi on nyt eduskunnan käsittelyssä, ja voimaan lain pitäisi tulla 1.1.2011. Tukes on vastannut toimivien kaivosten turvallisuuden valvonnasta, ja tähän työhön on käytetty 1,5 henkilötyövuotta. Jatkossa tehtäväkenttä laajenee niin, että Tukes vastaa keskitetysti kaivostoiminnan lupa-, valvonta- ja viranomaistehtävistä kaivoksen koko elinkaaren ajan. Kaivoslain tehokkaan toimeenpanon resurssitarve on yli 10 henkilötyövuotta, arvioi kaivoslainsäädännön uudistamista selvittäneen työryhmän jäsen, Tukesin yli-insinööri Anne-Mari Lähde. Kaivoslain tavoite edistää kaivostoimintaa kestävällä tavalla on linjassa Tukesin keskeisten tavoitteiden kanssa, ja myös kaivoslain toimeenpanoon liittyvät lupamenettelyt ovat muotovaatimuksiltaan samantapaisia kuin kemikaaliturvallisuuslain mukaiset isojen teollisuuslaitosten luvat, joiden käsittelyprosesseista Tukesilla on pitkä kokemus. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kustannustehokkuutta, selkeyttää asiakaspalvelua ja parantaa laatua. Kaivostoiminnan talous- ja työllisyysvaikutusten merkitys on kasvanut niin Suomessa kuin globaalistikin. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 50 kaivosta tai louhosta, ja kaivosyhtiöitä on vajaa 20. Vireillä on useita pitkälle edenneitä kaivoshankkeita sekä eri vaiheessa olevia malminetsintä- ja tutkimusprojekteja. Lakimies Johanna Niskakoski Tutkija Anna Pukander Osastosihteeri Ritva Rautio Tuoteturvallisuusinsinööri Katri Sihvola Antti Savola on nimitetty sähkölaitteistot ja hissit -ryhmään ylitarkastajaksi. Eija Suonurmi on ni mitetty sähkölaitteistot ja hissit -ryhmään toimisto sihteeriksi. uusia tukeslaisia Sanna Pietikäinen on nimitetty tutkimus- ja kehittämisryhmään projektitutkijaksi ajalle 22.3.2010 22.9.2010. Minna Päivinen on nimitetty tutkimus- ja kehittämisryhmään yli-insinööriksi ajalle 1.4.2010 31.1.2012. Aki Ijäs on nimitetty räjähteet ja painelaitteet -ryhmään turvallisuusinsinööriksi ajalle 1.1.2010 30.6.2010. Ei mikään tavallinen muutto Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, mutta silti Tukesin muutto Helsingissä ja Tampereella on aikamoinen projekti. Onhan siinä vaikeuskerrointa, myöntää muutosta vastaava hallintopäällikkö Seppo Vaalavuo. Tukesin vuokrasopimus nykyisissä Lönnrotinkadun varrella sijaitsevissa tiloista päättyy, ja siksi aloimme etsiä uusia tiloja. Samaan aikaan alueellistaminen eteni niin, että osaa Tukesista alettiin siirtää Tampereelle. Ja vielä kesken matkaa alettiin Tukesille siirtää uusia tehtäviä, niin että ensi vuoden alusta tukeslaisten määrä lähes kaksinkertaistuu. Yhtä aikaa on suunniteltu muuttoa kahteen paikkaan, kolmessa aallossa: Helsingissä muutetaan Hietalahdesta Pasilaan 26.toukokuuta alkaen ja Tampereella Kalevasta keskustaan 5.heinäkuuta alkaen. Lisäksi osa Tukesin Helsingintoiminnoista muuttaa Tampereelle 26.heinäkuuta alkaen. Suunnittelemista on siinäkin, kun yhteensä yli 5000 neliön tiloista mennään 4000 neliön tiloihin. Tampereella sijoitutaan uusiin Technopolis Yliopistonrinteen tiloihin, Pasilassa tilat on kunnostettu tukeslaisten tarpeita vastaaviksi. Molemmat muutot ovat siis olleet myös rakentamisprojekteja, ja ne valmistuivat huhtikuun lopussa. Jatkossa Helsingissä toimivat: Laitosvalvontayksikön paineelliset järjestelmät -ryhmä sekä räjähteet ja painelaitteet -ryhmä Tuote- ja laitteistovalvontayksikön mittauslaitteet ja jalometallituotteet -ryhmä sekä pelastustoimen laitteet ja rakennustuotteet -ryhmä Kuluttajaturvallisuusyksikkö Viestintäryhmä Tuki- ja kehityspalvelut -yksikön talousryhmä, tietohallintoryhmä sekä sisäiset palvelut -ryhmä. Tampereella toimivat: Laitosvalvontayksikön prosessiryhmä Tuote- ja laitteistovalvontayksikön sähkölaitteistot-ryhmä sekä sähkötuotteet-ryhmä Tuki- ja kehityspalvelut -yksikön tutkimus- ja kehitysryhmä. 1 2010 Tukes-katsaus 19

129221 RauTATIEASEMA muuttoilmoitus Rautatienkatu Yliopistonkatu tampere- TALO muuttoilmoitus Kalevantie muut toilmoitus Tampere Kanslerinrinne Ratapihankatu tampereen YLIOPISTO Viinikankatu Helsinki 31.5. alkaen Tampere 5.7. alkaen helsingin MESSUKESKUS Ratamestarinkatu Ratapihantie Helsinki 31.5. alkaen: PL 66, 00521 Helsinki Opastinsilta 12 B 3. krs Tampere 5.7. alkaen: Kalevantie 2 33100 Tampere pasilan RauTATIEASEMA Pasilansilta Opastinsilta Asemapäällikönkatu puh. 010 605 2000 (vaihde) etunimi.sukunimi@tukes.fi info@tukes.fi www.tukes.fi Helsinki