Seppo Paukkeri Projektipäällikkö Liikennevirasto Projektien toteutus Kokkolassa syvennetään satamaväylää kasvavalle vientiliikenteelle Kokkolan satama oli vuonna 2017 kuljetusmäärältään maamme kolmanneksi suurin yleissatama. Sataman kautta kuljetettiin 7,5 miljoonaa tonnia ulkomaankaupan kuljetuksia, joista transito- eli kauttakulkuliikennettä oli noin 4,4 miljoonaa tonnia. Viennin osuus kuljetuksista oli erittäin merkittävä (74 %). Kuljetusmäärien odotetaan kasvavan erityisesti kaivannaisteollisuudessa ja transitoliikenteessä. Kokkolan väylää on syvennetty edellisen kerran 2000-luvun vaihteessa, minkä jälkeen Panamax- ja Capesize-luokan aluskäyntien määrä satamassa on kasvanut. Väylän nykyinen 13 metrin kulkusyvyys rajoittaa suurimpien alusten lastausta jopa 25 % ja siksi osa aluksista joutuu lähtemään satamasta vajaalastissa. Väylän syventämisellä 14 metriin parannetaan Kokkolan Sataman kilpailukykyä ja mahdollistetaan suurimpien alusten täysi lastaus, mikä alentaa kuljetuskus- Puhtaiden maamassojen ruoppausta 2 000 000 m 3 Penkereitä / läjitysaltaita 2000 m / 30 ha Kustannukset 63 Milj. Pilaantuneiden maamassojen ruoppausta 500 000 m 3 Vedenalaista louhintaa 25 000 m 3 Toteutusaika 8 / 2018 12 / 2020 tannuksia ja myös vähentää alusliikenteen päästöjä. Hankkeen sisältö, aikataulu ja kustannukset Väylän ja sataman syventäminen toteutetaan Liikenneviraston ja Kokkolan Satama Oy:n yhteisrahoitteisena hankkeena. Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 63 miljoonaa euroa, josta Liikenneviraston osuus on 35 miljoonaa euroa ja sataman 28 miljoonaa euroa. Hankkeen rakennuttaja- ja valvontakonsultteina toimivat Liikenneviraston osuudella Ramboll CM Oy ja Kokkolan Satama Oy:n osuudella Ramboll Finland Oy. Hanke käsittää väylän ja satama-altaan ruoppaus- ja louhintatöiden sekä turvalaitetöiden lisäksi läjitysaltaiden rakentamisen Hopeakiven sata maan. Läjitysaltaiden rakentamisessa hyödynnetään väylän rakentamisesta syntyvää louhetta ja mo ree nia. Kaikki hankkeessa syntyvät Väylän syventämisellä 14 metriin parannetaan Kokkolan Sataman kilpailukykyä ja mahdollistetaan suurimpien alusten täysi lastaus, mikä alentaa kuljetuskustannuksia ja myös vähentää alusliikenteen päästöjä. ruoppaus massat sijoitetaan satamaan rakennettaviin läjitysaltaisiin, joista saadaan myöhemmin lisää kenttätilaa sataman laajentamiseen. Osa ruoppausmassoista sisältää haitta-aineita ja nämä massat on vesilupaehtojen mukaisesti stabiloitava niille erikseen varattuun altaaseen satamassa. 32
Hanke käsittää väylän ja satamaaltaan ruoppaus- ja louhintatöiden sekä turvalaitetöiden lisäksi läjitysaltaiden rakentamisen Hopeakiven satamaan. Rakennustyöt alkoivat elokuussa 2018 ja väylä otetaan käyttöön uudella kulkusyvyydellä vuoden 2020 loppuun mennessä. Kilpailutuksessa hankkeen toteuttajaksi valittiin suomalaisen Wasa Dredging Oy Ltd:n ja hollantilaisen Van Oord Dredging and Marine Contractors B.V. muodostama työyhteenliittymä. Pengerrakentamisessa ja muissa maanrakennustöissä aliurakoitsijana toimii Tallqvist Infra Oy. Merivoimien sukeltajat raivaustöissä ennen ruoppausten aloittamista Kun väylää syvennettiin edellisen kerran 2000-luvun vaihteessa, löydettiin ruoppausten yhteydessä yllättäen räjähde- ja ammustarvikkeita. Suomessa oli aina 1970-luvulle asti tyypillistä hävittää käytöstä poistettuja sotilasräjähteitä dumppaamalla ne meren syvänteisiin. Kun väylää syvennettiin edellisen kerran 2000-luvun vaihteessa, löydettiin ruoppausten yhteydessä yllättäen räjähde- ja ammustarvikkeita Rakennussuunnitelman yleiskartta. Ruopattavat alueet on esitetty punai sella. Rakennussuunnitelman yleiskartta. Ruopattavat alueet on esitetty punai 33 Liikennevirasto
Kokkolan satama. Taustalla ns. Pommisaaren läjitysallas, jonne sijoitettiin edellisessä hankkeessa löytyneet ammustarvikkeet. Tässä hankkeessa Pommisaaren tiepenger puretaan, saari täytetään ruoppausmassoilla ja lopuksi saari maisemoidaan. Näin oltiin toimittu Kokkolassakin, mutta kaikkia räjähteitä ei oltu jostain syystä viety suunniteltuun meriläjityspaikkaan vaan osa päätyi väylän alueelle tulevien rakentajien riesaksi. Räjähteet aiheuttivat edellisen hankkeen viivästymisen ja myös merkittäviä lisäkustannuksia. Nyt käynnistetyssä hankkeessa ns. pommiriskiin osattiin varautua. Hankkeen suunnitteluvaiheessa työalueet kartoitettiin magnetometrimittauksella, jonka avulla on mahdollista paikallistaa meren pohjasta magneettista herätettä aiheuttavat kohteet. Kesällä 2018 ennen ruoppaustöiden aloittamista, Puolustusvoimien raivaussukeltajat tut- kivat noin 450 magneettista kohdetta ja raivasivat havaitut räjähteet, joita löytyikin väylältä lähes 40 kpl. Raivauksista huolimatta työkohteilta saattaa rakentamisen aikana edelleen löytyä räjähteitä. Tähän on varauduttu erityisillä turvallisuusohjeilla- ja menettelyillä, jotka on valmisteltu yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Ruoppauslauttoihin ja ruoppausmassojen kuljetuskalustoon on henkilöstön suojaamiseksi rakennettu myös erityiset suojaseinämät mahdollisen räjähdyksen varalta. Kun ruopataan alueilla, joilla on olemassa riski räjähteiden löytymiseen, suojaetäisyys ruoppaajiin on useita satoja metrejä. Tietomallinnus suunnittelussa ja töiden seurannassa Liikenneviraston meriväylähankkeissa tietomallipohjaista toimintaa pilotoitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 valmistuneessa Rauman väylän syventämishankkeessa. Kokkolan väylähankkeessa hyödynnetään Rauman hankkeen kokemuksia. Hankkeen rakennussuunnittelu on tehty mallipohjaisesti. Mallinnusta hyödynnetään myös töiden edistymisen seurannassa toteumamallin avulla. Rakentamisen aikana toteumatietoa saadaan ruoppaajien kaivuvalvontajärjestelmästä ja urakoitsijan säännöllisesti teke- Ruoppauslauttoihin ja ruoppausmassojen kuljetuskalustoon on henkilöstön suojaamiseksi rakennettu myös erityiset suojaseinämät mahdollisen räjähdyksen varalta. Ruoppausmassojen sijoittaminen satamaan rakennettaviin läjitysaltaisiin. 34
Ruoppauslautta Ruoppauslautta Harald ruoppaamassa Harald ruoppaamassa ns. ympäristökauhalla ns. ympäristökauhalla pilaantuneita pilaantuneita sedime sedimenttejä satamassa. Pimat läjitetään niille varattuun altaaseen ja tullaan myöhemmin massastabiloimaan. Töiden aikana väylä on käytössä nykyisellä kulkusyvyydellä ja satama toimii normaalisti. Kun kapealla väylällä työskennellään saman aikaisesti alusliikenteen kanssa, töiden ja liikenteen yhteensovittaminen ja tiedonkulun varmistaminen eri osapuolten välillä on erittäin tärkeää. Ruoppauslautta Optimus ja palkoproomu hinauksessa seuraavalle ruoppauskohteelle. Lautta pystyy itse siirtymään ruoppauksen aikana tukijalkojensa varassa kävellen. Kuva Ramboll CM Oy mistä monikeilainluotauksista. Hankkeen tietomallikoordinaattorilla ja urakoitsijan mittauspäälliköllä on suuri rooli siinä, että työmaalta saatava ajantasainen toteumatieto saadaan sujuvasti mallipalvelimelle hyödynnettäväksi projektin seurannassa sekä projekti- ja työmaakokouksissa. Jatkuvaa töiden ja liikenteen yhteensovitusta Töiden aikana väylä on käytössä nykyisellä kulkusyvyydellä ja satama toimii normaalisti. Kun kapealla väylällä työskennellään saman aikaisesti alusliikenteen kanssa, töiden ja liikenteen yhteensovittaminen ja tiedonkulun varmistaminen eri osapuolten välillä on erittäin tärkeää. Alusliikenteen turvallisuus on varmistettava kaikissa oloissa. Edellisissä Liikenneviraston meriväylähankkeissa on kehitetty yhteistoimintamallia, jota hyödynnetään myös Kokkolan hankkeella. Väylän käyttäjät, luotsit, VTS eli alusliikenteen ohjaus, satamatoimijat, urakoitsijat, tilaajat ja työmaavalvojat kokoontuvat viikoittain Pommisaaren penkereen leikkaustyöt käynnissä. Kuva: Ramboll CM Oy 35
Ruoppaukset aiheuttavat väistämättä väli aikaista veden samentumista, jota seurataan rakentamisen aikana jatkuvatoimisilla online-samentumamittareilla, vesinäytteiden otolla, satelliitti kuvilla ja Drone-kuvauksilla. yhteiseen liikennepalaveriin jossa käydään läpi tulevat väylätyöt ja alusliikenne sekä väliaikaiset väylämerkinnät ja liikennejärjestelyt. Erityishaasteena Kokkolassa on väylän louhintatöiden toteuttamisen suunnittelu. Väylällä liikkuu jopa 300 metriä pitkiä Panamax- ja Capesize -luokan aluksia, joiden liikennöinnin aikana ei sallita väylän väliaikaisia viitoituksia, vaan koko väylätila on oltava käytössä näille isoille aluksille. Töiden aikana meriympäristön tilaa seurataan tiiviisti Hankealueen läheisyydessä sijaitsee useita Natura 2000-verkoston alueita ja arvokkaita luontokohteita. Hankkeen toteuttamisessa onkin noudatettava lähes kymmenen erillisen vesi- ja ympäristöluvan määräyksiä niin ruoppausten, läjitysten kuin ympäristönseurantojen osalta. Hankkeen rakentamisen vaikutuksia vedenlaatuun, kasvillisuuteen, linnustoon ja kalastoon Ruoppausten ja läjitysten edistymistä seurataan Trimble Quadri -mallipalvelimelle säännöllisesti päivittyvän toteumamallin avulla. tarkkaillaan vesilupaehtojen mukaisesti erittäin laajan ympäristötarkkailuohjelman avulla. Ruoppaukset aiheuttavat väistämättä väliaikaista veden samentumista, jota seurataan rakentamisen aikana jatkuvatoimisilla online-samentumamittareilla, vesinäytteiden otolla, satelliittikuvilla ja Drone-kuvauksilla. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä valvovana viranomaisena toimivan Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Rakentamisen aiheuttamia väliaikaisia haittavaikutuksia kalastoon ja ammattikalastukselle kompensoidaan kalatalousmaksuilla ja kalastajakorvauksilla. Lisätietoa, kuvia ja videoita hankkeen edistymisestä https://www.liikennevirasto.fi/kokkolan_vayla https://www.facebook.com/kokkolanvayla/ Samentumaa seurataan myös säännöllisillä vesinäytteenotoilla. Kuva: Ramboll CM Oy Ruoppausten aiheuttamaa veden samentumista hankealueella seurataan jatkuvatoimisilla onlinesamentumamittareilla. Ruoppausten 36 aiheuttamaa veden samentumista hankealueella seurataan jatkuvat