TOIMINTASUUNNITELMA 2007
SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 2 2. TUKITOIMINTA 3 Talous- ja markkinointi Viestintä Tietotekniset palvelut 3. OLOSUHDEASIAT 7 4. KANSALLINEN TOIMINTA 7 5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 8 6. NUORISO-, KUNTO-, JA TERVEYSLIIKUNTA 8 Nuorisoliikunta Kunto- ja terveysliikunta Seuratoiminnan kehittäminen 7. KOULUTUS 10 8. KILPAILUTOIMINTA JA SÄÄNNÖT 11 9. HUIPPU-UINTIURHEILU 12 Paralympiauinti Mäkelänrinteen valmennuskeskus Jyväskylän valmennuskeskus 10. UINTIURHEILUN LAJITOIMINNAT 15 Uinti Uimahypyt Vesipallo Taitouinti Masters-toiminta 11. KANSAINVÄLISET ARVOKILPAILUT 21 2
1. YLEISTÄ Uimaliiton 100-vuotisjuhlavuoden ja 2006 joulukuun lyhyen radan EM-uintien jälkeen palataan vuonna 2007 Uimaliiton toiminnassa normaaliin päiväjärjestykseen. Resurssien vapauduttua tapahtumien järjestelyistä on taas enemmän mahdollista panostaa Uimaliiton perustoimintaan ja sen kehittämiseen. Vuosi 2006 oli ensimmäinen, jolloin toteutettiin uutta Uintiurheilu ja liikunta 2012- strategiaa. Strategian jalkautus jatkuu ja vuoden kokemuksien pohjalta uuden strategian mukaisen päivittäisen tekemisen suunta on löytynyt. Suomen uintiurheilun perustana on seuroissa tehtävä työ. Toiminta seuroissa kasvaa ja monipuolistuu sekä monin paikoin myös ammattimaistuu. Mielekkäiden vapaaehtoistehtävien lisäksi seurat voivat nykyisin tarjota haasteellisia vakituisia työtehtäviä liikunta-alan ammattilaisille. Uimaseuroista on kasvamassa merkittäviä paikallisia liikuttajia ja hyvinvointipalveluiden tarjoajia. Toiminnan voi odottaa edelleenkin kasvavan, sillä kansallisen liikuntatutkimuksen mukaan uinti on suosituin laji 3-18-vuotiaiden tyttöjen ja kuudenneksi suosituin vastaavanikäisten poikien keskuudessa. Aikuisväestön parissa uinti oli neljänneksi suosituin liikuntamuoto ja laji, jolla on selkeästi eniten potentiaalisia harrastajia. Saman tutkimuksen mukaan 75% aikuisväestöstä pitää suomalaisten menestystä kansainvälisissä arvokilpailuissa tärkeänä. Suomalaisen uintiurheilun seurakenttä on toiminnan kasvun ja kehittymisen myötä murroksessa ja sen vuoksi myös Suomen Uimaliiton tulee jatkuvasti kehittää toimintaansa pystyäkseen palvelemaan entistäkin paremmin jäsenseurojaan muuttuvassa urheilun ja liikunnan maailmassa. Uimaliitto tarjoaa seuroille koulutusta ja välineitä, jotta ne voisivat paremmin vastata tulevaan haasteeseen. Uimaliiton toiminnassa tulee korostua seuralähtöisyys eli seuroille tulee pystyä tarjoamaan niiden tarvitsemia palveluita. Erityisen tärkeänä palvelumuotona ovat henkilökohtaiset kohtaamiset, joihin panostetaan vuonna 2007. Uimaliiton Missio Suomen Uimaliiton missio on uimataidon kehittäminen yhdessä uimaseurojen kanssa niin, että uintiliikunnasta muodostuu mahdollisimman monelle elinikäinen harrastusmuoto ja että uintiurheilijoilla on mahdollisuus saavuttaa myös kansainvälistä menestystä. Toimintasuunnitelma 2007 tukeutuu Uintiurheilu ja -liikunta 2012 strategiaan, jonka tehtävänä on toimia pitkällä aikavälillä perusasiakirjana, joka ohjaa vuosisuunnittelua, antaa liitolle selkeät prioriteetit ja ohjaa liiton operatiivista toimintaa. Ohjelman perusta: - uimaseurojen toiminnan kehittäminen - huippu-uintiurheilun kehittäminen - myönteisen arvostuksen vahvistaminen - vesitilan varmistaminen uintiurheilujärjestöjen käyttöön - asiantuntemuksen hyödyntäminen - ammattimaisuuden lisääminen Uimaliiton toiminnan arvot Seuralähtöisyys Toiminnassa huomioidaan jäsenyhteisöt ja niissä toimivat yksilöt Osaaminen Osaaminen luo menestystarinoita Yhteistyö Yhteistyöllä saamme aikaan enemmän 3
Pääpainopisteet 2007 -Seurayhteistyö seurakohtaamiset -Nuorten urheilijoiden kehittyminen nuorten valmennusjärjestelmän kehittäminen -Tietoteknisen infrastruktuurin parantaminen kilpailuihin ilmoittautuminen, tietokannat Muita keskeisiä kehityskohteita -Uintitaitavuuden kehittäminen kurssimateriaalin ja sisältöjen kehittäminen -Sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen kotisivuista tärkein viestintäkanava -Uintikilpailujärjestelyiden laadun parantaminen uintikilpailuiden laatujärjestelmä -Ohjaaja- ja valmentajakoulutus koulutusjärjestelmän kehittäminen sekä ohjaajien ja valmentajien tukeminen 2. TUKITOIMINTA Uimaliiton tukitoimintoihin kuuluvat talous, markkinointi, viestintä ja tietotekniikka. Kyseisten toimintojen tavoitteena luoda Uimaliitolle sujuva hallinto ja varmistaa vahva taloudellinen pohja. Taloudesta ja markkinoinnista vastaa markkinointi- ja talouspäällikkö, viestinnästä ja tietotekniikasta toiminnanjohtaja. Talous- ja markkinointi Suomen Uimaliiton taloudellinen perusta on vahva Tavoitteet Uimaliiton vapaa pääoma on 75.000 vuoteen 2012 mennessä Valtionavustus vuositasolla on vähintään 750.000 vuoteen 2012 mennessä Oma varainhankinta tasolle 750.000 vuoteen 2012 Vuoden 2007 taloudenpidon lähtökohta on vahvistaa liiton omaa pääomaa sekä kohdentaa taloudelliset resurssit vastaamaan liiton sisäisiä kehittämistarpeita ja mahdollisimman hyvin opetusministeriön tulosperusteista määrärahajakoa. Varainhankinnan alueella tavoitteena on hyödyntää lyhyen radan EM-kilpailujen yhteistyöverkostoa ja näin lisätä liiton yhteistyösopimusten osuutta. Lisäksi panostetaan merkkimyyntiin ja nettikaupan kehittämiseen. Blue Card tuoteperhettä kehitetään edelleen. Yhtenä painopistealueena on kansallisten arvokilpailujen tuotteistaminen. Tämä tarkoittaa kilpailujen ilmeen uudistamista, yhteistyötä järjestävien uimaseurojen ja kuntien kanssa. Resursoinnin mahdollistaa liiton uusi operatiivinen organisaatio. Talousarvio on tehty varovaisuusperiaatteella. Talousarvion tuottobudjetti on 1.443.650 ja kulubudjetti 1.443.650. Tilikaudella ei ole budjetoitu syntyvän voittoa eikä tappiota. Vuoden 2007 talousarvion loppusumma on hieman suurempi kuin vuoden 2006 talousarvio. Opetusministeriön määrärahaksi on budjetoitu 580.000. Valtionavun taso määräytyy vahvistetun tulosperusteisen määrärahan kriteerien mukaan. Lisäys tarvitaan erityisesti paralympia- ja erityisuinnin integraation toteuttamiseksi sekä varmistamaan selkeästi kasvava uintiurheilutoiminta. Valtionavustuksen osuus tuottobudjetista on 40,8 %. Painopisteet ja toimenpiteet Blue Card -järjestelmää parannetaan ja laajennetaan Tuote- ja merkkimyyntiä kehitetään Kansallisten kilpailujen ilmettä kehitetään ja toiminta tuotteistetaan 4
Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet Kehittämishankkeet Blue Card Merkkimyynti Kansalliset arvokilpailut Toimenpiteet Volyymin lisääminen ja uusien yhteistyötahojen etsiminen Myynnin kehittäminen, uudet merkit ja tuotteet Sisältöä, kuntayhteistyötä, sopimuksia ja ilmettä kehitetään Yhteistyötahot Uimaseurat, sidosryhmät,uimahallit, yritykset Uusien yhteistyötahojen etsiminen Uimaseurat, kuntien liikuntatoimi, yritykset Talousarvioraamit erillisenä liitteenä. Muilta osin viitataan kohdan 1. talousosioon. Viestintä Suomen Uimaliiton viestintä tukee uintiurheilua ja -liikuntaa sekä vahvistaa liiton imagoa Tavoitteet Viestintä - vahvistaa uintiurheilun yhteiskunnallista merkitystä - monipuolistaa uintiurheilun julkista keskustelua - vahvistaa ulkoista ja sisäistä viestintää - vahvistaa uinnin sisäistä ilmapiiriä - hyödyntää median monipuoliset mahdollisuudet Viestinnän tehtävänä on tukea uimaliiton muita toimintoja saavuttamaan tavoitteensa. Viestinnällä on tärkeä rooli uintiurheilun ja liikunnan edunvalvontatyössä. Keskeisenä tavoitteena on nostaa uinti kansallisten arvokilpailujen osalta takaisin valtakunnalliseksi TV-urheiluksi. Viestinnässä pyritään hyödyntämään omien lyhyen radan EM-kilpailujen ansiosta kohonnutta julkisuutta. Erityisesti huomiota toiminnassa kiinnitetään kotisivuihin, jotka ovat ajankohtaisviestinnän ja uutisten osalta Uimaliiton ykkösviestintäkanava. Kotisivujen ja Uinti-lehden asioita tullaan jatkossa käsittelemään samassa toimitusneuvostossa, millä varmistetaan viestinnän yhtenäinen linja. Erityistä huomiota yllämainittujen lisäksi tullaan kiinnittämään seuratapaamisiin ja tapaamisten sisällön kehittämiseen. Tavoitteena olevaa kansallisten arvokilpailujen tuotteistamista tullaan tukemaan viestinnän keinoin Painopisteet 2007 Kotisivujen kehittäminen sisällön tuottamisen vastuun jakaminen, web-masterin nimeäminen Uintiurheilun tunnettuuden lisääminen mediayhteistyö ja kampanja Kilpailujen ulkoasu Seurakohtaamisten kehittäminen Toimenpiteet Kotisivujen toiminnallisuuden ja sisällön kehittäminen Sisällön tuottamisen vastuun jakaminen eri lajiryhmille, johtoryhmille ja toimiston henkilöstölle. Toimintaa koordinoi web-master Uinti-lehden sisällön kehittäminen Sisällön kehittämiseksi kysytään mielipiteitä lukijoilta. Pyritään rekrytoimaan uusia tekijöitä lehdelle. Uinti-lehti ilmestyy 5 kertaa vuonna 2007. 5
Kansallisten arvokilpailujen ulkoasun ja viestinnän kehittäminen Liittyy osana kansallisten arvokilpailuiden tuotteistamisprojektiin Uinti Ekstra Uintikirja Uinti Ekstralla välitetään medialle yksityiskohtaista taustatietoa tulevista arvokilpailuista ja Suomen joukkueesta. Uinti Ekstra ilmestyy sähköisenä 2 kertaa vuonna 2007. Uintikirjassa julkaistaan edellisen vuoden keskeisimmät tulokset ja tilastot. Rekisterien ajantasaisuus Viestinnän yhtenäisyys Pyritään varmistamaan rekisteritietojen ajantasaisuus tiedottamisen ja markkinointiviestinnän käyttöön. Liittyy tietotekniikkaprojektiin, jossa Uimaliiton tietokantoja siivotaan ja yhdistetään. Lehden toimitusneuvosto toimintaa laajennetaan käsittämään myös kotisivuihin liittyviä asioita. Tällä tavoin varmistetaan Uimaliiton viestinnän linjan yhtenäisyys. Tietotekniset palvelut Tietotekniseen sektoriin tullaan panostamaan vuonna 2007. Kehittyneiden ratkaisujen avulla Uimaliitto pystyy tarjoamaan jäsenseuroilleen ja yksittäisille uintiurheilun harrastajille entistä parempia palveluita. Keskeisenä toimenpiteenä on syksyllä käyttöönotetun Rausku-järjestelmän jatkokehitys. Rausku mahdollistaa kilpailuihin ilmoittautumisen sähköisesti www-käyttöliittymän avulla. Rausku helpottaa tulosten tilastointia merkittävästi siten, että tilastojen julkaisussa päästään ainoastaan muutaman päivän viiveisiin.toinen merkittävä hanke on henkilörekistereiden kehittäminen vastaamaan Uimaliiton viestintään ja talouteen liittyviä tarpeita. Uimaliitto tuottaa laadukkaita tietoteknisiä palveluja kilpailutoiminnan, tietohallinnon ja seuratoiminnan tarpeet huomioon ottaen Painopisteet 2007 Rauskun luotettava toiminta ja ylläpidon varmistaminen Luotettavan ja nopean tilastoinnin tuottaminen Rekisterien parantaminen ja keskittäminen Toimenpiteet 2007 Rauskun jatkokehitysprojektin käynnistäminen tilastoinnin kehittäminen ja Rauskun kanssa käytettävän uintiohjelman valinta. Rauskun käyttökoulutukset paikallisten Rausku-tukihenkilöiden koulutus Kotisivujen interaktiivisuuden lisääminen kurssi-ilmoittautumiset kotisivujen kautta Rekisteritietokantojen yhdistäminen nykyisen Rontti-tietokannan vähittäinen alasajo ja tietojen keskittäminen Rauskun tietokantaan Säännölliset tietotekniikka-asiantuntijoiden tapaamiset 6
3. OLOSUHDEASIAT Suomen Uimaliitto on vahva edunvalvoja, joka - varmistaa, että uimahalliverkostoa kehitetään asiakaslähtöisesti - kartoittaa olosuhteet ja tekee esityksiä niiden parantamiseksi - käynnistää uusia uimahallihankkeita - toimii opetusministeriön ja kuntien päättäjien asiantuntijana. Toiminnassa huomioidaan uintiurheilu ja -liikunta kokonaisvaltaisesti Tavoitteet - Suomen jokaisessa kunnassa asukkailla on mahdollisuus ympärivuotiseen uintiliikuntaan - Uimaliiton asiantuntemus huomioidaan uimahallien suunnittelussa - Uimaliitto toimii yhteistyössä uimahallien rakennus- ja saneerausprojekteissa suunnittelijoiden, arkkitehtien ja viranomaisten kanssa - Operaatio Uimahallin (yhteistyöhanke SUH, Kunto ry ja Uimaliitto) tavoitteena on uimahallipalvelujen ja ohjelmien kehittäminen siten, että kehitystyössä ovat mukana kaikki uimahallilla toimivat osapuolet Painopisteet 2007 Perusuimahallikonsepti edullisen perusuimahallin suunnittelun edistäminen Ympäristö- ja energiansäästöasioiden huomioiminen uimahallirakentamisessa Keskustelun käynnistäminen uusien ulkoaltaiden rakentamisesta Toimenpiteet 2007 Uusiin uimahallien rakentamis- ja korjaushankkeisiin tutustuminen ja osallistuminen tiivis yhteistyö Opetusministeriön ja kuntien kanssa Olosuhdeasioista tiedottaminen seuroille kotisivun ja Uinti-lehden kautta. Seurojen tukeminen kuntayhteistyössä konsultointi ja tarvittaessa osallistuminen neuvotteluihin Aktiivinen osallistuminen ja vaikuttaminen SLU:n olosuhdetyöryhmän sekä SUH:n uimahallivaliokunnan työhön 4. KANSALLINEN TOIMINTA Kansallinen toiminta käsittää liiton järjestötoiminnan, johon kuuluvat liittokokoukset, liittohallitus, talousvaliokunta, viestintä- ja markkinointivaliokunta, sääntövaliokunta, työryhmät, strategiaryhmät sekä kansallinen sidosryhmäyhteistyö. Lisäksi toimintaan kuuluu liiton järjestösopimukset kuten Gramex, Teosto, Tupla-turvavakuutus ym. Edelleen toimintaan kuuluu antidoping- ja muu eettinen työ sekä tasa-arvotyö. Liittohallitus Liittohallituksen tehtävä on valvoa liittokokouksen hyväksymän toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumista, hyväksyttyjen strategioiden toteutumista sekä hoitaa edunvalvontaa koko ajan muuttuvassa yhteiskunnassa. Toimintasuunnitelman toteutuksesta vastaavat liiton toimisto, johtoryhmät ja valiokunnat. Sääntövaliokunta Sääntövaliokunta vastaa liittohallitukselle kaikista sääntöihin liittyvistä asioista. Taitolajien osalta kansallisista kilpailusäännöistä vastaavat lajien johtoryhmät. Liiton toimintasäännöt tulee saattaa vastaamaan muuttuvaa organisaatiomallia. Edunvalvonta Uintiurheilun edunvalvonta on haastavaa, siihen kuuluvat taloudelliset, olosuhteisiin liittyvät, viestinnälliset sekä järjestöpoliittiset haasteet. Liittohallitus perustaa valiokuntia/työryhmiä vastaamaan näihin haasteisiin. 7
Nuoriso ja harrasteuintiurheilun johtoryhmät Johtoryhmät kokoontuvat yhdistettyinä ja niiden ydintehtävänä on varmistaa laadukkaan palvelutason tuottaminen uimaseuroille ja uimaseuran ja kunnan liikuntatoimen välisen yhteistyön kehittäminen. Johtoryhmä vastaa osaltaan harraste-, kunto ja terveysliikunnan edistämisestä. Kansalliset sidosryhmät Uimaliitto toimii aktiivisesti yhteistyössä seuraavien sidosryhmien kanssa: Nuori Suomi; nuorisouintiurheilu, Olympiakomitea; huippu-uintiurheilu, Suomen Kuntoliikuntaliitto; aikuisten kuntoja terveysliikunta, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto; uimaopetus, vesiturvallisuus ja erityisryhmät, Suomen Antidoping-toimikunta; dopingvalvonta sekä Suomen Liikunta ja Urheilu; kansallinen edunvalvonta. Antidopingtyö Uimaliiton antidoping ohjelmaa noudattaen liitto toimii määrätietoisesti kansallisen ADT ry:n sekä kansainvälisen WADA:n ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti tarjoten uintiurheilijoille koulutusta ja valistusta ja toimeenpanemalla testauksia. Antidopingtyötä tehdään kaikilla organisaation tasoilla. Tasa-arvo Uimaliitto osallistuu aktiivisesti opetusministeriön ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n tasa-arvotyöhön sekä edistää toiminnassaan moniarvoista tasa-arvoa. Reilu peli Uimaliitto on sitoutunut noudattamaan Reilun Pelin sääntöjä. 5. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Suomen Uimaliitto osallistuu aktiivisesti kansainväliseen järjestötoimintaan. Tavoitteena on kansainvälinen vuorovaikutus ja tieto/taidon vaihto sekä virikkeiden ja toimintamallien hakeminen. Toiminta Tapahtuma Paikka edustus LEN kongressi Bryssel PJ & TJ NSF kongressi Oslo PJ & TJ LEN hallitus 4 kokousta Kurt Mikkola LEN taitouintikomitea 1 kokous Ulla Lucenius LEN masterskomitea 1 kokous Tarja Liljeström FINA taitouintikomitea 1 kokous Ulla Lucenius FINA masterskomitea 1 kokous Tarja Liljeström Barentsin uintitoiminta Toimintatuki 6. NUORISO-, KUNTO-, JA TERVEYSLIIKUNTA Uimaliiton ydintehtävä on laadukkaiden palvelujen kehittäminen ja niiden tarjoaminen seurojen käyttöön. Valmennustoiminnan ohella yhä suurempi osuus seurojen toiminnasta koostuu eri kohderyhmille tarkoitetusta kurssitoiminnasta. Vireät ja elinvoimaiset seurat ovat keskeisessä roolissa tällä sektorilla. Uimaliiton tavoitteena on tukea seuratoimintaa erityisesti tarjoamalla itse tai yhteistyötahojen kautta koulutusta seuroissa toimiville henkilöille. Olemalla aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija ja uintiliikunnan puolestapuhuja Uimaliitto pyrkii omalta osaltaan herättämään mielenkiintoa terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa kohtaan. Nuorisoliikunta Uimaseurasta eväitä elämään Tavoite Uimaseuroissa on taitavia uintiliikunnan harrastajia joka tasolla laadukkaassa ohjauksessa ja valmennuksessa 8
Lasten ja nuorten liikunnan osalta on pyrkimys saada lapset ja nuoret liikkumaan tarjoamalla heille monipuolista ja virikkeellistä toimintaa seuroissa ympäri maata. Uimaliitto tukee tätä tavoitetta järjestämällä koulutusta jäsenseuroilleen. Lasten ja nuorten toiminnan laadun ja turvallisuuden varmistamisessa tärkeätä on koulutettujen ja osaavien ohjaajien panos. Uimaliitossa panostetaan vuonna valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämiseen myönnetyn VOK-määrärahan turvin. Kunto- ja terveysliikunta Uintiliikunta edistää merkittävästi yksilön hyvinvointia ja terveyttä Tavoite Kunto- ja terveysliikunnan aseman vakiinnuttaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen uimaseuroissa Kunto- ja terveysliikunnalla on merkittävä vaikutus ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Väestön ikääntymisen myötä kunto- ja terveysliikunnan palveluiden kysynnän arvellaan kasvavan merkittävästi. Yhteiskunnan järjestämien palveluiden lisäksi urheiluseuroilla tulee olevan yhä suurempi rooli näiden palveluiden tarjoamisessa paikallisella tasolla. Uimaliitto tulee kehittämään tarjoamaansa koulutusta ja palveluita seuroille, jotta ne pystyvät vastaamaan kasvaneeseen kuntoja terveysliikunnan kysyntään. Merkittävin yksittäinen kuntoliikunnan edistämiseen tähtäävä toimenpide on Ui kesäksi kuntoon kampanjan järjestäminen yhdessä Kuntoliikuntaliiton kanssa. Vuonna 2006 tapahtumaan osallistui yli 40.000 kuntoilijaa. Tavoitteena on edelleen kasvattaa osanottajamäärää ja hankkia uusia yhteistyökumppaneita. Seuratoiminnan kehittäminen Yleistä Monin paikoin kunnat ovat hakeneet seuroista yhteistyökumppaneita nuoriso-, kunto- ja terveysliikunnan toimintoihin ja se on luonut seuroille tarpeita kouluttaa toimijoitaan. Tähän tarpeeseen Uimaliitto pyrkii vastaaman vuoden 2007 koulutuksilla ja seurakohtaamisilla. Seurakehittämiseen liittyviä koulutuspalveluita pyritään entisestään kehittämään laajentamalla yhteistyökumppaniverkostoja mm. SLU:n aluejärjestöjen kanssa. Osaava uimaseura Suomalaiset uimaseurat tarjoavat laadukkaita palveluja kuntalaisille nuorisotoiminnan, huippu-uintiurheilun ja aikuisten kunto- ja terveysliikunnan alueilla. Uimaseura on ohittamaton resurssi kunnan liikuntatoimelle Tavoite Uimaseuroissa on osaavia toimijoita kaikilla seuratoiminnan alueilla Painopisteet 2007 Seurakohtaamiset sisällön suunnittelu ja kehittäminen -seurakohtaamisten aikana käydään läpi seuroille ajankohtaisia ja tärkeitä asioita Seurakehittämisen palvelutarjonnan selkiyttäminen yhteistyö eri tahojen kanssa -etsitään alueellisia kehittäjiä -palvelut ja tieto niistä ovat helpommin saatavilla Uimaseura kunta yhteistyön edistäminen -tarjotaan seuroille koulutusta, ohjeita ja tukea kuntayhteistyön rakentamisessa 9
SEURAKEHITTÄMINEN 2007 Tapahtuma Tavoite Vastuuhenkilö Aika Seurakohtaamiset Aluekierrokset ja 2 kpl Marja Räikkälä kevät & syksy seuratapaamiset Seurakäynnit yht 20 kpl Marja Räikkälä kevät & syksy - seuraorganisaatio 5 kpl Yhteistyössä SLU:n alueiden kanssa - muut seurakäynnit 7 kpl -kilpailuiden järjestäminen -kurssitoiminnan kehittäminnen - alueelliset 4 kpl Marja Räikkälä seurakehittämishankkeet - sinettiseurojen tarkistukset 4 kpl Marja Räikkälä syksy Uidaan yhdessä seminaari 2 seminaaria Marja Räikkälä, Outi Kokko-Ropponen kevät syksy Uimaseurakartoitus Seurakysely valmis 3/2007 Marja Räikkälä 1-3/2007 Seurapalvelut, Avainseurapalvelut Marja Räikkälä koordinointi Hyvä Seura-hanke Sinettiseura toiminta Kehittämishankkeet Seurakehittäjäkoulutus Seura OPS-hanke 2-4 henkeä 3 seuran pilottitoiminta valmis Koulutuksen johtoryhmä 7. KOULUTUS Koulutussektori tarjoaa laadukkaita ja haluttuja koulutuspalveluja uimaseurojen käyttöön Tavoite Tarjota monipuolisia koulutuspalveluja, jotka tukevat ja kehittävät uimaseuroissa toimivien ohjaajien, opettajien, valmentajien, uintiurheilijoiden, toimitsijoiden, toimihenkilöiden ja luottamusjohdon osaamista Koulutustoiminnan keskeisenä tehtävänä vuonna 2007 on koulutuspalveluiden kehittäminen sekä viestinnän tehostaminen. Kotisivut ovat Uimaliiton koulutuksen päätiedotuskanava. Kotisivuilla kerätään yhteen sekä Uimaliiton että yhteistyötahojen seuroille tarjoamat koulutuspalvelut. Kurssitoiminnan osalta tullaan päivittämään uusia vesitaitavuuselementtejä uinnin koulutusmateriaaleihin. Uinnin osalta valmentajakoulutuksen osalta painopiste on Tason II ja III koulutusten kehittämisessä yhteistyökumppanin kanssa. Yksi vuoden 2007 tavoitteista on OPSseurakehittämishankkeen tulosten ja pilottikokemusten siirtäminen laajemmin uimaseurojen käyttöön. Yksi Uimaliiton tärkeimmistä voimavaroista on oto-kouluttajat, jotka kouluttavat seuratoimijoita ympäri Suomea. Toiminnan jatkumisen ja koulutuksen laadun varmistamiseksi on erityisen tärkeää ylläpitää nykyisten kouluttajien ammattitaitoa ja motivaatiota sekä rekrytoida uusia kouluttajia. 10
Painopisteet 2007 Koulutusjärjestelmän kehittäminen OPS-hankkeen tulosten hyödyntäminen seurakentässä Kouluttajien koulutus Toiminta ja tavoitteet 2007 kursseja Osallistujia Vastuuhenkilö KURSSITOIMINTA - Lapset ja/tai nuoret Marja Räikkälä Vesipeuhula 1 15 Vesiralli tilauskurssit 2 6-8 30 60-80 - Aikuiset Outi Kokko-Ropponen Vesi tutuksi tilauskurssi 10 Aikuisten uinninohjaaja 1 20 Aikuisten uintitekniikka 1 15 Vesijumppa ja HydroBic 5 100 VALMENNUSTOIMINTA Valmennuspäällikkö Taso I tilauskurssit 4 4 100 50 Taso II 1 20 Taso III 1 20 Lajikurssit (uimahypyt, taitouinti ja vesipallo) kts. Lajiryhmien toiminta uimahypyt taitouinti vesipallo KILPAILUTOIMINTA Sami Wahlman II luokan tuomari ja toimitsija 15 250 I luokan tuomari ja toimitsija 1 30 Lähettäjä 1 10 Lajikurssit (uimahypyt, taitouinti ja vesipallo) kts. Lajiryhmien toiminta uimahypyt taitouinti vesipallo JATKO- JA Outi Kokko Ropponen TÄYDENNYSKOULUTUS HydroBic ideapäivä 2 50 Outi Kokko-Ropponen Syksyn seminaari 1 100 Valmennuspäällikkö Kouluttajatapaaminen 1 15 Outi Kokko-Ropponen Kouluttajakoulutus 1 5 8. KILPAILUTOIMINTA JA SÄÄNNÖT Uimaliiton alainen kilpailutoiminta on laadukasta ja sen kehittämisessä urheilija on aina etusijalla Uintiurheilun harrastajamäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa, mikä on heijastunut myös kilpailuihin osallistuvien urheilijoiden määriin. Jotta voimakkaasta kasvusta huolimatta voidaan taata kilpailujen sujuvuus, tavoitteena on luoda kilpailujen laatujärjestelmä, joka toimii samalla myös ohjeena ja käsikirjana kilpailujen järjestäjille. Laatujärjestelmän luominen on samalla yksi osa kansallisten arvokilpailujen tuotteistamista, jossa pyritään luomaan kilpailuista toimiva kokonaisuus joka palvelee niin urheilijoiden, järjestäjien, katsojien, median kuin yhteistyökumppaneidenkin tarpeita. 11
Tavoitteet ja toimenpiteet 2007 Laatujärjestelmän luominen sääntövaliokunnan, lajien johtoryhmien ja toimiston henkilöstön yhteistyönä. Kansallisten arvokilpailujen tuotteistaminen kilpailuille yhtenäinen ulkoasu ja toimintamallit 9. HUIPPU-UINTIURHEILU Huippu-uinnin perusta Perustana on kansainvälinen menestys. Toimintatapa on yksilölähtöinen ja eettisesti hyväksyttävä. Tekijöiltä vaaditaan korkeaa ammattitaitoa. Toiminnalla on riittävä taloudellinen perusta Suomi on kansainvälisesti merkittävä uintimaa ja kotimaassa lajin suosio on vahva ja näkyvyys on hyvä. Taloudelliset resurssit ovat riittävät tavoitteellisen huippuuintiohjelman toteuttamiseksi Painopisteet 2007 - Menestys Melbournen MM-kilpailuissa - Valmennuskeskusten toiminnan kehittäminen ja laajentaminen - Liittojohtoisen valmennuksen kehittäminen Toiminta ja tavoitteet Seurakoulutus Vastuuhenkilö Yhteistyötaho Seurakäynnit 10 käyntiä 10 seuraa Valmennuspäällikkö Valmennustoiminta Valmennuksen 6 kokousta Valmennuspäällikkö asiantuntijaryhmä Olympiaryhmän 3 kokousta Valmennuspäällikkö valmentajat Valmennuskeskukset Maajoukkueet Koulutus KV-valm.koulutusohj. Modulit ja sisällöt Toiminnan kehittäminen ja laajentaminen MM, LREM, leirit, kv-kilp. kotimaiset ja kansainväliset koulutukset II/III-taso, Valmentajan erikoisammattitutkinto HKI, JKL, Oulu Valmennuspäällikkö Valmennuspäällikkö, nuorten valmennuspäällikkö, olympiavalmentajat OK Valmennuspäällikkö Olympiakomitea Vierumäki Valmennuspäällikkö, Outi Kokko- Ropponen Suomen urheiluopisto KV toiminta Pohjoismainen yhteistyö 2 käyntiä Pohjoismai nen valmentaja -yhteistyö Valmennuspäällikkö, nuorten valmennuspäällikkö Pohjoismaiset uimaliitot 12
Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet Kehittämishanke Toimenpiteet Yhteistyötaho Liittojohtoisen työryhmän perustaminen OK valmennuksen kehitystyö Urheiluakatemiat Paikallinen tukitoiminta KV arvokilpailut (MM, LREM) Valmistautuminen (joukkueen johdon työnjako, leirit, kisat) UJR, Olympiakomitea Paralympiauinti Yleistä Parauinti on ollut Suomen Uimaliiton lajiryhmä vuodesta 2005. Suomen Uinnin Paralympiaryhmä toimii yhteistyössä Suomen uinnin maajoukkueen sekä nuorten maajoukkueen kanssa. Parauinnin perustana on kansainvälinen menestyminen. Suomi on kansainvälisesti merkittävä Parauintimaa niin menestyksellisesti kuin asiantuntijoiden osalta sekä kotimaassa laji on suosituin kilpailulaji erityisryhmille Painopisteet 2007 Valmistautuminen Paralympialaisiin Pekingiin 2008 Kansainvälistä kilpailukokemusta nuorille uimareille Yhden uuden kansainvälisen luokittelijan kouluttaminen Koululutusjärjestelmän yhdistäminen uimaliiton kanssa Terveisiin elämäntapoihin kasvattaminen ja antidopingtyö Toiminta 2007 Maajoukkue KV leirit/ Maajoukkueyhteistyö Doha, Huhtikuu Singapore, Syyskuu Kotimaanleirit para/ 2 x Pajulahti 10 Oma leiri uimaria Kansainväliset kilpailut Danish Open 9.-11.3 8 uimaria + 2 valmentajaa 2 uimaria + 1 valmentaja/leiri sekä 1 lääkäri/raakel Luoto Vastuuhlö Jiri Lepola, Pasi Salonen Pasi Salonen Jiri Lepola/Kati Kauhanen Pasi Salonen Visa World cup 7.- 13.5 1 uimari + 1 valmentaja USA-CAN Open 6.- 2 uimaria + 1 Jiri Lepola 8.12. valmentaja PM-kilpailut Islanti, 8 uimaria + 2 Jiri Lepola Lokakuu valmentaja Valmentajakoulutus 1-2 valmentajaa Jiri Lepola Luokittelijakoulutus Sheffield 18.-20.5 Kati Kauhanen 13
Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet Kehittämishanke Toimenpiteet Yhteistyötaho Maajoukkuetoiminnan kehittäminen Pekingiä varten 2007-2008 Lääkäri-ja fysioterapiapalvelut yhteneväksi maajoukkueen kanssa Kansainvälisen yhteistyön parantaminen 2007-2008 Uuden valmennuskoulutusmateriaalin käyttöönotto 2007-2008 Henkilökohtaisten valmentajien koulutus 2007 Yhteispohjoismainen leirityskartoitus Pekingiä varten Pohjoismaiden kanssa PM-kilpailuissa Asiantuntijoiden tuottaman materiaalin sovittaminen nykyiseen koulutusmateriaaliin Valmennuspäällikön ja Päävalmentajan lähipäivät seuroissa Paralympiakomitea, Raakel Luoto, maajoukkue Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti Kihu, Paralympikomitea ja Koulutusvaliokunta Jiri Lepola, Pasi Salonen ja Kati Kauhanen Mäkelänrinteen valmennuskeskus Yleistä Mäkelänrinteen valmennuskeskus on Suomen Uimaliiton, Suomen Uimaliiton Tuen, Mäkelänrinteen urheilulukion, Mäkelänrinteen uintikeskuksen, Suomen Olympiakomitean ja helsinkiläisten uimaseurojen yhteistyöhanke. Valmennuskeskusta hallinnoi Suomen Uimaliitto. Mäkelänrinteen valmennuskeskus on kansainvälisesti menestyvä uinnin huippuyksikkö, joka tarjoaa hyvät olosuhteet ammattimaisen harjoittelun ja opiskelun yhdistämiseen Painopisteet vuodelle 2007 - valmennuksen laadun kasvattaminen - yhteistyön kehittäminen - keskuksen toiminnan laajentamismahdollisuuksien tarkastelu Toiminta ja tavoitteet Valmennustoiminta henkilöt vastuuhenkilö yhteistyötaho valmennuskeskusryhmä 18 hlöä M. Kekäläinen seurat urheiluakatemian 40 hlöä M. Kekäläinen oppilaitokset, seurat aamuharjoitukset Kansainvälinen toiminta Leiri, Pafos, Kypros 18 hlöä M. Kekäläinen Ruotsin GP 18 hlöä M.Kekäläinen Kansallinen toiminta Kansalliset arvokilpailut 18 hlöä M. Kekäläinen seurat Kansalliset kilpailut (n. 12) 18 hlöä M. Kekäläinen seurat Kotimaan leiri 18 hlöä M. Kekäläinen Kuortaneen UO Urheilulukioyhteistyö oheisharjoittelu 18 hlöä Jani Puhakka, Sami Jauhiainen Mäkelänrinteen lukio opinto-ohjaus 35 hlöä Anne Mäki Mäkelänrinteen lukio Seuratapaamiset valmentajatapaaminen 12 hlöä M. Kekäläinen Mäkelänrinteen lukio Tukitoiminta Fysioterapia Arto Kojo OMT-klinikka Antidopingtyö Teuvo Valtanen ADT 14
Jyväskylän valmennuskeskus Yleistä Jyväskylän valmennuskeskus on Suomen Uimaliiton, Keski-Suomen Urheiluakatemian ja keskisuomalaisten uimaseurojen yhteistyöhanke. Uinnin valmennuskeskus on kansainvälisesti menestyvä uinnin huippuyksikkö, joka tarjoaa hyvät olosuhteet ammattimaisen harjoittelun ja opiskelun yhdistämiseen Painopisteet vuodelle 2007 - valmennuksen laadun nostaminen - tukitoimintojen kehittäminen Toiminta ja tavoitteet Valmennustoiminta henkilöt vastuuhenkilö yhteistyötaho valmennuskeskusryhmä 20 hlöä M. Malvela seurat urheiluakatemian aamuharjoitukset 15 hlöä M. Malvela oppilaitokset, seurat 10. UINTIURHEILUN LAJITOIMINNAT Uinnin johtoryhmä Painopisteet vuonna 2007 Nuorten urheilijoiden kehittyminen Kilpailujen laatujärjestelmän luominen Koulutusjärjestelmän kehittäminen Olympiaryhmä/Maajoukkue - Olympiaryhmän ohjelma - arvokilpailumenestys - asiantuntijapalvelut - henkilökohtaisten valmentajien yhteistyö ja koulutus Nuorten maajoukkue - kv. kilpailukokemus - palautteen anto - korkea työmoraali - leiritoiminta - henkilökohtaisten valmentajien koulutus Ikäkausimaajoukkue - uimarien koulutus - ryhmähenki - sisäinen tiedotus - yhteistyö Nuorten maajoukkueen kanssa - henkilökohtaisten valmentajien koulutus Siniviittaleirit ensikosketus liiton valmennusryhmiin Toiminta ja tavoitteet 15
Tapahtuma Tavoite Vastuuhenkilö Yhteistyö Siniviittaleirit 4 leiriä Valmennuspäällikkö nimeää Vierumäen urheiluopisto Kuortaneen urheiluopisto Ikäkausimaajoukkue 4 leiriä ks. yllä Vierumäen urheiluopisto Kuortaneen urheiluopisto EYOF 6+6 uimaria ks.yllä Olympiakomitea Nuorten maajoukkue Ulkomaan leirit 2 leiriä/luxemburg; ks. yllä ESP KV-kilpailut 3 kpl ks.yllä Syksyn testileiri Kuortane ks.yllä Kuortaneen urheiluopisto Olympiaryhmä/ Maajoukkue KV-leirit 4 leiriä/singapore+peki ng; Kypros; Luxemburg, UAE ks. yllä Kotimaan leirit 2 valmennusleiriä ks.yllä KV-kilpailut Lux, Mare Nostrum, ks.yllä Peking Valmentajatapaamiset Ryhmävalmentajat 20 henkilöä Valmennuspäällikkö HK-valmentajat, nuoret 20 henkilöä Valmennuspäällikkö Olympiaryhmä&maajoukkue. Kansainväliset kilpailut EURO Meet, Luxemburg CIJ-Meet, Luxemburg 15 henkilöä Valmennuspäällikkö 12 uimaria, 2 valmentajaa 20 uimaria, 3 valmentajaa Valmennuspäällikkö nimeää Valmennuspäällikkö nimeää Olympiakomitea Olympiakomitea Olympiakomitea Mare Nostrum 14 uimaria, 3 valmentajaa Valmennuspäällikkö nimeää Suomi-Viro, Viro 20-25 uimaria Valmennuspäällikkö nimeää GP-sarja, SWE 1 valmentaja Valmennuspäällikkö nimeää Nuorten PM, Färsaaret 14 uimaria Valmennuspäällikkö nimeää Olympiakomitea Olympiakomitea Nuorten maajoukkue Kansainväliset arvokilpailut Tapahtuma Tavoite Vastuuhenkilö MM-Melbourne Finaali- ja sf-paikat Valmennuspäällikkö EYOF Belgrad Finaali- ja sf-paikat Valmennuspäällikkö NEM, Antwerpen Finaali- ja sf-paikat Valmennuspäällikkö LREM Debrechen Finaali- ja sf-paikat Valmennuspäällikkö Kehittämishankkeet Liittojohtoista valmennusta tullaan kehittämään Uintiurheilu 2012 strategian mukaisesti. Pekingiä varten tehdään tehostetusti töitä. Kv-kisojen merkitys sekä esileiripaikkaan ja tulevaan kisapaikkaan tutustuminen ovat tärkeätä. 16
Uimahypyt Yleistä Uimahyppyjen toimintastrategiassa on painotettu vuoden 2007 osalta uimahyppyolosuhteiden kehittämistä, valmennustoiminnan tehostamista ja toiminnan käynnistämistä uusilla paikkakunnilla. Vuonna 2006 valmistetun starttipaketti materiaalin avulla jatketaan uimahyppytoiminnan käynnistämistoimia Espoossa ja aloitetaan käynnistämistoimet Tampereella. Liittojohtoisesta leirivalmennuksesta siirrytään pääosin tukemaan lahjakkaimpien uimahyppääjien seurajohtoista leiritoimintaa. Urheiluakatemiayhteistyötä jatketaan edelleen. Seuroja aktivoidaan edelleen kehittämään kuivaharjoitteluolosuhteita. Koska tuleva toimintavuosi on olympiavuotta edeltävä vuosi, tulee kansainväliseen menestykseen tähtäävän valmennuksen ja kilpailemisen tasoon kiinnittää huomiota. Painopisteet 2007 olosuhteiden kehittäminen toiminnan käynnistäminen Espoossa ja Tampereella valmennustoiminnan tehostaminen, kv. kilpaileminen urheiluoppilaitosyhteistyön tehostaminen valmentajakoulutus Tavoitteet 2007 - Mitali MM-kilpailuista - 16 mitalia PM & NPM-kilpailuista - harrastajamäärän lisäys - Espoon ja Tampereen toiminnan käynnistyminen - toimintaresurssien parantaminen Tapahtumakohtaiset tavoitteet Tapahtuma Tavoite Vastuuhenkilö Koulutus Vesa Martikkala Uimahyppyopettajatutkinto 1 kurssi Tuomarikurssi 1 kurssi Tekniikan analysointi 1 kurssi Valmennustoiminta Pentti Koskinen Maajoukkueleirit 2 leiriä Nuorten suurleiri 1 leiriä Alueleirit 3 leiriä Kilpailutoiminta kansallinen Jari Komulainen SM-tason kilpailut 3 kilpailua Kilpailutoiminta kansainvälinen Vesa Martikkala GP-kilpailut Pentti Koskinen NEM MM PM & NPM 1.-2.12. VaU Diving Cup 17
Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet Kehittämishanke Toimenpiteet Yhteistyötaho Valmennusorganisaatio Kehittämisprosessi Johtoryhmä, Liittohallitus Kilpailutoiminta Tekninen ja taloudellinen apu Uimahyppyseurat Kuivaharjoitteluolosuhteet Konsultointi ja kuntakäynnit Kunnat, seurat Uusien seurojen rekrytointi Starttipaketin käyttöönotto, konsultointikäynnit Cetus, Espoo TaUs, Tampere Valmentajakoulutuksen järjestelmän uudistaminen Uudistustyöryhmän perustaminen ja toiminnan käynnistäminen. Itä-Suomen Liikuntaopisto Vesipallo Vesipallon harrastajamäärä on pysynyt viimeisten vuosien aikana lähes muuttumattomana ja vesipalloa harrastetaan vain osassa suomalaisia uintiurheiluseuroja. Vesipallo on lajina vaativa ja lajin harrastuksen aloittaminen ei ole helppoa ja se vaatii lapselta jo kohtuullista uimataitoa. Lasten luontainen kiinnostus pallopeleihin ja innostus veteen antavat hyvät lähtökohdat lajituntemuksen lisäämiseen uintiurheiluseuroissa ja koululiikunnassa. Toiminnan painopiste vuonna 2007 tulee olemaan lasten- ja nuorten vesipallotoiminnan käynnistämisessä ja levittämisessä seuroihin ympäri Suomea. Nuorten maajoukkuetoiminta tapahtuu pääosin omakustanteisena. Painopisteet vuodelle 2007 VESIS toiminnan aloittaminen vesipallokerhotoiminta seuratoiminnan kehittäminen Tavoitteet 2007 tuotteistaa VESIS, aloittaa VESIS-toiminta luoda paras käytäntö vesipallokerhotoiminnalle seurakäynnit VESIS- ja vesipallokerhotoiminnan käynnistäminen/jatkaminen Toiminta Tapahtuma Tavoite Tuottaja/vastuuhenkilö Koulutus Neuvottelupäivät 1 seminaari Vesipallon johtoryhmä keväällä Valmentajakurssit I ja valm.koulutus II jatko 1 + 1 kurssia Samuli Norhomaa 1 + 1 keväällä Tuomarikoulutus 2 perus- ja jatkokurssia FGO kevät ja syksy Valmennustoiminta Nuorten maajoukkue 2-3 leiriä Pekka Natunen kotimaassa 1 leiri ulkomailla Pekka Natunen Kv kilpailutoiminta Nuorten maajoukkue PM-kilpailut Pekka Natunen Marraskuu 18
Sarjatoiminta Sarjat Tulospalvelu Helena Piksilä Janne Linnus / Kimmo Alanko Tiedotus Jan-Henrik Grönroos / Samuli Norhomaa Kehittämis- ja yhteistyöhankkeet Kehittämishanke Toimenpiteet Tuottaja VESIS tuotteistaminen Viivi Koskinen VP-kerho parhaat käytännöt, tuotteistaminen Viivi Koskinen Seuratoiminta seurakäynnit VESIS- ja VP-kerhotoiminnan käynnistäminen Viivi Koskinen/ vesipallon johtoryhmän puheenjohtaja Viivi Koskinen Taitouinti Kilpailullisesti pääpaino vuonna 2007 on nuorten maajoukkueessa. Päävalmentajan johdolla edustuspaikkaa haetaan joukkueella kauden NEM-kilpailuun. Välitavoitteena on olla paras pohjoismaa NPM-kilpailussa. Lajia vaivannut valmennuskoulutuksen puute pyritään poistamaan saattamalla loppuun lajin taso II koulutusmateriaalin tekeminen. Toiminnassa jatketaan uusille lajin pariin tuleville seuroilla tarkoitetun materiaalin tuottamista. Olemassa olevien seurojen toimintaa tuetaan mm. jalkauttamalla päävalmentaja seurakäynneille. Kansainvälisen kilpailu- ja leiritoiminnan järjestämisessä omakustannusosuudet ja johtoryhmän oma varainhankinta ovat merkittävässä roolissa. Painopisteet 2007 o o o Lajin taso II - valmennusmateriaalin tuottaminen Valmennusjärjestelmän kehittäminen Päävalmentajan seurakäynnit potkua seuratasolle toimintaan Tavoitteet 2007 Uusien tekijöiden saaminen mukaan toimintaan - seurat, uimarit, valmentajat, tuomarit, Hyvien kansainvälisten kilpailujen järjestäminen Avoimet PM-kilpailut kesäkuussa Avoimet NSM-kilpailut maaliskuussa Suomi takaisin kv-kilpailukartalle. Toiminta Tapahtuma Tavoite Vastuuhenkilö Koulutus valmentajakoulutus moduuli I x 2 Ulla Lucenius valmentajakoulutus moduuli II x 1 Ulla Lucenius kv: FINA, Melbourne Ulla Lucenius kv: LEN: avoin Ulla Lucenius Tuomarikoulutus C taso x 1 Ulla Lucenius B taso x 1 Ulla Lucenius Valmennustoiminta Iris Lucenius Maajoukkue, seniorit yhdessä nuorten maajoukkueen kanssa 20 pv Nuorten maajoukkue 36 leiripäivää Ikäkausimaajoukkue 24 leiripäivää Tarja Saarinen Kansallinen kilpailutoiminta 19
Talvi SM Vantaan Uimarit Avoin NSM Oulun Uimaseura Finnish Open Championships Pingviinit Ikäkausimestaruuskilpailut Vantaan Uimarit Kansainväliset kilpailutoiminta German Open, Bonn 5-6 henkilöä nimetään erikseen avoin PM, Suomi 15 henkilöä nimetään erikseen Euroopan cup, Italia 5 henkilöä nimetään erikseen avoin NPM, Ruotsi 14 henkilöä nimetään erikseen Loano, jr. kv. 14 henkilöä nimetään erikseen nuorten EM, Espanja 14 henkilöä nimetään erikseen Comen cup, Sveitsi 14 henkilöä Tarja Saarinen Düsseldorf, ikäk. kv. kilpailu 14 henkilöä Tarja Saarinen Kehityshankkeet Valmennusjärjestelmä Kehittämisprosessi Johtoryhmä, päävalmentaja Seurojen sitouttaminen valmennusjärjestelmään Yhteistyön kehittäminen Johtoryhmä, päävalmentaja, seurat Yhteistyö taitouintia Yhteistyön kehittäminen Johtoryhmä, tukevien lajien kanssa Yhteistyö muiden Pohjoismaiden,Venäjän ja keskisen Euroopan maiden kanssa kilpailu-, leiri- ja koulutusjärjestelyissä Yhteistyön kehittäminen päävalmentaja Johtoryhmä, päävalmentaja Masters-toiminta Mastersuinti on FINA:n/LEN:n alaista yli 25-vuotiaille vakiintunutta laajamittaista ja voimakkaasti kasvavaa toimintaa. Masterstoiminta on kilpailutoiminnan osalta vakiintunut Suomessa. Vuosittain järjestetään kolme liiton kisaa, lyhyen radan avoimet Mastersmestaruusuinnit keväällä, pitkän radan mestaruuskilpailut syksyllä sekä Supermasters talvella. Suomalaiset osallistuvat ahkerasti kansainvälisiin mestaruuskilpailuihin. Masters(kilpailu)toiminnan voi jokainen määrittää omalle tasolleen sopivaksi. Tärkeää on kuitenkin iloinen yhdessäolo ja terveyden edistäminen sekä sanoma uinnin eduista kuntoilumuotona. Painopisteet 2007 -Resurssiajattelu - Mastersuinnin integroiminen paremmin seurojen (ja liiton) toimintaan -Mastersuimareiden (toistensa) löytäminen - Järjestäytymisen parantaminen -Kilpailijamäärien lisääminen - Kilpailutoiminnan kehittäminen. 20