TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS YLEISTÄ Vuosi 2005 oli Suomen Uimaliiton 99. toimintavuosi. Uimaliiton toiminnan perustan muodosti Uintiurheilu 2006 toimintaohjelma, joka korostaa erityisesti seuratoiminnan elinvoimaisuutta. Vuoden 2005 aikana työstettiin uusi toimintaohjelma Uintiurheilu ja -liikunta 2012, joka vahvistettiin syysliittokokouksessa. Uintiurheilun harrastajamäärien kasvu jatkui edelleen merkittävästi. Uimaseurojen toiminta on ammattimaistunut ja tämä näkyy yhä laadukkaammassa ja monipuolisemmassa tarjonnassa. Uimaseurojen uimakoulutoiminnan kysyntä on vahvaa. Uimaseurojen kursseilla kävi vuonna 2005 yli osallistujaa. Aikuisten kunto- ja terveysliikunta vahvisti edelleen asemiaan seuroissa. Erityisen suosittuja olivat HydroBic sekä aikuisten tekniikkakurssit. Huippu-uintiurheilun pitkään jatkunut mitaliketju sai joulukuussa jatkoa kun lyhyen radan EMuinneissa Italian Triestessä Hanna-Maria Seppälä voitti kultaa ja hopeaa sekä Matti Rajakylä pronssia. On ilahduttavaa, että kokeneet uimarit edelleen ovat motivoituneita jatkamaan uintiuraansa, vaikka huippu-uinnissa on selvästi näkyvissä sukupolvenvaihdos. Uimahyppääjä Joona Puhakka sijoittui Montrealin MM-kisoissa metrin ponnahduslaudalla neljänneksi, ollen paras eurooppalainen. Parauinnin integroituminen oli merkittävä lisäys Uimaliiton toimintaan. Paralympiakomitean kanssa allekirjoitettiin keväällä sopimus parauinnin siirtämisestä Uimaliiton suojiin. Samalla nimettiin parauinnin valmennuspäälliköksi Jiri Lepola ja päävalmentajaksi Pasi Salonen. Uimaliiton 100-vuotisjuhlavuoden (2006) viettoon valmistauduttiin toimintavuonna tiiviisti Ilkka Lanton johdolla. Helsingissä joulukuussa 2006 pidettävien lyhyen radan EM-uintien järjestelyjä on hoitanut Jukka Vilskeen johtama toimikunta. Toimintavuoden aikana tehtiin laajalti kehittämistyötä. Erityisesti toiminnan alueella etusijalle nousi uintitekniikan opetuksen kokonaisvaltainen kehittäminen, OPS-kehittämishanke. Paljon työtä ja haasteita tarjosivat myös Rausku-kilpailuohjelma ja Blue Card -järjestelmä. Taloudellinen ylijäämä oli budjetoitua parempi. 2 TALOUS JA YLEISHALLINTO 2.1 TALOUS Vuoden taloudellinen tulos osoittaa ,71 ylijäämää ( ,03), tilikauden päättyessä liiton oma pääoma oli ,78 positiivinen ( ,93). Opetusministeriön toiminta-avustus oli ( ), kehittämisraha (15.000), muu tuki ja Olympiayhdistyksen kautta saadut avustukset ( ). Lisäksi liitto sai Paralympiakomitealta tehostamismäärärahan. Oman varainhankinnan nettomäärä oli ,04 ( ,12) ja varsinaisen toiminnan kulujäämä ,55 ( ,28). Toimintavuoden kokonaistuotot olivat ,24 ( ,15) ja kokonaiskulut ,53 ( ,18). (Suluissa vuoden 2004 tilinpäätösluvut). Liiton likviditeetti oli toimintavuoden aikana hyvä. Budjetoitua parempi tulos syntyi erityisesti avustusten lisäyksestä, Blue Card tuoteperheen positiivisesta kehityksestä sekä eläkevarauksen purkamisesta. Toimintavuoden ylijäämä oli ,71 budjetoitua parempi. 1

2 Uimaliiton talouden vakauttamisohjelman mukaan tavoitteena on vahvistaa liiton omaa pääomaa niin, että se vuonna 2008 on positiivinen. Liiton kirjanpidon, palkkalaskennan ja kassapalvelut on hoitanut SLU-palvelut. Tilintarkastajina toimivat Kari Miettinen, KHT ja Björn Berndtsson, HTM. Jatkuvan tilintarkastuksen on hoitanut tilintarkastustoimisto PricewaterhouseCoopers Oy. Vuoden 2005 pääyhteistyökumppanit olivat Essenuoto, Pohjola, Veikkaus, SAS/Blue1, Urheiluhallit Oy. Uintiurheilun poolisopimukseen kuuluivat uintivarustemerkit Arena, Speedo ja TYR. 2.2 HALLINTO Liiton kevätkokous pidettiin lauantaina 2.4. Tampereella Varalan urheiluopistolla. Läsnä oli 45 jäsenyhdistystä, joilla oli yhteensä 231 ääntä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jukka Vilske. Kevätkokouksessa esitettiin vuoden 2004 toimintakertomus ja vahvistettiin tilinpäätös. Liittohallituksen jäsenille myönnettiin vastuuvapaus. Vuoden 2005 vaalivalmistelutoimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi Timo Möller Seinäjoelta ja jäseniksi Vesa Martikkala Joensuusta, Kirsti Mustakallio Espoosta, Teuvo Siikaluoma Oulusta ja Sami Wahlman Vantaalta. Liiton syyskokous pidettiin lauantaina Helsingissä, Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Läsnä oli 53 jäsenyhdistystä, joilla oli yhteensä 267 ääntä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Vilske. Syyskokouksessa vahvistettiin liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle Kaksivuotiskaudeksi liittohallitukseen valittiin Johanna Bergström Espoosta, Pirjo Karppinen Lahdesta, Peter Nieminen Vaasasta ja Vesa Martikkala Joensuusta. Vuonna 2005 liittohallitus kokoontui 6 kertaa. Sen puheenjohtaja oli Jari Räikkönen (6) Tampereelta, varapuheenjohtaja Pirjo Karppinen (5) Lahdesta ja muut jäsenet Eero Elovaara (6) Espoosta, Tiina Kivisaari (5) Espoosta, Jarmo Rosama (5) Raisiosta, Päivikki Lumme (5) Oulusta, Veli-Matti Laurikka (6) Espoosta ja Kalervo Sipiläinen (6) Tampereelta. Liittohallituksen kokouksissa esittelijänä toimi Rolf Mikkola ja pöytäkirjaa piti Rolf Mikkola tai Pirkko Kleemola. Työ/talousvaliokunnan muodostivat Jari Räikkönen (pj.), Eero Elovaara ja Pirjo Karppinen. Talousvaliokunnan puheenjohtajana toimi Eero Elovaara. Valiokunta kokoontui vuoden 2005 aikana 4 kertaa. Sihteerinä toimi Rolf Mikkola. Se analysoi ja kehitti liiton talousraportointia sekä resurssistrategiaa. Lisäksi se valmisteli liiton strategista ohjelmaa Uintiurheilu ja -liikunta Viestintävaliokunnan puheenjohtaja oli Tiina Kivisaari ja sen jäsenet olivat Jukka Vilske, Terttu Nisonen ja Matti Räty. Sihteerinä ja esittelijänä toimi Rolf Mikkola. Kokouksiin osallistui myös Sulevi Pellinen, jolta liitto on ostanut viestintäpalveluja. Valiokunta keskittyi vuoden 2005 työssään liiton juhlavuoden viestintään, kotisivujen ja Uinti lehden kehittämiseen. Uimahallivaliokuntaan kuuluivat Jarmo Rosama puheenjohtajana ja jäseninä Kalervo Sipiläinen, Jari Räikkönen sekä Rolf Mikkola, joka toimi myös esittelijänä ja sihteerinä. Valiokunta on toimittanut pyydettäessä lausuntoja uimahallihankkeista ja -laajennuksista. Toimintavuonna vierailtiin Vaasassa tutustumassa uimahallin laajennushankkeeseen. Piispalan uusi uimahalli Kannonkoskella oli myös vierailukohteena. Sääntövaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Jaakko Salonen, varapuheenjohtaja Kirsi Hellas sekä jäsenet Timo Möller ja Sami Wahlman. Sääntövaliokunnan esittelijänä ja sihteerinä toimi Sami Wahlman. 2

3 Sääntövaliokunnan nimeämät tuomarikouluttajat vuonna 2005 olivat: Ismo Johansson, Timo Juutinen, Samuli Liinpää, Jouko Luomi, Timo Möller, Hannu Paajanen, Jaakko Salonen, Matti Sirkka, Raimo Strandén, Jukka Vilske ja Vidar Tallqvist. Sääntövaliokunta on nimennyt kilpailunjohtajat ja lähettäjät vuoden kansallisiin arvokilpailuihin sekä tehnyt esitykset suomalaisista tuomareista FINA:n ja LEN:n mestaruuskilpailuihin. Toimintavuonna päivitettiin sääntöjä. Sääntövaliokunta on vastannut saamiinsa sääntötulkintoja koskeviin kysymyksiin. Liiton henkilökuntaan kuuluivat toimitusjohtaja Rolf Mikkola, liittosihteeri Pirkko Kleemola, valmennuspäällikkö Petteri Laine, seurapalveluista vastasi Marja Räikkälä, koulutuspalveluista Outi Kokko-Ropponen sekä lajipalveluista Jaana Sinervuo-Tarula (äitiyslomalla alkaen) ja 1.8 alkaen Krista Tenhunen. Mäkelänrinteen valmennuskeskuksen päävalmentajana toimi Mika Kekäläinen ja Jyväskylän valmennuskeskuksen päävalmentajana Marko Malvela. Lisäksi uinnin kilpailutoiminnan ja tietoteknisistä palveluista vastasi Vidar Tallqvist erillisellä palvelusopimuksella. Sanna Nisonen aloitti oppisopimiskoulutuksen liitossa Liiton toimitilat ovat osoitteessa Hämeentie 105 A, Helsinki. 2.3 LIITON JÄSENISTÖ Vuoden 2005 lopussa Suomen Uimaliittoon kuului 131 rekisteröityä yhdistystä. Uutena seurana aloitti vuoden 2005 alusta espoolaisten seurojen (Espoon Uimaseura, Laaksolahden Viri, Simmis Espoo ja Tapiolan Uimarit) yhteenliittymänä syntynyt Uinti Espoo Esbo Sim (Cetus). Tampereella paikallisen NMKY:n uintitoiminta siirtyi KOO-VEEhen. Turussa Turun Uimaseuran, Turun NMKY:n urheilijoiden ja Turun Työväen Uimarien uintiurheilutoiminta siirrettiin Turun Uinti ry:hyn ja seura muutti myöhemmin nimekseen Aurajoen Uinti. Lisäksi Kauhajoen Karhu ja Nivalan Saukot liittyivät Uimaliittoon. Kilpailukauden lopussa Blue Card kilpailija lunastaneita oli (4.612) ja Blue Card vesipeto lunastaneita (2.479), yhteensä Blue Card per (7.091). Suluissa edellisen kauden vastaavat luvut. Kasvua 28 % Blue Card e Blue Card kehitys sekä ennuste LIITON JÄSENYYDET JA EDUSTUKSET Suomen Uimaliitto on vuonna 2005 kuulunut jäsenenä seuraaviin järjestöihin:! Suomen Liikunta ja Urheilu (SLU)! Suomen Olympiayhdistys (OK)! Nuori Suomi! Suomen Kuntoliikuntaliitto (Kunto)! Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) 3

4 ! Kansainvälinen Uimaliitto; Federation Internationale de Natation (FINA)! Euroopan Uimaliitto; Ligue Europeenne de Natation (LEN)! Pohjoismainen Uimaliitto; Nordiska Simförbundet (NSF)! Kansainvälinen Akatemia uimahallien tekniikkaa varten; Internationale Akademie für Bäderbaude und Bädertechnik (EVIAB) Suomen Uimaliitto on Urheilutyönantajat ry:n jäsen. Suomen Uimaliitolla on osakkeita Suomen Urheiluopiston Kannatusosakeyhtiössä sekä Urheiluhallit Oy:ssä Vuonna 2005 eri järjestöjen toimielimissä ovat toimineet seuraavat Uimaliiton luottamus- ja toimihenkilöt: Suomen Olympiayhdistys, valtuuskunta jäsen; Pekka Aaltonen, varajäsen; Rolf Mikkola Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, hallitus varapuheenjohtaja; Matti Sirkka Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, uimaopetuksen johtoryhmä jäsen; Samuli Liinpää Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, uimahallivaliokunta jäsen; Rolf Mikkola Kansainvälinen Uimaliitto, FINA masters-komitean jäsen; Tarja Liljeström taitouintikomitean jäsen ja puheenjohtaja alkaen 7/2005; Ulla Lucenius Euroopan Uimaliitto, LEN hallituksen jäsen; Kurt Mikkola masters-komitean jäsen; Tarja Liljeström taitouintikomitean jäsen, Ulla Lucenius Pohjoismaiden Uimaliitto, NSF hallituksen jäsen; Jari Räikkönen Pohjoismaiden Uimaliitto, NSF koulutustyöryhmän jäsen; Samuli Liinpää Hallituspaikat Urheiluhallit Oy hallituksen jäsen; Rolf Mikkola 2.5 KANSAINVÄLINEN JÄRJESTÖTOIMINTA Euroopan Uimaliiton (LEN) kongressissa ja kalenterikokouksessa Limasolissa Suomen Uimaliittoa edustivat Jari Räikkönen, Kurt Mikkola ja Rolf Mikkola. Kansainväliset tuomarit vuonna 2005 Uinti Pirkko Kinnunen FINA Jukka Lehtinen FINA Jaakko Salonen FINA Jukka Vilske FINA Hannu Paajanen lähettäjä FINA Antero Vuorinen lähettäjä FINA Seppo Loiske lähettäjä FINA Uimahypyt Tanja Gerchoun A FINA A LEN Jari Komulainen A FINA A LEN Marja Matturi-Slotte A FINA A LEN 4

5 Marjaana Hujanen B FINA Matti Turpeinen B FINA B LEN Pekka Nuuti B FINA Vesa Martikkala G FINA Marjo Malmström G FINA LEN Nina Lindqvist B LEN Suvi Calamnius B LEN Jaana Strandman G LEN Jutta Saarinen G LEN Heikki Lanu G LEN Taitouinti Ulla Lucenius A F FINA A LEN Sisko Karvonen G FINA G LEN Suna Rautavaara G FINA G LEN Hannakaisa Riit aho G FINA G LEN Pekka Suhonen G FINA G LEN Vesipallo Juha Varinowski Jarkko Virtanen LEN LEN Pirkko Kinnunen toimi tuomarina Triesten lyhyen radan EM-uinneissa (12/05). Jaakko Salonen toimi tuomarina nuorten EM-uinneissa Budapestissa (07/05). Juha Varinowski toimi tuomarina Caner Erdogru Memorial turnauksessa Istanbulissa (08/05). Jarkko Virtanen toimi tuomarina vesipallon Memorial XXII Giugno-turnauksessa Acirealissa Sisiliassa (07/05). Jari Komulainen toimi uimahyppytuomarina Masters EM-kisoissa Tukholmassa (08/05), FINA GP:ssä Rostockissa (03/05) sekä PM/NPM-kisoissa Turussa (12/05). Masters EM-kisoissa toimivat uimahyppytuomareina lisäksi Marja Salonius, Merja Strömsholm, Marjaana Hujanen, Kati Ryynänen. PM/NPM-kisoissa Turussa tuomaroivat Vesa Martikkala, Marjaana Hujanen, Suvi Calamnius, Matti Turpeinen. Juri Putigin toimi uimahyppytuomarina FINA GP:ssä Moskovassa (03/05), Jutta Saarinen FINA GP:ssä Roomassa (06/05) ja Marja Matturi-Slotte Arena Champions Cupissa Tukholmassa (04/05). Tuula Kurki toimi tuomarina nuorten kansainvälisissä taitouintikilpailuissa Chekhovissa Venäjällä (03/05). Ulla Luceniuksen kansainväliset taitouintitehtävät: FINA:n koulutus Bangkokissa (02/05), kouluttaja. Saksan avoimet mestaruuskilpailut Bonnissa (03/05), tuomari. Pyongyang, Pohjois-Korea (05/05), kouluttaja. NEM-kilpailut Loano, Italia (05/05), kilpailun johtaja. Rooman avoimet, Rooma (06/05), tuomaritarkkailija. MM-kilpailut, Montreal (07/05), tuomaritarkkailija ja kouluttaja. CCCAN Age Group Championships, Dominikaaninen tasavalta (08/05), luennoitsija, tuomaritarkkailija. Asian Age Group Championships, Bangkok (08/05), luennoitsija, tuomaritarkkailija. LEN-seminaari, Bonn (10/05), tuomari- ja valmentajakoulutus, luennoitsija. Iso-Britannian mestaruuskilpailut (11/05), tuomaritarkkailija. Etelä-Afrikan mestaruuskilpailut Porth Elisabeth (12/05), luennoitsija ja tuomaritarkkailija. 2.6 YHTEISTOIMINTA ERI JÄRJESTÖJEN KANSSA Uimaliitto on toiminut aktiivisesti yhteistyössä liikunnan kolmen toimialan johtavan järjestön kanssa; huippu-uintiurheilun osalta Suomen Olympiakomitean, nuoriso-toiminnan osalta Nuori Suomi ry:n ja kunto- ja terveysliikunnan osalta Kunto ry:n kanssa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton kanssa on tehty tiiviisti koulutus-, uimaopetus- ja uimahalliyhteistyötä. 5

6 Lisäksi Uimaliitto osallistui SUH:n koordinoimaan eritysryhmien kehittämishankkeeseen. Hanke on antanut hyvät edellytykset kehittää erityisuintia Uimaliiton seuroissa. Uimaliiton ja SUH:n yhteistyötä on syvennetty erityisesti koulutuksen ja juhlavuoden osalta. Yhteistyö Suomen Uimaliiton Tuen kanssa on ollut tiivistä. Toimintavuonna jatkui selvitystyö avovesiolosuhteista ja niiden kehittämisestä eri liikuntamuotojen osalta. Selvitystä on tehty Suomen Veneilyliiton johdolla ja mukana ovat olleet Suomen Kanoottiliitto, Suomen Latu, Suomen Purjehtijaliitto, Suomen Soutuliitto, Suomen Uimaliitto, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ja Suomen Sukeltajain liitto. Projekti sai kehittämisavustusta opetusministeriöltä. Projektipäällikkönä toimii Karoliina Luoto. 2.7 ANTI-DOPINGTYÖ Antidopingtyötä on hoidettu aktiivisesti yhdessä ADT:n kanssa. Uimaliiton antidopingohjelma sekä toiminta on ollut esillä lukuisissa tilaisuuksissa. Erityisesti on panostettu koulutukseen ja tiedotukseen. Uintiurheilussa tehtiin vuoden 2005 aikana Suomessa useita dopingtestejä. Kaikki testitulokset olivat negatiivisia. ADT:n kanssa jatkui antidopingtyön toimintamuotojen kehittäminen. Uimaliitto oli toinen esimerkkilajiliitoista, kun ADT esitteli toimintaansa EU:n arviointikomitealle. 2.8 TASA-ARVO Uimaliiton toiminta tasa-arvon edistämiseksi on saanut huomiota SLU:n pisteytyksessä. Saimme kuuden muun järjestön kanssa täydet pisteet tasa-arvotyöstä ja -toiminnasta. 2.9 REILU PELI, SLU:n eettinen ohjelma Uimaliiton liittohallitus hyväksyi Reilu peli -painotukset järjestön eettiseksi linjaksi. Toisen ihmisen ja elämän kunnioitus Ihmislähtöisyys on keskeinen arvo liiton toiminnassa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Uintiliikunta on yksi terveysliikunnan perusmuodoista (hydrobic jne.) Valmennusjärjestelmässä on paljon terveydenhuollon, ravitsemuksen jne. asiantuntijoita Ui kesäksi kuntoon kampanja vuosittain (n kuntouimaria) Vastuu kasvatuksesta Liiton toiminnan lähtökohtana on harrastajien hyvä olo Kasvatukselliset arvot keskeisenä osana ohjaaja- ja valmentajakoulutusta Unelma Hyvästä Uintiurheiluseurasta -ohjelma Lasten ja nuorten kilpailujärjestelmän uudistaminen: Rollo-uinnit ja ikäkausimestaruusuinnit Sinettiseuratoiminta Valmennusjärjestelmä tukee huippu-urheilijoiden koulunkäynnin ja opiskelun yhdistämistä Edustusryhmien käyttäytymisperiaatteet (esim. paikallisen tapakulttuurin kunnioittaminen) Uimakoulutoiminnassa kuluttajan turvallisuusnäkökulmasta korostuu ohjaajan osaaminen, sillä osallistujamäärät ovat suuria. 6

7 Avoimuus, demokraattisuus, rehellisyys ja oikeudenmukaisuus Liiton säännöt ja määräykset Läheinen lajiyhteisö, koko kentän toimintatapa (liitolla suora kontakti seuran toimijoihin) Laaja luottamushenkilöorganisaatio, joka linjaa toimintaa Aluekierrokset vuosittain: seurojen kohtaaminen Liitto dokumentoi avoimesti myös tavoitteista, joita ei saavutettu. Kaikkien tasavertainen oikeus liikuntaan ja urheiluun Lähtökohtaisesti tasa-arvoinen laji: uinti ja muut vesiliikuntalajit, kuten vesijuoksu tai kävely sopivat kaiken ikäisille ja ovat edullisia Toimintaa lapsille ja nuorille (painotus), aikuisille sekä huipulle pyrkiville Masters-toimintaa aikuisille kilpauimareille Sukupuolten välinen tasa-arvo Harrastajien sukupuolijakauma on tasainen Uinnissa on kaikissa lajeissa samat ehdot ja palkinnot molemmille sukupuolille Liiton hallitus: 33 % naisia 67 % miehiä (2005 n=9) Naispuolisia päättäjiä ja toimijoita on rekrytoitu ja koulutettu kahden erillisprojektin kautta (esimerkiksi Euroswim 2000). Uusi projekti käynnistetään Uimaliiton juhlavuonna Viime vuosina on saavutettu 20 prosentin kasvu naisten osallistumisessa liiton valiokunta-, johtoryhmä- ja hallitustyöskentelyyn Erityisryhmät Parauinnin integraatio liittoon toteutettiin 2005 (10 uimaria ja 2 valmentajaa liiton piirissä) Integraatio laajennetaan koskemaan koko erityisryhmäkenttää (2006) Erityisuintia toteutetaan aktiivisesti uimaseuroissa Liitto mukana erityisliikuntajärjestöjen Liikuntaa kaikille lapsille -kehittämishankkeessa Koulutusjärjestelmässä erillisiä osia erityisryhmiä koskien Taloudellinen kynnys Uinti on edullinen laji välineineen Kestävä kehitys ja luonnon kunnioittaminen Liitto on siirtynyt lähes yksinomaan sähköiseen viestintään Liitto on osallistunut energiansäästötutkimuksiin (esim. liikuntapaikkarakentamisessa uima- ja jäähallien synergia) sekä uimaveden puhdistusjärjestelmien kehittämiseen 2.10 HUOMIONOSOITUKSET Suomen Uimaliitto on vuonna 2005 jakanut seuraavat huomionosoitukset: Ansiomerkki Unto Sinivalo 217 KoUS Jukka Sinivalo 218 KoUS Juha Vulkko 219 KoUS Aila Järvinen 220 KoUS Kultainen plaketti Jouni Paukkonen VarU Pekka Sortila HäUS Risto Lehtonen KoUS

8 Hopeinen plaketti Jyrki Teräväinen VarU Matti Vilhunen VarU Timo Eriksson KoUS Tuija Sandström KoUS Juha Korhonen KoUS Jukka Lyytinen KoUS Sami Wahlman Poseidon Matti Nieminen PoPy Pronssinen plaketti Sari Elo PoPy Jaana Kuusela PoPy Maarit Velling PoPy Jari Velling PoPy Kristiina Siitari PoPy Kai Rairama KoUS Viiri Elli Malmström Tiirat kevät 2005 Tapio Malmström Tiirat kevät 2005 Vuoden 2005 uintiurheilijat Vuoden uintiurheilija Hanna-Maria Seppälä Vuoden valmentaja Mirjami Seppälä Vuoden naisuimari Hanna-Maria Seppälä Vuoden miesuimari Jani Sievinen Vuoden miesuimahyppääjä Joona Puhakka Vuoden naisuimahypääjä Lena Putygina Vuoden taitouimari Iris Lucenius Vuoden naisvesipalloilija Saara Kanerva Vuoden miesvesipalloilija Teppo Lehtinen Vuoden mastersuimari Torsten Laakso 2.11 TIEDOTUS- JA JULKAISUTOIMINTA Julkaisutoiminta Uinti-lehti Uimaliitto julkaisi vuonna 2005 Uinti-lehteä. Se ilmestyi viisi kertaa. Lehden päätoimittaja oli Pirkko Kleemola. Toimitusneuvoston puheenjohtajana toimi Pertti Mustonen ja jäseninä Tiina Kivisaari, Juha Maaperä, Sulevi Pellinen, Paula Ritanen-Närhi ja Ville Riekkinen. Lisäksi liiton toimihenkilöt olivat tiiviisti mukana lehden toimittamisessa. Vuosikerran yhteissivumäärä oli 424, josta liitteen osuus oli 104 sivua. Lehden levikki oli keskimäärin 6200 kpl/numero. Se painettiin Savonlinnan kirjapainossa. Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto julkaisi lehdessä omat sivunsa ja SUH-sivujen yhteismäärä oli toimintavuonna 36. Uinti 2004 vuosikirja nro 50 Vuoden 2004 vuosikirja julkaistiin maaliskuussa Päätoimittaja oli Rolf Mikkola, toimitussihteeri Pirkko Kleemola ja uintitulosten tilastoista sekä kilpailutuloksista vastasivat Vidar Tallqvist ja Johanna Kara. Kirjan taittoi Kimmo Nyman ja kustansi Dataprint Oy. 8

9 Uinti Ekstra Vuonna 2005 tuotettiin median sekä sisäisen tiedotuksen käyttöön 2 sähköistä Uinti Ekstraa. Uinti Ekstrat toimitti Sulevi Pellinen ja taittoi Mika Ruusunen. Ekstrojen teemoina 2005 olivat Montrealin MM-kisat ja Triesten LREM-uinnit. Julkaisut olivat myös liiton kotisivuilla. Tiedotustoiminta Sisäinen tiedotus Liiton sisäistä tiedotusta hoidetaan pääosin kotisivun kautta. Kotisivua koordinoi Vidar Tallqvist. Seuroille tehtiin 3 kirjepostitusta, tammikuussa seurakysely ja kalenterikokouksen aineistot, maaliskuussa kevätkokouksen tiedote ja marraskuussa syyskokouksen tiedote. Uimahyppyjen, taitouinnin ja vesipallon johtoryhmät hoitivat oman lajinsa tiedotteet pääosin sähköpostijakeluna ja kotisivun kautta. Ulkoinen tiedotus Julkiselle sanalle ja suurelle yleisölle kohdistettu tiedotus hoidettiin suoraan ykkösmedioille; sähköisille viestimille, STT:lle ja valtakunnallisille sanomalehdille erillistiedotteina tai Uinti Ekstrana. Tiedotteet laadittiin liiton arvokilpailuista ja kansainvälisistä arvokilpailuista. Yleisradio televisioi loppukilpailut Montrealin EM-kisoista sekä Triesten lyhyen radan EMkilpailuista. Lisäksi YLE televisioi Jyväskylän Suomen mestaruusuinnit heinäkuussa. Urheiluruudussa sekä Sportmagasinet-ohjelmassa uintiurheilu on ollut esillä kansallisten arvokilpailujen aikana TIETOTEKNINEN TOIMINTA IT-ryhmä IT-ryhmän jäseniä olivat Veli-Matti Laurikka (puh.joht.), Matti Räty, Peter Helenius ja Ville Riekkinen. Sihteerinä toimi Vidar Tallqvist. Yleistilanne Uusien työkalujen kehittäminen seurojen käyttöön kuului ryhmän tärkeimpiin tehtäviin. Laitteistojen uusiminen ja ylläpito oli myös merkittävä osa ryhmän työskentelyä. Peter Helenius toimi IT-projektien teknisenä kehittäjänä ja asiantuntijana, operatiivisesta toiminnasta vastasi Vidar Tallqvist. Rausku Yhteistyöprojekti Satakunnan Ammattikorkeakoulun ja Uimaliiton välillä jatkui ja opiskelijat Sami Vento ja Mikko Kyllästinen saivat opettaja Mikko Javanaisen johdolla lopputyönsä päätökseen. Kehitysprojekti jatkuu edelleen ja opiskelijat ovat edelleen mukana siinä. Syksyn aikana vanhaa tietokantaa on eheytetty ja korjattu. Vanhan tietokannan kunnosta johtuen korjaustyö oli odotettua työläämpi ja lisäresursseja saatiin Tampereelta seura-aktiiveista. Syksyn aikana tietokannan parissa työskenteli 8 henkilöä. Kilpailusihteereille järjestettiin koulutustilaisuus kevät- ja syyskokouksen yhteydessä. Uimaliiton asiantuntijana projektissa toimii Peter Helenius. Blue Card Blue Card tuoteperheeseen kuuluu tällä hetkellä kilpailija, vesipeto, toimitsija ja valmentaja. Blue Card korttien toimittaja on XPonCard. Määrät olivat: Blue Card kilpailija (kausi 09/ /2005) 5057 Blue Card vesipeto (kausi 09/ /2005) 4064 Blue Card toimitsija 510 Blue Card valmentaja 216 9

10 Kilpailijakorttien lunastaneiden määrä ylitti ensimmäistä kertaa rajan. Voimassaolevia toimitsijakortteja oli vuoden lopussa Vesipetorekisteri toimi toista kautta, Blue Card valmentajajärjestelmän kehitysprojekti on vielä kesken. Operaattori Toimiston verkon operaattorina toimi Finnet. Kotisivut Kotisivujen ja Rausku-järjestelmän palveluntarjoaja on MMD.net, joka on vuonna 2001 perustettu suomalainen internet-palveluoperaattori. Kotisivujen vierailut olivat päivittäin yli 2.000, kun vuonna 2004 vastaava luku oli n Web päivittäjät 2005: Vidar Tallqvist, webmaster, Johanna Kara, uinnin tilastot, kilpailut, valokuvat, Ville Riekkinen, bluecard, palautteet, Jari Komulainen, uimahypyt, Antti Alanko, vesipallo. Web-palvelut Bluecard Bluecard rekisteröinti tapahtui ensisijaisesti web-sivujen kautta ja kortit toimitettiin kohteesta riippuen joko korttivalmistajalta suoraan tai Uimaliitosta. Ikäkausimestaruuskilpailut Kilpailun aikana 10 aluetta toimitti tuloksia lajeittain web-sivujen kautta. Valtakunnalliset tulokset koottiin Espoossa. Peter Helenius vastasi järjestelmän kehitystyöstä ja operatiivisen työn tekivät Johanna Kara ja Vidar Tallqvist. Mediatulospalvelu Uinnin arvokilpailujen tulokset tulivat mahdollisimman pian jakson päätyttyä web-sivuille ja ne toimitettiin myös medialle sähköpostilla. Kuvat Kuvasivut olivat katsotuimpia web-sivuja. Johanna Kara vastasi käytännön toteutuksesta ja ylläpitää kuva-arkistoa. Tilastointi Tilastointitietokannan ja ennätysluettelot ylläpitää Johanna Kara. Toimisto Toimiston tietoverkkoon kuuluu seitsemän työasemaa jotka on kytketty kiinteistön yhteisissä ristikytkentätiloissa Uimaliiton kytkimen ja palomuurin kautta Finnet'in verkkoon. Lisäksi yksi työasema on SLUnet verkossa taloushallinnon käyttöä varten. Työasemat ovat intranetin kautta yhteydessä Rontti-palvelimeen, jossa sijaitsee mm. jaetut tiedostot ja Rontti-tietokanta. Operaattorin dynaamiset IP-osoitteet ovat vierailijoiden käytössä ja niitä hyödynnetään myös kokoustilanteissa. Rontin konfiguroinnissa on käytetty seuraavia palveluja: MySQL tietokanta, Apache web-palvelin, PHP scriptikieli ja PhpMyAdmin kannan hallintajärjestelmä. Vuoden aikana uusittiin viisi työasemaa, jotka ovat kaikki kannettavia. Tietokannat Rontti-tietokannassa ovat toimitsijat, lehtitilaajat, seurat ja seurojen toimihenkilöt. Kilpailijat ovat SLU:n sporttirekisterissä, vesipedot ovat liiton web-sivujen tietokannassa. Seuratietojen osalta web-sivut päivitetään suoraan rontista. Rausku-tietokannassa on tällä hetkellä tilastot ja niihin liittyvät muut taulut. Fyysisesti Rausku sijaitsee MMD:n virtuaalipalvelimella. 10

11 Startit ERILLISPROJEKTIT Operaatio Uimahalli Operaatio Uimahalli on kolmen järjestön yhteistyöhanke (Suomen Uimaliitto, Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto, Suomen Kuntoliikuntaliitto). Johtoryhmän ovat muodostaneet Reijo Vartia (pj), Rolf Mikkola, Jorma Savola, Outi Kokko-Ropponen, Matti Sorsa, Jukka Läärä, Pentti Naumanen, Petteri Huurre, Antti Salaterä ja Ilpo Johansson joka on toiminut ryhmän sihteerinä. Operaation tehtävä on kehittää uimahallitoimintaa ottaen huomioon eri käyttäjäryhmät. Ryhmä kokoontui vuoden 2005 aikana kaksi kertaa. Lisäksi ryhmä teki seminaarimatkan Kölnin Interbad 2005 uimahallimessuille. Uimaliitto 100 vuotta Juhlavuoden johtoryhmään kuuluivat Ilkka Lantto puheenjohtajana ja jäseninä Jari Räikkönen, Suvi Lindén, Jukka Vilske, Pirkko Kinnunen, Tuija Pajuoja, Tiina Kivisaari, Pertti Mustonen, Kurt Mikkola, Pirkko Kleemola ja Rolf Mikkola. Toimikunta kokoontui neljä kertaa. Kunniatoimikunta, jota johtaa eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, kokoontui kaksi kertaa. Toimintavuoden aikana jatkoivat työtänsä seuraavat juhlavuoden ryhmät: juhlatoimikunta, ansiomerkkitoimikunta, viestintätoimikunta, juhlakilpailutoimikunta sekä EM2006 johtoryhmä. Juhlavuoden pääsihteerinä on toiminut oman toimensa ohella toimitusjohtaja Rolf Mikkola. Helsinki 2006 lyhyen radan EM-uinnit Liittohallitus nimesi joulukuussa 2006 järjestettävien lyhyen radan EM-uintien johtoryhmän: Jukka Vilske, puheenjohtaja, Rolf Mikkola, pääsihteeri, Tiina Kivisaari, viestintä, Sami Wahlman, kilpailujen johtaja, Jaana Sinervuo-Tarula, logistiikka, Nipa Avén, hallipäällikkö. Ryhmän pysyviksi asiantuntijoiksi kutsuttiin Jukka Repo, turvallisuus, Veikko Kuurne, uh kiinteistö, Tarja Loikkanen, uh markkinointi, viestintä, Matti Räty, markkinointi, Tapani Parm, YLE tuottaja ja Hannu Tolonen, OPM. Ryhmän sihteerinä on alkaen toiminut Krista Tenhunen. Kisojen päätavoitteiksi on asetettu: Parantaa kilpauinnin lajituntemusta maassamme. Saavuttaa tapahtuman kautta uintiurheilussa myönteinen noste. Toteuttaa urheilullisesti korkean tason kilpailu. Luoda mahdollisimman monelle kilpauimarille tilaisuus osallistua kotikatsomon edessä korkean tason tapahtumaan. 11

12 Juhlavuoden päätapahtumana kilpailut korostavat Uimaliiton 100-vuotisen työn merkitystä uintiurheilun hyväksi. Tavoitteina on lisäksi kiinteyttää yhteistyötä eri tahojen kanssa, saavuttaa taloudellisesti positiivinen tulos, toteuttaa mielenkiintoisia oheistapahtumia ja löytää laaja, osaava ja aidosti talkoohengessä työskentelevä tekijäkaarti. Kisojen talousarvio on runsas miljoonaa euroa. 3 SEKTORIPALVELUT Vuoden 2003 alusta Uimaliitto siirtyi sektorijakoiseen palvelutoimintaan. Sektorit ovat Hallinto (josta toimintakertomus kohdassa A), Seurapalvelut, Koulutuspalvelut ja Lajipalvelut. Sektoripalvelujen alla on lisäksi toimialakohtaiset toimintakertomukset, jotka käsittelevät nuorisotoiminnan, huippu-uintiurheilun sekä kunto- ja terveysliikunnan palvelutoimintoja. Sektorijaon tavoitteena on uimaseurojen tehokkaampi palvelutoiminta, laadukkaiden palveluiden tuottaminen ja sisäisen yhteistyön tehostaminen. Sektoripalvelut pysyivät hyvin budjetoiduissa raameissa. 3.1 SEURAPALVELUT Yleistä Seurapalvelujen perustana on visio osaavasta uimaseurasta. Sen mukaan uimaseurat tarjoavat laadukkaita palveluja nuorisotoiminnan, huippu-uintiurheilun ja aikuisten kunto- ja terveysliikunnan alueilla. Uimaseura on ohittamaton resurssi kunnan liikuntatoimelle. Ydintavoitteena ovat elinvoimaiset uimaseurat, jotka omiin valintoihinsa perustuen tarjoavat laadukasta, mielenkiintoista ja haluttua toimintaa. Toimintavuonna keskityttiin uimaseurojen kohtaamisiin, jolloin tavattiin uinti-ihmisiä kilpailutapahtumissa, seminaareissa sekä seuratapaamisissa. Hallinto Seurapalvelusektoriin liittyviä asioita on käsitelty nuoriso- ja kunto- ja terveysliikunnan johtoryhmien kokouksissa sekä toimistopalavereissa. Sektorivastaavana on toiminut Marja Räikkälä. Toiminta Toimintavuoden aikana tehtiin kaksi aluekierrosta, kohteina Itä-Suomen ja Keski-Suomen alueet. Aluetilaisuuksia järjestettiin Varkaudessa (6 uimaseuraa ja 12 osallistujaa), Kouvolassa (4 uimaseuraa ja 9 henkilöä), Tampereella, (5 uimaseuraa ja 12 henkilöä) ja Jyväskylässä (5 uimaseuraa ja 12 henkilöä). Lisäksi suoritettiin runsaasti seuravierailuja eri teemoilla. Tavoitteena oli 20 seurakäyntiä. Toimintavuonna tehtiin niitä 34. (Cetus, HTU Stadi, HäUS, JIlves/JäJy, JoUS, JUK, Kemj.K., KemUS, KEV, KOOVEE, KoUS, KuUS, LaUS, OuLo, OUS, OU-73, Poseidon, RaisU, RaUS, SGR, SomEsa, Swim Jkl, TaNMKY, TaTU, TaUS, TuNMKY, TurUS, TTU, UiVa, VarU, VaU, VUS-VSS, ÅSK). Seuravierailuja ovat tehneet Petteri Laine, Tommi Pulkkinen, Marko Malvela, Rolf Mikkola, Outi Kokko-Ropponen, Jari Räikkönen ja Marja Räikkälä. Seuratoiminnan edistämistä käsittelevää tiedotusmateriaalia on ollut jaossa valtakunnallisissa kilpailutapahtumissa, joista kolmessa liitolla oli oma infopiste. Ikäkausimestaruusuintien aluekilpailuissa liitolla oli edustaja läsnä yhdeksällä paikkakunnalla keräämässä tietoa ja kokemuksia uuden tyyppisestä kisasta. Uimaseurojen jäsenmaksuun kuuluu Avainseurapalvelut SLU:lta. SLU on toimittanut aineistoa sähköpostilla suoraan seurojen puheenjohtajille. 12

13 Seuratoiminnan kartoitus suoritettiin kyselylomakkeiden avulla alkuvuodesta. Kyselyllä selvitettiin seurojen toiminnalliset ja taloudelliset tunnusluvut vuodelta Kyselyn tulosten perusteella voidaan todeta, että toiminnan määrät ovat lisääntyneet merkittävästi. mm Vesipelastus 127%, Vesijumppa ja Hydrobic 125%, Vesipallo 54%, Masters 33%, Uimakoulut 14%. Kartoituksessa selvitettiin myös uimaseuroissa toimivien määriä. Saatujen ilmoitusten mukaan seurojen organisaatioissa oli mukana 1119 henkeä ja vapaaehtoisia seuratoimijoita oli Ohjaajia ja valmentajia oli yli 1600, heistä 65% saa korvauksia seuralta. Ohjaajista ja valmentajista enemmistö on naisia Kokpäiväpalkkaiset Valmentajat Kokopäivätoimisten määrä uimaseuroissa Toimintavuoden aikana järjestettiin liittokokousten yhteydessä kaksi Uidaan yhdessä -seminaaria. Teemoina olivat Kilpailut ja tapahtumat sekä niiden järjestäminen (45 uimaseuraa ja 75 henkilöä) ja Uimaseuran tulevaisuuden haasteet; osaaminen ja ammattimaisuus sekä ammattilaisuus (52 uimaseuraa ja 78 henkilöä). Kilpailusihteereille on järjestetty tilaisuuksissa omat Rausku-koulutusosiot. Kehittämishankkeet Unelma Hyvästä Uintiurheilusta -hanke päättyi vuonna Hankkeesta kertynyt aineisto oli käytettävissä Uintiurheilu ja -liikunta ohjelman työstöön sekä kilpailujärjestelmän kehittämiseen. Lähtökohtana on ollut monipuolinen ja moniarvoinen uintitoiminta. Erityisryhmien uinnin harrastetoiminnan toisena hankevuonna toteutui kartoitus uimaseuroista ja niissä toimivasta erityisuinnista. Erityisuinnissa oleville toimijoille on ollut koulutuksia ja tiedotustilaisuuksia. Yhteistyössä SUH:n kanssa erityisuinnin hanketta on koordinoinut Maarit Nevalainen. OPS -hanke on kiinteä osa seurapalvelusektorin palveluja. Seura Opetussuunnitelma (OPS) - hankkeessa mukana olevat seurat luovat oman uintitoiminnan opetussuunnitelman, jossa määritellään toiminnan arvot, keskeiset tavoitteet ja opetuksen sisällöt. Liiton tehtävä on tukea seuroja tässä työssä. Yhteisenä haasteena on uintitoiminnan punaisen langan uimarin uran hahmottaminen. Siinä uintitaitavuusharjoittelu etenee johdonmukaisesti uinnin opettamisesta huippu-uintiin. Mukana olevat uimaseurat Cetus, Järvenpään Uintiklubi, Poseidon ja Simmis Grani arvioivat ja dokumentoivat seuransa nykyisen uinnin ohjaus- ja valmennustoiminnan. Seurojen tavoitteena on kehittää, muokata ja päivittää olemassa oleva toiminta johdonmukaiseksi uintitaitoisuus harjoitteluksi. Pilottityöskentelyyn on varattu aikaa syksyn 2007 alkuun asti. Prosessin aikana on tähän mennessä järjestetty 10 seuratilaisuutta, joissa kussakin on ollut 4-25 osallistujaa. Uimaliitto on ollut mukana SLU-yhteisön Hyvä Seura -hankkeessa kolmatta vuotta. Hankkeessa tavoitteena on seuroissa toimivien osaamisen ja innostuksen lisääminen yksilöiden tarpeita ja valintoja kunnioittaen. Lisäksi tavoitteena on varmistaa liikunta- ja urheiluseurojen toimintaedellytykset sekä paikallisilla että valtakunnallisilla tukitoimilla. 13

14 Hyvä Seuran piirteitä; arvopohja on Reilu Peli, seuralla on innostava ja yhteisöllisyyttä rakentava johtamis- ja toimintakulttuuri, seura tunnistaa toimintaympäristön tarpeet ja noudattaa yhdistystoiminnan pelisääntöjä, seura voi painottaa kilpa- ja huippu-urheilua, lasten ja nuorten toimintaa, aikuisten kunto- ja terveysliikuntaa tai erityisliikuntaa. Palveluvalikkoon on myös kuulunut avainseurapalvelut ja sinettiseuratoiminta. 3.2 TOIMIALAPALVELUT Nuorisotoiminta Yleistä Tavoitteena on, että uimaseuroissa toteutetaan monipuolista ja moniarvoista toimintaa uimataidon kehittämiseksi. Kuluneena vuonna painopisteet olivat oli Uintiurheilu ja -liikunta ohjelman työstössä, kilpailujärjestelmän kehitystyön seurannassa sekä sinettiseurojen tarkistuksissa. Rollot Jyväskylässä, Uidaan Yhdessä -seminaarit, Sinettiseuratoiminta ja paikallistukihakemukset Uimakoulut Vesiralli Nuoret yhteensä Hallinto Johtoryhmän muodostivat puheenjohtaja Kirsti Mustakallio ja jäsenet Tomi Elo, ja Pirita Miettinen os. Partinen. Liittohallituksen edustaja oli Päivikki Lumme ja sihteerinä toimi Marja Räikkälä. Johtoryhmällä oli kuluneena vuonna yhteiskokoukset Kunto- ja terveysliikunnan johtoryhmän kanssa kuusi (6) kertaa. Johtoryhmästä on ollut edustajat mukana Uimaliitto Open tilaisuuksissa kaksi (2) kertaa. Tapahtumat ja toiminnot Rollot järjestettiin Jyväskylässä Tapahtumaan osallistui 79 seuraa ja 771 uimaria. Rollojen ohjelmassa oli mm vesipelastus, vesipallo, taitouinti, city-suunnistus, ryhtijooga, street dance ja disco. Sinettiseuratoimintaan sisältyi kolmen uinnin Sinettiseuran toiminnan sertifiointi/auktorisointi (hakemukset, haastattelut, seurakäynnit). Sinettitunnuksen käyttö vuosille myönnettiin Lahden Uimaseuralla, Poseidonille ja Someron Esan uintijaokselle. Uimaseurojen paikallistukihakemuksia oli yhteensä kaksikymmentä (20), tukea myönnettiin kymmenelle hankkeelle (10). Uimaseurat saivat Nuori Suomi ry:n tukea yhteensä Yhteenveto Unelma hyvästä uintiurheilusta -eettisen ohjelman ydin - Monipuolinen ja moniarvoinen toiminta uimataidon kehittämiseksi uimaseuroissa - kirjattiin Uintiurheilu ja -liikunta ohjelman sisältöön. 14

15 3.2.2 Kunto- ja terveysliikunta Yleistä Uimaliiton kunto- ja terveysliikunnan perustan muodostavat HydroBic, aikuisten kuntoliikunta sekä Ui Kesäksi Kuntoon -kampanja. Tavoitteeksi on asetettu, että yhä useampi seura ottaa kunto- ja terveysliikunnan haasteen vastaan. Hallinto Kunto- ja terveysliikunnan johtoryhmän muodostivat puheenjohtaja Pertti Tamminen, Johanna Kara ja Teija Vihervaara. Liittohallituksen edustaja oli Päivikki Lumme. Johtoryhmällä oli kuluneena vuonna kuusi kokousta, jotka kaikki pidettiin yhteiskokouksina nuorisotoiminnan johtoryhmän kanssa. Toiminta Käynnistettiin vesiliikunnanohjaukseen suunnatun cd:n tekeminen yhteistyössä Kunnossa Kaiken Ikää -projektin ja SUH:n kanssa. Vertaisohjaajille suunnattu cd julkaistaan syksyllä Vesijumppa- HydroBic- ohjaajakoulutus on osa Pro Fitness -koulutusjärjestelmää, jota toteutetaan yhteistyössä Svolin kanssa. Ui kesäksi kuntoon -kampanja Kampanjassa oli mukana 97 uimahallia sekä 86 koulua. Kampanjan aikana uitiin, vesijumpattiin tai juostiin 174 miljoonaa metriä e Hydrobic Vesivoimistel u Yhteensä Yhteenveto Uintiliikunnan kunto- ja terveystoimintaa kohtaan on kasvava kysyntä. Uimaseurat ovat vastanneet haasteeseen lisäämällä toiminnan tarjontaa Huippu-uinti Yleistä Vuosi 2005 oli huippu-uinnin organisaation kannalta tärkeä vuosi. Huippu-uinnin uusi strategia työstettiin osaksi Uimaliiton Uintiurheilu ja -liikunta strategiaa. Strategiassa operatiivisen johdon toimintaa muokattiin. Toimintaa arvioitiin kriittisesti Olympiakomitean uutta järjestelmätukitoimintaa varten. Yhteistyössä Olympiakomitean kanssa muokattiin johtojärjestelmää, joka vuoden loppua kohti löysi muotonsa. Vuosi päättyi iloisissa merkeissä lyhyen radan EM-kisojen mentyä erinomaisesti. 15

16 Kansallinen toiminta Huippu-uinnin vastuullinen vetäjä on valmennuspäällikkö. Vuoden alussa perustettiin valmennuksen asiantuntijaryhmä VAR. Siihen kuului vuoden lopussa Petteri Laine, Samuli Liinpää, Mika Kekäläinen ja Tommi Pulkkinen. VAR piti neljä kokousta ja yhteydenpito oli jatkuvaa. Työtapa osoittautui hyväksi ja käytännön asioita saatiin aiempaa paremmin eteenpäin. Esimerkkinä voidaan mainita ryhmien toimintasuunnitelmat ja tiedotus. Valmennuspäällikkö osallistui niin nuorten kuin aikuisten pitkän ja lyhyen radan mestaruuskilpailuihin sekä kansallisiin kilpailuihin. Hänen tehtäviinsä kuului myös Mäkelänrinteen Urheilulukion aamuharjoitusten vetäminen syyskuuhun 2005 asti, jonka jälkeen valmentajaksi tuli Jani Puhakka. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian (URHEA) johtoryhmä sekä Olympiakomitean Urheilijan elämänura asiantuntijaryhmä (ELÄ) kuuluivat valmennuspäällikön toiminnan piiriin. Urheilijan elämänura asiantuntijaryhmä (ELÄ) toimii urheilijan elämänhallinnan asiantuntijaelimenä. Sen tehtävänä on linjata ja kehittää: toimintastrategioita ja -malleja koskien huippu-urheilijoiden, opiskelun ja valmentautumisen yhdistämistä, urheilijoiden elämänhallintaa, urheilijoiden työelämään siirtymistä ja urheilu-uran päättymistä. Valmennuspäällikkö jatkoi Suomen Valmentajat ry:n hallituksen jäsenenä. Valmentajakoulutuksen osalta tason kaksi ohjelmointimoduulin veti valmennuspäällikkö. Seurakäyntejä kertyi edellisvuotta enemmän. Erityisesti kierros Kajaani-Kemijärvi toi paljon informaatiota paikallisten seurojen toiminnasta ja toimintaedellytyksistä. Oulussa aloitettiin keskustelut kaupungin liikuntatoimenjohtajan kanssa Uimaliiton valmennuskeskuksen perustamisesta Ouluun. Jyväskylän ja Helsingin valmennuskeskusten kehittämistyö jatkui Mitalit Suomen Uimaliiton kansainväliset arvokilpailumitalit Uimaliitto valittiin yhdeksi esimerkkiliitoksi, kun ADT esitteli toimintaansa Euroopan unionin arviointiryhmälle. Maajoukkueissa käsiteltiin ADT-asiaa jokaisella tasolla sekä SLU:n Reilun Pelin eettisiä ohjeita ja sitouduttiin noudattamaan niitä. Kansallista kilpailujärjestelmää uudistettiin ja nuorimmille ikäryhmille luotiin aluekilpailujärjestelmä. Tällä tavalla on tarkoitus tarjota arvokilpailumahdollisuus nuorille lähellä kotipaikkakuntaa. Uudistus onnistui hyvin. Kansallinen kilpailujärjestelmä on muokattu noudattamaan kansainvälistä arvokilpailukalenteria ja sitä kautta se tukee parhaiten huippu-uintia ja -uimareita. Kansainvälinen toiminta Vuonna 2005 pidettiin MM-kilpailut Montrealissa, Kanadassa ja lyhyen radan EM-kilpailut Triestessä, Italiassa. Valmennuspäällikkö osallistui molempiin kilpailuihin. 16

17 Suomalaisia uimareita otti osaa kansainvälisiin kilpailuihin ulkomailla Ruotsissa, Tanskassa, USA:ssa, Japanissa, Saksassa, Luxemburgissa, Italiassa, Ranskassa, Kreikassa ja Venäjällä. Maajoukkueurheilijat harjoittelevat tällä hetkellä kaikki Suomessa leireillen ulkomailla. Valmennusyhteistyön kautta eri valmennuskeskuksissa on valmentautunut yli 20 uimaria. Vuonna 2005 uimareita kävi harjoittelemassa ja valmennusyhteistyötä tehtiin seuraavien maiden kanssa: Kanada, Ruotsi, Tanska, Norja, Islanti, USA, Australia, Luxemburg, Eesti, Ranska ja Venäjä. Yhteistyö muiden Pohjoismaiden kanssa tiivistyi. Päävalmentajat sekä valmennuspäälliköt kokoontuivat keväällä Tanskassa ja syksyllä Suomessa. Keskusteltiin valmennusyhteistyöstä, tiedon vaihdosta sekä Pohjoismaisesta kilpailutoiminnan kasvattamisesta. Sovittiin, että EYOFikäisille perustetaan uusi kilpailu vuorovuosina EYOF-kilpailun kanssa. Näin saadaan tällä ikäluokalle toimintasuunnitelmaan jokavuotinen tapahtuma. Arvokilpailuihin valmistautumisessa päätettiin tehdä yhteistyötä. Valmennuspäällikkö osallistui Olympiaryhmän ja maajoukkueen leirille Floridassa tammikuussa. Triestessä valmennusjohto tutustui Englannin valmennusjärjestelmään LEN:n järjestämässä koulutustilaisuudessa. Myös Unkarin valmennusjärjestelmään perehdyttiin vuoden aikana ensin Montrealissa ja sitten Triestessä. Koulutus II-taso päättyi keväällä ja toinen alkoi syksyllä. Kouluttajina toimivat Ilkka Keskinen, Petteri Laine, Samuli Liinpää, Pekka Rindell, Jaakko Kailajärvi sekä Matti Jääskeläinen. Varalan urheiluopistolla sai VEAT:n päätökseen neljä valmentajaa. Uudella VEAT-kurssilla aloitti neljä uutta valmentajaa. Liitto järjestää kaksi lähijaksoa. Syksyn seminaarin aiheena oli valmentajan monipuoliset taidot. Luennoitsijoina toimivat Harri Hakkarainen, Peter Halén, Mika Kekäläinen, Harri Antikainen (tanssiurheiluvalmentaja), Jani Puhakka, Sami Sorri, Marko Malvela, Susanna Sokka (ADT) sekä Pertti Kemppainen (TANOKE). Muuta Vuonna 2005 FINA teki päätöksen aloittaa nuorten MM-uinnit vuonna Pysyminen mukana kilpailussa arvokisamitaleista vaatii meiltä Suomessa voimavarojen yhdistämistä, toimivaa Urheiluakatemiaverkostoa sekä panostusta valmentajakoulutukseen ja taloudellisia satsauksia maajoukkuetoimintaan Mäkelänrinteen valmennuskeskus Yleistä Vuosi 2005 oli valmennuskeskukselle toiminnallisesti ja tuloksellisesti erinomainen. Se on vakiinnuttanut asemansa valtakunnallisena keskuksena, jossa harjoittelee tällä hetkellä uimareita kahdeksasta eri seurasta. Alueellisesti keskus palvelee koko pääkaupunkiseutua tarjoamalla aamuvalmennusta osana Pääkaupunkiseudun Urheiluakatemiaa. Paikallisesti valmennuskeskus on järjestänyt valmentajakoulutusta helsinkiläisille uimaseuroille, sekä konsultoinut seuroissa tapahtuvaa valmennusta. Tuloksellisesti vuosi 2005 oli tähän mennessä paras, mistä osoituksena on Matti Rajakylän pronssimitali LREM-uinneissa. Hallinto Johtoryhmä: Rolf Mikkola (pj), Petteri Laine, Simo Tarvonen, Mika Kekäläinen (päävalmentaja, esittelijä). Valmennuskeskuksen neuvottelukunta; Yrjö M. Lehtonen (pj), Veikko Vermilä, Jaakko Salonen, Kari Niemi-Nikkola, Seppo Pitkänen, Rolf Mikkola sihteeri. 17

18 Kilpailutoiminta Uimarit menestyivät hyvin kansallisissa arvokilpailuissa saavuttaen yhteensä 63 mitalia (SM ja NSM). Lisäksi kauden aikana syntyi 9 SE-tulosta. Valmennustoiminta Keskus harjoitteli Mäkelänrinteen uintikeskuksessa, joka tarjosi hyvät puitteet sekä uinti- että oheisharjoittelulle. Ohjelmaan kuului myös leiri Kuortaneen urheiluopistolla yhteistyössä SFI:n kanssa. Valmennuksesta vastasi päävalmentaja Mika Kekäläinen apunaan Jani Puhakka ja Sami Jauhiainen (voimaharjoittelu). Seitsemän valmennuskeskusuimaria osallistui aikuisten ja nuorten maajoukkueiden valmennustapahtumiin. Koulutus- ja kehittämistoiminta Osana Helsingin seurojen valmennuksen kehittämishanketta järjestettiin 3x3 tuntia käsittänyt koulutustapahtuma (25 osallistujaa). Lisäksi keskus järjesti konsultointia helsinkiläisseuroille. Kansainvälinen toiminta Kilpailutoiminta: valmennuskeskuksen osallistujat, MM Montreal (2 uimaria ja valmentaja), NEM Budapest (2 uimaria ja valmentaja), NPM Reykjavik (1 uimari, 3 mitalia), LREM Trieste (3 uimaria ja valmentaja, 1 mitali). Leirit Valmennuskeskusryhmä leireili kotimaassa Kuortaneella sekä ulkomailla Calellassa, Espanjassa ja Nikosiassa Kyproksella. Muuta Valmennuskeskus järjesti yhteistyössä seurojen kanssa hyväntekeväisyystapahtuman, jossa uitiin 24:n tunnin uinnin maailmanennätys. Tuotto lahjoitettiin Plan-kehitysapujärjestölle. Toiminnan arviointi Toimintavuoden 2005 aikana valmennuskeskus saavutti sen aseman, joka sille asetettiin tavoitteeksi. Yhteistyö eri tahojen kanssa oli sujuvaa. Keskuksen kevyt hallintomalli on osoittautunut toimivaksi. Urheilullisesti tulos oli kokonaisuutena arvioiden erittäin hyvä. Toivomisen varaa oli lähinnä siinä, että osalla uimareista paras tulos ei osunut kauden tärkeimpään kilpailuun. Seuraavat kehityshaasteet liittyvät valmennuskeskuksen toiminnan laajentamiseen. Tavoitteena on tarjota valmennusta varsinaisia valmennuskeskusuimareita nuoremmille ikäluokille. Laajentamisen edellytyksenä on allastila ja talousresurssien ratkaiseminen. 3.3 KOULUTUSPALVELUT Yleistä Koulutussektori tarjoaa monipuolisia koulutuspalveluja uimaseurojen käyttöön, jolla tuetaan osaamista uimaseuroissa. Koulutusta on järjestetty ohjaajille, valmentajille, toimitsijoille sekä seuran organisaatiossa toimiville. Koulutusjärjestelmä lähtee Uimaliitossa seurojen tarpeista ja odotuksista. Koulutusta järjestetään seuroille tilauskursseina sekä valtakunnallisina kursseina. Koulutusjärjestelmän rakenne on kuvattu kaaviossa 1. Uimaliiton koulutuspalvelut on jaettu neljään sektoriin, kurssi-, valmennus-, kilpailutoiminta sekä jatko- ja täydennyskoulutus. Kurssitoiminta sisältää lasten, nuorten ja aikuisten kurssit ja valmennustoiminta käsittää jatkuvan valmennustoiminnan sekä muiden lajien (taitouinti, uimahypyt ja vesipallo) valmentajakoulutukset. Jatko- ja täydennyskoulutuksia ovat Syksyn seminaari, asiantuntijaluennot, Uidaan yhdessä -seminaarit ja Home Studyt. 18

19 Ohjaaja- ja valmentajakoulutus on suunniteltu lasten ja nuorten tarpeista lähtien huomioiden eri ikäkausien vaatimukset sekä aikuisten kunto- ja terveysliikunnan tarpeet. Kaikki kurssit sisältävät luentoja ja käytännön harjoituksia, joissa käydään läpi ikäluokalle suunnattua uinnin opettamista ja ohjaamista, ryhmän kanssa toimimista sekä itsensä kehittämistä ohjaajana ja valmentajana. Huippu-uinnin valmennuskoulutuksen tavoitteena on löytää potentiaaliset valmentajatyypit ja ohjata heidät sopiviin valmennustehtäviin ja koulutuksiin. Kilpailutoiminnan sektorilla koulutetaan tuomareita ja toimitsijoita. Uidaan yhdessä -seminaarit on suunnattu seuratoimijoille kuten puheenjohtajille, sihteereille sekä kilpailusihteereille. Räätälöidyt seurojen omat tilauskurssit ovat kasvattaneet suosiotaan. Kokemukset niistä ovat olleet kannustavia. Niissä on voitu huomioida seurojen omat toiveet ja koulutus on ollut painotuksiltaan seuran toiveiden mukainen. Kaavio 1 Ohjaajien ja valmentajien osaamista tuetaan ohjaaja- ja valmentajakurssien lisäksi julkaisemalla asiantuntija-artikkeleja Uinti-lehdessä ja Uimaliiton kotisivuilla. Seminaareissa, ideapäivillä, arvokilpailuissa sekä liiton valtakunnallisilla leireillä järjestetään jatkokoulutusta ajankohtaisista aiheista. Tilaisuuksista julkaistaan yhteenvedot liiton kotisivuilla ja valikoidusta UINTI-lehdessä. Valmentajien erikoisammattitutkintoa suorittavilla on käytössä oma työnohjaajajärjestelmänsä, joka toteutetaan yhteistyössä Varalan Urheiluopiston kanssa. Kouluttajat tapaavat kerran vuodessa yhteisessä kouluttajatapaamisessa, jossa järjestetään heille koulutusta sekä kehitetään koulutusjärjestelmää. Tuotepäälliköiden johdolla ryhmäkohtaiset (vesipeuhula, vesiralli, taso I, II ja III, aikuisten tekniikka, HydroBic) kouluttajat kokoontuvat kehittämään koulutuksen sisältöjä. Kouluttajia kannustetaan ja huolletaan säännöllisesti eri tavoin. Hallinto Koulutussektorin kehittämisestä on vastannut koulutuksen johtoryhmä, johon ovat kuuluneet Petteri Laine, Marja Räikkälä, Riikka Nordström ja Outi Kokko-Ropponen, joka toimii koulutussektorin koordinaattorina. Kouluttajat Kouluttajina ovat toimineet Harri Antikainen, Kaj-Erik Folin, Ursula Haapanen, Harri Hakkarainen, Peter Hálen, Paula Harmokivi, Peter Helenius, Samuli Hirsi, Johanna Kara, Kati Kauravaara, Mika Kekäläinen, Pertti Kemppainen, Ilkka Keskinen, Eeva Ketola, Katja 19

20 Kokkonen, Outi Kokko-Ropponen, Antero Kujala, Petteri Laine, Kirsi Leinonen, Samuli Liinpää, Katja Linnakylä, Anneli Luusuanniemi, Ippe Natunen, Milton Nelms (USA), Riikka Nordström, Helen Ovaska, Jani Puhakka, Tommi Pulkkinen, Teija Reini-Nieminen, Pekka Rindell, Marja Räikkälä, Jaana Sinervuo-Tarula, Sari Sivonen, Susanna Sokka, Sami Sorri, Susanna Syrjänen, Erika Tikka, Hanna Tuomainen, Sami Wahlman, Teija Vihervaara, Tooti Wicklund, ja Pertti Yritys. Kehittämistoimenpiteet Opetussuunnitelma (OPS)-hanke on vuonna 2004 alkanut valmennuksen-, ohjauksen- ja koulutuksen kehittämisprojekti, jota tehdään yhteistyössä neljän uimaseuran kanssa. Pilottiseurat ovat Järvenpään Uintiklubi, Cetus Espoosta, Poseidon Vantaalta ja Simmis Grani Kauniaisista. Tavoitteena on kehittää Suomen Uimaliiton ohjaaja- ja valmentajakoulutusjärjestelmä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin uimaseurassa. Koulutusmateriaalien päivitys on alkanut Vesipeuhula-, Vesiralli ja Taso I -kursseilla. Sisällöt otettiin vaiheittain käyttöön ja kokeiluun syksystä Arviointi ja dokumentointivaihe on käynnissä parhaillaan ja sen on laskettu kestävän vuoden 2006 loppuun. Kouluttajakoulutus Kouluttajakoulutus pidettiin Siuntiossa Teemoina olivat oppiminen ja erilaiset oppimiskäsitykset sekä uusia näkökulmia uintitekniikkaan. Pääkouluttajina olivat Ilkka Keskinen ja Mika Kekäläinen. Tilaisuudessa oli mukana kouluttajia ja OPS- pilottiseurojen edustajia, yhteensä 26 henkeä. Tavoitteet ja arviointi Koulutustapahtumien osalta asetetut tavoitteet saavutettiin. Osallistujien määrä on kasvanut hieman edelliseen vuoteen nähden ja tilauskurssit ovat vakiintuneet seurojen valikoimaan. kursseja Osallistujia Tuottaja KURSSITOIMINTA - Lapset ja/tai nuoret Marja Räikkälä Vesipeuhula (1 ) 2 (15) 19 Vesiralli tilauskurssit (2) 1 (6) 6 (30) 25 (60) Aikuiset Outi Kokko-Ropponen Vesi tutuksi (1) 1 (10) 16 Aikuisten uinninohjaaja (2) 1 (20) 10 Aikuisten uintitekniikka (1) - (15) - Vesijumppa ja HydroBic (5) 5 (100) 72 VALMENNUSTOIMINTA Petteri Laine Taso I (4) 3 (100) 56 Ippe Natunen tilauskurssit (4) 5 (50) 106 Taso II (1) (20) 25 Taso III (1) - (20) - Lajikurssit (uimahypyt, taitouinti ja vesipallo) kts. Lajiryhmien toiminta uimahypyt taitouinti vesipallo Vesa Martikkala Ulla Lucenius Jenni Latvala UINNIN KILPAILUTOIMINTA II luokan tuomari ja toimitsija 441 Vidar Tallqvist I luokan tuomari ja toimitsija 56 Lähettäjä 13 Lajikurssit (uimahypyt, taitouinti ja vesipallo) uimahypyt taitouinti vesipallo 214 Vesa Martikkala Ulla Lucenius Juha Varinowski 20

21 JATKO- JA TÄYDENNYSKOULUTUS Outi Kokko Ropponen HydroBic ideapäivä (2) 3 (50) 100 Outi Kokko-Ropponen Syksyn seminaari (1) 1 (100) 95 Petteri Laine Kouluttajatapaaminen (1) (15) 26 Outi Kokko-Ropponen Yhteensä koulutusvuorokausia Koulutusvrk Koulutusvuorokausien kehitys LAJIPALVELUT Lajipalvelusektorin tavoitteena on luoda vahva perusta laadukkaalle lajiryhmätoiminnalle sekä tuloksekkaalle huippu-uintiurheilulle. Lajipalvelun piiriin kuuluvat uinti, uimahypyt, taitouinti, vesipallo ja masters. Lajipalvelusektorin tehtäviä ovat lajikohtaisten toimintasuunnitelmien mukaisten tapahtumien käytännön järjestelyt; liittojohtoiset kansainväliset kilpailut, valmennusleirit sekä muu kehittämistoiminta. Lisäksi sektori hoitaa kansainvälisten tuomari- ja toimitsijalistojen ylläpidon, ilmoittautumiset ja akkreditoinnit kansainvälisiin kilpailuihin, erikseen sovittavat johtoryhmäpalvelut sekä näihin toimintoihin liittyvää sisäistä tiedotusta. Sektori toimii myös linkkinä kansainvälisten asioiden ja johtoryhmien välillä. Tapahtumat ja osallistujat 2005 Leirit, uinti Tapahtuma Paikka Ajankohta Osallistujat Uimarit Siniviittaleiri, tytöt Vierumäki Siniviittaleiri, pojat Vierumäki Maajoukkueleiri Florida, USA Ikäkausileiri, tytöt Kuortane Ikäkausileiri, pojat Kuortane Nuorten maajoukkueleiri Luxembourg Maajoukkueleiri Godby, Ahvenanmaa Maajoukkueleiri Riccione, ITA Nuorten maajoukkueleiri Calella, ESP Siniviittaleiri, tytöt Vierumäki Siniviittaleiri, pojat Vierumäki Ikäkausileiri, tytöt Kuortane Ikäkausileiri, pojat Kuortane Yht:

22 Kilpailut, uinti Paikka Ajankohta Osallistujat Tapahtuma Uimarit Johto Yht. FINA World Cup New York, USA CIJ Meet Luxembourg Akropolis Meet Athens, GRE Suomi-Viro Maaottelu Tarto, EST Mare Nostrum Barcelona Barcelona, ESP Mare Nostrum Canet Canet, FRA Mare Nostrum Rooma Roma, ITA Mare Nostrum Monaco Monaco NEM-Budapest Budapest, HUN MM-Montreal Montreal, CAN PM-Islanti Reykjavik, ISL LREM-Trieste Trieste, ITA Yhteensä: Kilpailut, uimahypyt Tapahtuma Paikka Ajankohta Osallistujat Hyppääjät Johto Yht. FINA Diving GP Rostock, GER FINA Diving GP Moscow, RUS FINA Diving GP Madrid, ESP Arena Diving Cup Stockholm, SWE FINA Diving GP Roma, ITA MM-Montreal Montreal, CAN PM-Turku Turku, FIN Yhteensä: Kilpailut, taitouinti Tapahtuma Paikka Ajankohta Osallistujat Uimarit Johto Yht. Russian Open Moskova, RUS League for Clubs Chehov, RUS Roma Synchro Rooma, ITA NEM-Loano Loano,ITA Yhteensä: Lajiryhmien valmennus- ja kansainvälinen kilpailutoiminta on laajaa. Vuonna 2005 toteutettiin liittojohtoisesti valmennus- ja/tai kilpailuvuorokausia suunnilleen edellisvuoden verran (3000). Vuonna 2005 oli useampia arvokisoja, mutta joukkueiden koko pieneni kisakohtaisesti vuoteen 2004 verrattuna. Leirivuorokausia oli reilusti enemmän. Uimahypyissä määrä oli sama kuin vuonna 2004, taitouinnissa määrä puolestaan väheni huomattavasti. Vesipallon johtoryhmä ja mastersvaliokunta hoitivat leirien ja kilpailumatkojen järjestelyt itse. Matkajärjestelyissä yhteistyö Suomen Matkatoimiston kanssa toimi hyvin. Alle 10 hengen ryhmien matkavaraukset hoidettiin pääasiassa netin kautta. 22

23 4 LAJIJOHTORYHMÄT Kilpa- ja huippu-uintiurheilun perustan muodostavat neljä lajijohtoryhmää. Lajijohtoryhmien työ on ollut toimintavuonna hyvin haasteellista. Kehittämistyötä on tehty usealla alueella. Suurimmat haitat olivat vähäiset taloudelliset resurssit sekä vapaaehtoisverkoston jäsenten ajankäytön mahdollisuudet. Lajijohtoryhmät pysyivät hyvin budjetoiduissa raameissa. Talousraporttien jakelu johtoryhmille vaatii kehittämistä. 4.1 UINNIN JOHTORYHMÄ Yleistä Vuosi 2005 oli monella tavoin voimakkaan kehittämisen aikaa. Olympiakomitea valitsi Uimaliiton yhdeksi kesälajien järjestelmätukiliitoksi, joka tarkoitti koko huippu-uinnin operatiivisen toiminnan uudelleen järjestelyä. Niin vastuualueet kuin ryhmien toiminta arvioitiin uudelleen ja tehtiin tarvittavat muutokset. Tuen piirissä pysyminen on huippu-uinnin elinehto tulevaisuudessa. UJR:n toimintaa linjattiin vuoden aikana perustamalla valmennuksen asiantuntijaryhmä (VAR) UJR:n yhteyteen. VAR vastaa valmennuksellisista linjauksista sekä valinnoista ja UJR huippuuinnin kehittämistoiminnasta. UJR osallistui UINTI 2012 strategiatyöstöön aktiivisesti ja on erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Kilpailujärjestelmän uusi muoto saatiin käyntiin ja palautteen perusteella voidaan uudistuksen todeta onnistuneen hyvin. Kehittämistä kaivataan edelleen ja yksityiskohtia tarvitsee vielä hioa, mutta kokonaisuudessaan kilpailujärjestelmä toimii. Tommi Pulkkinen aloitti syksyllä nuorten valmennuspäällikkönä. Hallinto UJR:n puheenjohtajana toimi Kalervo Sipiläinen, varapuheenjohtajana Samuli Liinpää (valmennusjärjestelmä) ja jäseninä Mika Piiroinen (kilpailujärjestelmä) ja Kristiina Natunen (koulutusjärjestelmä). Sihteerin tehtäviä hoiti Samuli Liinpää. Laine toimi johtoryhmän esittelijänä apunaan nuorten valmennuspäällikkö Mika Kekäläinen. Kilpailutoiminta Suomalaisia uimareita osallistui seuraaviin kansainvälisiin kilpailuihin: FINA World Cup New York, USA Uimarit: Marjo Hienonen, Riia-Rosa Koskelainen, Jane Kaljonen, Katja Lehtonen, Maria Lehto, Eeva Saarinen, Päivi Piirala, Hanna-Maria Seppälä, Eetu Karvonen, Matti Mäki, Matti Rajakylä, Iisakki Ratilainen, Jukka Ruokonen, Teemu Saviola. CIJ Meet Luxembourg Uimarit: Katriina Hallama, Lotta Ilveskoski, Laura Koivusalo, Hannele Kokkonen, Elina Kontio, Sofia Mustelin, Jenni Pienimäki, Elina Väisänen, Aleksi Eskelinen, Ilkka Hanhineva, Alpo Lahtinen, Ville-Petteri Koivumäki, Henrik Laurell, Ossi Oksa, Jussi Ratilainen, Tommi Törmänen Maajoukkueleiri Godby, Ahvenanmaa Uimarit: Jarno Pihlava, Matti Rajakylä, Eeva Saarinen, Hanna-Maria Seppälä, Marjo Hienonen, Lauri Kavaja, Eetu Karvonen, Riia-Roosa Koskelainen, Alpo Lahtinen, Katja Lehtonen, Iisakki Ratilainen, Susanna Salkola, Katri Säntti, Elisa Vilhunen, Hanna Kauhanen, Miia Tenhunen, Matti Mäki, Tero Räty, Maria Lehto Akropolis Meeting Ateena, Kreikka Uimarit: Hanna-Maria Seppälä, Eeva Saarinen 23

24 Suomi-Viro Maaottelu Helsinki Uimarit: Katri Säntti, Hanna-Maria Seppälä, Eeva Saarinen, Jane Kaljonen, Riia-Rosa Koskelainen, Marjo Hienonen, Jere Hård, Matti Mäki, Jarno Pihlava, Matti Rajakylä, Jani Sievinen, Katriina Hallama, Lotta Ilveskoski, Laura Koivusalo, Hannele Kokkonen, Elina Kontio, Jenni Pienimäki, Ilkka Hanhineva, Alpo Lahtinen, Ossi Oksa, Lauri Pajari, Tatu Waltari. Mare Nostrum Monaco Uimarit: Hanna-Maria Seppälä Mare Nostrum Rooma, Italia Uimarit: Hanna-Maria Seppälä Mare Nostrum Canet, Ranska Uimarit: Hanna-Maria Seppälä Mare Nostrum Barcelona, Espanja Uimarit: Jane Kaljonen, Riia-Rosa Koskelainen, Maria Lehto, Hanna-Maria Seppälä, Miia Tenhunen, Susanna Salkola, Jere Hård, Eetu Karvonen, Alpo Lahtinen, Jarno Pihlava, Matti Rajakylä, Iisakki Ratilainen Maajoukkueleiri Riccione, Italia Uimarit: Jane Kaljonen, Riia-Rosa Koskelainen, Maria Lehto, Miia Tenhunen, Susanna Salkola, Eetu Karvonen, Alpo Lahtinen, Jarno Pihlava, Matti Rajakylä, Iisakki Ratilainen Nuorten EM-kisat Budapest, Unkari Uimarit: Jenni Pienimäki, Hannele Kokkonen, Lotta Ilveskoski, Ossi Oksa, Alpo Lahtinen, Timo Glander MM-kisat Montreal, Kanada Uimarit: Jere Hård, Jarno Pihlava, Matti Rajakylä, Jane Kaljonen, Eeva Saarinen, Hanna-Maria Seppälä Nuorten PM-kisat Reykjavik, Islanti Uimarit: Jenni Pienimäki, Jenni Pöyhönen, Laura Koivusalo, Reetta Härkönen, Tiina Lindgren, Ossi Oksa, Ari-Pekka Liukkonen, Tommi Törmänen, Petri Hirvonen, Miika Rahkonen, Juho Saarinen, Petri Vilpponen. Lyhyen radan EM-kisat Trieste, Italia Uimarit: Hanna-Maria Seppälä, Jane Kaljonen, Katja Lehtonen, Elisa Vilhunen, Marjo Hienonen, Jani Sievinen, Jarno Pihlava, Jere Hård, Tero Räty, Jani Rusi, Matti Rajakylä, Eetu Karvonen. Valmennustoiminta Liiton ryhmävalmentajina toimivat kaudella : Maajoukkue: Marko Malvela, Katja Linnakylä, Petteri Laine, Mika Kekäläinen, Jarmo Rosama, Mirjami Seppälä. Nuorten maajoukkue: Mika Kekäläinen, Eeva Ketola, Tommi Pulkkinen, Ippe Natunen, Tero Laine. Ikäkausijoukkue ja sinarileirit: Ippe Natunen, Mikko Pirttimäki, Jussi From, Marjoona Teljo, Helen Ovaska, Laura Salomaa, Ilkka Vaahtoranta, Pasi Salonen. Leiripaikkoina toimivat Jyväskylä, Helsinki, Vierumäki ja Kuortane. Yhteenveto UJR toteutti kehittämistehtäväänsä aktiivisesti. Kokoonpano oli onnistunut ja työskentely asiantuntevaa ja hyvähenkistä. Haasteita jäi vielä runsaasti. Tulevaisuuden toimintamuotojen löytäminen on tärkeää ja voimavarojen yhä tehokkaampi hyödyntäminen ja yhteisen linjan löytäminen koko liiton toiminnan osalta tarjoavat tehtävää tulevalle vuodella. 24

25 4.2 VESIPALLO Yleistä Sarjatoimintoja on kehitetty ja selkeytetty sekä samalla pyritty luomaan pohja toimintojen vakiinnuttamiseksi. Selkeän strategian puute on johtanut toimintojen kehittämiseen erillisinä prosesseina, jotka eivät kuitenkaan ole vieneet lajin kehitystä eteenpäin. Pitkään jatkunut toiminnan suunnittelematon kehittäminen ja seuratoiminnan tukemisen laiminlyönti on johtanut seurojen väsymiseen yhteisten asioiden eteenpäin viemiseen ja seurojen pienenevät resurssit on valjastettu oman toiminnan ylläpitämiseen. Kansallinen toiminta Hallinto Johtoryhmään kuuluivat Juha Varinowski puheenjohtajana sekä jäseninä Jan-Henrik Grönroos, Helena Piksilä ja Janne Linnus. Seuroille järjestettiin keväällä yhteiset neuvottelupäivät Eurassa sekä strategiapäivät SM-sarjaseurojen johtajien kanssa Himoksella. FGO laati sarjamääräykset sekä käänsi FINA:n uudet säännöt. Kilpailutoiminta Sarjatoiminta kaudella alkoi lokakuussa ja päättyi finaaleihin toukokuussa sekä miesten SM-nousukarsintoihin kesäkuussa Tampereella. Miesten Suomen mestareiksi pelasivat Uintiseura Kuhat Helsingistä 34 vuoden tauon jälkeen, toiseksi sijoittui Kuopion Uimaseura ja Turun Uimarit voittivat pronssia. Naisten Suomen mestaruus meni jälleen Poriin Sentterille, Jyväskylän Saukot ottivat hopeaa ja pronssille pelasivat Tampereen Uimaseuran naiset. Nuorten sarjoina pelattiin alle 20-vuotiden sarja ja alle 15-vuotiaiden sarja sekä epävirallisena sarjana alle 13-vuotiaat. Nuorten sarjoihin osallistui yhteensä 12 joukkuetta. Miesten SM-sarjan karsinnoista uutena joukkueena MSM-sarjaan nousi Poli Waterpolo Team, joka voitti paikan Euran Työväen Urheilijoilta. Jyväskylän Saukot säilytti paikkansa miesten SM-sarjassa. Sarjatoiminta kaudella on jaettu selkeästi syksyllä pelattaviin nuorten alle 20- ja alle 15-vuotiaiden sarjoihin sekä I-divisioona sarjaan. Miesten SM-sarja aloitettiin myös syksyllä. Muut nuorten sarjat pelataan tulevana keväänä. Tällä järjestelyllä mahdollistetaan nuorten pelaajien osallistuminen eri sarjoihin ja samalla myös osallistuvien joukkueiden määrä on lisääntynyt. Syksyllä pelattuun I-divisioonan osallistui kolme joukkuetta, alle 20-vuotiaiden sarjaan kolme seuraa sekä alle 15-vuotiaiden sarjaan viisi joukkuetta. Edellä mainittujen nuorten sarjojen mestaruudet ratkaistaan tammikuussa Valmennustoiminta Maajoukkuevalmennustoiminta keskittyi syntyneisiin. Joukkue kokoontui kaksi kertaa Helsingissä ja Turussa ennen Unkarissa pidettyä harjoitus- ja turnausleiriä. Syksyllä joukkue kokoontui Turussa valmistautuen Tukholmassa pidettyihin Nuorten PM-kilpailuihin. Pelaajia leireille osallistui 20/leiri ja molempiin ulkomaan turnauksiin osallistui 15 pelaajaa. Koulutus- ja kehittämistoiminta Helsingissä järjestettiin II-tason valmentajakurssi, jonka vetäjänä toimi Lars Fjärrstad. Kurssille osallistui 20 henkilöä. Syksyllä järjestettiin kaksi tuomarikoulutustilaisuutta Tampereella ja Helsingissä. Kurssien vetäjänä toimi Juha Varinowski ja paikalla oli yhteensä 17 tuomaria. Muuta Keväällä järjestettiin Eurassa neuvottelupäivät, johon osallistui 17 henkilöä edustaen seitsemää seuraa. Kesällä järjestettiin johtoryhmän ja SM-seurojen edustajien yhteiset strategiapäivät Jämsän Himoksella, jossa laadittiin vesipallotoiminnan kehittämisen visio ja strategia. 25

26 Kansainvälinen toiminta Nuoret alle 18-vuotiaat, valmentajanaan Karri Kukkonen ja joukkueenjohtajana Tommi Mattila osallistuivat syksyllä Tukholmassa järjestettyyn PM-turnaukseen sijoittuen Liettuan, Ruotsin ja Puolan jälkeen neljänneksi. Uintiseura Kuhat ja Turun Uimarit osallistuivat syksyllä seurajoukkueiden PM- turnaukseen Tukholmassa. Juha Varinowski toimi tuomarina Istanbulissa nuorten ystävyysturnauksessa elokuussa ja Jarkko Virtanen osallistui LEN vesipallotuomarikoulutuksen toiseen osioon Sisiliassa ja läpäisi LEN tuomarikokeen. Arviointi toiminnasta Vesipallotoiminta on harrastelijamaista eikä uusia vesipalloseuroja ole tullut. Seurojen aktiivisten toimijoiden määrä on vähenemässä. Kesällä seurojen kanssa laadittua strategiaa ei ole viety eteenpäin ja johtoryhmän on keskityttävä strategian jalkauttamiseen seuroihin sekä seurojen toimintaedellytysten parantamiseen. Seurojen junioritoimintaa on tuettava ja suurin osa resursseista on suunnattava toiminnan kehittämiseen sekä junioritoiminnan suuntaamisesta yhteisesti valittua tavoitetta kohden. Vesipallotoiminnan painopistealueina olivat nuorten vesipallotoiminnan kehittäminen, Rollo-leirin hyödyntämien ja seuratoiminnan kehittäminen. Tavoitteena olivat yhden uuden seuran vesipallotoiminnan virittäminen, valmentaja/tuomaritoiminnan lisääminen ja nuorten maajoukkuetoiminnan tehostaminen. Ainoastaan nuorten maajoukkuetoiminta on kehittynyt maajoukkuevalmentaja Pekka Natusen toimesta ja muiden tavoitteiden toteutuminen on jäänyt vajavaiseksi, eikä asetettuja määrällisiä tavoitteita ole saavutettu. Johtoryhmä ei ole pystynyt viemään kesällä suunniteltua strategiaa seuroille. Seurat toimivat tällä hetkellä täysin omia tavoitteita eteenpäin vieden, eikä seuroissa löydy aktiivisia tekijöitä lajin kehittämiseen laajemmalla rintamalla. Uusien toimijoiden rekrytointi seuroihin ja johtoryhmätyöskentelyyn ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Lajin tuomaritoiminta on entistä enemmän kaatumassa hyvin harva lukuisen ryhmän harteille. Järjestetyille kursseille ei ole osallistunut riittävästi uusia tuomaritoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä ja kursseille osallistuneet nuoret pelaajat eivät voi täysin sitoutua tuomaritoimintaan peliuransa tähden. Tilastot Blue Cardin lunastaneita pelaajia noin 300. Kilpailutoiminta miesten SM-sarjaan osallistui kuusi joukkuetta ja otteluja sarjakaudella pelattiin lähes 70. Naisten SM-sarjan joukkueiden määrä on neljä ja naisten SM-otteluja pelattiin kauden aikana 45 ottelua. Nuorten joukkueita osallistui sarjoihin yhteensä 12. Valmentajakoulutukseen osallistui 20 henkilöä ja tuomarikoulutukseen osallistui 17 henkilöä. 4.3 UIMAHYPYT Yleistä Vuosi 2005 on ollut liittojohtoisen valmennuksen organisoitumisen vuosi. Leiritoiminta ja siihen liittyvä testaustoiminta on saatu käyntiin. Valintajärjestelmä sekä leirityksiin että kansainvälisiin edustustehtäviin asettunee uomiinsa lähitulevaisuudessa. UHJR:n toimintastrategia vuoteen 2012 on saatettu hyvään alkuun ja keväällä 2005 se saatettaneen lopulliseen muotoon niin, että se on keväällä 2006 valmis yleiskokouksen hyväksyttäväksi. Toimintastrategiaa leimaavat hallittu harrastaja- ja valmentajamäärän lisäys ja varovainen uusien seurojen mukaan saaminen lajitoimintaan. Nämä tavoitteet edellyttävät satsauksia tulevaisuudessa. Huippuhyppääjien valmennuksen suunnitelmat kuluvalle olympiadille on saatu valmiiksi ja näiltä osin asetetut tavoitteet on saavutettu. Vuoden 2005 aikana käynnistettiin uusi entistä tehokkaampi seura- ja liittotason valmennuksen yhteistyö. Tämän yhteistyön toivotaan kantavan hedelmää tulevaisuudessa siten, että se palvelee sekä nuorten että aikuisten huipulle tähtäävän valmennuksen kehittämistä seuroissa. 26

27 Kansallinen toiminta Hallinto UHJR:ssä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Vesa Martikkala, pj, Joensuu, Nina Lindqvist, siht. ( saakka), Vantaa, Satu Uusitalo, siht. ( ), Vantaa, Satu Pirhonen, siht alkaen, Vantaa, Jari Komulainen, Turku, Marjo Malmström, Helsinki. Asiantuntijoina kokouksissa ovat toimineet Eero Elovaara, liittohallituksen edustaja, Pentti Koskinen, päävalmentaja, Satu Uusitalo, urheilijoiden edustaja, Jaana Strandman, urheilijoiden varaedustaja, Suvi Calamnius, valmentajien edustaja, Rolf Mikkola, toimisto. UHJR on kuullut kansallisten arvokilpailujen yhteydessä järjestettyjä lajiparlamentteja saadakseen kaikupohjaa kentältä toiminnan kehittämiseksi. Lajiparlamentteja järjestettiin kolme ja niissä oli edustajia kaikista uimahyppyseuroista Suomessa. Kilpailutoiminta (kansallinen arvokilpailutoiminta) Vuoden 2005 aikana järjestetyt kansalliset arvokilpailut: m HM ja NHM, Kokkola HM ja NHM, Tikkurila NSM, Oulu SM, Turku NPM karsinta, Turku Valmennustoiminta Kansallisella tasolla saatiin käyntiin uusi leirijärjestelmä, jossa liitto-, alue- ja seuratason leiritoiminta koordinoitiin uudella tavalla. Leirejä järjestettiin seuraavasti: - Maajoukkueleirit: (neljä kpl) , , , Nuorten maajoukkuevalmennusleirit (kaksi kpl): , Etelä-Suomen Alueleiri: , Vantaa - Pohjois-Suomen Alueleiri: , Oulu - Uimahyppyjen suurleiri: , Joensuu Maajoukkueeseen kuului 4 henkilöä. Joona Puhakan harjoittelu jatkui yhdysvaltalaisessa yliopistossa. Muun maajoukkueen harjoittelua hoiti osa-aikainen päävalmentaja Pentti Koskinen, joka toimi myös heidän henkilökohtaisena valmentajanaan. Leirejä pidettiin vuoden aikana neljä. Kotimaan leireillä fyysiset testit teki Vesa Martikkala. MM-kilpailuihin valmistautumisleiri, jolla valmentajana toimi Mark Bradshaw, pidettiin Arizonassa. Nuorten maajoukkueeseen pääsi 5 urheilijaa. Urheilijoiden valmennuksesta vastasivat seurojen valmentajat. Leirejä pidettiin 2 ja valmentajina toimivat Paula Arajärvi, Satu Uusitalo, Veera Oravainen ja henkilökohtaiset valmentajat. Fyysiset testit teki Vesa Martikkala. Urheilulukion aamuvalmennus Mäkelänrinteessä pidettiin 3 kertaa viikossa. Harjoituksiin osallistuivat lukion oppilaiden lisäksi maajoukkueen urheilijat ja peruskoululaisia nuorten maajoukkueesta. Valmentaja oli keväällä Satu Uusitalo ja syksystä lähtien Pentti Koskinen. Oulussa aloitettiin myös vastaava harjoittelu kerran viikossa ja valmentajana oli Juri Putigin. Alueleirejä järjestettiin yksi pohjoisessa ja yksi etelässä alueen seurojen toimesta. Lisäksi Joensuussa järjestettiin suurleiri. Koulutus- ja kehittämistoiminta Kehittämistoimista merkittävin lienee valmennustoiminnan organisointi uudelleen siten, että yhteistyötä tehdään entistä tiiviimmin seura- ja liittotasoisen valmennuksen kesken. Lisäksi yhteistyötä on tiivistetty urheiluoppilaitosten kanssa. Yhteistyö on pisimmällä Mäkelänrinteen Urheilulukion kanssa. 27

28 Koulutuksia on järjestetty seuraavasti: - Uimahyppyjen kuivaharjoittelu , Tikkurila, 16 osanottajaa, kouluttajina: Matti Turpeinen, Juri Putigin, Vesa Martikkala - Tuomarikurssi , Oulu, 13 osanottajaa, kouluttajana Jari Komulainen - Uimahyppääjän selkä -kurssi, 10.9., Helsinki, 27 osanottajaa, kouluttajana Peter Halen - Uimahyppyopettajakurssi ja , Tikkurila, kuusi osanottajaa, kouluttajina: Paula Arajärvi, Anne Asikainen, Vesa Martikkala, Matti Turpeinen, Ulla Turpeinen Muuta FinnCup osakilpailuissa oli vuonna 2005 huima osanottajamäärä, sillä vuoden aikana osakilpailuihin osallistui yhteensä 113 kilpailijaa ja startteja oli 255. Kansainvälinen toiminta Kilpailutoiminta (kansainväliset arvokilpailut, edustuskilpailut, joukkueet, valmentajat ja johto, menestys ym) - Suomessa järjestetyt kansainväliset kilpailut: Vantaa Diving Cup, Tikkurila PM ja NPM, Turku - Osallistumiset kansainvälisiin arvokilpailuihin: MM Montreal: Joona Puhakka, Jukka Piekkanen, Ville Vahtola ja Mark Bradshaw PM ja NMP; Jukka Piekkanen, Ville Vahtola, Otto Lehtonen, Pekka Suominen, Lena Putigina, Taina Karvonen, Saara Nordberg, Mikko Forsström, Aleksi Riekki, Minna Lanu, Iira Laatunen, Janika Seiteri, Tino Nissinen, Jouni Kallunki, Heikki Mäkikallio, Elina Leiviskä, Ida Mäkikallio FinaGP Rostock: Jukka Piekkanen, Ville Vahtola ja Jari Komulainen FinaGP Moskova: Jukka Piekkanen, Ville Vahtola ja Juri Putigin FinaGP Rooma : Jukka Piekkanen, Ville Vahtola ja Juri Putigin FinaGP Madrid: Jukka Piekkanen, Ville Vahtola ja Jari Komulainen Arena Champions Cup: Jukka Piekkanen, Ville Vahtola Muuta Suomesta osallistui mittava joukko valmentajia pohjoismaiseen valmentajaklinikkaan Tukholmassa. Klinikan pääluennoitsijana toimi Michel Larouche Kanadasta. Toinen pääluennoitsija oli Nils-Egil Rosenberg Ruotsin Yleisurheiluliitosta. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös neuvottelu pohjoismaisen yhteistyön edistämiseksi valmennus-, kilpailu- ja koulutustoiminnassa. Arviointi toiminnasta UHJR on toiminut aktiivisesti vuoden 2005 aikana, eikä toiminta ole oleellisesti kärsinyt, vaikka eri syistä on jouduttu tekemään useita henkilömuutoksia vuoden aikana. Toimintasuunnitelma pystyttiin toteuttamaan pääosin kokonaisuudessaan. Ainoastaan yksi valmentajakurssi peruttiin vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Leiritoiminta saatiin käynnistettyä suunnitellusti. Samoin muu liittojohtoinen valmennus saatiin onnistuneesti organisoitua vuoden aikana. Nuorten taso on noussut merkittävästi, mistä konkreettisena näyttönä oli aikaisempaa huomattavasti parempi menestys ja myös tulostaso PM-kilpailuissa Turussa erityisesti alle 13-vuotiaiden sarjoissa. Nuorten tason kohottaminen on ollut yksi merkittävimmistä vuoden 2005 tavoitteista. Se on saavutettu hyvin. Skandinaavinen yhteistyö saatiin käyntiin, ja yhteistyön jatkuminen tulevaisuudessa on erittäin tärkeää. 28

29 Tilastot Kilpailutoiminta - Kansainvälisiin kilpailuihin osallistuminen: PM-kilpailut Turku, 16 osanottajaa, 3 kultaa, kolme hopeaa ja 7 pronssia Masters EM Tukholma, 14 osanottajaa, mm. kaksi kolmoisvoittajaa Vantaa Diving Cup, 86 osanottajaa kaikkiaan, suomalaisia 17 Aquarapid, Tukholma, 40 osanottajaa Suomesta Printenspringen, Achen, 3 osanottajaa Suomesta - Kansallisten kilpailujen osallistujien määrä Startit Osallistujat 1m HM&NHM HM&NHM NSM SM NPM karsinta FinnCup Masters HM Yhteensä Koulutukseen osallistujien määrä - Koulutuksiin osallistui vuoden 2005 aikana kaikkiaan 62 koulutettavaa 4.4 TAITOUINNIN JOHTORYHMÄ Yleistä Taitouintia leimasi tekijöiden puute. Harvat aikuisuimarit lopettivat uransa. Edessä on uusi rakennustyö lajin osalta. Kansallinen toiminta Hallinto Taitouinnin johtoryhmään kuuluivat Ulla Lucenius (pj), Pia Verkasalo (vpj), Janne Martenson ja Hanna Säynäjäkangas (sihteeri ja tiedottaja). Liittohallituksen yhdysjäsen oli Tiina Kivisaari. Taitouinnin päävalmentaja Katri Saarinen-Martenson osallistui kahteen kokoukseen. Liiton puheenjohtaja Jari Räikkönen osallistui yhteen kokoukseen ja liiton toimitusjohtaja Rolf Mikkola niin ikään yhteen kokoukseen. Kilpailutoiminta Avoimet SM-kilpailut järjestettiin jo viidennen kerran yhteistyössä Uimaseura Pingviinit ry:n kanssa Tampereella Kalevan uintikeskuksessa. Kilpailuun osallistui kotimaasta vain kolme seuraa. Talvi-SM-kilpailut järjestettiin Vantaalla. Kilpailujen yhteydessä järjestettiin myös kansalliset kilpailut. Nuorten avoimet Suomen mestaruuskilpailut järjestettiin Oulussa. Kilpailussa oli ennätysmäärä osallistujia. Ikäkausimestaruuskilpailut järjestettiin Kuopiossa. Kotirataotteluiden yhtäaikaista järjestämistä jatkettiin kullakin taitouintipaikkakunnalla ennalta sovitun ohjelman mukaisesti. Seurojen välinen pistekilpailu oli tasainen VaU:n, OUS:n ja HU:n kesken. Valmennustoiminta Maajoukkueen ja nuorten maajoukkueen päävalmentajana toimi Katri Saarinen-Martenson, apuvalmentajana Emilia Moisio, joukkueen johtajana Suna Rautavaara. 29

30 Yhdistetyt joukkueet leireilivät omakustanteisesti säännöllisesti noin kuukauden välein. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan saatiin toukokuun valintaleiriltä valittua täysi nuorten maajoukkue, 10 henkilöä, kaudelle Maajoukkueen Iris Lucenius valmistautui kesän arvokilpailuihin leireillen touko-kesäkuussa Samarassa, Venäjällä ja Erika Rautavaara lokakuussa Pietarissa. Alle 15-vuotiaiden maajoukkueisiin valitut leireilivät yhdessä kevätkauden. Toukokuussa pidettyjen ikäkausimestaruuskilpailujen perusteella valittiin kaudelle vuotiaiden joukkue ja vuotiaiden joukkue. Vanhemman joukkueen johtajana toimi Tarja Saarinen, valmentajina Anna Tanskanen, Paula Kurki ja Heini Laitinen. Nuoremman joukkueen johtajana toimi Maiju Ojala, valmentajina Kata Silander, Nanna Alho ja Laura Kurki. Molempien joukkueiden leirit olivat urheilijoiden osalta täysin omakustanteisia. LEN-fund-rahastosta saadun 1500 turvin kyettiin järjestämään Vantaalla vuotiaiden yhteisleiri, jonka ohjasi Jennifer Gray Isosta Britanniasta. Koulutus- ja kehittämistoiminta Elokuussa tulivat voimaan uudet tekniset säännöt. Sääntömuutoskoulutus järjestettiin Helsingissä syyskuussa. Tuomari- ja toimitsijakoulutukset vietiin läpi suunnitellusti. Toimitsijakoulutusta järjestettiin Kirkkonummella ja Vantaalla. Tuomarikoulutuksen C-osa järjestettiin kaksi kertaa Vantaalla: huhtikuussa ja lokakuussa. Valmennuskoulutusmateriaalin valmistuminen viivästyi huomattavasti. Tason yksi piti valmistua niin, että ensimmäinen koulutustapahtuma olisi ollut syyskuussa, mutta sitä ei uuden materiaalin turvin pidetty koko syksynä. Muuta Pitkästä aikaa kilpailutoimintaan tuli mukaan uusi seura: Kirkkonummen Uimaseura, joka osallistui toukokuussa Vantaa Gamesissä yhdistettyyn vapaaohjelmaan. Seura aloitti hyvin aktiivisesti: C-tuomarikurssille osallistui kolme henkilöä, ja seurassa järjestettiin toimitsijakoulutusta. Uusista seuroista lajia käytti ohjelmassaan Nurmijärven Kunto. Joka kuukauden ensimmäisenä lauantaina kullakin taitouintipaikkakunnalla järjestettävät kotirataottelut sujuivat hyvin, mutta tulosten saattaminen liiton nettisivuille takelteli. Kansainvälinen toiminta Kilpailutoiminta Iris Luceniusta esitettiin Montrealin MM-kilpailuihin, mutta näytöt eivät riittäneet valintaan. Erika Rautavaara osallistui nuorten EM-kilpailuihin Loanossa, Italiassa, sijoitus 21. Osallistujat NEM, Loano, Italia: Erika Rautavaara 21., valmentaja Suna Rautavaara. Venäjän avoin, Moskova, maaliskuu, 3. Iris Lucenius, valmentaja Katri Saarinen-Martenson. Rooman avoin, kesäkuu, 14. Iris Lucenius, valmentaja Nenel Markovna Kozedub Venäjältä. Nuorten kansainvälinen kilpailu Checkhov, Venäjä: yhdistetty vapaaohjelma 3.( Erika Rautavaara, Maarit Mukala, Jasmi Pihlaja, Petra Enbuske, Tiina Ojanperä, Mira Pihlajaniemi), joukkueohjelma 5., pari Rautavaara-Mukala 6.,Pihlaja-Enbuske 11, yksinuinti 9. Erika Rautavaara, 14. Maarit Mukala. Joukkueen johtaja Arja Mukala, valmentajat Katri Saarinen- Martenson ja Emilia Moisio, tuomari Tuula Kurki. Arviointi toiminnasta Valmennusjärjestelmän toteuttaminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Nuorempaa ja vanhempaa ikäkausijoukkuetta leiritettiin suunnitelmien mukaisesti, samoin nuorten maajoukkuetta. Toivotaan näiden tuottavan jatkossa tulosta seniorimaajoukkueeseen. Kilpailutuloksiin merkittiin yksi uusi taitouintipaikkakunta. 30

31 Valmennuskoulutusjärjestelmän materiaalia ei saatu valmiiksi. Ikäkausi- ja nuorten tasolla kilpailuun osallistuvien määrä lisääntyi huomattavasti. Myös tuomari- ja toimitsijakoulutuksiin osallistujien määrä nousi. Yhteistyö venäläisten kanssa oli hyvää. Tilastot Valmentajia oli 25 ja toimitsijoita eri paikkakunnilla yhtensä noin 50. Tuomarit kotimaassa A-listalla: Sisko Karvonen, Pekka Suhonen, Kristiina Leinonen, Ulla Turpeinen, Heini Laitinen, Hanna Säynäjäkangas Kuviotuomareita: Iris Lucenius, Maiju Ojala, Tarja Saarinen, Kirsi Poskiparta, Paula Kurki, Tiina Järvinen Kilpailutoiminta (kv kilpailujen. kansallisten kilpailujen, starttien, osallistujien määrä) Kansainväliset kilpailut: - Avoin SM, Tampere; n. 40 musiikkiuintistarttia - Avoin nuorten SM-kilpailu, Oulu, kuviostartteja n. 250, musiikkistartteja n. 40 Kansalliset arvokilpailut: - Talvi-SM, Vantaa: kuviostartit n. 40, musiikkistartit n. 15, kansalliset kilpailut kuviostartit n. 100, musiikkistartit n ikäkausimestaruuskilpailut, kuviostartteja n. 280, musiikkistartteja n. 50 Kansalliset kilpailut: - Vantaa Games. kans. kilpailut, kuviostartteja n. 260, musiikkistartteja n kotirataottelut, kullakin taitouintipaikkakunnalla joka kuukauden ensimmäinen lauantai, kahdeksan kertaa, yhteensä n starttia Koulutuksiin osallistujien määrä: - sääntömuutoskoulutus, Helsinki 22 henkilöä - C-tuomarikoulutus, Vantaa, huhtikuu 5 henkilöä - C-tuomarikoulutus, Vantaa, lokakuu 11 henkilöä - Jennifer Grayn pitämä vuotiaiden valmennuksen erityispiirteiden koulutus n. 25 henkilöä - Kv- tuomari-ja valmentajakoulutus, Bonn, lokakuu, Jenni Hakkarainen ja Nanna Alho 4.5 PARAUINTI Yleistä Vuosi 2005 tullaan muistamaan historiallisena vuotena Paralympia uinnin saralla. Alkuvuodesta 2005 Paralympia maajoukkue siirtyi Suomen Uimaliiton alaisuuteen, joka merkitsi toimintojen yhdistymistä tulevaisuudessa niin kilpailullisella kuin koulutuksellisella saralla. Vuosi 2005 oli Paralympia uimareille arvokilpailullisesti välivuosi, koska Sheffieldin Maailman Cupin kutsukilpailun lisäksi vuosi sisälsi ainoastaan eri maiden kansallisia mestaruuskilpailuja. Suomalaiset paralympia uimarit osallistuivat vuoden 2005 aikana Tanskan ja Englannin avoimiin mestaruuskilpailuihin sekä Suomen Mestaruusuinteihin. Merkittävänä positiivisena seikkana vuonna 2005 oli selkeästi uusien nuorten uimareiden kehittyminen lähemmäs kansainvälistä tasoa sekä Reeta Peltolan aseman vahvistuminen oman luokan maailman kärjessä. 31

32 Kansallinen toiminta Hallinto Paralympia uinnin sektorin toiminnasta vastaavat valmennuspäällikkö Jiri Lepola sekä Päävalmentaja Pasi Salonen. Paralympiakomitean puolesta toiminnassa mukana on valmennuspäällikkö Leena Paavolainen ja Suomen Uimaliitosta toimitusjohtaja Rolf Mikkola. Kilpailutoiminta Uinnin erityisryhmien SM-kilpailut (50 m rata) järjestettiin Espoossa ja Kuopiossa (25 m rata). Lisäksi Espoossa järjestettiin kahdet kansalliset erityisryhmien uintikilpailut sekä Valmennustoiminta Paralympia uinnin kansallisesta ja kansainvälisestä valmennustoiminnasta vastaavat valmennuspäällikkö Jiri Lepola sekä Päävalmentaja Pasi Salonen. Maajoukkue leirejä kotimaassa oli vuonna 2005 kolme ja kaikki pidettiin Pajulahden Urheiluopistolla. Koulutus-, luokittelija ja kehittämistoiminta Kati Kauhanen suoritti paraluokittelijakoulutuksen perustasokurssin vuonna Kansainvälinen toiminta Kilpailutoiminta Tanskan Avoimissa Mestaruuskilpailuissa maaliskuuta Suomea edustivat uimarit Reeta Peltola, Esa-Pekka Mattila, Mikko Harju, Senni Hakkarainen, Eero Hauskamaa, Tero Huttunen, Meri-Maari Mäkinen, Leo Lähteenmäki, Matti Sipola sekä valmentajat Kati Kauhanen ja Jiri Lepola. Voittoihin ylsivät Reeta Peltola ja Mikko Harju. Vuoden kansainvälisesti kovatasoisimmissa parauintikilpailuissa Englannin Avoimissa mestaruuskilpailuissa Toukokuuta Suomea edustivat Reeta Peltola sekä valmentajana Pasi Salonen. Peltola voitti 50 metrin vapaauinnin mestaruuden Suomen ennätys ajalla sekä sijoittui 100 vapauinnissa neljänneksi Uimaseurat Uimaseurojen määrä joilla on erityisryhmien uintitoimintaa Muuta Reeta Peltola on kansainvälisten 2005 vuoden tulosten perusteella kutsuttu vuoden 2006 Visa Paralympic World Cup 2006 kutsukilpailuun Manchesteriin toukokuuta. 32

33 Arviointi toiminnasta Vuoden 2005 Parauinnin päätavoitteiksi asetettiin maajoukkuetoiminnan yhteistyön lisääminen Suomen Uimaliiton kanssa sekä nuorten uimareiden kansainvälisen kilpailukokemuksen lisäämisen sekä kansainvälisen luokittelustatuksen saamisen kaikille maajoukkueuimareille. Yhteistyö sekä liittyminen osaksi Suomen Uimaliittoa toteutui huhtikuussa. Kaikki maajoukkueuimarimme luokiteltiin Tanskan Avoimissa Mestaruuskilpailuissa. Suomen Uimaliiton alaisuuteen meno mahdollistaa parauimareiden ammattimaisemman harjoittelun sekä paremman valmistautumisen tulevaisuuden arvokilpailuihin. Erityisuinnin kiinnostavuuden nousu mahdollistuu myös valmentajakoulutusjärjestelmien yhdistyessä tulevaisuudessa Harrastajat Miinuksena vuonna 2005 oli kansainvälisten arvokilpailuiden puute, joka heikentää vertailua maailman tason kehityksestä sekä kansallisten kilpailuiden vähäinen määrä sekä päällekkäisyys vammattomien uintikilpailuiden kanssa. 4.5 MASTERSTOIMINTA Yleistä Mastersvaliokunta on kuluneena vuonna menestyksellisesti noudattanut aiempaa hyväksi havaittua mallia kaikessa toiminnassaan. Kansallinen toiminta Valiokuntaan ovat kuuluneet Martti Miettinen, pj. Hannu Koivisto, Heli Paalosalo, ja Sami Wahlman, siht. Vuoden aikana on järjestetty tavanmukaiset kolmet avoimet mastersmestaruus kilpailut. Viriilit Vinstat tammikuun lopulla Espoossa, lyhyen altaan kilpailut Ahvenanmaan Godbyssä maaliskuun lopulla sekä pitkän altaan kilpailut marraskuussa Turussa. Tommy Rundgren ja Janne Virtanen ovat toimineet valmentajina itse järjestämillään kahdella leirillä Pajulahden Urheiluopistossa helmi- ja marraskuussa. Leirien osanottajamäärät ovat kasvaneet. Leirien yhteydessä on ollut myös luentoja valmentautumisen perusteista, fysiologiasta sekä ravinnosta. Kansainvälinen toiminta Suomalaisia mastersuimareita osallistui entistä enemmän huhtikuussa Tallinnan jokavuotisiin kevätkilpailuihin, Tukholman EM-kilpailuihin elokuussa sekä PM-kilpailuihin lokakuussa Bergenissä. Bergenissä pidetyssä perinteisessä pohjoismaisessa masterskokouksessa Suomea edusti Johanna Kara. Suomen ehdottama maassamme käytössä oleva pistelaskujärjestelmä hyväksyttiin seurojen väliseen kilpailuun. 33

34 Latvian Uimaliiton huhtikuisissa 100-vuotisjuhlakilpailuissa oli myös masterslajeja, joihin osallistui viisi uimaria. Mastersien EM-kilpailuihin osallistui 14 uimahyppääjää menestyksellä. Tuliaisina 16 mitalia. Arviointi toiminnasta Saavutetut tulokset ovat asetettujen tavoitteiden mukaisia. 5 TOIMINTAVUODEN LOPPUARVIOINTI Vuosi 2005 oli toiminnallisesti hyvin haasteellinen. Uuden toimintastrategian tuomiin haasteisiin vastattiin välittömästi kun liitto päätti palkata toiminnanjohtajan, jonka toiminnan fokus on seuratoiminnan, koulutuksen sekä edunvalvonnan kehittämistyö. Toimintaan osallistuvien sekä eri toimintojen määrä oli edelleen vahvassa kasvussa. Olosuhdekysymykset nousivat vahvasti esille toimintavuoden aikana erityisesti keskusteluissa kuntien kanssa. Vesitilan puute on merkittävä. Uimaseurojen toiminta kehittyy koko ajan ammattimaisempaan suuntaan. Tämä asettaa yhä suurempia haasteita liiton kehittämistoimintaan. Tulevien vuosien haasteita ovat talousresurssien lisääminen, koulutuksen/osaamisen kehittäminen, yhteistyön vahvistaminen sekä erityisesti seuratoiminnan, uimaseurojen ammattimaisemman kehittäminen sekä juhlavuoden hyödyntäminen. 34