Kohti digitaalista vallankumousta

Ajankohtaista asiaa Tekesistä yrityksille 4 2014 Tekesiltä uutta ohjelmaa Kohti digitaalista vallankumousta Logistiikka mutkistuu, syvenee ja laajenee SIVU 12 Digiajan lukkovalmistaja muuttaa maailmaa SIVU 28 NÄKÖALAT 4 2014 1

02 sisältö Pääkirjoitus... 03 Valokeilassa... 04 Tekesin uutisia... 07 Uusia julkaisuja... 11 12 Logistiikka mutkistuu, syvenee ja laajenee 20 Logistiikka ratkaisee nettikaupan menestyksen Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara pitää logististen järjestelmien toimivuutta merkittävimpänä verkossa tehtävien ostosten kasvuun vaikuttavana tekijänä. Suunnannäyttäjä Maimo Henriksson: Katse maailmalle 22 Suomalaisen arktisen liiketoiminnan brändiä on rakennettava systemaattisesti omista vahvuuksistamme, sanoo ulkoasiainministeriön Pohjoisen Euroopan yksikön päällikkö Maimo Henriksson. Kasvuyrityksen tarina Digiajan lukkovalmistaja muuttaa maailmaa 28 Oululaisen iloqin ainutlaatuinen lukko yhdistää digitaalisen tunnistuksen ja tutun mekaanisen avaamisen. Maailman valloitus on kovassa vauhdissa. Bold Moves hallitsee vaarallisten aineiden logistiikan... 12 Hyllysaatavuuden varmistaminen on lähes rakettititedettä...14 Innorail edistää Pohjois-Euroopan logistiikkaa... 16 EU-rahoitus... 26 Gallup... 27 Risteyksessä... 32 Tekesin tarjoama... 33 Uusiin asemiin... 34 Yhteystiedot... 35 Lukijan vinkki Kristina Metso Kaupallinen johtaja Kaupan liitto "Haluamme kaupallistaa Suomessa kehitetyn osaamisen maailmanlaajuiseen käyttöön", sanoo Vantaalaisen AW-Energy Oy:n Mikael Martikainen. Mikä upea lause. Me tarvitsemme Suomessa nyt lisää uskallusta ottaa isoja askelia ja yrityksiä, jotka tavoittelevat asiakkaita rajojemme ulkopuolelta. Lue koko juttu sivulta 7 Tekesin kaupallistamishankkeista. Kyseinen yritys pilotoi Tekesin rahoituksella aaltovoiman sähköksi muuttavaa voimalaansa Portugalissa ja kyseessä on yrityksen ensimmäinen kaupallinen aaltovoimala. Tekes tarjoaa rahoitusta tuotteen kaupallistamiseen. Kyse on lainasta, jolle ei vaadita vakuuksia ja epäonnistumisen sattuessa se voidaan jopa muuttaa avustukseksi. Nyt rohkeasti yrittämään. Suomi kasvuun yrittäjyydellä! 2 NÄKÖALAT 4 2014

pääkirjoitus 03 Sata Enevoa tänne heti, kiitos KUVA: EEVA ANUNDI Kuinka usein teidän taloyhtiönne jäteastiat pursuavat yli? Miksi jätteiden poiskuljetusta ei saa silloin kun asiakas palvelua tarvitse, vaan vasta kun se sopii palveluntuottajan aikatauluun? Edellisessä Näköaloissa esitellyn suomalaisen Enevon oivallus on mitata jäteastian täyttöaste, siirtää mittaustieto langattomasti pilveen ja optimoida tiedon avulla jäteautojen reitit. Tuloksina ovat parempi asiakaspalvelu ja turhan ajelun poisjäännin myötä radikaalisti pienemmät jätteiden keruukustannukset. Asiakashyötyjen lisäksi Enevon esimerkki osoittaa digitalisaation edut liiketoiminnan kasvattamisessa. Jätehuollon perinteisillä toimintatavoilla liiketoiminnan laajentaminen saatikka kansainvälistäminen on vaikeaa. Enevon toimintamalli sen sijaan skaalautuu vaivatta, minkä yritys on jo ympäri maailmaa osoittanut. Digitalisaatio on muuttanut perinpohjaisesti kuluttajamarkkinat, ja murros ulottuu yhä uusiin teollisiin toimialoihin. Sensoreiden, tietoliikenteen ja pilvipalveluiden halventuessa kynnyskysymys ei enää ole saako dataa kerättyä, vaan mikä asiakkaan tarve datan avulla ratkaistaan ja kuinka tästä ratkaisusta luodaan liiketoimintaa. Kuluttajamarkkinoiden esimerkeistä on pääteltävissä, että oivalluksia syntyy toimiala-, IT- ja palveluosaajien yhdistäessä voimansa. Suomessa tarvitaan Enevon kaltaisia yrityksiä heti lisää ja paljon. Tekesin uudet ohjelmat vastaavat nimenomaan suomalaisten teollisuus- ja palveluyritysten tarpeisiin saada kaikki hyöty irti digitalisaatiosta. Teollisuussijoituksen Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelma ja muut Team Finland -kumppaneidemme palvelut tähtäävät samaan päämäärään. Kun sinulla on rohkeutta uudistua, me jaamme riskiä ja tarjoamme rahoitusta. Minkä asiakastarpeen sinä aiot ratkaista digitaalisuuden keinoin? Kari Komulainen Palvelujohtaja Numero 4/2014, 28.11.2014 Julkaisija: Innovaatiorahoituskeskus Tekes Päätoimittaja: Pia Mörk Toimituksen sihteeri: Susanna Lehto Toimituskunta: Anna-Maija Ikonen, Eeva Landowski, Miia Linnusmaa, Eero Lukin, Pia Mörk, Kaj Nordgren, Sanna Nuutila, Soile Thalén Toimitusneuvosto: Ulla Hiekkanen-Mäkelä, Inkeri Huttu, Kari Inberg, Kimmo Kanto, Maija Korhonen, Juha Korkeila, Eeva Landowski, Susanna Lehto, Piia Moilanen, Pia Mörk, Sanna Piiroinen Kansikuva: Markus Sommers Taitto: Mainostoimisto Cake Oy/ Kari Lehkonen Painatus: Punamusta Oy ISSN-L 1798-9876 ISSN 1798-9876 (Painettu) ISSN 1798-9884 (Verkkojulkaisu) Painos: 14 500 Seuraava numero ilmestyy 20.2.2015 NÄKÖALAT 4 2014 3

04 KOONNUT: MIIA LINNUSMAA valokeilassa Tekes on ollut mukana rahoittamassa mielenkiintoisten tuotteiden ja yritysten liiketoiminnan kehitystä. Moni tuotteista tai palveluista sopisi varmasti pukinpussiin ja lahjaksi muutenkin. Jos sinulla on lahjat hankkimatta, niin tässä jutussa muutama vinkki. Globe Hope ekologiset design -tuotteet Globe Hope on innovatiivinen suomalainen designyritys, joka valmistaa ekologisia designtuotteita kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista. Innolux Design-valaisimia suomalaisten muotoilijoiden suunnittelemana. Aava-malliston tuotteet Jokipiin Pellava Oy, Lennol Oy ja VM-Carpet Oy ovat pohjalaista käsityöperinnettä vaalivia perheyrityksiä, joilla on yhteinen Aava-mallisto. Jolla-älypuhelin Aidosti erilainen. Kohtaa Jolla, uusi tapa ajatella. Eleisiin perustuvalla Sailfish -käyttöjärjestelmällä varustettu älypuhelin on on kätevä personoida omaan käyttöön sopivaksi. 4 NÄKÖALAT 4 2014

Polar Loop -aktiivisuusranneke Kun haluat tietää aktiivisuutesi vuorokauden aikana ja saada aktivointivinkkejä. Magisso kakkulapio Kotimaisen designtuotteita valmistavan yrityksen kakkuleikkurilla leikkaaminen on helppoa! Beddit -unimittari Kun haluat tarkkailla untasi. Yepzon Seurantalaite lapsen liikkeisiin. Supergolf.fi -pelioikeuspaketti Pelaa golfia useilla kentillä kuudessa eri maassa. NÄKÖALAT 4 2014 5

6 valokeilassa TEKSTI: EERO LUKIN, KAJ NORDGREN JA SOILE THALÉN Kokemuksia EU:n innovaatiorahoituksesta Euroopan unionin innovaatiorahoitusta saaneet kannustavat suomalaisia hyödyntämään Horisontti 2020 -rahoitusta. Näin todetaan 7. puiteohjelman suomalaisosallistumista koskevasssa analyysissa. Älykkään sähköverkon pilottialue Vaasaan ABB, Vaasan Sähkö -konserni, Anvia, Vaasan yliopisto ja Merinova ryhtyvät testaamaan ja pilotoimaan älykkään sähköverkon teknologiaa Sundom Smart Grid -hankkeessa. Alueella on mahdollista tutkia ja kehittää liiketoimintamalleja oikeassa verkossa, jossa on kuluttaja-asiakkaita. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen älyverkkopilotin tavoitteena on parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä luoda edellytykset tuuli- ja aurinkovoiman hyödyntämiselle alueen kotitalouksissa. Kyse on ensimmäisestä Tekesin INKA-ohjelman (innovatiiviset kaupungit) hankkeesta älyverkkoihin liittyen. Valokuituverkko mahdollistaa reaaliaikaisen mittaustiedon siirron. Tieto kerätään palvelinkeskukseen, jossa se on kaikkien hankkeen toimijoiden käytettävissä. Tämän ansiosta Vaasan yliopisto pystyy tutkimaan maakaapeloinnin ja verkostoautomaation vaikutuksia sekä kustannustehokkuutta todellisessa ympäristössä. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat sähköä luotettavasti ja mahdollisimman edullisesti. Sundom Smart Grid palkittiin parhaiten käynnistyneenä INKA-hankkeena ohjelman seminaarissa Tampereella 2.10. KUVA: ISTOCKPHOTO Eurooppa kamppailee kilpailukykykriisissä. Kasvua meille tuovat innovaatiot, kunhan meiltä löytyy nälkäisiä yrittäjiä viemään niitä markkinoille. 7PO-projekteihin osallistuneet ovat yllättävän tyytyväisiä innovaatiotoimintaan EU-tasolla. Jopa 80 % kaikista analyysia varten tehtyyn kyselyyn vastanneista aikoo osallistua myös Horisontti 2020 -ohjelmaan, jos vain sopiva konsortio ja aihe löytyvät. Julkisuudessa puhutaan paljon EU:n byrokraattisuudesta, mutta itse rahoituksen käyttäjät eivät pidä järjestelmää lainkaan mahdottomana, vaikka parannettavaa toki löytyikin. Komissio on myös kehittänyt hankehallintoa parempaan suuntaan. u tekes.eu/palvelut/tilastot/ Pelimaailman opeista helpotusta työrutiineihin Palkitun pelitutkija ja -kehittäjä Sonja Ängeslevän kirjassa Level Up: Työrutiinit peleiksi esitellään tapoja, joilla työelämän toistuvia toimintoja, kuten kokouskäytäntöjä ja projektityötä, voidaan muuttaa mielekkäämmäksi peleistä tutuilla tavoilla. Kirja kuvaa kokouksia pelimäisenä prosessina, jossa sarja toimenpiteitä rytmittää tekemistä ja edesauttaa lopputulokseen pääsemistä. Kuten peli, hyvin suunniteltu ja johdettu kokous tuottaa paremman lopputuloksen kuin johtamaton. Toimiva ja tavoitteellinen kokous voidaan rinnastaa pelin mukaansa tempaavaan taustatarinaan. Pelaaja etenee rakentamalla yksityiskohdista kokonaiskuvan ja oppii tekemällä. Kokous etenee samalla tavalla asioista kokonaisuuksiin ja päätöksestä toiseen. Loppuun pääseminen pitäisi molemmissa olla aktiivisen aivotyön ja sitä innostavan ilmapiirin tulos. Pelaamaan meidät saa jatkuva onnistumisen kynnyksellä oleminen. Se kannattaa muistaa kokouksissakin. 6 NÄKÖALAT 4 2014

Tekesin uutisia 7 TEKSTI: KAJ NORDGREN KUVA: SUSANNA LEHTO Yritysten kannattaa kokeilla tuotteen toimivuutta asiakkaiden kanssa jo kehitysvaiheessa, hankkia tärkeää palautetta ja näin nopeuttaa uusille markkinoille pääsyä. Tähän sopii Tekesin demo- ja pilotointilaina. "Tekesin lainarahoitus on hyvin kilpailukykyistä", Tekesin lainarahoituksen tuotepäällikkö Susanna Kaitera vinkkaa. Kokeile niin tiedät ja asiakaskin tietää Muita etuja ovat esimerkiksi tuotteistamisen ja kaupallistamisen nopeuttaminen. Pilotointi voi olla nopeaa, kuten ohjelmistoalalla, tai se voi liittyä pitkiin kehitysprosesseihin, kuten energia- tai prosessiteollisuudessa. Pilotoitava kohde voi sijaita myös ulkomailla. Tekesin lainarahoituksella voi demota tuotteen toimivuutta todellisessa toimintaympäristössä. Tavoitteena on ratkaisun kaupallistaminen heti kehityshankkeen jälkeen. Demo ja pilotointi voidaan toteuttaa myös erillisenä hankkeena jatkona jo tehdylle kehitystyölle. Kyseessä voi olla fyysinen tuote tai palvelu tai esimerkiksi uusi innovatiivinen tuotantoprosessi tai toimintatapa. Olennaista on, että ratkaisun avulla yritys saa itselleen kilpailuedun, joka tukee kasvua ja kansainvälistymistä, kertoo Tekesin lainarahoituksen tuotepäällikkö Susanna Kaitera. Tekesin lainarahoitus on hyvin kilpailukykyistä. Korko on tällä hetkellä yksi prosentti ja laina-aika lähtökohtaisesti seitsemän tai kymmenen vuotta. Niistä lyhennysvapaita vuosia on kolme tai viisi, tarvittaessa enemmänkin. Lainalle ei vaadita vakuuksia. Riskiä jaamme erityisesti siinä, jos hanke epäonnistuu eikä sen tuloksia voida hyödyntää kaupallisesti. Tällöin laina voidaan muuttaa jossain tapauksissa jälkikäteen jopa kokonaan avustukseksi. Rahoitus on pk-yrityksille 50 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista ja suuryrityksille 25 35. Projektin alkuun on mahdollista nostaa ennakkoa 30 prosenttia projektille myönnetystä rahoituksesta. Pilotointi elintärkeää Jyväskyläläinen Paytrail pilotoi Tekesin rahoittamassa hankkeessa uutta maksutuotettaan ja -kokemusta rajatulla asiakasjoukolla. Yleisesti yhtään monimutkaisempaa tuotekehityshanketta ei pitäisi tehdä ilman pilotointia. Paytrailin tuotekehityshankkeissa pilotoimme iteratiivisesti, jotta saamme todellisilta asiakkailta ja käyttäjiltä mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien palautetta. Tämä palaute otetaan huomioon tuotteen tai toiminnallisuuden kehityksessä ja käyttöönotossa, kertoo tuotekehitysjohtaja Vesa Kortteinen. Pilotointiin ei liity ainoastaan tekninen näkökulma. Sen lisäksi, että varmistutaan teknisistä kyvykkyyksistä, saadaan myynnissä, markkinoinnissa ja asiakaspalvelussa hyödynnettävää palautetta. Kaupallinen tuote demon pohjalta Vantaalainen AW-Energy pilotoi Tekesin rahoituksella aaltovoiman sähköksi muuttavaa voimalaansa Portugalin rannikolla. Kyseessä on yrityksen ensimmäinen kaupallinen aaltovoimala, joka on kehitetty pari vuotta toiminnassa olleen demovoimalan pohjalta. Sen on tarkoitus valmistua ensi kesänä. Uusi voimala on erittäin tärkeä, koska se on tuote, jota jatkossa myymme. Laitetta tullaan käyttämään eri puolilla maailmaa valmisteilla olevissa aaltovoimapuistoprojekteissa. Haluamme kaupallistaa Suomessa kehitetyn osaaminen maailmanlaajuiseen käyttöön. Tavoitteena on auttaa hiilidioksidin vähentämispyrkimyksissä ja edistää Suomen vientiteollisuutta, sanoo AW- Energyn Mikael Martikainen. u www.tekes.fi/pilotointi NÄKÖALAT 4 2014 7

8 Tekesin uutisia TEKSTI: KAJ NORDGREN, PIA MÖRK JA SANNA NUUTILA KUVA: FOTOLIA Tekes käynnistää uusia ohjelmia Tekes polkaisee käyntiin neljä uutta ohjelmaa. Digitaalisuuden hyödyntämistä vauhditetaan kolmella ohjelmalla ja kehitysmaihin suuntautuvaa innovaatio- ja liiketoimintaa Tekesin ja ulkoasianministeriön yhteisellä ohjelmalla. Kestävää kasvua Suomeen ja kehitysmaihin Suomen tulevaisuus on digitaalinen Tekes tähtää mittavilla uusilla ohjelmilla siihen, että Suomesta saadaan digitaalisen vallankumouksen keskus. Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous -ohjelmassa rahoitetaan hankkeita, joissa digitaalisuuden avulla kehitetään uusia kansainväliseen kasvuun tähtääviä palveluja ja liiketoimintamalleja. Ohjelman tavoitteena on uudistaa yritysten liiketoimintaa teollisen internetin keinoin ja kannustaa eri alojen yrityksiä uudenlaiseen yhteistyöhön. u www.tekes.fi/ti 5thGear-ohjelma tähtää uuden sukupolven langattoman tietoliikenteen haasteiden ratkomiseen, uuden liiketoiminnan synnyttämiseen ja Suomen nostamiseen kansainvälisten investointien kärkikohteeksi. u www.tekes.fi/5g Terveyttä biteistä -ohjelman tavoitteena on, että Suomesta kehittyy tunnettu digitaalisen terveyden osaamis- ja liiketoimintakeskittymä, jota pidetään kiinnostavana kumppanina ja asemapaikkana innovaatiotoiminnalle. Ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti digitalisaatiota hyödyntäville kansainvälistä kasvua tavoitteleville yrityksille, jotka kehittävät tuotteita ja palveluja muun muassa terveyden edistämiseen, sairauksien varhaiseen tunnistamiseen ja terveydentilan seurantaan ja yksilöllistettyyn hoitoon. u www.tekes.fi/terveyttabiteista Uudet ohjelmat ovat jatkoa Tekesin digitaalisuuden hyödyntämisen toimenpiteille muun muassa pelialalla sekä älykkäiden kaupunkien ja oppimisratkaisujen alueella. Ohjelmien yhteenlasketuksi laajuudeksi arvioidaan 300 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin 150 miljoonaa. Terveyttä biteistä -ohjelman kesto on neljä vuotta, Teollisen internetin ja 5thGearin viisi. Tekesin ja ulkoasianministeriön yhteinen ohjelma BEAM edistää kehitysmaihin suuntautuvaa innovaatio- ja liiketoimintaa. Suomalaiset toimijat ovat merkittävässä asemassa luomassa uutta kilpailukykyistä ja sosiaalisesti kestävää liiketoimintaa niin Suomeen kuin kehitysmaihinkin Ohjelman kesto on viisi vuotta alkaen vuoden 2015 alusta. Ohjelman rahoituksen kokonaisvolyymi on 50 miljoonaa euroa, josta Tekesin ja UM:n rahoitus noin 50 prosenttia. Hankkeisiin pyritään saamaan kansainvälistä rahoitusta muun muassa Maailmanpankin, YK:n ja muiden kehitysrahastojen kautta BEAM-ohjelman tavoite on parantaa yritysten kasvun edellytyksiä voimakkaasti kasvavilla kehitysmaiden markkinoilla. Innovaatioiden avulla syntyy uutta kilpailukykyistä liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja ja hyvinvointia sekä kehitysmaihin että Suomeen, korostaa ohjelmapäällikkö Pia Salokoski. Ohjelmaan toivotaan erityisesti laajoja ekosysteemihankkeita, joissa voi olla mukana yrityksiä, tutkimuslaitoksia, 8 NÄKÖALAT 4 2014

uusia ohjelmia 9 Digitaalisuuden hyödyntäminen kiinnostaa suomalaisia yrityksiä TEKSTI: EEVA LANDOWSKI KUVA: ISTOCKPHOTO Tekesin lokakuussa päättynyt rahoitushaku liiketoiminnan digitalisoimiseen tuotti yli 200 hakemusta, joilla haettiin yli 100 miljoonaa euroa. Rahoitusta haetaan valmistavan teollisuuden lisäksi muun muassa kaupan alan ja palveluliiketoiminnan kehityshankkeisiin. Hakemukset kattavat myös viidennen sukupolven tietoliikenneteknologiat, 3D-tulostamisen ja robotiikan alueet. Monet rahoitusta hakeneista yrityksistä ovat Tekesille uusia asiakkaita. Lue FiDiPro-ohjelman arvio Tekesin verkkosivuilta. FiDiPro-tutkijat tuovat Suomeen uusia tutkimuskäytäntöjä ja osaamista kansalaisjärjestöjä ja mahdollisia muita toimijoita. Ohjelmassa ei voida rahoittaa ulkomaisia toimijoita, mutta heitä toivotaan mukaan ekosysteemeihin alihankkijoina tai muun rahoituksen avulla. Tavoitteena on luoda suomalaisille yrityksille uutta liiketoimintaa ja samalla edistää kehitysmaiden köyhien ihmisten hyvinvointia. Tekes yhdistää tutkimuksen, liiketoiminnan kehittämisen, innovaatioprosessit ja monenlaiset palvelut, kuten ennakointi- ja arviointipalvelut, kasvuyrityksiä palveleviksi kokonaisuuksiksi. Ulkoasiainministeriöllä on kehitysyhteistyön kautta erinomaiset yhteydet ja tieto uusista nopeasti kasvavista markkinoista sekä osaaminen kehitysmaista, köyhyyden vähentämisestä ja kestävästä kehityksestä. BEAM-ohjelmaa voidaan pitää ensimmäisenä Team Finland -ohjelmana, jossa hyödynnetään koko Team Finland -verkoston osaamista ohjelman osallistujien hyväksi, sanoo Salokoski. Tekes ja Suomen Akatemia ovat rahoittaneet FiDiPro - Finland Distinguished Professor -ohjelman avulla kansainvälisten huippututkijoiden ja suomalaisten yhteistyötä vuodesta 2006. Ohjelman vaikutuksia selvitettiin Owal Groupin toteuttamassa arvioinnissa. FiDiPro-ohjelman todettiin tekevän Suomea tunnetuksi ulkomailla ja vähentävän kansainvälisten osaajien kynnystä tulla Suomeen. Tekes painottaa tutkimusrahoituksessaan yliopistojen ja yritysten yhteistyötä ja tulosten hyödyntämistä. Arvioinnin tekijät toteavat, että lähes kaikki haastatellut yritykset olivat tyytyväisiä FiDiPro-ohjelmaan, vaikkei siihen osallistuminen toisikaan heille konkreettista välitöntä etua. Osallistuminen oli hyödyttänyt yrityksiä mm. verkostoitumisessa ja kansainvälisen tunnettuuden kasvamisessa. Jopa 96 prosenttia haastatelluista yliopistojen edustajista kertoi FiDiPron vaikuttaneen uusien metodien, tiedon ja teknologian leviämiseen koko tutkimuslaitoksessa. Uudet metodit ja osaaminen ovat avanneet uusia tutkimusalueita. Suomalaiset tutkimusorganisaatiot saavat kansainvälisiltä tutkijoilta kiitosta, hallinnollisia hankaluuksia ei ole juurikaan ollut. FiDiPro-ohjelman heikkouksiksi arvioidaan, että rahoituksen saaneet ovat jo uransa jälkipuoliskolla. Pitkäaikaisten yhteistyösuhteiden luomiseksi, olisi hyödyllisempää rahoittaa nuorempia ansioituneita tutkijoita. Moni Fi- DiPro-professori olisi odottanut, että suomalaiset tutkijat olisivat lähteneet innokkaammin tutkijavaihtoon ulkomaiseen yliopistoon. Kiinteämpi kytkentä yliopistojen tutkimus- ja kansainvälistymisstrategioihin olisi eduksi. u www.beam.fi NÄKÖALAT 4 2014 9

10 Tekesin uutisia TEKSTI: JOSI TIKKANEN KUVAT: ISTOCK PHOTO Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus uudistuu vuoden alussa Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Se on tarkoitettu liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Uudistuksessa kohdeyritysten yläikäraja laskee ja lainasta tulee osa rahoitusta. Uudistukset johtuvat Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön uudistamisesta. Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on suunnattu kaikkein lupaavimmille suomalaisille startupeille. Rahoituksella tuetaan yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tekes ottaa uudistukset käyttöön vuoden 2015 alusta. Muutokset johtuvat Euroopan unionin valtiotukilainsäädännön uudistuksista. Uudistukset otetaan käyttöön suomalaisia startup-yrityksiä parhaiten hyödyttävällä tavalla. Uudistus koskee yrityksen ikää ja rahoitusmallia. Nyt yrityksen on oltava hakemishetkellä alle 5-vuotias, kun aiemmin raja on ollut kuusi vuotta. Uudessa mallissa avustuksen ja lainan yhdistelmänä kokonaisrahoitus on enimmillään 1,25 miljoonaa euroa. Aiemmin rahoitus on ollut 1 1,25 miljoonaa euroa avustusta riippuen yrityksen kotipaikasta. Nyt tuen suuruus on kaikille yrityksille sama. Vaatimus yrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksesta laskee nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin ja muuta julkista tukea koskeneet rajoitteet poistuvat, mikä tarjoaa entistä enemmän joustoa yritykselle. Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on aiempaa joustavampi ja takaa parhaille startup-yrityksille merkittävän rahoituksen. Tekesin myöntövaltuudet ovat yleisesti siirtymässä lainojen suuntaan, ja tämän takia tarjoamme lainaa myös osana Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitusta, Nuoret yritykset vastuualueen johtaja Jukka Häyrynen sanoo. Omalta osaltaan startupien rahoitusta vahvistaa Tekes Pääomasijoitus Oy, joka aloittaa tänä vuonna sijoituksen alkuvaiheen kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin. Näin nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus uudistuu Yritysten yläikäraja hakemiselle on vuoden 2015 alusta viisi vuotta. Uudessa mallissa yritys voi saada rahoitusta 500 000 euroa avustuksena ja 750 000 euroa lainana. Rahoitus myönnetään jatkossa vähintään kolmessa jaksossa. 10 NÄKÖALAT 42 2014

uusia julkaisuja 11 Lue lisää Tekesin verkkosivuilta TEKESIN ESITTEITÄ Clean technology, new innovations, sustainable economy TEKESIN KATSAUKSIA Organisointikäytännöt, innovatiivisuus ja työhyvinvointi 310/2014 Tekesin vuosina 2012-14 rahoittaman MEADOW-tutkimuksen kolmas raportti analysoi organisaatioiden innovatiivisuuden ja työn imun samanaikaista esiintymistä sekä työntekijöiden roolia kehittämisessä. Tekesin rahoitus pk-yrityksille Uudessa rahoitusesitteessä kerrotaan muun muassa mihin rahoitusta voi saada ja mitkä ovat tyypillisimmät rahoitustasot. Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla: menestys versoo työelämää uudistamalla 311/2014 Katsaus kokoaa yhteen Tekesin vuosina 2012 14 rahoittaman MEADOW-tutkimusprojektin keskeisiä tuloksia kolmen aiemmin julkaistun tutkimusraportin pohjalta. Suomi maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi INKA-ohjelma, Suomi maailmanluokan innovaatiokeskittymäksi. Innovativeness in Finnish workplaces: renewing working life to bring Finland to bloom 312/2014 Arctic Seas Conducting renewable and sustainable business in challenging conditions Arktiset meret -ohjelman englanninkielinen esite. Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia Suomisen perheen kesämatka 2045 Suomisen perhe on kesämatkalla ympäri Suomea. He kohtaavat innovatiivisissa kaupungeissa ratkaisuja ja tulevaisuuden toimintamalleja. TEKESIN OHJELMIEN RAPORTTEJA Korjausrakentaminen palveluja ja teollista toimintaa 4/2014 Rakennettu ympäristö -ohjelman (2009-2014) projektien tuloksia. Evaluation of the Finnish Distinguished Professor (FiDiPro) programme 5/2014 Arvioinnissa etsittiin vastauksia kysymyksiin: onko toiminta edelleen relevanttia; ollaanko oltu tehokkaita; ja onko vaikutuksia syntynyt? NÄKÖALAT 4 2014 11

12 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: MARKUS SOMMERS JA EEVA ANUNDI Logistiikka mutkistuu syvenee ja laajenee Kun ostokset siirtyvät verkkoon, logististen järjestelmien virheettömyys on entistä tärkeämpää. Tietoteknistyminen ei kuitenkaan aina tarkoita sitä, että tuotteet ja palvelut digitalisoituisivat. Fyysisten valmisteiden sujuva siirtäminen paikasta toiseen edellyttää jatkossa myös eri kuljetusmuotojen yhä laajempaa yhdistämistä. Samalla korostuu toimivien logististen kumppanuuksien merkitys. ogistiikka-alalla on yleistynyt rakennustyömaiden projektinjohtoon verrattava toimintatapa, jolle on ominaista laaja verkostoituminen ja näkemyksellinen, asiakkaiden todellisia tarpeita lähtökohtana pitävä kokonaisuuden hallinta. Neljä vuotta sitten Riihimäellä perustettu Bold Moves Oy on hyvä esimerkki tästä. Ensimmäinen asiakkaamme oli minulle tuttu Aga, joka oli jo ennen laaja-alaista yhteistyötä hankkinut osan kuljetuspalveluistaan ulkopuolisilta kuljetusyrityksiltä. Näen vaarallisten aineiden logistiikan siinä määrin vaativana ja erityisenä, että siinä on erikoistumisen paikka. Juuri tällaista yritystä ei markkinoilla siihen asti ollut olemassa, toimitusjohtaja-perustaja Rami Vähäviita kertoo. Jotta yrityksellä olisi riittävän monta tukijalkaa, oli luonnollisesti aloitettava välittömästi uusien kumppanuuksien etsintä. Työ johti tulokseen loppuvuodesta 2011, jolloin Bold Moves solmi pitkäaikaisen sopimuksen Ekokemin tiettyjen tuotteiden logistiikan hoidosta. Pyrimme nimenomaan pitkäaikaiseen ja laajasti logistiikan osa-alueita kattavaan yhteistyöhön. Se merkitsee myös sitä, että omat tieto- ja toiminnan- 12 NÄKÖALAT 4 2014

Bold Moves hallitsee vaarallisten aineiden logistiikan Rami Vähäviita työskenteli Agalla 19 vuotta ja 10 kuukautta. Opittu tietotaito muodosti vankan perustan omalle yritykselle, jonka toiminta-ajatuksena on huolehtia erityiskäsittelyä vaativien tuotteiden logistiikasta pitkälle viedyin kumppanuuksin. Olennaista yrityksen liiketoimintamallissa on se, ettei sillä ole lainkaan omaa kuljetuskalustoa, vaan kyseiset resurssit ostetaan alihankintoina. ohjausjärjestelmämme on kyettävä sovittamaan yhteen asiakkaan vastaavien järjestelmien kanssa. Muun muassa tämä sai meidät hakeutumaan yhteistyöhön Tekesin kanssa ja myös vahvistamaan omia resursseja toiminnan kehittämiseksi, Vähäviita kertoo. Kehityspäällikkö Janne Leino korostaa tietoteknisen yhteensopivuuden merkitystä kumppanuuksien teknisenä perusedellytyksenä. Meidän on pystyttävä joustamaan ja muokattava omaan järjestelmäämme asiakkaan järjestelmän ehdoilla. Tietty geneerinen osuus on aina olemassa, loppu räätälöidään asiakaskohtaisesti, Leino toteaa. Koulutuksella ja kalustolla laatua Bold Movesin verkostossa on yli kymmenen kuljetusliikettä, joiden henkilökunta on koulutettu Bold Movesin johdolla nimenomaan vaarallisten aineiden logistiikkaan. Vaarallisten aineiden kuljettaminen on voimakkaasti säädeltyä toimintaa niin kuljetuksiin käytettävän kaluston kuin henkilöstön osaamisenkin näkökulmasta. Lisäksi kalusto on oltava valittu sekä yleiset että asiakkaiden ympäristö- ja turvallisuusvaatimukset täyttävästi. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että kuljetuksiin käytettävät kuormatilat on optimoitu Yrityksemme kehitystyö linkittyy asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kehitystyöhön ja strategioihin, Rami Vähäviita korostaa. kuljetettavien tuotteiden vaatimusten mukaan, Rami Vähäviita kertoo. Kalustotekniikan lisäksi tietotekniikan on oltava kunnossa myös tien päällä. Jokaisella kuljettajalla on käytössään reaaliajassa toimiva käsipääte, jonka avulla hän pystyy seuraamaan ja hallitsemaan logistiikkaa reaaliajassa ja keskustelemaan asiakkaan järjestelmän kanssa. Nämä toimet eivät edellytä asiakkaalta minkäänlaista vaivannäköä. Kun kuljettaja kohtaa asiakkaan, oleellista on tietenkin hyvä asiakaspalvelu. Pyrimme omassa toiminnassamme siihen, ettei tämä ole pelkkä klisee. Vain näin voi toteutua periaatteemme pitkäaikaisista kumppanuuksista, Vähäviita sanoo. Bold Moves hioo ja jalostaa toiminta-ajatustaan yhdessä Tekesin kanssa. Ensi vuonna päättyvä kehitysohjelma sisältää kestävään kasvuun, kansainvälistymiseen ja teknologian kehittämiseen liittyviä elementtejä. Yhteistyö Tekesin kanssa on tuonut Vähäviidan mukaan yrityksen toiminnan kehittämiseen sekä syvyyttä että vauhtia. Voimakkaasti verkostoituneessa liiketoimintamallissa yrityksemme kehitystyö linkittyy asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kehitystyöhön ja strategioihin, Rami Vähäviita korostaa. NÄKÖALAT 4 2014 13

14 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVA: EEVA ANUNDI Hyllysaatavuuden varmistaminen on lähes rakettitiedettä Yhdeksän vuotta toiminut RELEX Solutions Oy on noussut vajaassa kymmenessä vuodessa Euroopan johtavaksi tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuluttajatuotevalmistajien ennustetaloksi. Yrityksen perustajat Mikko Kärkkäinen, Michael Falck ja Johanna Småros perehtyivät kaupan toimitusketjuihin jo opiskellessaan Otaniemessä tuotantotaloutta. os lähikaupasta on leipä tai banaani loppu, henkilökunta selviää pulmasta yhdellä tai kahdella puhelulla tutulle tavarantoimittajalle. Kun tuotenimikkeiden määrä kasvaa kymmeniin tuhansiin, täsmälleen oikein mitoitettu hyllysaatavuus on jo keskeinen liiketoiminnan kannattavuuskysymys. Jotta riittävän tuoretta tavaraa on asiakkaille kunakin hetkenä oikea määrä, tarvitaan kehittyneitä tilastollisia menetelmiä ja niitä hyödyntäviä ohjelmistoja. Kaupan toimitusketjuihin erikoistuminen tuli uutena tutkimusaiheena silloisessa Teknillisessä korkeakoulussa mahdolliseksi teollisuustalouden professori Kari Tanskasen johdolla. Valmistumisvaiheessa oleva teekkarikolmikko innostui aiheesta niin, että päätti jatkaa toimitusketjujen tutkimista perustutkinnon jälkeenkin. Akateemisen uran jatkuminen johti väitöskirjoihin, joita Relex Solutionsissa työskentelevillä on valmiina yhteensä neljä. Tekniikan tohtori Mikko Kärkkäinen on ollut yrityksen toimitusjohtaja alusta lähtien. Hän muistuttaa kuitenkin siitä, että Pohjoismaiden projekteista vastaavan johtajan Johanna Smårosin vajaan kym- 14 NÄKÖALAT 4 2014

menen vuoden takainen vetovastuu toimitusketjuihin liittyvässä tutkimusprojektissa oli ratkaiseva vaihe yrityksen perustamisen edellytysten luomiseksi. Kolmas perustaja Michael Falck puolestaan on kehitysjohtajana koko ajan huolehtinut siitä, että Relexin palvelut laajenevat ja tarkentuvat tarkoituksenmukaisella tavalla. Yhtiön omaa kehitystyötä on muun muassa tietokanta, jonka avulla on mahdollista ennustaa kaupan kysyntää ja kysynnän muutoksia jopa tuntien tarkkuudella. Koko toiminta-ajatuksemme lähtee siitä, että väärin mitoitetuista ja ajoitetuista tavaraerähankinnoista aiheutuisi mahdollisimman vähän kustannuksia kauppiaalle, Mikko Kärkkäinen kiteyttää. Sopii kaikille kaupan aloille Kysyntävaihtelujen tarkan ennustamisen tarve koskettaa päivittäistavarakaupassa erityisesti tuoretuotteita, joiden pilaantumishävikki on kauppiaalle merkittävä kannattavuustekijä. Jos kauppa alkaisi tarjota ruskettuneita hedelmiä, huono maine kiirisi kauas. Ongelmalta välttyy, jos ennustaa asiakkaiden ostokäyttäytymisen oikein. Kokenutkaan kauppias ei pysty tähän, jos tuotenimikkeitä on samassa hankintakokonaisuudessa kymmeniä tuhansia. Ennustaminen onnistuu monin verroin paremmin, jos käytettävissä on tähän tarkoitukseen kehitetty tietokanta ja jos ymmärtää tilastollisia menetelmiä perusinsinööriä syvällisemmin. Holt-Wintersin kysyntäennustemalli on klassikkoja tällä alalla. Ennen kaikkea kuitenkin tarvitaan kykyä ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa ja taitoa soveltaa ohjelmistoja asiakaskohtaisesti oikein, muistuttaa Johanna Småros. RELEX Solutions on menestynyt oikein muotoillulla ja sovelletulla toiminta-ajatuksellaan erinomaisesti. Yhtiö työllistää tätä nykyä 79 huippuammattilaista Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Kauppoja on tehty myös Iso-Britanniaan, jossa vähittäiskaupan tietoteknistyminen on ehkä vielä pidemmällä kuin Pohjoismaissa. Kotimaassa referenssejä on nelisenkymmentä. Niiden joukossa on esimerkiksi isoja kirjakauppoja ja elintarvikevalmistajia. Mitä isommasta yrityksestä on kyse, sitä tärkeämpää on kyetä ennustamaan paitsi peruskysyntää myös yllättäviä kysynnän muutoksia, Mikko Kärkkäinen sanoo. Tekniikan tohtorit Mikko Kärkkäinen ja Johanna Småros ovat tehneet arkiostosten ennustamisesta väitöskirjatasoista tiedettä ja soveltaneet sitä onnistuneesti käytäntöön. Tekesin myöntämällä Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksella heidän yrityksensä tähtää yhä vankempaan kasvuun. NÄKÖALAT 4 2014 15

10 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVAT: ISTOCKPHOTO JA EEVA ANUNDI Innorail edistää Pohjois Euroopan logistiikkaa Kymmenen vuotta toiminut ja useita vuosia yhteistyötä Tekesin kanssa tehnyt logistiikka-alan kehittämisyhtiö Innorail Oy pyrkii lisäämään alansa osaamista. Tärkeänä keinona tähän on yhtiön ylläpitämä, logistiikka-alan päätöksentekijöille tarkoitettu verkottumisja keskustelufoorumi. Innorailin uusimpia avauksia on Aasian Jakelufoorumin luominen. 16 NÄKÖALAT 4 2014

NÄKÖALAT 4 2014 17

uomen maantieteellinen erityisasema logistiikan näkökulmasta on sekä haaste että mahdollisuus. Usein esitetty toteamus saaresta laivayhteyksien takana on osittain totta. Toisaalta Suomen sijainnin voi nähdä myös Pohjois-Euroopan talousmaantieteellisenä keskuksena, josta on erinomaiset yhteydet Venäjälle ja sen kautta Keski-Aasiaan ja Kiinaan sekä arktisille alueille. Ympäristövaatimukset ja siirtyminen puhtaampaan ja kalliimpaan polttoaineeseen ovat viime aikoina johtaneet siihen, että etenkin laivaliikenne on entistä hitaampaa. Varustamot hakevat kustannussäästöjä liikennöimällä harvemmin ja hitaammin, mikä on venyttänyt toimitusaikoja esimerkiksi Kiinaan jopa parin-kolmen kuukauden mittaisiksi. Monin verroin nopeampi ja kalliimpi lentorahti sopii toisinaan, mutta lisäksi olisi kysyntää välimuodolle, pari viikkoa kestävälle ja kohtuuhintaiselle junakuljetusyhteydelle, arvioi Innorailin toimitusjohtaja Aleksi Kukkarinen. Keski-Euroopasta, esimerkiksi Puolasta on avattu Kiinaan parikin junarahtiyhteyttä, jotka mahdollistavat konttien kuljettamisen. Suomesta Kiinaan ei toistaiseksi ole vastaavaa toimivaa kuljetusyhteyttä, jonka kehittämiseen Kukkarisen mukaan on nyt oikea aika. Toistaiseksi varsinkin pk-yritykset tarvitsevat apua logististen yhteyksien ja verkostojen luomiseksi. Sekä Venäjällä että Kiinassa toimittaessa on tärkeää hallita kuljettamisen lisäksi viranomaiskäytännöt ja tullausproseduurit. Lisäksi yritysten kansainvälistyminen edellyttää entistä laajempien logistiikkaverkostojen kehittämistä globalisoituvilla markkinoilla. Tarvitaan yritysten yhteisiä kehittämishankkeita, koska yksittäinen yritys ei voi vaikuttaa läheskään kaikkiin logistisiin kilpailutekijöihinsä. Aika-, kulttuuri- ja rytmierot tiedostettava Venäläisen bisnes- ja tapakulttuurin hyvin tunteva, maassa pitkään asunut ja opiskellut Kukkarinen pitää kulttuurintuntemusta olennaisena perustana solmittaessa yhteistyösuhteita. Uutisoinnissa usein yllätyksellisiksi ja poukkoileviksi tulkitut viranomaispäätökset eivät välttämättä ole sellaisia, jos on verkostoitunut kunnolla ja jos tieto sen vuoksi kulkee hyvin. "Venäjällä puolestaan pidetään suomalaista päätöksentekoa toisinaan hitaana, koska on tavallista, että suomalaisen yrityksen hallitus kokoontuu vain kerran parissa kuukaudessa. Venäläisen johdon aikahorisontti on usein enintään kaksi viikkoa, jolloin myös päätöksiä odotetaan siinä ajassa", Kukkarinen sanoo. Hän lisää, ettei Venäjällä ole kysymys yhdestä monoliittisesta kulttuurista. Jo Moskovan ja Pietarin välillä on suuria eroja, myös verrattuna muihin maan yli kymmenestä miljoonakaupungista, puhumattakaan maaseututaajamista, joita on Venäjällä usealla ilmasto- ja peräti yhdeksällä aikavyöhykkeellä. "Lämpötilakin vaihtelee -40 C:n ja +40 C:n välillä. On selvää, että usein tarvitaan kehittynyttä lämpötilasäädeltyä kuljetustekniikkaa, riippumatta siitä, liikutaanko junalla vai rekalla. Tällöin maailmanlaajuisesti standardoidut kontit pääsevät kuljetusmuotona oikeuksiinsa". Aleksi Kukkarinen pitää toivottavana, että logistiikkayritykset ja suurten yritysten logistiikkaosastot lähtisivät entistä rohkeammin kehittämään myös yhdistettyjä kuljetuksia, esimerkiksi rekka junassa -tyylisiä ratkaisuja. "Suomesta yhdistettyihin kuljetuksiin tarvittavaa logistista infrastruktuuria löytyy monelta paikkakunnalta. Sen sijaan kuljetuskäytävien ja logististen solmukohtien yhteinen valtakunnallinen koordinointi ja kehittäminen näyttäisi puuttuvan. Olisikin tarvetta kehittää 'kuivanmaan satamia', jollaisia esimerkiksi Ruotsissa on kolmattakymmentä. Suomessa taas korkeintaan muutamalla paikkakunnalla on tarjolla palveluja, joita voi pitää kuivanmaan sataman palveluina". Kukkarinen toteaa, että logistiikkaa ja kuljetuksia kehitetään aktiivisesti useilla paikkakunnilla, esimerkiksi Helsingissä, Imatralla, Kouvolassa ja Seinäjoella. Hän näkeekin yritysten kannalta mielekkääksi verkottua ja yhdistää kehittämishankkeitaan myös julkisen sektorin kanssa, koska yhdessä toimien synergiaedut korostuvat. Mitä pk-yrityksiin tulee, ne tarvitsevat yhteisesti rakennettuja palveluverkostoja. Tämä on yksittäisten yritysten resurssien näkökulmasta ymmärrettävää. Silti se, että logistiikka on kaikista toimialoista peränpitäjänä satsauksissaan kehitystoimintaan, on epätyydyttävä tilanne. Koulutuksellakin voidaan vaikuttaa asiaan. Innorail aikoo lanseerata yritysten, yliopistojen ja Tekesin kanssa uusien kykyjen verkoston. Sen avulla nuorille huippuyksilöille luodaan urapolku kehittyvissä alan yrityksissä sekä parannetaan alan kilpailukykyä ja mainetta tulevaisuuden osaajia ja päätöksentekijöitä rekrytoimalla ja kouluttamalla. 18 NÄKÖALAT 4 2014

Suomesta Kiinaan ei toistaiseksi ole toimivaa junarahtiyhteyttä, jonka kehittämiseen Aleksi Kukkarisen mukaan on nyt oikea aika. NÄKÖALAT 4 2014 19

20 teema TEKSTI: VESA TOMPURI KUVA: EEVA ANUNDI Professori Jaakko Aspara Logistiikka ratkaisee nettikaupan menestyksen Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara pitää logististen järjestelmien toimivuutta merkittävimpänä verkossa tehtävien ostosten kasvuun vaikuttavana tekijänä. Tulevaisuuden kauppaan vaikuttaa myös kaupunkirakenteiden kehittyminen sekä se, mitkä tuotteet ja palvelut ylipäänsä ovat digitalisoitavissa, hän toteaa. Parhaillaan meneillään oleva kaupan alan murros koettelee perinteisiä tavarataloja ja toisaalta pieniä kivijalkakauppoja. Viime mainitut ovat olleet kauppakeskustoitumisen takia vaikeuksissa jo pidempään. Markkinoinnin professorina ensin Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa sekä lokakuun alusta Hankenissa toiminut Jaakko Aspara on tutkinut kuluttajien ja ammattiostajien ostokäyttäytymistä sekä liiketaloustieteellisestä että psykologian näkökulmasta. Jos ostokäyttäytymisen analysointi ulotetaan tulevaisuuteen, voi toki olla liian uskaliasta puhua tutkimuksesta. Pikemminkin voi laatia erilaisiin megatrendeihin perustuvia selvityksiä. Yksi näistä megatrendeistä on kaupunkirakenteiden kehittyminen. Muun muassa siitä riippuu perinteisten ostospaikkojen tulevaisuus. Selvää joka tapauksessa on, että verkkokauppa tulee kasvamaan merkittävästi. Pidän myös todennäköisenä, että yhä suurempi osa palvelutarjonnasta hakeutuu asiakkaiden luo sen sijaan, että asiakkaan täytyy mennä sinne, missä palvelu on, Aspara pohtii. Hän poimii muutaman kuvaannollisen esimerkin, jotka hyvinkin saattavat piankin olla elävää todellisuutta. Esimerkiksi tiheillä työpaikka-alueilla voisi olla hänen mukaansa piilevää kysyntää vaikkapa kiertäville partureille tai hierojille. Toisen esimerkin hän ideoi pankkimaailmasta. On helposti kuviteltavissa, että tapaamista kasvokkain edellyttävät pankkipalvelut ja -virkailijat tulevat asiakkaiden luo, kun konttoriverkosto supistuu. Tämä tietysti edellyttää erittäin kehittynyttä ja turvallista tietotekniikkaa. Yleensäkin palvelujen jalkauttaminen ihmisten luo vaatii hyvin verkossa toimivan varausjärjestelmän, Aspara sanoo. Ostoselämyksestä kiinni Jaakko Aspara muistuttaa ostokäyttäytymisen asiantuntijana erosta, joka vallitsee elämyksellisen shoppailun ja kylmän rutiiniostamisen välillä. Herkästi mieleen tulevan jaottelun kuluttajien ja ammattiostajien välillä hän kuitenkin asettaa osin kyseenalaiseksi. Yleinen käsitys on, että ammattiostaja ostaa vain rationaalisin perustein ja kuluttaja tunnepohjalta. Tämä ei välttämättä pidä paikkaansa. Ammattiostajakin tekee usein päätöksiä osittain tunnepohjalta, esimerkiksi valitessaan ison toimittajayrityksen tai -brändin tuotteen siihen liittyvän alhaisemman riskitunteen vuoksi. Vastaavasti kuluttaja kernaasti vetoaa jälkikäteen ostopäätöksensä järkiperäisyyteen. Todellisuudessa elämyksellisyys kuluttajien on ostopäätöksissä lähes aina mukana, jos ostetaan muuta kuin aivan tavallisia perusostoksia. Tämä tulee tiedostaa, kun pyritään ennustamaan esimerkiksi verkkokaupan tulevaisuutta. Iso kysymys, saadaanko verkko-ostamiseen elämyksellisyyttä ja millä keinoin, Aspara pohtii. Hänen oma vastauksensa kysymykseen on hienokseltaan skeptinen, mistä syystä hän uskoo perinteisten fyysisten ostospaikkojen jatkossakin pärjäävän. Ainakin länsimaisissa kuluttajissa on syvälle iskostuneena shoppailun perinne, joka ilmenee tyypillisesti esimerkiksi siten, että perheet käyvät yhdessä kauppakeskuksessa viikonloppuna, kukin perheenjäsen omine tarpeineen. Tätä tuskin voi herkästi korvata robottimaisella nettiostamisella. Hän myös muistuttaa tiedonsiirtokapasiteetin rajoista, jotka saattaisivat olla koetuksella, jos kaikki palvelut äkillisesti siirtyisivät verkkoon. Yksi esimerkki on äänilevykauppa. Kuten tiedämme, verkosta voi nykyään ladata suosikkikappaleensa helposti. Jossain on raja, kuinka paljon verkkoa voi kerralla kuormittaa. Musiikkituotteet ovat helposti digitalisoitavissa, samoin esimerkiksi kirjat. Kysymys on kuitenkin muustakin kuin tekniikasta. On joka tapauksessa todennäköistä, että monissa tuotteissa kauppaa käydään tulevaisuudessakin paljolti perinteisin fyysisin esinein. 20 NÄKÖALAT 4 2014