Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Taustainfo 24.5.2013 Marita Löytty Erityisasiantuntija Liikenteen analyysit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Sisältö Alkoholionnettomuudet Alkoholionnettomuuksien ja rattijuopumusrikosten kustannukset Alkoholin kulutus Poliisin tietoon tullut rattijuopumus Rattijuopumuskuljettajien profiili Rattijuoppojen alkoholikuolleisuus Päihderiippuvuuden arviointiohjelma Ajokieltojen pituudet Alkolukkojen hyödyntäminen Promilleraja Trafin näkemys 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 2
Alkoholionnettomuudet Euroopassa alkoholi liittyy noin neljäsosaan kaikista tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneistä ja noin kymmenesosaan loukkaantuneista henkilöistä. Suomessa tieliikenteen rattijuopumusonnettomuuksissa on vuosina 2007 2011 menehtynyt vuosittain keskimäärin 79 ja loukkaantunut 900 henkilöä. Kaikista tieliikenneonnettomuuksissa menehtyneistä tämä on neljäsosa ja loukkaantuneista kymmenesosa. Vuoden 2012 tilanne osoitti myönteistä kehitystä (41 menehtyi ja 617 loukkaantui), mutta edelleen rattijuopumusonnettomuuksien osuus kaikista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista on lähes viidesosa. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 3
Alkoholionnettomuuksien ja rattijuopumusrikosten kustannukset Rattijuopumuksen kustannukset yhteiskunnalle ovat merkittävät. Rattijuopumusonnettomuudessa kuollut henkilö aiheuttaa noin 1 919 000 euron ja loukkaantunut noin 241 000 euron kustannukset. Rattijuopumusrikosten käsittely maksaa sekä poliisille että oikeuslaitokselle useita satoja euroja per tapaus. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 4
Alkoholin kulutus vähentynyt Alkoholin kulutus asukasta kohden 100-prosenttisena alkoholina (litraa) vuosina 1990 2012. Aineiston lähde: Tilastokeskus ja THL. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 5
Poliisin tietoon tullut rattijuopumus vähentynyt Poliisin tietoon tulleiden rattijuopumusrikosten lukumäärä vuosina 2007 2012. Lähde: Tilastokeskus. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 6
Rattijuopumuskuljettajien profiili muuttumassa (1/2) Edelleen suurin osa rattijuopoista on keski-ikäisiä miehiä, mutta naisten osuus rattijuopumukseen syyllistyneistä on kasvanut vuosi vuodelta: vuoden 1989 reilusta kuudesta prosentista vuoden 2012 noin kahteentoista prosenttiin. Naisten osuus myös rattijuopumuksen uusijoista on kasvussa. Vuonna 2007 naisten osuus uusijoista oli 7,4%, vuonna 2012 yhdeksän prosenttia. Rattijuopumuksen uusijat ovat yhä nuorempia. Alle 30- vuotiaiden kuljettajien osuus rattijuopumuksen uusijoista on kasvanut vuoden 2007 noin viidenneksestä (19,7%) vuoden 2012 yli neljännekseen (27,2%). 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 7
Rattijuopumuskuljettajien profiili muuttumassa (2/2) Rattijuopumukseen syyllistyneistä kuljettajista yhä useampi on ulkomaalainen. Vuonna 2012 rattijuopumusrikokseen syylliseksi epäillyistä henkilöistä 12,7 prosenttia oli ulkomaiden kansalaisia, kun vuonna 2006 heidän osuutensa oli 7,2%. Vuonna 2012 rattijuopumukseen syyllistyneistä ulkomaalaisista 56% oli virolaisia ja 16% venäläisiä. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 8
Rattijuoppojen alkoholikuolleisuus korkea Rattijuopumus on usein yhteydessä terveyteen liittyviin ongelmiin. Rattijuopumusta voidaan pitää yhtenä haitallisen alkoholinkäytön indikaattorina. Rattijuoppojen alkoholikuolleisuus on korkeampi kuin väestössä keskimäärin. Rattijuoppojen kuolemansyissä korostuvat erityisesti alkoholiperäiset taudit, tapaturmaiset alkoholimyrkytykset, tapaturmat sekä itsemurhat. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 9
Rattijuoppojen päihderiippuvuuden arviointiohjelma ei toimi Ajokorttidirektiivin mukaan tieliikenteen ajokorttia ei saa antaa eikä uudistaa hakijoille tai kuljettajille, jotka ovat alkoholiriippuvaisia tai jotka eivät kykene pidättäytymään ajamisesta alkoholin vaikutuksen alaisena. Ajokorttilaki, 12 : Ajokorttilupa myönnetään, jos 2) hakijaa ei alkoholin tai muun huumaavan aineen jatkuvan väärinkäytön vuoksi ole katsottava kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi. Käytännössä ajokortin haltijoiden päihderiippuvuuden arviointi terveydenhuollossa ja rattijuoppojen hoitoonohjaus eivät toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos asiakas ei ole motivoitunut, vaan hänen tavoitteenaan on saada ajokortti nopeasti takaisin, arviointiohjelma kuormittaa turhaan terveydenhuollon resursseja. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 10
Ajokieltojen pituudet Suomessa lyhyitä, Euroopassa eivät yhdenmukaisia Suomessa rattijuopumuksesta määrätyt ajokiellot ovat kansainvälisessä vertailussa lyhyitä; viiden vuoden maksimipituudesta tuomioistuimet käyttävät enimmillään noin puolta. Vuonna 2010 tavallisesta rattijuopumuksesta määrätyistä ajokielloista 14% oli alle 3 kk pituisia, 40% 3 6 kk, 29% 6 12 kk ja 18% yli vuoden pituisia. Törkeästä rattijuopumuksesta määrätyistä ajokielloista 13% oli alle 6 kk, 46% 6 12 kk ja 41% yli vuoden pituisia. Useissa Euroopan maissa ajokiellot kestävät vähintään vuoden, törkeissä rattijuopumuksissa tai rattijuopumuksen uusimisissa viisi vuotta tai jopa ikuisesti. Euroopan komission vuonna 2001 hyväksymässä liikenteen valkoisessa kirjassa asetettiin tavoitteeksi rangaistusten yhdenmukaistaminen Euroopan unionin jäsenvaltioiden alueella. Käytännössä rangaistuksia ei kuitenkaan ole yhdenmukaistettu. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 11
Alkolukkoja ei hyödynnetä riittävästi Alkolukolla valvottu ajo-oikeus: Alkolukot ovat heinäkuusta 2008 lähtien (vuoden 2012 loppuun mennessä) estäneet vähintään 12 000 rattijuopumusta. Kaikkiaan alkolukot ovat estäneet yli 40 000 kertaa yli 0,2 promillen humalatilassa olevan kuljettajan ajamaan lähdön. Alkolukon käyttäjillä myös laitteen käyttöajan jälkeen rattijuopumuksen uusiminen on merkittävästi epätodennäköisempää (2,5%*) kuin rattijuopumukseen syyllistyneillä kuljettajilla yleensä (~30%). (* ja 3,3% uusi rattijuopumuksen alkolukkoajokortin aikana toisella, alkolukottomalla ajoneuvolla) Alkolukon käyttäjistä noin kolmasosa jättää laitteen vapaaehtoisesti ajoneuvoonsa sen pakollisen käyttöajan jälkeen. Alkolukko on rattijuopumusten ehkäisyyn tehokkaampi kuin ajokielto 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 12
Trafin virka-autoihin alkolukot Trafin virka-autoihin asennetaan alkolukot kesällä 2013. Virka-autojen käyttäjien keskuudessa ei ole havaittu alkoholiongelmaa, vaan alkolukkojen käyttöönotolla Trafi haluaa edistää tieliikenteen turvallisuuskulttuuria ja näyttää esimerkkiä kaikille valtion virastoille ja myös kaikille muille työnantajille. Suomessa alkolukkoja on jo käytössä mm. Pirkanmaan ELY-keskuksen ajoneuvoissa. Ruotsissa tavoitteena on, että vähintään 75 prosentissa viranomaisen omistamista tai vuokraamista ajoneuvoista on asennettuna alkolukko. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 13
Alkoholi ja liikenne eivät kuulu yhteen Promillerajan laskemisen turvallisuushyödyistä (kuolemaan johtaneet onnettomuudet) ei näyttöä Suomessa vuosina 2006 2010 kuolemaan johtaneen rattijuopumusonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 85% ylitti törkeän rattijuopumuksen rajan ( 1,2 ). Kuolemaan johtaneen rattijuopumusonnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 2% (27 kpl) oli ns. maistelleita eli heidän verensä alkoholipitoisuus oli 0,20 0,49. mutta Trafi kannattaa promillerajan laskemista, sillä alkoholi ja liikenne eivät kuulu yhteen! Myös mm. European Transport Safety Council (ETSC) ja Euroopan liikennepoliisijärjestö (TISPOL) suosittelevat promillerajan laskemista. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 14
Trafin näkemyksen mukaan... rattijuopumusrikoksesta määrättävien ajokieltojen vähimmäispituutta on pidennettävä, jotta alkolukko saadaan houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi ajokiellolle, ja jotta ajokieltojen pituudet saadaan vastaamaan eurooppalaisen sääntelyn tasoa.... alkolukkojen käyttöönottoa tulee laajentaa rattijuopumuksesta kiinni jääneille kuljettajille, alkoholin ongelmakäyttäjille ennaltaehkäisevänä toimena, ammattiliikenteessä kuljetuspalvelujen laadunvarmistuksen takaamiseksi ja yritysten turvallisuuskulttuurin edistämiseksi, ja pidemmällä aikajänteellä vakiovarusteeksi kaikkiin ajoneuvoihin. 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 15
Tarkempia tietoja: Trafin julkaisu 11/2013 (teema-analyysi): Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä ja juopumuksen yleisyys ilma-, juna- ja vesiliikenteessä http://www.trafi.fi/palvelut/julkaisut/2013_julkaisut Trafin julkaisu 5/2013: Alkolukolla valvotun ajo-oikeuden toimivuus ja vaikuttavuus (http://www.trafi.fi/palvelut/julkaisut/2013_julkaisut) 23.5.2013 Taustainfo: Alkoholirattijuopumus tieliikenteessä Liikenteen turvallisuusvirasto 16
Kiitos! marita.loytty@trafi.fi puh. 029 534 5433 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.