KIERRÄTYSKESKUKSEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

KIERRÄTYSKESKUKSEN KEHITTÄMIS- SUUNNITELMA

SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KIERRÄTYSTOIMINTA OSANA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ 2 3. NYKYISEN TOIMINNAN KUVAUS 4 3.1 Toiminnan tavoitteet 4 3.2 Kierrätystoiminta 5 3.3 Kierrätyskeskuksen henkilöstöresurssit 6 3.4 Kierrätyskeskuksen taloudelliset resurssit 7 3.5 Nykyisen toiminnan haasteet 7 4. ASIAKASPALAUTEKYSELY 7 4.1 Asiakaspalautekyselyn tulokset 7 4.2 Nykytoiminnan ja asiakaspalautekyselyn vertailu 11 4.3 Kehittämistavoitteisiin vaikuttavia tekijöitä 12 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 15 5.1 Toimintamallit 16 6. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET 23 6.1 Yhteiskuntatakuun laajentuminen ja kuntaliitosten huomioiminen 23 7. LOPPUYHTEENVETO 24

1..1 Työryhmän kannanotto aloitteeseen koskien tontin kaavoittamisesta kierrätystoiminnan käyttöön 24 1..2 Työryhmän kannanotto aloitteeseen koskien kierrätyskeskuksen laajentamista 25 1..3 Työryhmän ehdotus kierrätyskeskuksen hallinnointia koskevaan aloitteeseen 26 LIITTEET 1 1. JOHDANTO Valtuutettu Hannele Ilomäki-Piirilä esitti oikeisto- ja keskiryhmien valtuustoryhmän puolesta allekirjoittamansa aloitteen (748/58/2008/17.2.2008), jonka olivat allekirjoittaneet myös valtuutettu Pertti Merilä Meidän Lohjan valtuustoryhmän puolesta, valtuutettu Matti Pajuoja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puolesta ja valtuutettu Ismo Voutilainen Vihreiden valtuustoryhmän puolesta. Aloitteessa esitettiin, että kierrätyskeskuksen hallinnointi siirretään kaupunkisuunnittelukeskukselle. Aloitteeseen ovat antaneet lausuntonsa sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 23.4.2009 34 että tekninen lautakunta 25.5.2010 79 ja ympäristölautakunta 27.5.2010 99. Annettujen lausuntojen pohjalta Lohjan kaupunginhallitus päätti 7.6.2010 kokouksessaan :ssä 206 velvoittaa nuorisotoimen yhteistyössä kaupunkisuunnittelukeskuksen kanssa laatimaan kierrätyskeskuksen kehittämissuunnitelman ja kehittämissuunnitelman perusteella ratkaisemaan, mikä on sopiva tapa ja vastuutaho kierrätyskeskuksen hallinnointiin, jotta sen toimintaa voitaisiin tehostaa nykyisestä tasostaan. Kierrätyskeskuksen kehittämissuunnitelmaa laatinut työryhmä on tämän kehittämissuunnitelman yhteydessä käsitellyt myös kaksi muuta kierrätyskeskusta

koskevaa aloitetta. Aloite 7/11 kierrätyskeskuksen alueen varaamiseksi pysyvästi kierrätyskeskuksen käyttöön 171/61/613/11 ja aloite 14/12 kierrätyskeskuksen laajentamiseksi 367/71/2005. Vuonna 2011 kierrätyskeskuksen kehittämissuunnitelman laatimista varten perustettiin työryhmä, jonka jäseniä olivat: Merja Hukkanen, Lohjan kaupunki nuorisotoimi, pj Raija Rönkä-Nieminen, Lohjan kaupunki kaupunkisuunnittelukeskus Risto Murto, Lohjan kaupunki ympäristöyksikkö Susanna Komulainen, Lohjan kaupunki ympäristöyksikkö Matti Hukkanen, Lohjan kaupunki nuorisotyöpaja/kierrätyskeskus Tarja Pinnioja-Saarinen, Rosk n Roll Oy Ab Marko Printz, Rosk n Roll Oy Ab Marge Toivonen, Lohjan Seudun Työttömät ry Marja-Liisa Talikka, Lohjan Marttayhdistys ry 2 2. KIERRÄTYSTOIMINTA OSANA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään niin, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Kestävän kehityksen lähtökohtana on huoli ihmisten välisestä eriarvoisuudesta ja elämän perustan muodostavien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä. Kestävä kehitys pitää sisällään kolme tavoitetta: 1) ekologisen kestävyyden, jolla tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toiminnan varmistamista sekä ihmisten toiminnan sopeuttamista siihen niin, että luonnon kestokyky ei ylity saastutuksen tai luonnonvarojen liikakäytön takia, 2) sosiaalisen kestävyyden, jonka tarkoituksena on taata, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus perustarpeisiin, kuten ruokaan, peruskoulutukseen ja sananvapauteen ja

3) taloudellisen kestävyyden, joka tarkoittaa uusiutumattomien luonnonvarojen kohtuullista käyttöä ja jätteiden synnyn minimointia. Taloudellinen kestävyys voidaan saavuttaa tehokkaan kierrätyksen ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön avulla. Kierrätystoiminnalla on tärkeä osa kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa. Kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta, minkä vuoksi se on ympäristöä säästävä ratkaisu. Kierrätettävä jäte voi olla esimerkiksi yhdyskunta- tai teollisuusjätettä. Kierrätystä varten jäte tulee lajitella materiaalin mukaan. Yhdyskuntajätteestä voidaan lajitella erikseen ja hyödyntää esimerkiksi lasi, paperi, metalli, pahvi ja kartonki, biojäte sekä energian tuotantoon soveltuva jäte kuten yleisimmät muovit ja tietyt tekstiilit. Kaupungeissa on usein kierrätyskeskuksia, joihin voi viedä itselleen tarpeettomia tavaroita. Jokainen voi kierrättää myös myymällä itselleen turhia tavaroita kirpputorilla, nettikirpputorien kautta ja muilla käytetyn tavaran tapahtumilla ja tempauksilla. (http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=32099&contentlan=1&culture=fi-fi) 3 Uusi 1.5.2012 voimaan astunut jätelainsäädäntö asettaa kotitalouksissa syntyvän ja muun yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi 50 painoprosenttia. Tavoitteen määräajaksi on asetettu 1.1.2016. Kaupungin rooli kierrätystoiminnassa Etusijaisjärjestyksen noudattamisen edistäminen (Jätelaki 11) Viranomaisen ja julkisoikeudellisen laitoksen ja yhteisön on omassa toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan käytettävä kestäviä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä, kierrätettäviä ja kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita sekä palveluita, joissa syntyy mahdollisimman vähän ja mahdollisimman haitatonta jätettä. Jäteneuvonta (Jätelaki 93)

Kunnan on järjestettävä neuvontaa, tiedotusta ja valistusta syntyvän yhdyskuntajätteen määrän ja haitallisuuden vähentämiseksi ja jätehuollon asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Vaikka jätelain mukainen järjestäminen ja siihen liittyvät neuvontatehtävät on annettu alueelliselle jätehuoltoyhtiölle, niin se ei poista jätelain mukaisia valvontaviranomaiselle määrättyjä valvonta- ja neuvontatehtäviä. Nämä tehtävät vain täydentävät toisiaan. Kierrätyksen periaatteet tulee huomioida. Ensisijaisesti on ehkäistävä jätteen synty ja toissijaisesti on kierrätyksessä huomioitava kierrätyksen periaatteet: ensin tuotteen uudelleen käyttö samana tuotteena, sen korjaus tai sen purku raaka-aineeksi, sitten materiaalin käyttö materiaalina ja jos tämä ei ole mahdollista, niin sen käyttö energialähteenä. Vasta viimeisenä on materiaalin läjittäminen kaatopaikalle. Kaupungin ylläpitämä kierrätyskeskus on vain yksi osa käyttökelpoisen tavaran kierrätys-markkinoita. Sen rinnalla toimii Lohjan alueella yrityspohjaisesti useampia kirpputoriyrityk-siä, joista asiakas voi vuokrata paikan käyttökelpoisen tavaransa myymiselle. Lisäksi tavaraa toimitetaan kirpputoreille, joihin tavaraa voi jättää myytäväksi. Näitä ylläpitävät pääasiassa uskonnolliset yhdistykset. Lisäksi useat järjestöt toteuttavat aika ajoin kirpputo-ritapahtumia ja Lohcase ylläpitää kesälauantaisin Nahkurintorin kirpputoria. Kirpputoreilla kiertää vaatteiden lisäksi varsin monipuolisesti tarpeettomaksi jäänyttä tavaraa. Useammalla kaupungin alueella sijaitsevalla ekopisteellä on nykyisin UFF:n vaatekeräyslaatikko. 4 Uusimpana kierrätyskanavana on markkinoilla tilaa vallannut nettikauppa. Nettikirppu-toreilla löytyy varsin monipuolisesti markkinat monelle eri tuoteryhmälle. Rosk`n Roll Oy:n sivustoilta löytyy tavaratori tarpeettomaksi jääneen tavaran myymiseksi. Tarpeettomaksi käyneen tavaran kierrättämiselle löytyy siis tänä päivänä useita eri kanavia. Kierrätystoiminta koostuu siis monenlaisista osatekijöistä ja toimenpiteistä, joissa sekä yksilöllä että yhteisöillä on merkittävä rooli niiden toteuttajana. 3. NYKYISEN TOIMINTAMALLIN KUVAUS

3.1 Toiminnan tavoitteet Lohjan kaupungin kierrätyskeskus on osa Lohjan kaupungin nuorisotoimeen kuuluvan nuorisotyöpajan kokonaisuutta. Toimintaa hallinnoi nuorisotoimi. Liitettynä nuorisotyöpajan toimintaan on kierrätyskeskuksella kaksi tärkeää tavoitetta: A) kestävän kehityksen periaatteiden toteuttaminen kierrätystoimintaa järjestämällä sekä opastusta ja neuvontaa antamalla (liite 1, nuorisotyöpajan toimintamallikaavio) ja B) nuorisotyöpajaperiaatteiden mukaisen työtoiminnan järjestäminen pääasiassa alle 25 vuotiaille nuorille, heidän elämänhallintansa tukeminen, sosiaalinen vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kestävän kehityksen periaatteen toteuttamisen tavoitteena on elinympäristön parantaminen tarpeettomaksi jäävää tavaraa kierrättämällä, pitkittää tavaran käyttöikää, hyödyntää käytetyn tavaran osia uusiotuotteena, varaosina tai materiaalina, vähentää siten kaatopaikalle vietävää jätettä ja lisätä ympäristötietoisuutta. Nämä tavoitteet ohjaavat kierrätyskeskuksen toimintaa. Nuorten työtoiminnassa nuori on pajajaksollaan nuorisotyöpajalla (siis myös kierrätyskeskuksessa) tutustumassa työelämään työharjoittelun, työelämä-valmennuksen, työkokeilun, työllistämisen tai kuntouttavan työtoiminnan kautta. Tätä kautta nuori saa mahdollisuuden miettiä tulevaisuuden suunnitelmiaan koulutuksen ja työnteon suhteen ja tukea itsenäistymiseen sekä oman elämän rakentamiseen. 5 Kokonaisuudessaan nuorisotyöpajatoiminta vastaa nuorisotyölain mukaiseen nuoren sosiaaliseen vahvistamiseen. Tulevaisuudessa nuorisotyöpajatoiminnalla tulee olemaan myös tärkeä merkitys nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. 3.2 Kierrätystoiminta

Käytännössä tavaran kierrättäminen toteutuu siten, että asiakkaat tuovat joko itse kierrätettävää tavaraa kierrätyskeskukseen tai kierrätyskeskus noutaa sen asiakkaalta. Kierrätyskeskukseen tullut tavara laitetaan joko sellaisenaan myyntiin tai esimerkiksi entisöidään (huonekalut) tai uusiokäytetään tuote valmistamalla materiaalista uusio-tuote. Huonosti kiertävä tavara annetaan pois ilmaisjakeluna. Kierrätyskeskuksen neuvontapalvelun kautta asiakas saa tietoa siitä, mihin tavaran voi toimittaa, mikäli kierrätyskeskuksella ei ole mahdollisuutta sitä vastaanottaa. Myyntiin kelpaamatonta tavaraa ei vastaanoteta, koska tällöin kierrätyskeskus joutuisi toimittamaan tavaran jäteasemalle ja jätteen kuljetus-, toimitus- ja käsittelymaksut nousisivat kohtuuttomiksi. Lisäksi kierrätyskeskus tarjoaa jäteneuvontaa ja esitemateriaaleja kierrättämisestä. Kierrätyskeskuksen yhteydessä on myös paperin sekä pahvin ja kartongin keräyspisteet. Erilaista askartelumateriaalia otetaan myös talteen ja toimitetaan hyötykäyttöön esimerkiksi päiväkoteihin ja nuorisotiloille. Kierrätyskeskuksen tavarajakeiden määrää on ollut mahdollista seurata tarkasti vuonna 2010 käyttöön otetun CPU-kassajärjestelmän kautta. Tavaramenekki on kuvattu seuraavassa kaaviossa: Vuosi Maksullinen tavara Maksuton tavara Tavaranvaihto yhteensä 2010 81 399 36 192 117 591 2011 127 705 64 793 192 498 2012 90 483 20 620 111 103 Vuosi 2012 kattaa 1.1. 30.9.2012 välisen ajan Vuosi 2012 näyttäisi menevän suurin piirtein samoihin lukemiin kuin vuosi 2011. Tämän perusteella voidaan sanoa, että tavara kiertää erittäin hyvin ja kierrätystoiminta on suosittua. 6 Kierrätyskeskuksen kävijämäärät ovat parina viime vuotena pysyneet suurin piirtein

samalla tasolla eli vuonna 2010 se oli noin 80 500 ja vuonna 2011 noin 82 500. Kävijämäärät on laskettu arvioina kassatapahtumien pohjalta, joten todellisuudessa kävijämäärät ovat suurempia. 3.3. Kierrätyskeskuksen henkilöstöresurssit Kierrätyskeskuksen vakinaiseen henkilöstöön kuuluvat vastaava vahtimestari ja nuoriso-ohjaaja. Heidän tehtävänään on vastata ulkoisten asiakkaiden palvelusta ja sisäisten asiakkaiden ohjaus- ja neuvontatyöstä. Esimies- ja työnjohtovastuu kuuluu nuorisotyöpajan esimiehelle. Sisäisiä asiakkaita ovat kaikki työelämävalmennuksessa tai harjoittelussa olevat, työllistetyt ja kuntouttavan työtoiminnan nuoret. Lisäksi sisäisiin asiakkaisiin katsotaan kuuluvan myös vastaavissa suhteissa olevat yli 25 29 -vuotiaat henkilöt. Pääosa sisäisistä asiakkaista koostuu kuitenkin alle 25 vuotiaista henkilöistä. Nuoria ohjattavia asiakkaita on kerrallaan kierrätyskeskuksessa keskimäärin 15 nuorta ja heitä ohjaa yksi pajaohjaaja. Nuoria ohjataan ja neuvotaan työntekoon perehdyttämisen ja päivittäisen ohjauksen kautta. Keskimäärin nuoret ovat kierrätyskeskuksessa noin 6 kuukautta erilaisissa työllistämistoimenpiteissä. Nuorten kohdalla toteutetaan ns. työelämäpolkua, jossa nuori etenee työharjoittelusta, työkokeiluun ja työllistämiseen omien työelämävalmiuksiensa kehittyessä. Keskimäärin kierrätyskeskuksessa on erilaisissa työllistämistoimenpiteissä 60 nuorta / vuosi. Nuorten lisäksi kierrätyskeskus työllistää myös aikuisia pitkäaikaistyöttömiä, velvoite-työllistettyjä ja yhdyskuntapalvelussa olevia henkilöitä. Kierrätyskeskuksen toimintaan on jo useita vuosia osallistunut myös vapaaehtoisia toimijoita, niin yksityishenkilöitä kuin yhteisöjäkin. Neljä yksittäistä henkilöä toimii lajittelu- ja varastotehtävissä viikoittain eri päivinä ja lauantaisin vapaaehtoiset tulevat järjestöistä (2 4 henkilöä). Tällä hetkellä vapaaehtoisjärjestöinä toimivat Kirkniemi -Teutari Martat, Lohjan Seudun Työttömät ry., Ojamo seura, Perttilä - seura, Virkkalan Tulentekijät, Nummentaustan asukasyhdistys, Moisio seura ja Lohjan Seudun Ympäristöyhdistys ry. 7

3.4 Kierrätyskeskuksen taloudelliset resurssit Kierrätyskeskuksen toiminta rahoitetaan toiminnan tuloilla. Alla olevassa taulukossa on kuvattu vuosien 2009 2011 tulot ja menot. Maksutuotot ovat myynnistä kertyneitä tuloja. Kierrätyskeskus TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA2012 Tuotot 127 843 161 453 200 011 152052 joista maksutuotot 126 607 152 634 190 483 143 962 Kulut -109 248-127 022-158 825-117 949 Netto 18 594 34 431 41 186 34 103 3.5 Nykyisen toiminnan haasteet Nykyisellään kierrätyskeskuksen toiminta tavoittaa hyvin kuntalaiset. Suuriksi haasteiksi nousevatkin tilojen ahtaus (kierrätyskeskuksen nykyinen tila 603 m2 on käynyt ahtaaksi) ja ohjaavan henkilöstön riittämättömät henkilöstöresurssit. Näitä lisäämällä voitaisiin myös kohdentaa toimintaa muihin haasteisiin eli moni-puolisempaan kierrätys- ja neuvontatoimintaan sekä uusiomateriaalituotantoon. 4. ASIAKASPALAUTEKYSELY Kierrätyskeskuksen kehittämissuunnitelmaa laadittaessa päätettiin suorittaa asiakaskysely (liite 2), jonka perusteella haluttiin saada tietoa asiakkaiden toiveista kierrätyskeskuksen toiminnan kehittämiseksi. 4.1 Asiakaspalautekyselyjen tulokset Asiakaskysely toteutettiin loppuvuodesta 2011. Asiakaskyselypisteitä oli kierrätyskeskuksessa ja kaupungintalolla. Lisäksi kyselyyn pystyi vastaamaan kaupungin verkkosivujen kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 133 vastaajaa.

8 Vastaajien ikäjakauma oli seuraava: Alle 20 vuotiaita 3 % 20 29 vuotiaita 7 % 30-39 vuotiaita 13 % 40 49 vuotiaita 20 % 50 59 vuotiaita 24 % Yli 60 vuotiaita 33 % Yhteensä 100 % Kysyttäessä sitä, kuinka usein vastaaja asioi kierrätyskeskuksessa, oli jakauma seuraava: Useammin kuin kerran viikossa 13 % Kerran viikossa 14 % Kerran kahdessa viikossa 16 % Kerran kuussa 25 % Harvemmin 32 % Yhteensä 100 % Vastaajia pyydettiin valitsemaan kolme vaihtoehtoa kysyttäessä, mitä heidän mielestään tulisi lisätä kierrätyskeskuksen palvelutarjontaan. Osittain vaihtoehtoja oli valittu vähemmän kuin kolme ja osittain enemmän kuin kolme. Seuraavassa taulukossa on keskiarvo annetuista vastauksista / vastaajien määrä. Korjaus- ja kunnostuspalvelut Palvelu Vaihtoehdon valinneita vastaajia Huonekalut 99 Kodinkoneet 61 Polkupyörät 64 Ompelimo 64

Muu, mitä 10 Kohtaan muu, mitä oli vastattu mm. autot, lelut, apua kausikorjauksiin/huoltoon (talvirenkaat, pihatöitä, lumitaakat), rakennusmateriaalit, ovet, ikkunat, kodintavarat, matonkuteet, itsepalvelupesula, kodin kunnostustyöt. 9 Jätteiden kierrätys Tuote Vaihtoehdon valinneita vastaajia Paperinkeräys 15 Metallinkeräys 44 Pahvi/kartonkikeräys 11 Ekopiste 35 Ongelmajätteiden vastaanotto 71 Lasikeräys 27 Kierrätettävä puutavara 54 Askartelumateriaalin keräys 43 Käyttökelpoinen rakennusmateriaali 75 Muu, mikä 12 Kohtaan muu, mitä oli vastattu mm. kunnossa olevien matkapuhelinten ja niiden akkujen välitys tarvitseville, muovimateriaali, lumppu, elektroniikka. Muut palvelut Palvelu Vaihtoehdon valinneita vastaajia Peräkärryn vuokraus 75 Metallipiste 65 Jätehuollon neuvontapiste 42 Materiaalin uudelleen käytön neuvonta 53 Kompostoreiden valmistus 47 Muu, mitä 12

Kohtaan muu, mitä oli vastattu mm. kaatopaikkatavaran nouto kohtuuhintaan, rakentajan rompetori, jossa käyttökelpoiset rakennustarvikkeet voivat vaihtaa omistajaa, kahvio, apuvälinevuokrausta (mm. lehtipuhallin, oksasilppuri), materiaalien ja puolivalmisteiden keräys, lasten ja nuorten tavaroiden kierrätys ja vaihto, itsepalvelupesula. Uusiotuotteet Tuote Vaihtoehdon valinneita vastaajia Eri materiaaleista, mistä, millaisia 32 Matonkuteet 51 Öljy- ym. puhdistusrätit 26 Uusiotuotteiden neuvonta- ja opastuspalvelut 57 Uusiotuotenäyttelyt 49 Lehtikompostorit (puusta tai metallista) 50 Muuta, mitä 5 10 Kohdassa eri materiaaleista, mistä, millaisia oli vastattu mm. kaikista mahdollisista materiaaleista, puusta (linnunpöntöt, kukkalaatikot), metallista, kankaista ja metallista/koruja ja laukkuja, muovista (jota ei voi kierrättää). Kohtaan muu, mitä oli vastattu mm. pensas- ja köynnöstuet, eläinten kalusteet (häkit, hiekkalaatikot, terraariot), kompostorit yleensä. Nettisivuston kehittäminen Palvelu Vaihtoehdon valinneita vastaajia Kuvagalleria 35 Tietoja tapahtumista 55 Kestävän kehityksen vinkkipalsta 66 Tavarapörssi (tiedustelut, varaukset ym.) 89 Facebook-sivut 13

Muu, mitä 1 Kohtaan muu, mitä oli vastattu: kierrätyskeskukselle informatiiviset nettisivut, joilta selviävät aukioloajat, myynnissä olevat tavarat kuvien kera, ohjeet tavaroiden vastaanotosta ja tulevat tapahtumat. Viimeisenä kysyttiin vastaajan mielipidettä siitä, millainen on hänen mielestään tulevaisuuden kierrätyskeskus. Vastaajilta tuli paljon palautetta, joka on koottu liitteeseen (liite 3). 11 4.2 Nykytoiminnan ja asiakaspalautekyselyn vertailu Vertailtaessa nykymallin palvelutarjontaa asiakaspalautekyselyyn voidaan todeta, että nykytarjonnassa on jo monia asiakaspalautekyselyssä esille nousseita palveluita: PALAUTEKYSELY NYKYTILA KEHITTÄMIS- TAVOITE Korjaus- ja kunnossapitopalvelut huonekalut toteutuu kodinkoneet ei toteudu kyllä polkupyörät toteutuu ompelimo toteutuu osittain kyllä autonhuoltopalvelut (pesut, renkaiden vaihdot) toteutuu kausikorjaukset (pihatyöt, lumityöt, puutarhatyöt) toteutuu pienet rakennuspalvelut /kodin kunnostustyöt toteutuu rakennusmateriaalin kierrätys toteutuu kodinkoneiden kunnostus ei toteudu kyllä Jätteiden kierrätys paperinkeräys toteutuu pahvi- ja kartonkikeräys toteutuu metallinkeräyspiste ei toteudu kyllä ekopiste ei toteudu ongelmajätteiden vastaanotto ei toteudu kyllä lasinkeräys ei toteudu kyllä kierrätettävä puutavara toteutuu askartelumateriaalin keräys toteutuu kyllä käyttökelpoinen rakennusmateriaali toteutuu matkapuhelinten ja akkujen välitys toteutuu osittain kyllä muovimateriaali ei toteudu kyllä

elektroniikka ei toteudu kyllä Muut palvelut peräkärryn vuokraus toteutuu metallipiste ei toteudu kyllä jätehuollon neuvontapiste toteutuu osittain kyllä materiaalin uudelleenkäytön neuvonta toteutuu kompostereiden valmistus toteutuu tilauksesta kaatopaikkatavaran nouto kohtuuhintaan toteutuu ikäihmisille rakentajan rompetori ei toteudu kyllä kahviopalvelut ei toteudu kyllä erilaisten välineiden vuokraus ei toteudu lasten ja nuorten tavaroiden kierrätys toteutuu itsepalvelupesula ei toteudu 12 PALAUTEKYSELY NYKYTILA KEHITTÄMIS- TAVOITE Uusiotuotteet puusta (esim. linnunpöntöt, kukkalaatikot) toteutuu kyllä metallista (esim. pensastuet, eläinten kalusteet; toteutuu osittain kyllä häkit, terraariot) kankaasta (laukut, vaatteet) toteutuu osittain kyllä muovi ei toteudu matonkuteet vain materiaalina kyllä öljy- ja puhdistusrätit toteutuu uusiotuotteiden opastus- ja neuvontapalvelut ei toteudu kyllä uusiotuotenäyttelyt pienimuotoisesti kyllä lehtikompostorit toteutuu tilauksesta korut/laukut ei toteudu kyllä Nettisivuston kehittäminen kuvagalleria ei toteudu kyllä tietoja tapahtumista toteutuu kyllä kestävän kehityksen vinkkipalsta ei toteudu kyllä tavarapörssi ei toteudu facebook sivut toteutuu 4.2 Kehittämistavoitteisiin vaikuttavia tekijöitä Jätteiden kierrätys:

Rakennusmateriaalia otettaisiin vastaan enemmänkin, mutta sitä tulee hyvin vähän kierrätyksen piiriin. Kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Kodinkoneiden kunnostusta ei voida suorittaa, koska se vaatisi ammattitaitoisen sähkömiehen palveluita. Toisaalta myös nykytrendin mukaan kodinkoneet on tehty sellaisiksi, että ne eivät ole korjattavissa samassa määrin kuin ennen vanhaan. Metallinkeräyslava oli aikoinaan Kierrätyskeskuksen pihalla, mutta siinä ilmeni ongelmia valvonnan suhteen. Lavalle kertyi muutakin kuin metallijätettä ja lavan penkomisesta syntyi asiakkaille myös vaaratilanteita, koska metallit saattoivat olla hyvin teräviä. Rosk n Rollin antaman vastauksen mukaan myöskään he eivät ole halukkaita metallilavaa kierrätyskeskukseen tuomaan, koska myös heidän mielestään asiakkaiden turvallisuutta ei voida taata lavaa pengottaessa. Heidän mielestään suositeltavampaa on, että vajaakuntoisten esineiden purkamisesta syntyvää metallia kerätään esim. ulkovarastoon hallittuun järjestykseen tarvitsijoille luovutettavaksi. 13 Puutavaralavan suhteen Rosk n Roll on samoilla linjoilla kuin metallilavankin suhteen. Ekopisteen osalta Rosk n Roll toteaa, että lähin ekopiste on Citymarketin pihalla, jossa vastaanotetaan paperia, pakkauslasia, pakkausmetallia ja kartonkia sekä UFF:n toimesta tekstiilejä. Pistettä saatetaan joutua siirtämään lähiaikoina Citymarketin laajennushankkeiden yhteydessä ainakin tilapäisesti, jolloin Rosk n Roll huomioi lähialueiden tarpeet. Sijoittelussa on myös kuultava pakkausalan tuottajajärjestöjä ja maa-alueiden omistajia. Uuden jätelain myötä pakkausjätteelle tulee täysi tuottajavastuu, jonka linjaukset ovat vielä auki. Rosk n Rollin konseptin mukaisesti ekopisteet on toteutettu syväkeräysastioin, joiden myöhempi siirtely tontilla ei ole helppoa eikä edullista. Tunnusomaista ekopisteelle on myös se, että pääsy sinne on mahdollista kaikkina vuorokauden ajankohtina. Kotitalouksien pakkausmuovijäte kuuluu tulevan tuottajavastuun alaisuuteen, jolloin Rosk n Roll voi kerätä pakkausmuovijätettä enintään tuottajien valtuuttamana urakoitsijana. Asetuksia uuden jätelain toteuttamiseksi odotetaan. Muovijätteen keräystä materiaalihyötykäyttöön ei Länsi-Uudellamaalla ole organisoitu. Nykyosaamisella asumisen muovijäte on sekalaisuudestaan ja likaisuudestaan johtuen

mahdotonta materiaalihyödyntää. Muovien energiahyötykäyttömahdollisuus on tulossa koko alueelle vuonna 2014, jolloin tuottajien niin salliessa, asumisen muovijäte kerätään sekajätteen joukossa käsiteltäväksi Vantaan jätevoimalassa. Sitä odotellessa ei muovijätettä voida varastoida kiinteistöillä hygieniahaittojen vuoksi. Vaarallisen jätteen vastaanottoa toimialueellaan Rosk n Roll voi laajentaa sijoittamalla kierrätyskeskuksen alueelle ns. ongelmajätekaapin. Samanlaisia on joidenkin huoltoasemien yhteydessä. Niiden sijoittamisista tehdään aina sopimukset, jolloin käyttöä valvotaan. Kaapit pidetään lukittuina kaikkina ajankohtina. Kaappien ulkopuolelle ei saa sallia jätettävän vaarallisia jätteitä. Vaarallisten jätteiden vastaanottopalvelu kustannetaan Rosk n Rollin keräämillä ekomaksuvaroilla ja siksi se on tarkoitettu ainoastaan asukkaiden, ei yritysten, käyttöön. Tätä tulee myös voida valvoa. Sallitut määrät ovat pieniä, isommat erät olisi ohjattava Munkkaan jätekeskukseen. 14 Muut palvelut: Jätehuollon neuvontapiste on tällä hetkellä lähinnä erilaisin materiaalein toteutettua tiedottamista. Oppaiden päivitettävyyden kannalta nettiyhteys Rosk n Rollin sivuilla oleviin oppaisiin olisi vielä suositeltavampaa. Myös neuvontakäyntejä ja tempausosallistumisia voi tilata Rosk n Rollin neuvojilta. Rosk n Rollin kotisivuille voidaan tehdä linkkejä Kierrätyskeskuksen sivuille ja päinvastoin. Rakentajan rompetori vaatii lisätilaa, kuten myös kahvio. Joitakin vuosia sitten Kierrätyskeskuksen tiloissa oli pienimuotoinen kahvitarjoilupiste, mutta tilan puutteen vuoksi siitä jouduttiin luopumaan. Erilaisten välineiden vuokraus asiakkaille kuten lehtipuhaltimet ja oksasilppurit vaativat rahallisia investointeja sekä korjaus- ja huoltokustannuksia. Vuokrattavien tarvikkeiden hintojen pitäisi kattaa kustannukset, eikä ole varmaa pystyttäisiinkö laitteita vuokraamaan edullisemmin kuin esimerkiksi toimintaan erikoistuneet vuokrausfirmat jo tekevät. Myös monilla asukasyhdistyksillä on

nykyisin olemassa esimerkiksi lehtipuhaltimia ja oksasilppureita, heiltä vuokraamis-mahdollisuudetkin voivat tulla kysymykseen. Nettisivuston kehittäminen: Kuvagallerian päivittäminen ei nykyresursoinnilla onnistu. Myös kestävän kehityksen vinkkipalstan ylläpito edellyttää lisähenkilöä tehtävää hoitamaan. Tavarapörssin toteuttamisen tarpeellisuutta on syytä harkita, koska nykyisin netissä on jo useita vastaavanlaisia palvelutuottajia (Huutonet, Tori.fi jne.). 15 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Työryhmä on kierrätyskeskuksen kehittämiseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia tehdessään ottanut huomioon toimintamallit, joissa A) toiminta jatkuu nykyisillä resursseilla, B) toimintaan resursoidaan jonkin verran uusia tilaratkaisuja ja henkilöstöresursseja ja C) toimintaan resursoidaan lisärakentamista ja henkilöstöresursseja. Toimenpide-ehdotuksia laadittaessa on otettu huomioon asiakaspalautekyselyn tulokset sekä yhteistyökumppani Rosk Rollin näkemykset asiakaspalautekyselyssä esiin tuotujen palveluiden toteuttamismahdollisuuksista heidän näkökulmastaan. 5.1 Toimintamallit

Taloudelliseksi tavoitteeksi voidaan asettaa, että kierrätyskeskuksen menot katetaan tuloilla. Kierrätyskeskuksen talousarvio tulee hyväksyä nettositovana ilman tuottotavoitetta nollatuloksellisena. Kierrätyskeskuksen tulee voida hyödyntää kehittämillään toiminnoilla saatavia lisätuloja esim. palkkaamalla useampia työttömiä nuoria toimintaan tai toimintaa ohjaavaa, avustavaa henkilöstöä. Toimintamalli kannustaa toiminnan kehittämiseen ja luo mahdollisuuksia lisätyöllistämiseen. A. Kehittämistavoitteet nykyisellä toimintamallilla / resursseilla Nykyisellä toimintamallilla ja resursseilla toiminnan kehittäminen on rajallista. Toiminnan kehittäminen on mahdollista seuraavilla tavoilla: ompelimon laajentaminen uusioverstaaksi, jossa toimintaan otetaan mukaan uusiotuotteiden valmistusta ja pienimuotoisten uusionäyttelyiden rakentamista Kierrätyskeskuksen tiloihin (toimintaa ollaan jo rakentamassa) uusioverstaan / -myymälän laajentaminen keskustan alueelle (suunnittelu- ja kehittämistyö käynnissä Luksian Stara hankkeen, Kovakin ja Monitoimikeskuksen kanssa) uusiotuotteiden opastus- ja neuvontapalvelut yhteistyössä Lohjan Martta-yhdistyksen kanssa 16 jätehuollon neuvontapisteen laajentaminen nykyisistä esitteistä jäteneuvojan säännöllisiin vierailuihin kierrätyskeskuksessa, yhteistyön kehittäminen Rosk n Rollin kanssa pienimuotoinen ongelmajätteen vastaanotto (lukittava / valvottava ongelmajätekaappi) myymälätilan selkiyttäminen opasteiden avulla Nykymallin tarkastelussa ilman lisäresursointeja voidaan esille nostaa seuraavia toimintaan vaikuttavia tekijöitä: Vahvuudet toiminta on tehokasta resurssit huomioiden kierrätettävän tavaran määrä runsas

sijainti hyvä tontti laaja, tarjoaa mahdollisuuksia kehittämiseen tukee vahvasti nuorisotyöpajan toimintatarkoitusta Mahdollisuudet tarjoaa vain hyvin rajallisesti mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen yhteistyön kehittäminen eri toimijatahojen kanssa luo lisämahdollisuuksia Heikkoudet liian pienet toiminta-, lajittelu- ja säilytystilat kehittämismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset vrs. resurssit (tilat, henkilöstön määrä) Uhat toiminta ei kehity ei vastaa nykytarpeita henkilöstön uupuminen piha-alueen turvallisuusriskit Kustannusarvio voidaan kattaa nykyisellä budjetilla B. Toimintaan resursoidaan jonkin verran uusia tilaratkaisuja ja henkilöstöresursseja 17 Toimintamallissa lähdetään ajatuksesta, että Kierrätyskeskuksen toimintaan resursoidaan tilaratkaisuja ja henkilöstöä. Piha-alueen turvallisuuteen tulee kiinnittää myös huomioita, sillä liikenne piha-alueella on lisääntynyt suuresti runsaiden asiakasmäärien vuoksi. Pihaliikenne muodostaa tällä hetkellä sekä henkilökunnalle että asiakkaille ison turvallisuusriskin Toimintamallin laajentaminen edellyttää

piha-alueella olevan vanhan kylmähallin remontointia puolilämpimäksi tilaksi ja käyttöönottoa kokonaan kierrätyskeskuksen tilatarpeisiin (edellyttää nykyisten vuokrasopimusten purkua ja uusien tilojen etsimistä tilassa säilytettäville tuotteille; mm. vaalitelineet, joulumarkkinoiden kojut) ulkokatosten rakentamista (huonekalupuolen vastaanotto-ovien eteen, ulkokatos ulkona säilytettävän tavaran vastaanottamiseen) piha-alueen päällysteen kunnostaminen ja ajoväylien sekä parkkialueiden suunnittelu- ja toteutustyöt kahden henkilötyövuoden lisäresursointia pajaohjaaja: nuoria tällä hetkellä liikaa / ohjaaja, mahdollistaisi myös sen, että nuoria voitaisiin ottaa enemmän palveluiden piiriin. varastomies: tavaroiden vastaanottamiseen, siirtämiseen ja ulkoisten asiakkaiden palveluun sekä nettisivujen ylläpitoon liittyvät tehtävät Edellä mainituilla resursoinneilla mahdollistuisivat seuraavat palvelut: nettisivujen kehittäminen kuten esimerkiksi Kestävän kehityksen -vinkkipalsta yhteistyössä Rosk n Rollin ja Marttayhdistyksen kanssa sekä jäteinfo yhteistyössä Rosk n Rollin kanssa, kuvagallerian ylläpito jäteneuvonnan laajentaminen asiakkaille avoimen nettipäätteen avulla puutavara, rakennusmateriaali ja metallipiste saavat tarvittavaa lisätilaa ja tuotteiden säilytys on hallittua ja asiakkaille helppoa (edellyttää henkilöä pisteen valvomiseen ja asiakkaiden palveluun) varastointitilaa kierrätykseen tuleville tuotteille (puolilämpimässä ja kylmätilassa säilyttämisen kestävät tuotteet), jotka tilojen puutteen vuoksi eivät mahdu myymälätilaan 18 piha-alueen turvallisuuden huomattava paraneminen Mallin B tarkastelussa voidaan esille nostaa seuraavia toimintaan vaikuttavia tekijöitä: Vahvuudet tarjoaa kuntalaisille nykyistä laajemman kokonaisuuden kestävän kehityksen toteuttamiseen Mahdollisuudet