Vanhus- ja vammaisneuvostojen sekä eläkeläisjärjestöjen näkemys nykytilasta Uudellamaalla Soili Partanen Muutosagentti, I&O kärkihanke Niina Savikko Espoon kaupunki, kotihoidon asiantuntija (virkavapaalla)
Kyselyn tavoite Selvittää, mitä asioita Uudenmaan vanhus- ja vammaisneuvostot sekä eläkeläisjärjestöt pitävät tärkeinä huomoitoitavina asioina muutosvalmistelussa. Kysely mahdollistaa neuvostojen ja järjestöjen osallisuutta ja asiantuntemuksen hyödyntämistä valmistelutyössä. Kysely lähetettiin aina ennen vanhusneuvostojen tapaamista kutsun mukana olevana webropol -kyselylinkkinä (suomen- ja ruotsinkielellä), kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista. Kysely oli auki 19.4.2017-30.9.2018 Kyselyä koordinoivat Uudenmaan muutosagentit.
Kyselyn sisältö 1. Vahvuudet 2. Heikkoudet 3. Uhkat 4. Mahdollisuudet Ikääntyneiden palveluiden Kommentteja / terveisiä tämän kehittämiskärjen valmistelijoille 1. Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen (KAAPO) 2. Omais- ja perhehoidon kehittäminen 3. Kuntoutuksen kehittäminen 4. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 5. Yleisiä kommentteja ja terveisiä valmistelijoille
Vastauksia 21 kunnan alueelta Kunta, jonka alueella ensisijaisesti vaikuttaa, vastausten lukumäärä Porvoo Järvenpää Helsinki Vantaa Raasepori Sipoo Askola Loviisa Kerava Tuusula Nurmijärvi Lohja Lapinjärvi Kauniainen Espoo Vihti (Karviainen) Pornainen Kirkkonummi Karkkila (Karviainen) Hyvinkää Hanko 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Ei vastauksia: Inkoo, Myrskylä, Mäntsälä, Pukkila ja Siuntio
Vastauksia 87 neuvostolta tai järjestöltä Vanhusneuvosto (tai vastaava) Eläkeläisjärjestö Vammais- tai sairausjärjestö Vammaisneuvosto Muu 0 10 20 30 40 50 60
Vastauksia yhteensä 483 Vahvuudet (71 vastausta) Heikkoudet (66) Mahdollisuudet (60) Uhat (64) Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen (Kaapo) (42) Omais- ja perhehoidon kehittäminen (43) Kuntoutuksen kehittäminen (47) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (48) Yleisiä kommentteja ja terveisiä valmistelijoille (42) Vastauksissa otettu kantaa sekä ikääntyneiden palveluiden että vanhus-, vammaisneuvostojen ja järjestöjen tilaan. Yksi vastaus voinut sisältää useita kommentteja ko. aiheesta. Soili Partanen, muutosagentti, Uusimaa
Muutoksen vahvuudet (71 vastausta) Toimivat palvelut (28) Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja laatu ovat hyviä. Palvelut ovat monipuolisia, mahdollisuus saada myös kotiin Toimijat ja niiden välinen yhteistyö (27) Toimivaa yhteistyötä kunnan toimialojen/palvelualueiden, vanhus- ja vammaisneuvoston, järjestöjen, yhdistysten, vapaaehtoistyön, seurakunnan, Työväenopiston ja yritysten kanssa. Positiivinen suhtautuminen kehittämisen, yhteinen tahtotila (18 vastausta) Palveluja kehitetty määrätietoisesti, selkeästi ja pitkäjänteisesti yhdessä tekemisen meiningillä. Ikäpoliittiset ohjelmat hyväksytty ja ovat vahva pohja. Osallistujat ovat aktiivisia. Osaava henkilökunta (12) Henkilökunta on ammattitaitoista ja mukavaa. Töitä tehdään asiakaslähtöisesti yksilöllisesti räätälöiden, on ymmärretty että ikääntyneet eivät ole homogeeninen ryhmä. Tiloja eri käyttötarpeisiin (4) Erilaisia tiloja on riittävästi, osa on uusia. Myös säätiöiden tiloja käytettävissä. Talous tasapainossa (3) Saavutetaan suuruuden ekonomia.
Muutoksen heikkoudet (66 vastausta) Riittämättömät ja heikosti tavoitettavat palvelut (22) Palvelujärjestelmä pirstaleinen, palveluita ei ole riittävästi ja osin laaduttomia. Palveluntuottajien palveluntasoon vaikuttaminen vaikeaa. Henkilöstön puute, sitoutuminen ja osaaminen (21) Vaihtuva, kiireinen, osaamaton ja epämotivoitunut henkilökunta. Epäasiallinen käyttäytyminen. Tuki neuvostoille ja järjestöille sekä vaikutusmahdollisuudet vähäiset (18) Kunta ei tue riittävästi, yhteistyö heikkoa. Ei päätösvaltaa, ei vanhuspalvelulain mukaista roolia eikä omaa budjettia. Tilat heikot. Tiedotus takkuaa (14) Tiedon saatavuudessa, tiedon kulussa ja avoimuudessa ongelmia. Tarvitaan muutakin kuin sähköistä tiedotusta. Vaihtuva henkilökunta. Niukat resurssit (12) Kunnan talous heikohko, palvelut heikentyneet. Riittävätkö resurssit? Kohtaako kysyntä ja tarjonta? Asumisen haasteet (9) Kotihoidon yli-ihannonti, kevyemmän asumismuodon puute, asuinympäristön turvattomuus, kerrostalojen hissittömyys, asumisyksiköiden tilojen toimimattomuus Liikenteen haasteet (6) Ei riittävästi joukko- ja vuoroliikennettä. Heikot yhteydet. Ei ilmaisia matkoja joukkoliikenteessä. Taksit kalliita. Huoli muutoksesta (5) Toteutuvatko suunnitelmat? Mikä on kunnan rooli jatkossa? Vievätkö kansainväliset suuryritykset helpoimmat asiakkaat? Mikä on vanhusneuvoston rooli jatkossa?
Muutoksen uhat (64 vastausta) Palvelujen saatavuus heikkenee (20) Hoitoon pääsy hankaloituu, liian tiukat kriteerit, välimatkat liian pitkät. Hoitopaikat ja rahat ei riitä. Palvelujen riittämätön ketteryys. Resursointi haasteellista (15) Säästetään väärässä paikassa, resurssit ei riitä, kustannusten kasvun vaikutus palveluihin. Eläkeläisillä pienet tulot. Henkilöstön riittävyys, osaaminen ja jaksaminen, omaisten jaksaminen (14) Työn haavoittuvuus kun hoitajat eivät jaksa. Kustannusten nousu kun omaishoitajat eivät jaksa. Työmotivaatio. Muutokseen liittyy epävarmuus (14) Kehitystyö jää paperille, jääkö arki kehittämisen jalkoihin. Ei tietoa miten SOTE vaikuttaa. Onko vanhusneuvosto varautunut muutokseen? Digitalisaation tuomat muutokset. Päätöksenteko loittonee ja lainsäädännön haasteet (11) Päätöksenteko karkaa kunnilta, sote on uhka vanhusneuvostoille. Kilpailutuslainsäädäntö heikentää hoidon jatkuvuutta. Palvelujen laatu heikkenee (10) Tuotantolähtöisyys, asiakaskunta jää vieraaksi, hoidon tason lasku, ikäihmiset jäävät kodin vangeiksi, robotit ja lelut eivät ole ihmisarvoista hoitoa, valitusten määrä nousee Yksinäisyys lisääntyy (10) Yksinäisyys, syrjäytyminen, masentuneisuus lisääntyy jos kunnan palvelut eivät pysty huolehtimaan kaikista.
Muutoksen mahdollisuudet (60 vastausta) Kehittyvät palvelut (23) Ikäihmiset terveempiä ja kotona pitempään. Palvelut yhdeltä luukulta ja myös kotiin. Uusia ja kehittyviä vanhoja palveluita. Yhteistyömahdollisuudet (22) Kuntaerojen tasaantuminen, yhdessä tekemisen ja kuulemisen foorumit, maakuntatason vanhusneuvosto. Uudelainen resurssien käyttö (11) Tehokkaampi toiminta, työnjaon järkeistäminen, vähemmällä enemmän, resursseja hoitotyöhön. Asumisen mahdollisuudet (6) Uusien asumismuotojen kehittäminen, palvelutalojen maineen parantaminen. Muut mahdollisuudet (13) Teknologiaa hyödyntämällä pitempään kotona. Valinnanvapaus. Mahdollisuus elämän ja ikääntymisen kunnioittamiseen.
Kärkihankkeen kärjet Kommentteja / terveisiä kehittämiskärjen valmistelijoille
Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen (Kaapo) (42 vastausta) Erinomaiset tavoitteet sovittaa ikäihmisten palvelut yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Onnistumisen kannalta suositan kokeiluja ja yhteistyön testaamista suunniteltujen tahojen kanssa. Olkaa yhteydessä järjestöihin. Kertokaa suunnitelmasta ja kysykää kommentteja. Palvelujen käyttäjien kannalta pidettävä järjestelmä yksinkertaisena! Kuunneltava sekä asiakasta että omaisia palveluja suunniteltaessa. Palveluohjauksen kehittäminen monikanavaisena palveluna on toistaiseksi välttämätöntä. Paikallisten ja alueellisten erityispiirteiden huomioonottamisen turvaaminen. Palveluohjausprosessi tulisi olla selkeä ja sopia isoihin ja pieniin kuntiin. Kaapo pitää tehdä mahdollisimman laajasti tutuksi eri toimijoille, jotta toiminta tavoittaa kattavasti avun tarvitsijat. Omahoitajat, omalääkäri, oma sosiaalityöntekijä jne. Heti asiakasuhteen alussa kartoitetaan palvelutarvetta kokonaisvaltaisesti ja laaditaan palvelusuunnitelma ajatuksella " aina askel edellä", ei siis vain "sammuteta tulipaloja". Vanhempia hoitajia mentoreiksi nuoremmille - liki eläkeikää olevia / eläkeläisiä siirtämään hiljaista tietoa. Hyvä huomioida kohtuukuntoiset mutta yksin asuvat ikäihmiset esim. harrastusmahdollisuudet, kuljetuspalvelut, kotipalvelut ja asuminen palveluiden lähellä, kaupat ja kampaamot mm. Komihåg individen. Detta är absolut en sak som behöver utvecklas hela tiden.
Omais- ja perhehoidon kehittäminen (43 vastausta) Intervallihoito turvattava! Omaishoitajille koulutusta ja kannustusta ja mahdollisuus riittävään lepoon, ettei väsy liikaa. Yhtenäiset/ kattavat kriteerit ainakin maakuntatasolla. Omaishoito alipalkattua. Omaishoito toimii hyvin, mutta perhehoidon kehittämiseen panostettava entistä enemmän. Käyttäjät vahvasti mukana kehittämistyössä. Omaishoitajan työhön lisää inhimillisyyttä uupumisen estämiseksi. Tulisi luoda malli, jossa ikääntyneellä omaishoitajalla on riittävästi aikaa itsensä huomioon ottamiseen, nukkumiseen, palautumiseen ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Omaishoidon ja kotihoidon vahvaa yhdessä toimimista tulee vahvistaa. Omaishoidon ja perhehoidon yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi saattaisi olla kehitettävä vaihtoehto. Perhehoito voi olla hyvä ratkaisu kotihoidon sijaan, mikäli toiminta on kodinomaista ilman tiukkoja rutiineja. Asujan tätä asumismuotoa halutessa ja palvelu oikein toteutettuna voi poistaa yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Perhehoitoa koskevaa informaatiota lisättävä. On saatava korvauksiltaan kilpailukykyiseksi.
Kuntoutuksen kehittäminen (46 vastausta) Vaikea löytää kuntolutusmahdollisuuksia, tieto pirstaleista. Ohjattua ryhmäkuntoutusta tulisi järjestää, siihen sisältyisi sosiaalisia kohtaamisia. Etupainotteista. Jatkuvuus, seuranta, elämäntapaohjaus. Käyttäkää käyttäjiä, omaisia, asiantuntijoita ym. hyväksi. Kuntoutukseen pääsy taitaa olla vaikeata, sinne pitäisi päästä ajoissa ja lähipaikkakunnalle. Kuntoutuksessa pitäisi keskittyä vielä enemmän kuntoutuksen jälkihoitoon eli miten pystytään varmistamaan kuntoutuksen jälkeen henkilön omatoimisen kuntoutuksen eteneminen kohti kuntoutuksen aikana saatuja edistysaskelia. Kuntoutukseen saadaan nettiyhteyden kautta apua joka mahdollistaisi päivittäisen kunnon kohentamisen. Kotiin kuntoutusta sellaisille joilla ei ole mahdollisuutta käydä itse kuntoutuksessa. Rehabilitering i hemmet så långt som möjligt Mindre byråkrati! Svårt att få rehabilitering på svenska och hjälpmedlen är det väldigt lång kö till.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (47 vastausta) Kolmas sektori enemmän mukaan / edellytykset toimia. Lyhyet jonot. Kun sairastuu niin riittävän matala kynnys hoitoon pääsemiseen. Ravinto, vapaa-aika, vertaistuki, kaikki mukaan. Kuntouttavaa toimintaa lisättävä. Kulttuuritoimintaa myös kodeissa oleville vanhuksille. Yksinäisyyden torjumiseen pitäisi panostaa ja luoda verkosto, jonka avulla tavoitettaisiin mahdollisimman moni yksinäinen henkilö. Vanhusneuvola esim. 75/ 80 vuotta täyttäville kotona asuville, jotka eivät ole kotihoidon asiakkaita. Terveyskioskin palveluja esim kauppakeskuksiin. Muistetaan koko ajan, että hyvinvointi ja terveys koostuu muustakin kuin sotepalvelujen saatavuudesta eli mukana vahvasti kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen, ikäihmisten osallisuus ja osallistumismahdollisuudet, hyvät vapaaaikapalvelut sekä yhdessä olemisen mahdollisuudet tilaratkaisuin. Ei pakottamista digipalveluihin - tämä nyt ikääntyvä sukupolvi ei ole siihen vielä valmis.
Yleisiä kommentteja ja terveisiä valmistelijoille (42 vastausta) Yhdenmukaistaminen on hyvä, jos toteutuksen lähtökohtana on palvelun laatutaso ja asiakkaan tarve. Asenneilmasto uusiksi, ei järjestelmä- vaan asiakaskeskeiseksi. Tutustukaa lähemmin omaishoitajien arkeen ja pitäkää huolen että sosiaalityöntekijät ja hoitohenkilökunta tietävät mitä toiset tekevät ja että tehdään enemmän yhteistyötä ilman lakipykälääkin. Puolisot yhdessä kodinomaisessa valvotussa "kodissa". Teillä on kaikki mahdollisuudet onnistua tässä hankkeessa. Testatkaa ja testatkaa ennen päätöksiä. Tarkistakaa kriteerien toteutumiset ennen etenemistä seuraavaan tasoon. Henkilökunnassa on valtava voimavara. Kuunnelkaa heitä. He tietävät mitä asiakkaat odottavat ja tarvitsevat. Ottakaa eri kohderyhmät mukaan testaamisessa. Yleensä käyttäjät ovat parhaita konsultteja. Yksityiset palvelun tuottajat kuorivat parhaat asiakkaat ja kunnan tehtäväksi jää "maksumiehen osuus. Palveluiden saatavuus tulee turvata niillekin, jotka eivät asu ydinkeskustassa palveluiden vieressä. Pelolla odotamme Sote-ratkaisun tuomia ongelmia, meitä pieneläkeläisiä ei toivottavasti millään lisämaksuilla kuriteta! Yhteiseen hyvinvointiin keskittämällä, pelkkä raha ei aina ratkaise. Paneutukaa tosiasioihin. Hyvään suuntaan ollaan suunnitelmissa menossa ja toivottavasti moni huomaa, että heistä välitetään. Tsemppiä valmistelijoille, kun meitä ikäihmisiä on niin moneksi! Ännu en gång tänk på den enskilda åldringen.
Yhteystiedot SOILI PARTANEN soili.partanen@porvoo.fi tai soili.partanen@uusimaa2019.fi p. 040 676 1460 NIINA SAVIKKO niina.savikko@live.fi MARITTA HAAVISTO maritta.haavisto@hel.fi stm.fi/io #ikiomat #kärkihanke