Metsänhoitajaliitto ry:n jäsenlehti 3/2014 6 Tukea AIKUISOPISKELIJALLE 24 JÄSENEDUT.FI Akavalaisten liittojen jäsenedut yhdeltä luukulta 26 MENTOROINTI Oppimismatka 32 minuuteen ANDERS PORTIN Pappi, maanviljelijä ja diplomaatti
Pääkirjoitus Jaakko Kittamaa Metsänhoitajaliiton valtuuston puheenjohtaja Kukin voimiensa mukaan Olen joutunut pohtimaan voimavarojen riittävyyttä monella rintamalla viime aikoina. Arkisia kysymyksiä, jotka ovat hyvin tuttuja meistä monille. Miten jaan resurssini, jotta kaikki tulisi tehdyksi? Mitä on pakko tehdä, mitä olisi hyvä tehdä ja minkä voi jättää toistaiseksi tekemättä? Henkilökohtaisella tasolla kyse on käytettävissä olevan ajan kohdentamisesta. Miten jaan työaikani, miten vapaa-aikani perheeni ja harrastusteni kesken ja miten huolehdin riittävästä levosta, jotta palautuisin ja aikaresurssia ylipäänsä olisi jaettavaksi minulle tärkeisiin asioihin. Elämän ruuhkavuodet: työura, puoliso, lasten kasvatus, koti ja harrastukset kaikki samaan aikaan on minunkin arkeani tässä ja nyt. Työelämässä meitä ei rajoita pelkästään oma työaikamme. Työnantajamme on omilla linjauksillaan vaikuttanut kaikkiin käytössämme oleviin resursseihin. Viimekädessä kyse on rahasta ja sen niukkuus erilaisine säästöohjelmineen asettaa toteutettavissa olevien toimintojen viitekehyksen. Maanpuolustuksen parissa toimiessani olen kohdannut kertausharjoitusvuorokausien dramaattisen vähenemisen ja todistanut korvattavaksi osoitettujen asejärjestelmien käyttöiän jatkamispäätöksiä. Rajalliset resurssit ovat pakottaneet puolustusvoimatkin hyväksymään toivottua alemman palvelutason mukaisen suoriutumisen. Priorisointi, suunnitelmallisuus ja tehokkaat työtavat auttavat, jotta lopputulos olisi käytettävissä olevien panosten niukkuudesta huolimatta paras mahdollinen. Mutta mitä jos käytettävissä olevia resursseja voisi lisätä ihan omalla tekemisellä? Vuorokauden tunnit on toki jokaisen saatava riittämään kuten parhaiten taitaa niitä kun kaikilla on yhtä paljon, eikä lisää ole mahdollista hankkia, ei kovastakaan hinnasta. Mutta Metsänhoitajaliiton resursseihin voi meistä jokainen vaikuttaa hyvin yksinkertaisella tavalla. Liittomme voimavarat ja vaikuttamismahdollisuudet kumpuavat sen jäsenistä. Metsänhoitajaliittoon liittymistä kannattaakin, ihan jo oman edun nimissä, ehdottaa liittoon vielä kuulumattomille metsäalan korkeakoulutetuille tai metsäalalla työskenteleville korkeakoulutetuille tuttaville ja kollegoille. Jokaisesta uudesta jäsenyydestä hyötyvät sekä liittyjä että vanhat jäsenet uusi jäsen saa etuja ja palvelua, vanha jäsen voi iloita liiton voimavarojen ja painoarvon kasvusta. Arvon Jäsenet: Pidetään yhteinen asiamme esillä ja suositellaan jäsenyyttä omassa liitossamme. 64. VUOSIKERTA ISSN 0355-7596 JULKAISIJA Metsänhoitajaliitto ry Forstmästareförbundet rf TOIMITUS Päätoimittaja Johanna Hristov johanna.hristov@metsanhoitajat.fi ILMESTYMISAJAT Viikot 10, 22, 39, 50 TILAUSHINTA 35 kotimaassa OSOITTEENMUUTOKSET JA ILMOITUKSET Päivi Toivonen puh. (09) 6840 8111 paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi KANNEN KUVA Shutterstock KIRJAPAINO PunaMusta Oy PL 99, 80141 Joensuu Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. Metsänhoitaja-lehti on painettu puhtaalle kierrätyskelpoiselle puukuidulle. Puu on uudistuva kotimainen luonnonvara. PEFC/02-31-151 OSOITE Salomonkatu 17 B, 10. krs 00100 Helsinki ULKOASU JA TAITTO Total Layout Oy 2 METSÄNHOITAJA 3 2014
3 2014 sisältö INGIMAGE 6 12 26 30 6 TUKEA AIKUISOPISKELIJALLE Vaihtoehtoja aikuisopiskelun rahoitukseen 12 PUUNHANKINNASSA RIITTÄÄ TÖITÄ Puunhankinnan ja metsäpalveluiden kehittyminen muokkaavat metsäammattilaisten osaamistarpeita 14 OLETKO ISKUSSA? Korkeakoulutetun henkilön tärkein omaisuus on osaaminen 17 LYHYESTI Metsän organisaatiot muutoksessa 18 STRESSI HALLINTAAN Stressi on toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma Euroopassa. 22 METSÄPÄIVÄT 2014 Metsäpäivien ohjelmaa sekä kurssilounaat 24 JÄSENEDUT.FI Akavalaisten liittojen yhteinen jäsenetupalvelu tarjoaa rahanarvoisia etuja jäsenille 26 OPPIMISMATKA MINUUTEEN Mentorpari Laura Kammonen ja Antti Otsamo kertovat kokemuksistaan. 28 TALKOOMIELELLÄ PALAVERIIN Järkevät palaverikäytännöt parantavat arkea VAKIOPALSTAT 4 LIITTOPALSTA Ajankohtaista tietoa ja tapahtumia 20 PAKINA Meitä opetettiin, että metsiä ei saa roskata 21 METSÄNHENKI Metsänhoitajaliiton hallituksen jäsen Risto Lilleberg 30 OPISKELIJA Liitto opiskelijan arjessa 32 PROFIILI Anders Portin toivoo entistä parempaa yhteistyötä metsäalalle. 34 LAKIPALSTA Tarvitaanko aviopuolison suostumus? 35 HENKILÖUUTISET METSÄNHOITAJA 3 2014 3
liittopalsta Palstalla Metsänhoitajaliiton ajankohtaisia tapahtumia ja tietoa. METSÄPÄIVÄT Metsäpäivät järjestetään 6.-7.11.2014 Helsingin Messukeskuksessa. Torstaina 6.11. Messukeskuksessa klo 15.00 Metsänhoitajaliiton Urafoorumi sekä klo 18 vastavalmistuneiden illallinen. Lisätietoa sivuilla 22 23. HAE MUKAAN LIITON MENTOROINTIOHJELMAAN Mitä osaan? Mikä minusta tulee isona? Muun muassa näihin kysymyksiin voit etsiä vastauksia Metsänhoitajaliiton mentorointiohjelman avulla. Hae mukaan lähettämällä vapaamuotoinen hakemuksesi sähköpostitse Johanna Hristoville viimeistään 12.10.2014. Lisätietoa mentoroinnista ja ohjelmaan hakemisesta sivuilla 26 27. Vuoden metsäteko -palkinnon vastaanottivat projektipäällikkö, MMT Petteri Vanninen ja professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksesta Savonlinnan kampukselta (kuvassa keskellä). Kuvassa vasemmalla Nordean johtaja Timo Jaakkola ja oikealla Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala. Vuoden metsänhoitaja Timo Kukko haluaa työllään edistää ihmisten kiinnostusta luontoon ja metsiin. KUKA ON VUODEN 2014 METSÄNHOITAJA? Ehdota Vuoden metsänhoitaja -palkinnon saajaa 1.10.2014 mennessä sähköpostilla Jukka Sippolalle (jukka.sippola@metsanhoitajat.fi). Vuoden metsänhoitaja -palkinto myönnetään Metsänhoitajaliiton jäsenelle, joka työssään tai muulla toiminnallaan osoittaa korkeatasoista osaamista. Vuoden 2013 metsänhoitajana palkittiin luontokeskus Haltian johtaja Timo Kukko. Aiemmat Vuoden metsänhoitaja -palkinnon saaneet löytyvät Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta. VUODEN METSÄTEKO 2014 Openmetsä antaa aineksia metsäopetukseen www.openmetsa.fi on nimensä mukaisesti sekä avoin että opetuskäyttöön tarkoitettu oppimisympäristö, joka kokoaa ja jakaa metsiin liittyvää asiantuntijatietoa. Openmetsä tarjoaa digiaikaan sopivan tavan oppia ja opettaa. Metsänhoitajaliitto ja Nordea palkitsivat Openmetsän vuoden 2014 Vuoden metsätekona 8.5.2014. Openmetsä vie opetuksen koulun ja yliopiston seinien ulkopuolelle, oikeaan metsään ja siihen liittyvään sosiaaliseen verkostoon, jossa eri alojen asiantuntijat ja muut kohteesta kiinnostuneet, yhdessä oppivat ja opettavat. Oppimismahdollisuudet eivät rajoitu luonnontieteisiin tai metsäasioihin, vaan metsässä oppiminen on laajennettu yhtä lailla vaikka historian opiskeluun tai käsitöiden tekoon. Lue lisää Metsänhoitajaliiton verkkosivuilta tai www.openmetsa.fi. 4 METSÄNHOITAJA 3 2014
PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI! SHUTTERSTOCK Metsänhoitajaliiton viestintä, edunvalvonta ja jäsenpalvelu HALKO perustuvat liiton jäsenrekisteriin ilmoitettuihin jäsentietoihin. Jotta voimme palvella sinua parhaalla mahdollisella tavalla, muistathan pitää osoite-, sähköposti- ja työpaikkatietosi liiton rekisterissä ajan tasalla. Jos epäilet jäsentietojen muutoksen vaikuttavan jäsenmaksusi suuruuteen, ole suoraan yhteydessä Päivi Toivoseen (paivi.toivonen@metsanhoitajat.fi), niin asia saadaan kerralla kuntoon. Muista vastata työmarkkinatutkimukseen Metsänhoitajaliitto kerää tietoa jäsenistöstä edunvalvonnan pohjaksi vuosittain toteuttavalla työmarkkinatutkimuksella. Työmarkkinatutkimus tullaan lähettämään kaikille tutkinnon suorittaneille Suomessa pysyvästi oleskeleville työikäisille Metsänhoitajaliiton jäsenille marraskuussa 2014. Tutkimuksen toteuttaa Taloustutkimus. Tärkein yksittäinen työmarkkinatutkimuksesta saatava tieto on jäsenistön palkkaus, jota hyödynnetään työehtosopimusneuvotteluissa ja palkkaneuvonnassa. Lisäksi tutkimuksessa kysytään jäseniltä monista muista työelämän asioista ja työmarkkinatutkimus onkin yksi harvoista välineistä, joilla tavoitetaan kaikki palkansaajajäsenet. METSÄNHOITAJALIITON STRATEGIA 2014 2017 VAHVISTETTIIN Metsänhoitajaliiton valtuusto hyväksyi liiton strategian vuosille 2014-2017. Vision mukaisesti Metsänhoitajaliitto on jäsentensä työelämän asiantuntija ja tuki sekä kasvavan metsäalan kehittäjä. Metsänhoitajaliitto on edunvalvonta- ja palveluorganisaatio, joka tuottaa jäsenilleen lisäarvoa työelämässä. Kehitämme metsäalan osaamista ja metsien monipuolisiin hyötyihin perustuvan hyvinvoinnin edellytyksiä. Strategia on luettavissa verkkosivuillamme www.metsanhoitajat.fi/ liitto/liiton_materiaalia2. METSÄNHOITAJALIITON UUSI OSOITE www.businessmetsassa.fi Metsänhoitajaliiton toimisto on muuttanut Autotaloon Kamppiin. Liiton uusi osoite on: Metsänhoitajaliitto ry Salomonkatu 17 B 10. krs 00100 Helsinki. Puhelinnumerot säilyvät ennallaan. METSÄNHOITAJA 3 2014 5
Mia Hemming Shutterstock, IngImage 6 METSÄNHOITAJA 3 2014
Tukea AIKUISOPISKELIJALLE Minkä ikäisenä tahansa voi lähteä opiskelemaan Työstä on mahdollista pitää taukoa ja opiskella. Opiskelun rahoitukseen on työssä käyvälle aikuiselle erilaisia vaihtoehtoja. METSÄNHOITAJA 3 2014 7
ANNIKA SÖDERBLOM Anja Laatunen kannustaa opiskelemaan aikuiskoulutustuen turvin. Tuki on samaa tasoa kuin työttömyyspäiväraha ja mahdollistaa opiskelun pidemmäksikin aikaa. Ilpo Lahtinen muistuttaa, että perusopintotuella voi jatkaa opintoja, jos parempien etuuksien enimmäismaksuajat eivät siihen riitä. Esimerkiksi vuorotteluvapaan voi käyttää opiskeluun, muistuttaa Pirkanmaan TE-toimiston asiantuntija Ilkka Sarimaa. Ja jos innostuu opiskelusta vuorotteluvapaalla, sitä voi jatkaa opintovapaalla. Mutta opintovapaan perään ei voi jäädä vuorotteluvapaalle, Sarimaa huomauttaa. Vuorotteluvapaakorvaus ei kuitenkaan ole varsinainen kouluttautumiseen tarkoitettu tuki, vaikka sitä siihen tarkoitukseen voi käyttääkin. Merkittävin varsinaisista työssä käyvien aikuisten kouluttautumiseen tarkoitetuista tuista on aikuiskoulutustuki. Varatoimitusjohtaja Anja Laatunen Koulutusrahastosta suosittelee aikuiskoulutustukea omaehtoista ammatillista koulutusta suunnittelevalle henkilölle. Ammatillisuus merkitsee sitä, että koulutuksen tulee liittyä ammattiin tai työhön. Koulutus ei voi olla yleissivistävää, harrastustyyppistä tai vapaatavoitteista. Koulutuksen täytyy siis johtaa tutkintoon tai olla ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta, Laatunen Koulutusrahastosta täsmentää. Aikuiskoulutustuen hakemusmäärät ovat vuosittain kasvaneet jo neljän vuoden ajan. Tehdyt parannukset tuen ehtoihin ja etuuden tasoon ehkä selittävät kasvua. Viime vuonna yli 15 000 henkilöä sai tukea. Myös miesten osuus hakijoista on noussut, vaikkakin edelleen suurin osa hakijoista on naisia. Lisäksi yksityisen sektorin hakijoiden määrä on noussut lähes 60 prosenttiin hakijoista. AIKUISKOULUTUSTUELLA VOI SUORITTAA VAIKKA KESKEN JÄÄNEEN TUTKINNON Aikuiskoulutustukea voi hakea, jos on työtai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Anja Laatunen muistuttaa, että hakijan täytyy olla ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. Koska on kyse aikuiskoulutuksesta, niin tuki on haluttu suunnata jo jonkin aikaa työelämässä olleille henkilöille, Laatunen täsmentää. Tukea hakevan on jäätävä palkattomalla opintovapaalle. Periaatteessa silloin haetaan tukea, kun opintovapaa on jo alkanut. Yleensä henkilö ottaa selville asiat suunnitellessaan opintovapaata. Hyvin harvoin tulee kieltäviä päätöksiä, kun henkilö on jo laskenut sen varaan. Tällä hetkellä hakemusten käsittelyaika on noin neljä viikkoa. Aikuiskoulutustuella voi opiskella myös osa-aikaisesti. Henkilö saa soviteltua aikuiskoulutustukea, jos on siirtynyt työskentelemään osa-aikaisesti opintojen tähden. Noin kolmannes hakijoista hakee soviteltua tukea. Aikuiskoulutustukea voi hakea jos on työtai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä. Hakijan täytyy olla ollut työelämässä vähintään kahdeksan vuotta. Aikuiskoulutustukea ei saa, jos saa opiskeluunsa muuta tukea. Verottomat stipendit tai apurahat eivät kuitenkaan estä vastaanottamasta tukea. Summat ovat niin pieniä, etteivät ne vaikuta tukeen. Osalla hakijoistamme onkin jokin stipendi tai apuraha opiskelun kannustimena. Koulutusrahaston tänä keväänä teettämässä aikuiskoulutustuen vaikuttavuustutkimuksessa kävi ilmi, että tukea saaneista lähes jokainen piti tuen merkitystä huomattavana koulutukseen hakeutumiselle. Heistä moni myös koki koulutuksen tukeneen ammattitaidon kehittymistä ja ajattelivat koulutuksen helpottavan siirtymistä uudelle toimialalle. Tukihan on samaa tasoa kuin työttömyyspäiväraha ja mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun yli puolentoista vuoden ajan. Kannattaa siis rohkeasti ottaa selville, millaisia kouluttautumismahdollisuuksia olisi. MYÖS OPINTOTUKI SAATTAA OLLA KEINO RAHOITTAA OPISKELU Myös Kelan opintotuki voi olla vaihtoehto opiskelun rahoitukseen. Opintotukeen voi saada lisäksi asumislisän sekä opintolainan valtiontakauksen. Opintotukena voi saada opintorahaa noin 300 euroa ja opintolainaa 400 euroa kuukaudessa. Vuokralla asuva ja lapseton opiskelija voi saada lisäksi asumislisää noin 200 euroa kuukaudessa. Jos on tottunut tiettyyn elintasoon, niin opintotuella pärjääminen saattaa olla hankalaa, Kelan pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen sanoo. Opintovapaalla voi viiden vuoden aikana olla enintään kaksi vuotta. Vuorotteluvapaa voi kestää enintään 359 päivää, ja aikuiskou- 8 METSÄNHOITAJA 3 2014
KATSO LISÄÄ Vuorotteluvapaa www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/vuorotteluvapaa/index.html Aikuiskoulutustuki www.koulutusrahasto.fi/fi/aikuiskoulutustuki Opintotuki www.kela.fi/opintotuki Oppisopimuskoulutus www.oph.fi/koulutus_ja_ tutkinnot/ammattikoulutus/oppisopimuskoulutus METSÄNHOITAJA 3 2014 9
KAISA UUSITALO Oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa perustutkintoja, ammattitutkintoja, erikoisammattitutkintoja sekä muuta täydentävää lisäkoulutusta. Tuula Hoivala suosittelee oppisopimuskoulutusta työssä oleville niin enemmän kuin vähemmän koulutetuille aikuisille. lutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta. Viimeksi mainittujen vaihtoehtojen enimmäiskestoajat eivät välttämättä riitä pitkäkestoisen koulutuksen koko ajalle. Tällöin opintotuki voi auttaa esimerkiksi opintojen loppuun saattamisessa. Opintotukea voi saada korkeakoulututkinnon tai ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Opintotukea voi saada myös ammatilliseen lisäkoulutukseen tai erillisen ammatillisen täydennyskoulutusohjelman suorittamiseen. Kohtuullisen korkeat ja joustavat tulorajat ovat opintotuen etuja. Näin ollen opintojen ja työssäkäynnin joustava yhdistäminen voi mahdollistua opintotuen avulla. OPPISOPIMUKSELLA UUDELLE ALALLE TAI URALLA ETEENPÄIN Oppisopimuskoulutuksella opiskeleva on oikeutettu saamaan palkkaa ja opintososiaalisia etuja opintojensa aikana. Oppisopimuspäällikkö Tuula Hoivala Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta kertoo että oppisopimuskoulutuksena voi suorittaa perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja sekä muuta täydentävää lisäkoulutusta. Työssä käyvät aikuiset saattavat vaihtaa alaa tai siirtyä työpaikallaan toisiin tehtäviin, jossa tarvitaan uutta osaamista. Esimerkiksi toisinaan on tarvittu taloushallinto-osaamista täydentämään osaamista pärjätäkseen taas työelämän vaatimusten kanssa, sanoo Hoivala. Ammattiin kouluttaudutaan työpaikalla, jonka on täytettävä kaikki edellytykset tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisen koulutuksen järjestämiseen. Työtehtävien täytyy olla monipuolisia, ja niiden tulee soveltua suoritettavaan tutkintoon. Työpaikassa, jossa on mahdollisuuksia uusiin tehtäviin tai työkiertoon, koulutus toimii hyvänä aikuisopiskelun väylänä. Oppisopimuskoulutus soveltuu yhtä hyvin nuorille kuin aikuisille. Vanhemmalla opiskelijalla on esimerkiksi jo työnteon malli hallussaan, jolloin hän voi keskittyä olennaiseen. Oppisopimusjärjestelmä on Suomessa perinteisesti ollut aikuisten koulutusmuoto. Se on sitä pääosaltaan edelleen, vaikka nuorten oppisopimuskoulutusta pyritäänkin lisäämään. Oppisopimuskoulutuksena on tarjolla vielä esimerkiksi esimiestyön kehittämisohjelma henkilöille, jotka jo toimivat tai ovat siirtymässä esimiestehtäviin. Johtamiseen liittyvät erikoisammattitutkinnot pätevöittävät puolestaan erilaisiin johtotehtäviin henkilöitä, joilla on vankka organisaationsa ja sen toiminnan asiantuntemus. Oppisopimuskouluttautujissa on myös korkeasti koulutettuja, jotka ovat hakeneet räätälöityä koulutusta oman urakehityksensä tueksi. 10 METSÄNHOITAJA 3 2014
Johanna Hristov INGIMAGE Tulossa täydennyskoulutusta metsäalalle LISÄTIETOJA Metsämiesten Säätiö myönsi keväällä 2014 Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenialle rahoitusta metsäalalla työskentelevien korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen kehittämiseen. Metsäalalla ei ole ollut täydennyskoulutusta vuosikymmeniin, kertoo koulutuspäällikkö Anu Väinölä Palmeniasta. Metsäalan nopea muutos heikentää alalla työskentelevien koulutuksen ja työtehtävien yhteensopivuutta, todettiin alkuvuodesta 2014 valmistuneessa metsäalan koulutuksen esiselvityksessä. Esiselvityksessä tutkittiin miten metsänhoitajakoulutusta tulisi kehittää ja erityisesti, mistä metsänhoitajan osaamisen tulisi koostua vuonna 2020. On todella tervetullutta, että metsänhoitajien sijoittumisesta työmarkkinoille sekä metsäalan osaamistarpeista on vihdoin tutkittua tietoa, sanoo Metsänhoitajaliiton toiminnanjohtaja Tapio Hankala. Hankala on mukana metsäalan täydennyskoulutushankkeen työryhmässä, jossa on hahmoteltu teemoja tulevalle täydennyskoulutukselle. Myös esiselvityksessä esille nousseita työelämässä edellytettäviä taitoja, kuten ajankäytön suunnittelua ja -hallintaa tullaan ottamaan osaksi tulevaa koulutuspakettia. Täydennyskoulutuksen teemojen haarukointi jatkuu lokakuussa 2014 metsäalan työnantajatapaamisissa, jotka ovat kaikille avoimia. Ne pidetään Helsingissä ja Joensuussa. Tapaamiseen osallistumisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Palmenian koulutuspäällikkö Anu Väinölään (anu.vainola@helsinki.fi). Täydennyskoulutus käynnistyy vuoden 2015 aikana. Täydennyskoulutuksen rinnalla kulkee Metsäalan korkeakoulutuksen osaamistarpeet ja täydennyskoulutus (KOOT) -yhteistyöhanke, joka myös sai rahoitusta Metsämiesten Säätiöltä. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Helsingin ja Jyväskylän yliopistot. Kolmivuotinen KOOT-hanke seuraa nyt suunnitteilla olevan täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta ja kehittää osaamistarvekartoituksia, kertoo hankkeen vetäjä Mika Rekola. Koulutuspäällikkö MMT Anu Väinölä, anu.vainola@helsinki.fi, 050 412 4254 Yliopistonlehtori Mika Rekola, mika.rekola@helsinki.fi, 040 563 3509 Metsäalan koulutuksen esiselvitys verkossa
Silja Pitkänen, Jouni Väkevä Teollisuuden Metsänhoitajat Puunhankinnassa riittää töitä myös tulevaisuudessa Puunhankinnan ja metsäpalveluiden kehittyminen muokkaavat metsäammattilaisten osaamistarpeita. Puun käytön kasvu työllistää erityisesti puunhankintaketjussa. Kasvun ja eläköitymisen takia ammattitaitoisista metsäkoneen ja puutavara-auton kuljettajista on huutava pula jo nyt. Biotalous nojaa vahvasti kotimaiseen puuhun. Metsäteollisuuden investointien sekä energia- ja ilmastotavoitteiden seurauksena puunkäytön ennustetaan kasvavan entisestään. Puunhankinnassa ja metsäpalveluissa ammattilaisten työnkuvat ja osaamistarpeet muuttuvat kehityksen myötä. NEUVONTA- JA MARKKINOINTI- OSAAMISEN TARVE METSÄPALVELU- MARKKINOILLA LISÄÄNTYY Metsänomistajakunnan ikääntyminen ja etääntyminen metsistä tuovat uusia markkinarakoja metsäpalveluita tarjoaville yrityksille. Oman lisänsä metsäpalvelumarkkinoiden kehittymiselle tuo metsänhoitoyhdistylain uudistuminen. Metsänhoitomaksu kerätään viimeisen kerran vuodelta 2013 ja yhdistyksen jäsenyys muuttuu vapaaehtoiseksi vuoden 2015 alussa. Pakollisen metsänhoitoyhdistysmaksun poistumisen myötä metsänhoitoyhdistyksistä tulee samanlaisia toimijoita kuin muistakin metsäpalveluja tarjoavista yrityksistä. Ne hankkivat rahoituksensa markkinaehtoisella liiketoiminnalla ja vapaaehtoisilla 12 METSÄNHOITAJA 3 2014
jäsenmaksuilla. Kilpailu metsänomistajien huomiosta kovenee, mikä lisää metsäammattilaisen markkinointiosaamisen tarvetta. Työsarkaa metsäpalvelurityksille Suomen metsissä riittää aina taimikonhoidosta metsän uudistamiseen. Metsänomistajat tarvitsevat osaavia neuvoja metsäomaisuutensa hoitoon erityisesti tällä hetkellä, kun metsälain uudistuminen on tuonut lisää vapautta ja vaihtoehtoja metsien käsittelyyn. Muutostilanteissa neuvonnan tarve korostuu, ja metsäammattilaisten pitää pystyä tarjoamaan oikeat neuvot eri tilanteisiin. Osaamisen jatkuva päivittäminen on erittäin tärkeää. TULEVAISUUS ON SÄHKÖISIÄ PALVELUITA JA METSÄVARATIETOJEN TEHOKASTA HYÖDYNTÄMISTÄ Suomen metsäkeskus on uudistanut metsävaratietojen keruun ja kehittää parhaillaan uusia sähköisiä palveluja metsänomistajille ja alan toimijoille. Uusi tekniikka vähentää kalliin maastotyön tarvetta ja siirtää sitä tietokoneelle. Esimerkiksi puuston määrästä saadaan tietoa aiempaa tarkemmin laserkeilauksen ansiosta. Maastossa tehtävää työtä ei tekniikan kehittyminen kuitenkaan kokonaan korvaa, sillä metsiköiden erityispiirteet, kuten arvokkaat luontokohteet, erottuvat vain ihmissilmällä. Metsänomistajien tavoittaminen on oma haasteensa metsäpalveluita tarjoavalle tai puunhankintaa tekevälle yritykselle. Suomen metsäkeskuksen tietokannasta toimijat voivat hakea metsänomistajien yhteystietoja markkinointia varten, mutta omistajakohtaisten metsävaratietojen selailuun tai siirtoon tarvitaan aina metsänomistajan lupa. Tietojen käytön pelisäännöt on määritelty vuodesta 2012 lähtien voimassa olleessa metsävaratietolaissa. Metsänomistaja itse pääsee käsiksi metsävaratietoihinsa Suomen metsäkeskuksen ylläpitämän Metsään.fi-palvelun kautta. Metsikkökuviokohtainen tieto toimenpideehdotuksineen antaa jo sellaisenaan hyvän lähtökohdan päätöksenteolle, mutta usein on perusteltua laatia varsinainen metsäsuunnitelma koko tilalle. Tiedon tuominen sähköiseen muotoon vanhojen paperisten suunnitelmien sijaan mahdollistaa myös sen, että metsäsuunnitelma on jatkuvasti päivittyvässä muodossa. Esimerkiksi tehdyt toimenpiteet, puuston määrä- ja kasvutiedot sekä hakkuuarvo voidaan pitää jatkuvasti ajan tasalla. Eri toimijat tulevat jatkossa tarjoamaan yhä enemmän erilaisia sähköisiä palveluita, jotka auttavat metsäomaisuuden hoidossa. Visiona on, että alan palvelut, puukauppa mukaan lukien, siirtyvät yhä enemmän sähköiseen muotoon. Sähköisistä metsäpalvelujen ja puukaupan kauppapaikoista on jo ensimmäisiä versioita käytössä ja niiden kehittämiseen panostetaan jatkossa. Myös puun hinnoitteluun etsitään uusia vaihtoehtoja esimerkiksi rungonosahinnoittelusta. PUUNKÄYTÖN KASVU PITÄÄ YLLÄ METSÄAMMATTILAISTEN TARVETTA Teollisuuden kotimaisen puun käyttö on ollut 2000-luvulla keskimäärin 54 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Näillä näkymin puun tarve on kasvussa. Tänä keväänä ilmoitettujen Metsä Groupin Äänekosken, UPM:n Kymin tehtaan ja Stora Enson Varkauden tehtaiden investointien arvioidaan lisäävän puun käyttöä yli kuudella miljoonalla kuutiometrillä. Kun otetaan huomioon investointien heijastusvaikutukset sahateollisuuteen sekä kasvussa oleva energiapuun tarve, puuntarpeen voidaan arvioida kasvavan yhteensä jopa 10 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa. Myös ilmastopolitiikka luo edellytyksiä puun kysynnän lisääntymiselle, kun uusiutumattomista raaka-aineista valmistettuja tuotteita halutaan korvata uusiutuvilla luonnonvaroilla. Heikki Pajuojalle Einarin lomppi -stipendi Merkittävin osa metsäteollisuudessa päätettyjen investointien tuomasta kotimaisen puunkäytön kasvusta heijastuu suoraan korjuun ja kuljetuksen työvoimatarpeeseen. Jatkossa puunkorjuuseen tarvitaan noin 800 ja autokuljetuksiin noin 500 uutta kuljettajaa vuodessa. Osaavista kuljettajista on pulaa jo nyt. Korkeakoulutettuja uusia metsänhoitajia ja metsätalousinsinöörejä valmistuu metsäalan tämänhetkiseen tarpeeseen nähden varsin sopivasti. Uusia metsätoimihenkilöitä tarvitaan vuosittain noin 150 ja ylempiä toimihenkilöitä 40. Osaamistarpeita muokkaavat muun muassa edellämainitut metsäpalvelumarkkinoiden kilpailun lisääntyminen sekä metsänhoidon monipuolistuminen. Lisäksi työnkuvia muokkaavat tietotekniikan ja sähköisten palveluiden kehittyminen. Metsänhoitajalle apuna on poikkitieteellinen koulutus, joka antaa hyvät edellytykset uuden osaamisen omaksumiseen. Paitsi nykyisten metsänhoitajien ammattitaidosta myös metsänhoitajakoulutuksen kehittämisestä on tärkeää pitää huolta, jotta se vastaa muuttuvan työelämän tarpeita. Metsätehon toimitusjohtaja Heikki Pajuoja palkittiin alkuvuodesta Ponssen myöntämällä Einarin lomppi -stipendillä selvityksestään metsäalan kuljettajakoulutuksen kehittämisestä. Selvitys antaa konkreettisia toimenpideesityksiä siitä, miten kuljettajakoulutusta tulisi tehostaa ja kehittää, jotta turvataan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus myös tulevaisuudessa. Pajuojan selvitys julkaistu on Metsätehon raporttina numero 222 ja se löytyy Metsätehon verkkosivuilta www.metsateho.fi. Jo perinteeksi muodostuneen Einarin lomppi -palkinnon laittoi alulle Ponssen edesmennyt perustaja Einari Vidgrén. Palkinto on myönnetty vuodesta 2006 alkaen ansioituneelle teollisuuden metsänhoitajalle, joka on merkittävällä tavalla edistänyt tavaralajimenetelmään perustuvaa koneellista puunkorjuuta. METSÄNHOITAJA 3 2014 13
Tuula Jusko OLETKO iskussa? Onko työmarkkina-arvosi kohdallaan? Korkeakoulutetun henkilön tärkein omaisuus työmarkkinoilla on osaaminen. Niin kuin mikä tahansa omaisuus myös osaaminen vaatii voimissaan pysymiseksi lisäpanostusta ja huoltamista. Kuinka olet viime aikoina huoltanut omaa osaamistasi? Opiskelijat kyselevät usein mitä minun kannattaisi opiskella, jotta sijoittuisin mahdollisimman hyvin ja kiinnostavalla tavalla työmarkkinoille. Pääainevalinnoilla ei voi aina ostaa menolippua mieleisiin tehtäviin. Työmarkkinoille sijoittumiseen avuksi tarvitaan mukaan myös ripaus hyvää onnea ja oikea ajoitus. Hyvä on kuitenkin pohtia omia kiinnostuksen kohteita ja sitä, minkä alan asiantuntijaksi haluaa kehittyä. Opiskeluvaiheessa uuden oppimisen into on suuri. Vakinaisen työsuhteen löytyessä kipinä alkaa kuitenkin usein pikku hiljaa hiipua. Työssä tekemisen tahti on nykyisin niin tiukka, että tilaa uuden opiskelulle on haasteellista löytää. Yksityiselämän velvoitteet vaativat myös osansa ajasta. Uupuminen työelämän oravanpyörässä juoksemiseen on hyvä syy sysätä satsaukset omaan osaamiseen myöhemmäksi. Harvoin kuitenkaan eteen tulee tyhjiä hetkiä, jolloin uusia asioita voisi käynnistää. Uuden aloittaminen vaatii jostakin luopumista tai ainakin tilan raivaamista. OSAAMINEN ETU MYÖS TYÖNANTAJALLE Työnantajallekin tärkein pääoma on osaava henkilöstö. Vuosittain metsäalankin työnantajat tekevät merkittäviä satsauksia henkilöstönsä kouluttamiseen. Tilastokeskuksen toteuttaman vuotta 2010 koskeneen Yritysten henkilöstökoulutustutkimuksen mukaan kurssikoulutusta tarjoavien yritysten osuus on hiukan laskenut, koulutukseen osallistuneiden osuus on jonkin verran noussut, mutta koulutukseen käytetty työaika työntekijää kohden on niukasti lyhentynyt. Tutkimuksen mukaan sekä koulutuksen tarjoaminen, että koulutukseen osallistuminen ovat selkeästi yhteydessä yrityksen kokoon. Mitä 14 METSÄNHOITAJA 3 2014
Aktiivinen asiantuntija etsii itselleen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Opintosatsauksilla varmistat että työmarkkina-arvosi on kohdallaan myös odottamattomissa tilanteissa. suurempi yritys on, sitä todennäköisemmin henkilöstölle on tarjolla koulutusta ja sitä useammat siihen myös osallistuvat. Lähtökohtana työnantajan järjestämissä koulutuksissa on organisaation strategian toteuttamiseen tarvittavan osaamisen kehittäminen. Tämä ei aina huomioi yksittäisen asiantuntijan kehittymisen kannalta tärkeitä asioita. Aina ei voi luottaa siihen, että työnantajan tarjoamat koulutukset riittävät pitämään oman asiantuntijuuden työmarkkina-arvon korkealla. Onko pelkästään työnantajan panostuksella kehitetyllä osaamisella kysyntää myös muissa organisaatioissa? Entä, jos työpaikalla tapahtuukin jotain odottamatonta ja sen seurauksena päätyy vapaille markkinoille työnhakijaksi. Ansioluettelon pitäisi silloin olla myyvä ja todisteet osaamisesta tulisi näkyä koulutuskokonaisuuksina tai monipuolisissa tehtävänkuvauksissa. OMA AKTIIVISUUS TÄRKEÄ Aktiivinen asiantuntija etsii myös itse itselleen osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia. Osaamista voi kehittää muutenkin kuin osallistumalla koulutukseen tai suorittamalla kursseja. Tarjoutumalla mukaan tehtävä tai työkiertoon sekä osallistumalla kehittämisprojekteihin ja hankkeisiin voi kartuttaa ja monipuolistaa omaa osaamistaan. Useimmat työnantajat suhtautuvat myönteisesti ns. omaehtoiseen opiskeluun. Tällöin henkilö hakeutuu itse kiinnostavaan koulutukseen ja sopii työnantajansa kanssa millaista tukea voi opiskeluunsa saada. Tuki voi olla esimerkiksi osallistumista koulutusmaksuihin tai mahdollisuus käyttää tietty määrä työpäiviä vuodessa opiskeluun. Usein työnantaja vaatii myös satsauksensa vastineeksi jotakin. Voidaan edellyttää, että henkilö sitoutuu kouluttamaan muuta henkilöstöä koulutuksen aiheista tai että henkilö sitoutuu työskentelemään esimerkiksi vuoden saman työnantajan palveluksessa. AIKAA OPINTOIHIN EI TULE, SE PITÄÄ OTTAA Opiskelu töiden ohessa ei ole aina helppoa. Tärkeää on varmistaa, että suunnitelma ajankäytön suhteen on realistinen eikä liian uuvuttava. Isommat kouluttautumisponnistukset vaativat usein enemmän aikaa. Sitä voi hakea palkattoman vapaan, opintovapaan tai vaikka vuorotteluvapaan muodossa. Vaihtoehtoja oman osaamisen kehittämiseksi löytyy siis monia. Välillä kannattaa olla itsekäs ja satsata myös omaan osaamiseen. Säännöllisin väliajoin tehdyillä opintosatsauksilla varmistat, että työmarkkina-arvosi on kohdallaan myös odottamattomissa elämäntilanteissa. METSÄNHOITAJA 3 2014 15
TUULA JUSKO, HR-TIIMIN ESIMIES, TYÖSUOJELUPÄÄLLIKKÖ Olen aina aktiivisesti etsinyt opiskeluun vaihtoehtoja. Metsänhoitajatutkintoon sisältyi muun muassa 5 kuukautta maisema-arkkitehtuurin opintoja Ruotsissa. Työelämään siirtymisen myötä viimeistelin kasvatustieteen maisterin tutkinnon (KM, aikuiskasvatus) ja hankin opettajan pätevyyden omalla ajallani töiden ohessa. Työnantajan tukemana olen suorittanut mm. Fintran Ladies Business Schoolin. Omaehtoisesti olen suorittanut myös Aalto-yliopiston muutosjohtamisen moduulin kursseja. Metsänhoitajaliiton kustantamana olen omaehtoisesti osallistunut useisiin YTN:n luottamusmieskoulutuksiin. Viimeisimmät suoritukset ovat työnantajan tarjoamat Työturvallisuuskeskuksen työsuojelun peruskurssi ja Työterveyslaitoksen muutospajaohjaajan valmennukset. Kaikista opinnoistani on ollut hyötyä työelämässä ja omaehtoiset opintosatsaukset ovat auttaneet myös siirtymisessä tehtävistä toisiin. Uuden oppiminen on hieno tunne ja siihen jää helposti koukkuun. Sopivaa aikaa opiskeluun ei tule vaan sen joutuu aina ottamaan. JUKKA MATILAINEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Valmistuin Helsingin yliopistosta vuonna 1988. Maisteritutkinnon jälkeen olen opiskellut erilaisia osaamista kehittäviä pieniä tutkintoja aika ajoin. Vuonna 2001 olin koko vuoden vuorotteluvapaalla ja vietin sen ajan Englannissa, jossa olin Oxfordin yliopistossa opiskelemassa ja luennoimassa 5 kuukauden ajan. Lisäksi olin Englannissa erilaisissa sahatavarakaupan tehtävissä reilut 6 kuukautta. Se vuosi oli täynnä erilaisuutta ja uuden oppimista. Viimeisin itselleni hyvin merkityksellinen valmentautuminen on 1,5 vuotta sitten aloittamani JET-tutkinto, joka on nyt juuri valmistumassa. Valmennusjaksoilla ja hyvän kirjallisuuden kautta olen saanut kehittyä tavattoman paljon johtamisessa ja tulen sillä tiellä myös jatkamaan. Olen tehnyt aivan uskomattoman hienoja löytöjä JET-valmennuksessa. Kaikki työuran aikana elämässä opittu liittyy tavalla tai toisella myös työhön, jolla on keskeisen tärkeä sija työikäisen ihmisen ajankäytössä ja hyvinvoinnissa. Toiselle alalle en ole hakeutunut edes opiskelemaan. Työnantaja on suhtautunut hyvin suopeasti opiskeluun ja antanut siihen myös työaikaa käytettäväksi. Ja tulee sen kyllä myös saamaan takaisin korkojen kera, sillä motivoitunut opiskelu tuo aina lisäarvoa osaamisen kehittymisen kautta. Vinkkinä muille opiskelua harkitseveille sanoisin, että se olet sinä, joka ratkaiset, kuinka tosissasi kutsumuksesi otat. Mieti mitä haluat isona tehdä ja suostu kasvamaan äläkä tule koskaan valmiiksi. Antaessasi saat myös oppimisessa. Heittäydy ja uhraudu, niin saat myös ihmisten kunnioitusta. Voit kasvaa mestariksi vain muiden avulla ja muiden kanssa. Oletko hyvä johtaja vai hyvä puhuja? Kysy joskus itseltäsi, että miksi ihmeessä joku seuraisi sinua. Muuta ajatusmaailmaasi ja ryhdy toimimaan sen mukaisesti (tämä on tosi vaikeaa). Pidä oma elämäsi kunnossa ja muista, että asenteesi ratkaisee. Parhaat ovat ajankäytön mestareita, löydät kyllä halutessasi aikaa oppimiseen. 16 METSÄNHOITAJA 3 2014
Tapio Hankala Metsänhoitajaliitto lyhyesti Metsän organisaatiot muutoksessa Metsäasiat ovat olleet pääministerien Kataisen ja nyt Stubbin hallitusten asialistalla laajasti. Vaalikauden lähestyessä loppuaan alkavat työn tulokset olla pääosin nähtävissä. Kaikki keskeinen metsälainsäädäntö on läpikäyty ja lailla määritellyt metsäorganisaatiot ovat kokeneet tai kokemassa ehkä viime vuosikymmenien suurimpia muutoksia. Muutostyötä on vauhdittanut valtion liikelaitosuudistus, sektoritutkimuksen järjestely, heikentynyt valtion talous ja sen myötä pyrkimys rakenteellisiin uudistuksiin sekä toimintatapojen muuttuminen mm. kilpailulainsäädännön vaikutuksesta. Ison kuvan kannalta merkittäviä ovat myös metsäpoliittisen selonteon valmistuminen ja siihen pohjautuvan metsästrategian valmistelu sekä biotalousstrategian hyväksyminen. Ne voivat jatkossa merkittävästi vaikuttaa metsäalan toimintaan ja metsäpolitiikkaan sekä siten myös keskeisten metsäorganisaatioiden työhön. Vuosi 2015 tulee olemaan uudistettujen organisaatioiden käynnistämisen vuosi. Muutos koskee nykyisiä Suomen metsäkeskusta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiota, metsänhoitoyhdistyksiä, Metsäntutkimuslaitosta ja Metsähallitusta. Yhteensä näissä organisaatioissa työskentelee lähes 600 Metsänhoitajaliiton jäsentä. Metsäalan uudistukset ja organisaatiolait ovat siten myös liiton ja sen jäsenten kannalta tärkeitä. Suomen metsäkeskus aloitti vuoden 2012 alussa ja nykymuotoisena organisaation siirtymäkausi päättyy tämän vuoden lopussa. Uudistuksella Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun ja metsäpalvelun yksikön OTSOn eriyttäminen saatetaan loppuun ja OTSO aloittaa, ainakin alkuvaiheessa, valtioneuvoston kanslian alaisena valtion kokonaan omistamana yhtiönä. Myös uuden metsänhoitoyhdistyslain mukaiset metsänhoitoyhdistykset aloittavat samaan aikaan, millä tulee olemaan vaikutuksia kilpailuun metsäpalvelumarkkinoilla. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön perustehtävät säilyvät ennallaan, mutta toimintojen järjestelyä ja organisaation alueellista rakennetta tullaan muuttamaan. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta on tarkoitus muodostaa valtion kokonaan omistama in house -yhtiö, joka jatkossa tuottaa alan asiantuntijapalveluja pääasiassa valtiokokonaisuudelle. Metsäntutkimuslaitos, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sekä osa maa- ja metsätalousministeriön tilastotuotannosta vastaavaa TIKEä yhdistetään ensi vuoden alusta toimintansa aloittavaksi Luonnonvarakeskukseksi. Uudesta organisaatiosta tulee maan toiseksi suurin valtion tutkimuslaitos. Uudistuksen suuria haasteita on samanaikaisesti tapahtuva valtion tutkimustoimintaan osoittaman rahoituksen muuttaminen osittain kilpailluksi. Uudistus muuttaa ennen kaikkea nykyisten sektoritutkimuslaitosten kuten Metlan, MTT:n ja RKTL:n rahoituspohjan epävarmemmaksi valtion niille myöntämän suoran budjettirahoituksen vähentyessä jo lähivuosina. Metsähallituksen organisaatiouudistusta on valmisteltu jo useita vuosia mm. ns. Destia-päätöksen vaikutuksesta valtion liikelaitosten toiminnan järjestämiseen. Suunnitteilla oleva uudistus koskee ennen kaikkea metsätalouden uudelleen järjestämistä Metsähallituksessa yhtiömuotoiseksi. Suunnitelmaa on kritisoitu niin poliittisessa kentässä, Pohjois- ja Itä-Suomen asukkaiden keskuudessa kuin suunnitellun yhtiön elinkelpoisuutta arvioineiden asiantuntijoiden parissa. Laitoksen henkilöstöjärjestöt ovat vastustaneet uudistusta ja Metsänhoitajaliitto esitti lausunnossaan, että uudistusta ei tule toteuttaa esitetyssä muodossaan vaan valmistelu tulee aloittaa uudestaan. Näin nyt tapahtuukin. Suunnitellut metsäorganisaatioiden uudistukset ovat syvällekäyviä. Ne on tarkoitus toteuttaa varsin nopeassa aikataulussa ja supistuvassa valtion rahoituksen kehikossa. Tämä vaikeuttaa toiminnan suunnittelua ja käynnistämistä sekä saa henkilöstön kokemaan epävarmuutta muutoksessa. Metsänhoitajaliitto pitää tärkeänä, että uudistuksissa huolehditaan organisaatioiden toimintakyvystä, niiden riittävästä taloudellisesta perustasta, vahvasta asiantuntemuksesta ja henkilöstön aseman turvaamisesta muutoksessa. Vain näin pystytään hyödyntämään ne mahdollisuudet, jotka metsäala ja biotalous jatkossa voi tarjota osaaville organisaatioille. METSÄNHOITAJA 3 2014 17
Krista Korpela-Kosonen SHUTTERSTOCK stressi hallintaan Työperäinen stressi on toiseksi yleisin työperäinen terveysongelma Euroopassa heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen. Työstä aiheutuva stressi ja kuormitus eivät ole pelkästään kielteisiä asioita, vaan oleellista on niiden kohtuullisuus, kesto ja mahdollisuus palautumiseen. Kohtuullinen, lyhytaikainen stressi saa meidät yrittämään parhaamme, mutta haitallisen stressin riski kasvaa, kun työn vaatimukset ylittävät kykymme selviytyä niistä. Haitalliselle työstressille altistavat psykososiaaliset riskitekijät ovat useimmiten seurausta työn puutteellisesta suunnittelusta, organisoinnista ja hallinnasta. Tyypillisiä riskitekijöitä ovat liian suuri työtaakka tai liian tiukat aikarajoitukset, ristiriitaiset vaatimukset, työntekijän epäselvä asema, toimimaton viestintä ja huonosti hoidettu organisaatiomuutos. Myös johdon tai työtovereiden tuen puute, työpaikan huonot ihmissuhteet, työssä koettu häirintä, uhkailu tai väkivalta sekä työhön ja kotiin liittyvien velvoitteiden yhteensovittamisen vaikeus voivat johtaa työntekijän haitalliseen kuormittumiseen. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuonna 2013 tekemä tutkimus osoitti, että EU-maissa työperäisen stressin yleisimpiä syitä ovat työn uudelleenjärjestely tai työn epävarmuus, pitkä työaika tai työtehtävien ja vastuualueiden epäselvyys. STRESSI LISÄÄ POISSAOLOJA Haitallista stressiä voi ilmetä millä tahansa työpaikalla, ja se on kohtuullisen yleistä. Eurooppalaisista työntekijöistä noin puolet pitää sitä yleisenä työpaikallaan. Akavan viime keväänä julkaisema selvitys kertoo, että lähes puolet yli 40-vuotiaista korkeasti koulutetuista palkansaajista kokee 18 METSÄNHOITAJA 3 2014
työssään sellaista kiirettä ja työpainetta, joka häiritsee heidän työhyvinvointiaan. Kiireestä ja työpaineista johtuva kuormittuminen on korkeasti koulutetuilla melkein kymmenen prosenttiyksikköä yleisempää kuin muilla. Akavan selvitys perustuu Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen vuoden 2013 aineistoon. Psykososiaalisesti kuormittavalla työympäristöllä voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia työntekijän terveyteen. Stressi lisää sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin sekä metabolisen oireyhtymän riskiä ja on yhteydessä moniin tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Jatkuva stressi voi altistaa työuupumukselle ja mielenterveyden häiriöille, erityisesti masennukselle. Työperäisen stressin on muiden psykososiaalisten riskien ohella arvioitu aiheuttavan noin puolet menetetyistä työpäivistä. Stressistä johtuvat poissaolot ovat yleensä Kaikki työntekijöiden kokema stressi ei ole työperäistä. Myös työpaikan ulkopuolinen stressi voi heijastua oireiluna työpaikalla. pitempiä kuin muista syistä johtuvat poissaolot. Akavan selvityksen mukaan kuormitusta kokeville koulutetuille työntekijöille kertyy vuodessa keskimäärin 9,5 sairauspäivää. Niillä, jotka eivät koe kiirettä ja työpaineita, sairauspäiviä on puolet vähemmän. STRESSIN HALLINTA ON YHTEISTYÖTÄ Liiallisen työkuormituksen ja -stressin haitallisten seurausten vuoksi työperäistä stressiä torjutaan tehostetusti koko Euroopassa. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston vuosien 2014 2015 Terveellinen työ -kampanjan teemana on työperäisen stressin ja muiden psykososiaalisten riskien hallinta. Kampanjan tarkoituksena on osoittaa, että psykososiaalisia riskejä on mahdollista käsitellä yhtä järjestelmällisesti kuin muita työterveys- ja työturvallisuusriskejä. Psykososiaalisia riskejä on kaikilla työpaikoilla, mutta työnantajat ja työntekijät voivat yhdessä onnistua niiden ehkäisyssä ja hallinnassa. Työperäisen stressin hallinnassa keskeistä on ennaltaehkäisy. Kun liialliseen kuormitukseen puututaan ajoissa, ongelmat eivät muodostu ylivoimaisiksi. Toimenpiteet voivat olla yksilöllisiä, koko työyhteisöön kohdistuvia tai molempia. Työturvallisuuslaki ja työterveyshuoltolaki ovat työperäisen stressin ehkäisyn ja hallinnan kannalta työpaikan toimintaa määrittelevät keskeiset säädökset. Ne ohjaavat työnantajan ja työsuojeluhenkilöstön toimintaa. Työyhteisön tilasta antavat kuvaa esimerkiksi kehityskeskustelut sekä säännöllisesti toteutetut työilmapiirin arvioinnit. Eurooppalaisessa selvityksessä kolmannes suomalaisista työntekijöistä arvioi, ettei stressiä hoideta hyvin heidän työpaikallaan. Koko EU:n alueella näin ajattelee 40 prosenttia työntekijöistä. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei työstressin ehkäisy ja hallinta ole ainoastaan työnantajan asia. Jokainen voi vaikuttaa siihen myös omilla asenteillaan ja teoillaan. Luoko oma käytökseni työpaikalle stressiltä suojaavaa työkulttuuria ja -ilmapiiriä? Epävarma työtilanne voi stressata monia Metsänhoitajaliiton viime syksynä toteuttama työmarkkinatutkimus osoittaa, että lähes puolet liiton jäsenistä pitää oman työpaikan tilannetta tällä hetkellä epävakaana. Epävarmuus työpaikoilla on lisääntynyt selvästi edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti irtisanomisia todennäköisenä pitävien osuus on kasvanut. Irtisanomisia pitää omalla työpaikallaan mahdollisena 13 prosenttia ja todennäköisenä 14 prosenttia vastanneista. Omaa tilannetta pidetään jonkin verran vakaampana kuin työpaikan yleistä tilannetta. Omalla kohdalla irtisanomisia pitää mahdollisena 13 prosenttia ja todennäköisenä viisi prosenttia liiton jäsenistä. Liitomme jäsenistössä eniten epävarmuutta koetaan tällä hetkellä metsäteollisuuden työtehtävissä. On ilman muuta selvää, että epävarmuus oman työn jatkumisesta on vahvasti stressille altistava tekijä, asiamies Johanna Hristov sanoo. Työmarkkinatutkimus ei sisällä kysymyksiä työstressin kokemisesta. Hieman vajaa kolmannes kyselyyn vastanneista liiton jäsenistä kuitenkin kertoo, että on viime aikoina kokenut työuupumusta. 5 VINKKIÄ TYÖSTRESSIN HALLINTAAN Aseta työasiat tärkeysjärjestykseen ja pyri keskittymään yhteen kokonaisuuteen kerrallaan. Uskalla pyytää apua, kun kiire uhkaa saada yliotteen. Ota liiallinen kuormittuminen puheeksi kollegoiden ja esimiehen kanssa. Voisiko töitäsi jakaa tai organisoida uudelleen? Vedä selkeämpi raja työ- ja vapaa-ajan välille. Nollaa ajatukset työpäivän jälkeen mieluisan tekemisen parissa. Kun töissä on kiire, höllää vapaa-ajalla. Älä aikatauluta vapaa-aikaasi liian täyteen. Harrastuksista ei tarvitse tehdä pakollista suorittamista. Syö monipuolisesti, liiku säännöllisesti ja nuku riittävästi. Terveet elintavat auttavat sietämään paremmin ajoittaista kiirettä ja stressiä. METSÄNHOITAJA 3 2014 19
pakina Tanja Harjuniemi Kirjoittaja on viestintäalan yrittäjä, joka asuu osan vuodesta Balilla. SHUTTERSTOCK Meitä opetettiin, että metsiä ei saa roskata Indonesian Bali on matkailijoiden suosima lomakohde. Vaikka turismin tieltä on raivattu paljon metsää ja riisipeltoa, luonto on edelleen häkellyttävän kaunista. Täällä voi samoilla vehreissä sademetsissä ja vuoristopoluilla, riisipeltojen pientareilla ja kilometrejä pitkillä hiekkarannoilla. Kasvukausi on päällä koko ajan. Taloni vieressä on rakentamaton tontti, jonka puut valtasivat alta aikayksikön. Suomalaisena trooppisen luonnon elinvoimaa jaksaa vain ihmetellä. No mutta mitäs tuolta villinä rehottavan aluskasvillisuuden alta oikein pilkottaa? Muovipussi! Ja toinen! Ja kokonainen jätekasa! Rehevä luonto on peittänyt allensa laittoman kaatopaikan. Jätehuolto maksaa ulkomaalaiselta koti taloudelta kolme euroa kuukaudessa, paikalliselta vähemmän, mutta sekin on joillekin perheille liikaa. Jätteet on helppo piilottaa luontoon. Me suomalaisethan tämän kyllä tiedämme. Kuinka paljon olemme aikoinamme kuskanneet jätettä metsiimme ja upottaneet järviimme? Toinen yleinen tapa hävittää jätteitä on polttaa ne. Lähes joka iltapäivä ilma täyttyy savusta ja noesta. Ikivanha tapa toimi toki aikansa, mutta nyt mukana on muovipusseja ja kaikkea muutakin poltettavaksi kelpaamatonta nykyjätettä. Kerrotaan, että jätteiden polttamisesta syntyvä savu on pahin ilman epäpuhtaus ja myrkky terveydelle. Nämä yksittäiset tapaukset naapurustossani saattavat tuntua vähäisiltä, mutta kun ne kertoo 250 miljoonalla ihmisellä, voi vain kuvitella ongelman laajuuden. Vuoteen 2025 mennessä Indonesian päivittäisen yhdyskuntajätteen määrän arvioidaan kasvavan 130 000 tonniin. Vuonna 2010 se oli noin 65 tonnia päivässä. Vastaavasti Suomessa vuonna 2011 tuotettiin yhdyskuntajätettä reilut 2 700 tonnia koko vuoden aikana. Alakoululaisena 70-luvun lopussa koulussa opetettiin, että roskia ei saa heittää luontoon. Välitunneilla kolusimmekin rivistössä koulun pihamaat ja lähimetsät keräämällä karkkipaperit ja muut roskat pois luonnosta. Se oli tärkeä osa ympäristökasvatusta. Pitäisiköhän sitä alkaa tuomaan tänne Balillekin koulutusvienti kun on niin kova juttu nykyään. 20 METSÄNHOITAJA 3 2014