Seudullisessa ICT-yhteistyössä mukana olevat kunnat ja niiden ICT-resurssit (lukuja ei ole päivitetty uusimpiin tietoihin, tiedot koottu sote- ja kuntauudistussuunnitelmien valmistelutyössä) Ylöjärvi Ylöjär vi ICT-henkilöstö: 4,2 Henkilöstö: 2 072 ICT-henkilöstö: ICT-budjetti: 3,3 4,2 Henkilöstö: 2 072 ICT-budjetti: 3,3 ICT-henkilöstö: 2 Henkilöstö: 576 ICT-henkilöstö: 2 ICT-budjetti: 0,5 Henkilöstö: 576 ICT-budjetti: 0,5 Hämeenkyrö rö Nokia ICT-henkilöstö: 4,2 Henkilöstö: 2 058 ICT-budjetti: 3,4 Väestö yht. 392 000 as, josta Tre 230 000 (58%) 2017 Tampere re ICT-henkilöstö: ~80 ICT-henkilöstö: Henkilöstö: 14 600 ~80ICT-budjetti: 39,7 Henkilöstö: 14 600 ICT-budjetti: 39,7 Orivesi ICT-henkilöstö: 1,9 Henkilöstö: 567 Orives ICT-budjetti: 0,9 i ICT-henkilöstö: 1,9 Henkilöstö: 567 ICT-henkilöstö: ICT-budjetti: 0,9 4,2 Henkilöstö: 2 209 ICT-budjetti: 3,6 Kangasala 1 Vesilahti Vesilah ti ICT-henkilöstö: ICT-budjetti: 0,4 0,7 Henkilöstö: 227 ICT-budjetti: 0,4 ICT-henkilöstö: 0,7 Henkilöstö: 227 Pirkkala Pirkkal a ICT-henkilöstö: 2,1 Henkilöstö: 1 240 ICT-budjetti: 2,1 ICT-henkilöstö: ICT-budjetti: 2,1 2,1 Henkilöstö: 1 240 6 Yhteensä ICT henkilöstö: 102,5 Henkilöstö: 25 123 ICT-budjetti: 56,1 Työasemat :23 693 Lempäälä ICT-henkilöstö: 3,2 Henkilöstö: 1 573 ICT-budjetti: 2,2
Tampereen kaupunkiseudun kuntien tietohallintoyhteistyö Kehyskuntien keskinäistä yhteistyötä tietohallintotehtävissä v:sta 2004 alkaen, vuosina 2006-2007 myös Treen kanssa yhteisiä kehittämispyrkimyksiä sähköisten verkkopalvelujen aikaansaamiseksi Sopimus tietohallintotehtävistä kaupunkiseudulla 1.1.2008 alkaen, sisältöä päivitettiin v. 2014 Tavoitellaan sopijapuolten tietoteknisen ympäristön yhteistä järjestämistä sekä sen kehittämistä kokonaisarkkitehtuurin mukaisesti. Yhteistyön sisältö sopimuksessa: Seudullisen tietohallinnon strateginen koordinointi ja ohjaus Tietohallinnon hallintopalvelut Tietoturva ja -suoja Kehittämishankkeiden johtaminen ja hallinta sekä kehittämistyö tietohallinnon seudullisessa johtoryhmässä sovitussa laajuudessa Pääkäyttäjäpalvelut Tietoteknisten laitteiden ja palvelusten hankinta Järjestelmätoimittajien kanssa tehtyjen seudullisten toimitussopimusten hallinta ja valvonta Sovitut konsultointipalvelukset Yhteisesti palkattuna henkilöresurssina on tietohallintopäällikkö Sopimuksen puitteissa on kilpailutettu perustietotekniikka ja tietoliikenne- ja puhepalvelut ensimmäisen kerran vuonna 2010, jolloin palvelujen toimittajiksi valittiin Fujitsu ja Sonera (Pirta I). TIO lakkautettiin ja myytiin samalla. Palvelut kilpailutettiin uudelleen 2015, jolloin palveluntoimittajiksi valittiin Tieto (perustietotekniikka), Sonera (dataverkkopalvelut) ja DNA (mobiili ja puhepalvelut). kahdessa jälkimmäisessä oltiin mukana KL-kuntahankintojen yhteishankintaa. Hankintakokonaisuuden nimi on Pirta II. 2
Oleellista on, että Miten hyödynnämme enemmän seudullista ja kansallista ICT yhteistyötä? Kooste olemme riittävän tietoisia asiakkaiden (ja omista) tarpeista, kehitystrendeistä ja omaa kaupunkia laajemmistakin hankkeista olemme tietoisia omista resursseistamme ja osaamme käyttää niitä olemme itse aktiivisia esittämään (ja tarvittaessa vetämään tai järjestämään/organisoimaan ) alueellisia ICT kehityshankkeita meillä on resursseja ja välineitä sekä yhteisymmärrys yhteistyöhön Mitä tuloksellinen yhteistyö edellyttää? yhteistyön edellytyksenä on, että kukin osapuoli katsoo siitä hyötyvänsä. Jarruja muiden kehitykselle ei rakennella, vaan pyritään yhteiseen, vähintään keskipitkän aikajänteen hyvään, jolloin saavutetaan win-win tilanne. Hetkellisten kuntakohtaisten voittojen tavoittelu on myrkkyä selkeitä strategioita ja niiden pohjalta tehtyjä operatiivisia ratkaisuja -> tähän on pyritty. Tietenkään ei aina ole onnistuttu. avoimuutta, luottamusta, ei itsekkyyttä -> tämä lienee kirjoittamaton ohjenuoramme Välineitä hyödyntämiseen kumppanuudet ja seudullisesti järjestetyt ICT palvelut: Treen kaupunkiseudun seutuyhteistyö (kaikilla sektoreilla), Kuntien Tiera, Pirkanmaan maakunta, yhteisesti hankitut ja ylläpidetyt ICT peruspalvelut, yhteiset laitetoimittajat/vakioidut laitteet. Jatkossa uudet ja merkitystään kasvattavat Pirkanmaan Monetra, Sote-maakunta, Tredea, kehitysyhteistyö yksityisten toimijoiden ja oppilaitosten kanssa mm. avoimen innovaatioalustan ja digiprojektien merkeissä kansalliset toimijat (KL-Kuntahankinnat, VRK/Suomi.fi mahdollisuudet) yhteistyöfoorumit (Suurten kaupunkien yhteistyö, Akusti-yhteistyö, Gartner tietopalvelut, jopa Green Digital Charter yms) 3
Miksi hankkia yhdessä Volyymihyödyt Laitehankinta (työasemat, matkapuhelimet jne.) ICT infrapalvelut (perustietotekniikka, tietoverkkopalvelut, kommunikaatiopalvelut) Tietoturva kaikilla tasoilla (edellyttää yhteistä tietoturvapolitiikkaa) Rahoitus Laitteiden loppusijoitus -> Kierrätys Prosessihyödyt Yhteinen ICT-infrastruktuuri Yhteiset sovellukset, keskitetty tuki Edellyttää prosessien miettimistä ja toteuttamista samankaltaisesti Muut hyödyt Seudullisesti yhtenevä ICT-infrastruktuuri Tietoverkko, Kommunikaatiopalvelut, Laitevakioinnit, Perustietotekniikan palvelut ja riittävä osaamisen taso Kustannushyödyt Tietoturvahyödyt Yhteisen infran päälle on helppo rakentaa uusia palveluja, joissa saavutetaan em hyötyjä eikä takerruta yksityiskohtiin ja kuntakohtaisiin osaoptimointeihin Yhteisiä sovelluksia mm. päivähoidossa 4
Ongelmiakin on (erityisesti ollut) Monta kuntaa - monta mielipidettä paljon keskustelua. Toimialapalveluissa tilanne vielä kehittymättömämpi Totuttu toimimaan omalla tavalla - yhteisten prosessien tekeminen vaikeaa, ainakin aluksi Kuntien eri kokoluokka 14 600 < - > 230 työntekijää Ei tarkoita sitä, että iso kunta osaisi tehdä asioita paremmin. Pieni on ketterä. Palvelujen hallintamalli sovittava yhdessä. Isäntäkuntaratkaisuja mm. palvelinten ylläpidossa jossakin määrin Ikuisuuskysymys pelkkä ICT ei voi muuttaa toimialan palveluprosessia. Toimialapalveluja ei voida johtaa yhteisen ICT:n avulla tai tukemana, mikäli palveluprosessit ovat keskenään erilaiset. 5