Jyväskylän ilmanlaatu vuosina

Jyväskylän ilmanlaatu vuosina 2015-2017 JPP-Kalibrointi Ky 2018

Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8.00 20.00 mitatut pitoisuudet. BaP C5H6 CO benzo(a)pyreeni bentseeni hiilimonoksidi NMVOC muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani NH3 NO NO2 NOx ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit O3 otsoni PAH PM polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO2 TRS VOC WHO miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet haihtuvat orgaaniset yhdisteet Maailman terveysjärjestö

SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 1 ESIPUHE... 3 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 4 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTO- VAIKUTUKSET..... 6 MITTAUSPISTEET... 9 PÄÄSTÖT... 10 Yleistä... 10 Rikkidioksidi... 11 Typen oksidit... 12 Hiilimonoksidi... 13 Hiukkaset... 14 SÄÄOLOSUHTEET... 15 RIKKIDIOKSIDI... 19 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin... 19 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 20 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 22 TYPEN OKSIDIT (NOX)... 23 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 23 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 25 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 27 HIUKKASET... 28 Yleistä hiukkasista... 28 Yleistä tuloksista.... 29 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 30 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin.31 Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 33 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 34 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin 34 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 35 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 36 ILMANLAADUN SEURANTATARVE JYVÄSKYLÄSSÄ VUOSINA 2018-2022 37

LIITTEET LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset. 42 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 45 Rikkidioksidin päästöt Jyväskylässä vuosina 2010-2017. 47 Typen oksidien päästöt Jyväskylässä vuosina 2010-2017. 48 Hiilimonoksidipäästöt Jyväskylässä vuosina 2010-2017. 49 LIITE 6 Hiukkaspäästöt Jyväskylässä vuosina 2010-2017. 50 LIITE 7 Tunnusluvut vuosien 2012-2017 mittauksista 51

1 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa on esitetty Jyväskylän ilmanlaadun mittausten yhteenveto vuosilta 2015-2017. Vuosina 2015-2017 rikkidioksidipäästöt Jyväskylässä olivat noin 320-680 vuodessa, typen oksidien päästöt 1 800 2 000 tonnia vuodessa, hiilimonoksidipäästöt 5 000 5 100 tonnia vuodessa ja hiukkaspäästöt 750-790 tonnia vuodesa. Kaikkien keskeisten päästöjen määrät ovat merkittävästi pienentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Erityisesti ovat pienentyneet energiantuotannon ja tieliikenteen päästöt. Tärkeimmät päästölähteet ovat Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos, Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Jyväskylän keskustassa vuosina 2015-2017 olivat 1-6 μg/m 3, vuorokausiarvot 1-3 μg/m 3 ja vuosikeskiarvot 0,3-0,5 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet vuosina 2015-2017 ovat edelleen hieman pienentyneet, joskin pitoisuudet ovat koko 2000-luvun olleet hyvin alhaisia. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Jyväskylän keskustassa vuosina 2015-2017 olivat 24-84 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 12-58 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot keskustassa olivat 18-21 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlasketut vuosikeskiarvot olivat 18-21 μg/m 3. Palokassa vastaavat tuntiarvot olivat 11-69 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 5-43 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot Palokassa olivat 10-13 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlasketut vuosikeskiarvot olivat 10-13 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvot laskivat hieman vuosina 2015-2017 sekä keskustassa että Palokassa verrattuna 2010-luvun alkuun. Hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot vuosina 2015-2017 olivat Jyväskylän keskustassa 9-147 μg/m 3 ja Palokassa 8-107 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi keskustassa 3-8 vuorokautena ja Palokassa 0-6 vuorokautena vuodessa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot olivat keskustassa 11,4-13,0 μg/m 3 ja Palokassa 6,7-9,7 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi sekä keskustassa että Palokassa maaliskuussa 2015. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet keskustassa ovat pysyneet lähes samalla tasolla koko 2000-luvun. Palokassa pitoisuustaso on hieman laskenut 2010-luvulla. vuosina 2015-2017.

2 Pienhiukkasten (PM2,5) vuorokausiarvot vuosina 2015-2017 vaihtelivat keskustassa välillä 3-20 μg/m 3. Vuosikeskiarvot olivat 2,0-3,27 μg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuudet keskustassa olivat vuosina 2015-2017 alhaisempia kuin 2010-luvun alussa.

3 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Jyväskylässä vuosina 2015-2017 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Jyväskylän kaupungin rakentaminen ja ympäristö toimialan ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu yhteisseurantana, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupungin lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Tulosten raportoinnista on vastannut JPP Kalibrointi Ky. Raportin sisällöstä ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen.

4 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Kansalliset ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 480/1996. Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella 113/2017. Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot on annettu rikkidioksidille, typpidioksidille, hiilimonoksidille, bentseenille, lyijylle, hengitettäville hiukkasille ja pienhiukkasille. Rajaarvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Otsonin tavoitearvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa 79/2017 ja muille yhdisteille valtioneuvoston asetuksessa 113/2017. Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta.

5 Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun seurantatarpeen arviointia varten asetuksissa 79/2017 ja 113/2017 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat tarpeen ja ne ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä. Pitoisuuksilla, jotka ovat ylemmän ja alemman arviointikynnyksen välissä, jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Ilmanlaadun seurannan riittävyys tulee valtioneuvoston asetuksen 79/2017 11 :n mukaan arvioida vähintään viiden vuoden välein. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1.

ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET 6 Ilman saasteet voivat aiheuttaa hyvin erityyppisiä terveyshaittoja epäpuhtaudesta ja altistumisajasta riippuen. Myös eri väestöryhmien ja yksilöiden herkkyys epäpuhtauksien haittavaikutuksille vaihtelee. (Kuva EEA, 2013) Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Hiukkasiin on usein sitoutuneena erilaisia epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi puun pienpoltossa yleisesti muodostuvia polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), kuten benzo(a)pyreeniä (BaP).

7 ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA AIHEUTUVAN TAUTITAAKAN JAKAUTUMINEN SUOMESSA ERI EPÄPUHTAUKSIEN KESKEN A: Pääarvio B: Täydentävä PM 10 arvio* 15% NO₂ O 3 8% PM 2.5 64% Other 10 % 2% TRS Pb PMc 5% 2% 0.5 % As C 6 H 6 0.07% CO 1% SO 2 2% 0.02% Cd Ni0.03% 0.06% BaP 0.01% * Rajallinen näyttö (Kuva Hänninen et al. 2017) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman arvion mukaan Suomessa ilmansaasteet aiheuttama tautitaakka (DALY, disability adjusted lifeyears) vuosittain on 28 000 DALYa (menetettyä toimintakykyistä elinvuotta) (DALY = sairauden kanssa eletty aika + ennenaikaisista kuolemantapauksista johtuvat menetetyt elinvuodet). Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen. Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O3) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä.

8 Typen oksidit (NOx) Rikkidioksidi (SO2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) NO2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Bentseeni (C6H6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Metallit Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia.

9 MITTAUSPISTEET Vuosina 2015-2017 ilmanlaadun mittauksia Jyväskylässä on tehty keskustassa (mittausasema Lyseo2, Yliopistonkatu 11) ja Palokassa (mittausasema Palokka2, Kankaanpäänpolku). Lyseon mittausasema kuvastaa keskimääräistä ilmanlaatua Jyväskylän keskustassa. Mittausaseman ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä tieliikenteen päästöt. Asema ei kuvaa Jyväskylän keskustan kuormitetuimman alueen ilmanlaatua. Palokan mittausasema kuvastaa Palokan alueen keskimääräistä ilmanlaatua nelostien vaikutusalueella. Mittausaseman ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä tieliikenteen päästöt. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET JYVÄSKYLÄSSÄ VUOSINA 2015-2017 Mittausasema Edustavuus SO2 NOx PM 10 PM 2,5 Lyseo, Yliopistonkatu 11 kaupunkitausta (keskusta) x x x x Palokka, Kankaanpäänpolku kaupunkitausta (esikaupunki) x x Lyseo: SO2, NOx, PM10, PM2,5

10 Palokka: NOx, PM10 Mittausasemien yksityiskohtainen kuvaus on liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu PÄÄSTÖT Yleistä Suuressa osassa Jyväskylän kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotantolaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos ja Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos. Teollisuuden päästöt Jyväskylässä ovat hyvin vähäiset. Jyväskylän Energiantuotanto Oy:llä on Rauhalahden voimalaitoksen lisäksi Savelan voimalaitos ja 10 kpl kaukolämpökeskuksia eri puolilla kaupunkia. Osa näistä sijaitsee varsinaisen kaupunkialueen ulkopuolella. Yksityiskohtaiset päästötiedot on esitelty liitteissä 3-6. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. LIISA-tietokannan päästölaskelmat on uudistettu kokonaan vuonna 2016. Tämän johdosta tieliikenteen päästömäärät tietokannassa ovat täsmentyneet. Tässä raportissa tieliikenteen päästömäärät on raportoitu uudistuksen mukaisina, mistä johtuen ne poikkeavat aiempina vuosina raportoiduista päästömääristä.

Päästöt (t/a) Rikkidioksidi 11 LIISA-tietokannan viimeisin päästötieto tieliikenteen päästöille on vuodelle 2016, mistä johtuen vuoden 2017 päästötietona on käytetty vuoden 2016 tietoa. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2015, joten vuosille 2016 ja 2017 tässä raportissa on käytetty vuoden 2015 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Rikkidioksidipäästöt Jyväskylässä vuonna 2017 olivat noin 320 tonnia. Päästöt ovat hieman pienentyneet lähes 85 % vuodesta 2010, jolloin rikkidioksidipäästöt olivat suurimmillaan 2000-luvulla. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, kuten raskaan polttoöljyn ja turpeen, poltosta. 2000 1800 Rikkidioksidipäästöt Jyväskylässä v. 2006-2017 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 ADVEN OY JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI VAPO OY KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT 0

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Päästö (t/a) 12 Ylivoimaisesti tärkeimmät rikkidioksidin päästölähteet vuonna 2017 olivat Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos. Rikkidioksidipäästöt Jyväskylässä v. 2017 10 % 2 % 17 % 1 % ADVEN OY JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI VAPO OY KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS 70 % Typen oksidit Typen oksidien päästöt vuonna 2017 Jyväskylässä olivat noin 1 800 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet noin 50 % vuodesta 2006. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). 4000 Typen oksidien päästöt Jyväskylässä v. 2006-2017 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 ADVEN OY JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI VAPO OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Päästöt (t/a) 13 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Jyväskylässä vuonna 2017 olivat tieliikenne, Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitos, Jyväskylän Voima Oy:n Keljolahden voimalaitos sekä erilaiset työ- ja maatalouskoneet. 1 % 16 % Typen oksidien päästöt Jyväskylässä v. 2017 5 % 3 % 1 % 21 % ADVEN OY JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI VAPO OY 12 % TIELIIKENNE 39 % 2 % VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS Hiilimonoksidi Hiilimonoksidin päästöt Jyväskylässä vuonna 2017 olivat noin 5 000 tonnia. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet 2000-luvulla. Muiden päästöjen osalta on käytetty vuoden 2012 tietoja, joten tarkkaa tietoa muiden päästöjen muutoksista 2000-luvulta ei ole. 8000 7000 Hiilimonoksidipäästöt Jyväskylässä v. 2006-2017 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 TIELIIKENNE VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Päästö (t/a) 14 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä, erilaisista työkoneista sekä kiinteistökohtaisesta lämmityksestä, lähinnä puun pienpoltosta. Hiilimonoksidipäästöt Jyväskylässä vuonna 2017 5 % 23 % TIELIIKENNE VESILIIKENNE 2 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 40 % 30 % KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT Hiukkaset Hiukkaspäästöt Jyväskylässä vuonna 2017 olivat olleet noin 750 tonnia. Hiukkaspäästöt ovat hieman pienentyneet noin 35 % vuodesta 2006. Hiukkaspäästöistä noin 70 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 50 % pienhiukkasia (PM2,5). 1400 Hiukkaspäästöt Jyväskylässä v. 2006-2017 1200 1000 800 600 400 200 0 ADVEN OY JYVÄSKYLÄN ENERGIANTUOTANTO OY JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT

15 Jyväskylässä hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten päästöt ovat varsin pienet. Hiukkaspäästöt Jyväskylässä vuonna 2017 1 % 3 % 3 % 21 % JYVÄSKYLÄN VOIMA OY, KELJONLAHTI TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 72 % KIINTEISTÖKOHTAINEN LÄMMITYS MUUT HAJAPÄÄSTÖT SÄÄOLOSUHTEET Paitsi että ilmakehässä olevista hiukkasista osa on peräisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset), osa hiukkasista on peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO2, NOx, NH3 ja VOCyhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset). Vuonna 2015 Suomen keskilämpötila oli lähes 2 astetta pitkän ajan (1981-2010) keskiarvon yläpuolella. Marras- ja joulukuu olivat Suomen mittaushistorian lämpimimmät. Kylmän sään jaksoja vuonna 2015 oli erittäin vähän. Tammikuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi talvikuukausi, joskin kuukaudelle oli ominaista suuret lämpötilan vaihtelut, kun kylmät ja lauhat jaksot vuorottelivat. Tammikuun sademäärä oli varsin suuri. Harvinaisen lauha säätila jatkui helmikuussa, kun keskilämpötila Keski-Suomessa oli lähes 7 astetta pitkäaikaista keskiarvoa korkeampi. Lauha säätila jatkui myös maaliskuussa. Maaliskuun puolessa välissä oli lähes kaksi viikkoa pitkä sateeton jakso, jolloin lämpötilan vaihtelu oli suurta nollan molemmin puolin. Maan keskiosissa lumi suli hitaasti. Huhtikuu oli noin asteen keskimääräistä lämpimämpi. Keski-Suomessa lumipeite oli lähes kokonaan sulanut huhtikuun puolessa välissä. Viimeiset lumet sulivat kuitenkin hitaasti yöpakkasten vuoksi. Kevät päättyi sateiseen ja tuuliseen toukokuuhun. Muutoinkin koko kevät oli varsin sateinen. Kesä- ja heinäkuu olivat matalapainevoittoisia ja viileitä. Etenkin

16 kesäkuu oli sateinen. Kesä päättyi kuitenkin lämpimään säähän elokuussa. Syksy alkoi selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu oli vähäsateinen ja aurinkoinen. Ensimmäiset yöpakkaset mitattiin lokakuussa. Talven tulo kuitenkin pitkittyi, kun marras- ja joulukuu olivat edelleen poikkeuksellisen lauhoja. Tosin ensilumi saatiin marraskuun puolen välin jälkeen, mutta se suli pois kuukauden loppuun mennessä. Ajoittain joulukuussa oli lunta. Talvisempi säätyyppi tuli vallitsevaksi joulun jälkeen. Keski- Suomessa vuodenvaihteessa ei ollut lainkaan lunta. Jyväskylän tuuliruusu vuonna 2015 Vuoden 2016 tammikuu oli selvästi tavanomaista kylmempi. Aivan tammikuun lopulla sää lauhtui ja säätila jatkui harvinaisen leutona helmikuussa. Helmikuun lopulla sää pakastui. Helmikuu oli erittäin sateinen: Keski-Suomessa satoi reilusti kaksi kertaa enemmän kuin keskimäärin helmikuussa. Lämmin säätila jatkui maaliskuussakin, jolloin lämpötila oli selvästi pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Maaliskuussa sademäärä jäi melko vähäiseksi: Keski-Suomessa satoi alle puolet tavanomaisesta maaliskuun sademäärästä. Huhtikuun alussa päivisin lämpötilat olivat selvästi plussan puolella, mutta öisin esiintyi pakkasia. Huhtikuun puolessa välissä yöpakkaset loppuivat, kun sää muuttui sateisemmaksi. Huhtikuu päättyi hyvin lämpimään säähän ja hyvin lämmin, lähes helteinen, säätyyppi jatkui vielä toukokuussa. Toukokuun keskilämpötila oli yli 3 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Lämmin ja osin helteinen sää jatkui myös kesäkuussa. Keski-

17 Suomessa heinäkuussa myös saatiin runsaasti sateita läpi kuukauden. Kesä päättyi elokuun tavanomaisempiin kesäsäihin. Syksy alkoi korkeapainevoittoisessa ja varsin sateettomassa säässä. Myös lokakuu jatkui hyvin vähäsateisena. Lokakuussa mitattiin myös ensimmäiset yöpakkaset. Marraskuun alussa säätyyppi muuttui jo kylmäksi, tosin marraskuun lopulla sää vielä lämpeni hieman. Ensilumi saatiin aivan marraskuun alussa. Joulukuu oli pääosin leuto. Kokonaisuutena vuosi 2016 oli noin yhden asteen pitkän ajan keskiarvoa korkeampi. Sademäärä oli varsin tavanomainen. Jyväskylän tuuliruusu vuonna 2016 Vuosi 2017 alkoi lauhana: tammi- ja helmikuussa keskilämpötila oli noin 3 astetta keskimääräistä korkeampi, vaikka aivan tammi- ja helmikuun alussa olikin kireitä pakkasia. Tammi- ja helmikuussa sademäärä jäi alle puoleen pitkän ajan keskiarvosta. Myös kevät alkoi tavanomaista lämpimämpänä maaliskuussa ja lumet alkoivat sulaa varsin nopeasti. Tosin huhtikuun puolessa välissä kevään eteneminen hidastui, kun noin kuukauden ajan vallitsevana oli pakkassää. Kokonaisuutena huhtikuu oli selvästi keskimääräistä kylmempi. Huhtikuun lopulla saatiin vielä yleisesti lumi- ja räntäkuuroja. Lumet sulivat Keski-Suomessa huhti-toukokuun vaihteessa. Viileä säätyyppi jatkui vielä toukokuussakin, joka oli myös varsin vähäsateinen Keski-Suomessa. Kesä alkoi kesä- ja heinäkuussa viileänä. Alkukesän sademäärä jäi melko alhaiseksi. Kesä päättyi elokuussa varsin tavanomaisessa loppukesän säässä.

Ilman lämpötila (oc) 18 Syyskuu oli yleisilmeeltään pilvinen ja sumuja esiintyi yleisesti. Lokakuu puolestaan oli yleisilmeeltään sateinen. Marraskuu oli pääsoin varsin lämmin, joskin ensimmäiset lumisateet Keski- Suomessa saatiin jo marraskuun alkupuolella. Vuosi päättyi sateiseen ja lämpimään joulukuuhun: joulukuun keskilämpötila oli noin 5 astetta tavanomaista korkeampi ja sademäärä lähes kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Jyväskylän tuuliruusu vuonna 2017 30 20 Ilman lämpötila Jyväskylässä v. 2015-2017 10 0-10 -20-30 -40

Sademäärä (mm/h) 19 140 Sademäärä Jyväskylässä v. 2015-2017 120 100 80 60 40 20 0 2015 2016 2017 RIKKIDIOKSIDI (SO2) Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. SO 2, Suomi tunti 250 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa SO 2, Suomi vuorokausi 80 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa SO 2, WHO 10 min 500 µg/m 3 SO 2, WHO vuorokausi 20 µg/m 3 Keskustassa Lyseon mittausasemalla rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuosina 2015-2017 olivat SO2 Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 1-6 250 Vuorokausiarvot 1-3 80 Rikkidioksidin pitoisuusvaihtelu on ollut hyvin vähäistä ja pitoisuudet hyvin alhaisia. Hieman korkeampia pitoisuudet ovat olleet lämmityskauden aikana talvikuukausina.

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 20 250 SO 2 tuntiarvot Jyväskylässä v. 2012-2017 200 150 100 50 0 Keskusta Palokka Ohjearvo 80 70 60 50 40 30 20 10 0 SO 2 vuorokausiarvot Jyväskylässä v. 2012-2017 Keskusta Palokka Ohjearvo Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 350 µg/m 3 Saa ylittyä 24 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuorokausi 125 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa Väestön varoituskynnys (*) tunti 500 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu vuosi 20 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) talvikausi (1.10.-31.3.) 20 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla

Pitoisuus (ug/m3) 21 Vuosina 2015-2017 mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa rajaarvoihin olivat SO2 Korkeimmat mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvot 8-15 350 0 24 vuorokausikeskiarvot 3-4 125 0 3 Rikkidioksidipitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuihin kriittisiin tasoihin olivat vuosina 2015-2017 seuraavat SO2 Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvot 0,3-0,5 20 Talvikauden keskiarvot (1.10.-31.3.) 0,3-0,7 20 Rikkidioksidin vuosikeskiarvot ja talvikauden keskiarvot ovat 2000- luvun alkuvuosista yhä hieman laskeneet, mutta kaiken kaikkiaan pitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia koko 2000-luvun. 25,0 SO 2 vuosikeskiarvot Jyväskylässä v. 2000-2017 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 keskusta Palokka kriittinen taso

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 22 25 SO 2 talvikauden (1.10.-31.3.) keskiarvot Jyväskylässä v. 2002-2017 20 15 10 5 0 keskusta Palokka kriittinen taso Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy tunti 75 µg/m 3 50 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi (1.10.- 31.3.) 12 µg/m 3 8 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Rikkidioksidin tuntiarvot (vuoden 4. korkein tuntikeskiarvo) sekä talvikauden keskiarvot ovat alittaneet erittäin selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen vuosina 2012-2017. 80 SO 2 vuoden 4. korkein tuntiarvo Jyväskylässä v. 2012-2017 60 40 20 0 2012 2013 2014 keskusta Palokka Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

Pitoisuus (ug/m3) 23 SO 2 talvikauden (1.10.-31.3.) keskiarvot Jyväskylässä v. 2012-2017 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 keskusta Palokka Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 150 µg/m 3 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa NO 2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 40 µg/m 3 Jyväskylässä keskustassa ja Palokassa mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuosina 2015-2017 olivat NO 2 Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m3) Mitatut pitoisuudet Palokassa (μg/m3) Ohjearvo (μg/m3) Tuntiarvot 24-84 11-69 150 Vuorokausiarvot 12-58 5-43 70 Typpidioksidin tuntiarvot (kuukauden tuntipitoisuuksien 99 %:n pysyvyystaso) ovat olleet pääsääntöisesti korkeimmillaan talvikuukausina ja alkukeväästä.

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 24 200 NO 2 tuntiarvot keskustassa v. 2012-2017 150 100 50 0 keskusta Ohjearvo (µg/m3/h) 200 NO 2 tuntiarvot Palokassa v. 2012-2017 150 100 50 0 Palokka Ohjearvo (µg/m3/h) Typpidioksidin vuorokausiarvojen (kuukauden toiseksi korkein vuorokausikeskiarvo) vaihtelu on ollut vastaavaa kuin tuntiarvojen vaihtelu. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2012 NO 2 kuukauden 2. suurimmat vuorokausiarvot keskustassa v. 2012-2017 2013 2014 2015 2016 2017 keskusta Ohjearvo (µg/m3/vrk)

Pitoisuus (ug/m3) 25 NO 2 kuukauden 2. suurimmat vuorokausiarvot Palokassa v. 2012-2017 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2017 2016 2015 2014 2013 2012 Palokka Ohjearvo (µg/m3/vrk) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat vuosina 2015-2017 seuraavat NO2 Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvot max vuosikeskiarvot 80-116 76-92 200 0 18 18-21 10-13 40 - -

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 26 Typpidioksidin tuntiarvot ovat alittaneet selvästi raja-arvon 2010-luvulla. 250 NO 2 19. korkeimmat mitatut tuntikeskiarvo Jyväskylässä v. 2012-2017 200 150 100 50 0 2017 2016 2015 2014 2013 2012 keskusta Palokka raja-arvo Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat olleet lievästi laskussa 2010-luvulla sekä keskustassa että Palokassa. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 NO 2 vuosikeskiarvot Jyväskylässä v. 2012-2017 keskusta Palokka Raja-arvo Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NOX Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo NO+NO2) 18-21 10-13 30 Typen oksidien kriittinen taso on vuoden 2010 jälkeen alittanut sekä keskustassa että Palokassa. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa.

2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 27 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Jyväskylässä v. 2000-2014 keskusta Palokka kriittinen taso Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) Alempi arviointikynnys (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntiarvot (vuoden 19. korkein tuntikeskiarvo) ovat vuosina 2013-2017 alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. Huom. tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 160 140 120 100 80 60 40 20 0 NO 2 19. korkeimmat mitatut tuntikeskiarvo Jyväskylässä v. 2013-2017 keskusta Palokka Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 28 Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen vuosina 2013-2017. 35 30 25 20 15 10 5 0 NO 2 vuosikeskiarvot Jyväskylässä v. 2013-2014 keskusta Palokka Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) alempi arviointikynnys on ylittynyt keskustassa viiden viime vuoden aikana lukuun ottamatta vuotta 2014. Palokassa arviointikynnykset eivät ole ylittyneet vuosina 2013-2017. Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön. 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Jyväskylässä v. 2013-2017 keskusta Palokka Ylempi arviointi-kynnys Alempi arviointi-kynnys HIUKKASET Yleistä hiukkasista Ilmassa olevat hiukkaset voidaan jakaa useisiin fraktioihin niiden koon mukaan. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat peräisin pääosin hiekoitushiekasta, tiesuolasta, teiden ja katujen asfalttipinnasta, maanpinnasta, autojen jarruista ja renkaista ja myös erilaisista teollisuuden prosessipäästöistä. Pienhiukkaset (PM2,5) ovat puolestaan peräisin pienpolton ja autojen pakokaasuista,

energiantuotantolaitosten lentotuhkasta sekä metsä- ja maastopaloista. 29 Paitsi että ilmakehässä olevista hiukkasista osa on peräisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset), osa hiukkasista on peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO2, NOx, NH3 ja VOCyhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset). Suomessa pienhiukkasista valtaosa on tällaisia kaukokulkeutuvia sekundäärihiukkasia maan rajojen ulkopuolelta. Yleistä tuloksista (Kuva EPA, 2010) Ilmakehän hiukkasmateriaalista osa on epäorgaanista (kuten ammonium-, nitraatti- ja sulfaatti-ionit). Euroopassa taustailmassa PM10:stä noin 1/3 ja PM2,5:stä noin ½ on epäorgaanista. Vastaavista orgaanista ainesta taustailmassa on PM10:stä noin 1/5 ja PM2,5:stä noin 1/3. Orgaaninen aines koostuu sadoista yksittäisistä yhdisteistä. Vuonna 2017 hiukkasmittauksien tulostuksessa otettiin käyttöön mittalaitekohtaiset korjauskertoimet, jotka perustuvat Ilmatieteen laitoksen vuosina 2014-2015 tekemiin mittalaitteiden ekvivalenttisuustesteihin. Lyseon hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittauksissa käytettävälle TEOM-mittalaitteelle korjauskertoimina on kuitenkin käytetty Helsingin Seudun Ympäristöpalveluiden (HSY) vuonna 2017 määrittämiä kertoimia, jotka ovat hengitettäville hiukkasille 0,96+0,364 ja pienhiukkasille 1,121+0,835. Palokan hengitettävien hiukkasten mittauksissa käytettävälle TEOM-mittalaitteelle korjauskerroin on 0,848. Korjauskertoimen käytön myötä vuoden 2017 raportoidut tulokset eivät ole suoraan verrannollisia aiempien vuosien tuloksiin.

Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 30 Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ja pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon ovat vuosina 2015-2017 olleet seuraavat PM10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet keskustassa (μg/m 3 ) Mitatut pitoisuudet Palokassa (μg/m 3 ) 9-147 70 8-107 70 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat olleet korkeimmillaan maalis-huhtikuussa eli keväisen katupölyjakson aikaan. Pitoisuusvaihtelu sekä Jyväskylän keskustassa että Palokassa on ollut vuosina 2015-2017 hyvin samankaltaista. Ohjearvo 70 ug/m 3 ylitettiin selvästi sekä Jyväskylän keskustassa että Palokassa maaliskuussa 2015. PM 10 vuorokausiarvot keskustassa v. 2012-2017 160 140 120 100 80 60 40 20 0 keskusta ohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) 31 PM 10 vuorokausiarvot Palokassa v. 2012-2017 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Palokka ohjearvo Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten raja-arvot ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin vuosina 2015-2017 ovat olleet seuraavat PM10 keskusta Suurimmat mitatut pitoisuudet (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvot 58-215 50 3-8 35 Vuosikeskiarvot 11,4 13,0 40 - - PM10 Palokka Suurimmat mitatut pitoisuudet Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 50-107 50 0-6 35 Vuosikeskiarvot 6,7 9,7 40 - - Keskustassa raja-arvotason 50 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja on mitattu vuosina 2015-2017 3-8 kpl. Kaikki nämä ylitykset on mitattu katupölyjakson aikaan maalis-huhtikuussa. Palokassa ylityksiä on mitattu vuosina 2015-2017 0-6 kpl. Nämäkin ylitykset ajoittuvat kaikki kevään katupölyjakson aikaan maalis-huhtikuulle.

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 32 Raja-arvotason ylitysten lukumäärän perusteella vuonna 2015 katupölytilanne oli hieman heikompi kuin muutoin 2010-luvulla. 40 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v. 2012-2017 30 20 10 0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 keskusta Palokka Sallittu ylitysten määrä Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet keskustassa 3-4 ug/m 3 korkeampia kuin Palokassa. Palokassa hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo on ollut laskussa 2010-luvulla. Jyväskylän keskustassa vuosikeskiarvossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 PM 10 vuosikeskiarvot Jyväskylässä v. 2003-2017 keskusta Palokka Raja-arvo

2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 33 Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy Alempi arviointikynnys Huom. kalenterivuodessa vuorokausi 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat alittaneet vuosina 2013-2017 sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. Tosin vuonna 2014 keskustassa alempaa arviointikynnystä sivuttiin. PM 10 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Jyväskylässä v. 2013-2017 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2013 2014 2015 2016 2017 keskusta alempi arviointikynnys Palokka ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat alittaneet vuosina 2013-2017 selvästi sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. 30 25 PM 10 vuosikeskiarvot Jyväskylässä v. 2013-2017 20 15 10 5 0 keskusta Palokka Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys

Pitoisuus (ug/m3) 34 Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 PM 2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3 Keskustassa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet on mitattu pääsääntöisesti talvikuukausina, joskin yksittäisiä pitoisuushuippuja on mitattu myös keväällä (v. 2015), kesällä (v. 2016) ja syksyllä (v. 2017). Erityisesti kesän ja alkusyksyn pienhiukkaspitoisuudet voivat olla suurelta osin kaukokulkeumaa. Talvikuukausina pienhiukkaset ovat enemmän peräisin paikallisista lämmityksen ja tieliikenteen päästöistä. 30 25 20 15 10 5 0 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuorokausiarvo keskustassa v. 2012-2017 keskusta WHO:n esitys ohjearvoksi Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2020 mennessä PM 2,5, altistumisen 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2015 pitoisuuskatto PM 2,5, altistumisen vähennystavoite mennessä 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien 2009-2011 pitoisuuksista

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 35 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot keskustassa vuosina 2015-2017 ovat olleet 2,0-3,4 µg/m 3.Pitoisuustaso on ollut selvässä laskussa 2010- luvulla. Vuosikeskiarvo alittaa selvästi ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3. 10,0 PM 2,5 vuosikeskiarvot keskustassa v. 2012-2017 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2012 2013 2014 2015 2016 2017 keskusta Altistumisen pitoisuuskatto Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom. Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat keskustassa vuosina 2013-2017 selvästi alittaneet sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. PM 2,5 vuosikeskiarvot keskustassa v. 2013-2017 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 2013 2014 2015 2016 2017 keskusta Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys

YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 36 Jyväskylässä keskeisten ilman epäpuhtauksien eli rikkidioksidin, typen oksidien, hiukkasten ja hiilimonoksidin päästöt ilmaan ovat pienentyneet merkittävästi 2010-luvulla. Laskussa ovat olleet etenkin energiantuotannon ja tieliikenteen päästöt. Energiantuotannon päästörakenteessa tapahtui vuosina 2009-2010 merkittävä muutos, kun Jyväskylän Voima Oy:n Keljonlahden voimalaitos otettiin käyttöön ja samalla Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n Rauhalahden voimalaitoksen käyttöaste pienentyi. Tällöin energiantuotannon kokonaispäästöt selvästi pienentyivät. Merkittävä on ollut myös Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n öljyä käyttävän Savelan voimalaitoksen päästöjen pienentyminen aivan kaupungin keskeisellä alueella. Teollisuuden päästöt ovat Jyväskylässä nykyisellään varsin pienet ja niiden vaikutus ilmanlaatuun arvioidaan hyvin vähäiseksi. Energiantuotantolaitosten vaikutukset ilmanlaatuun arvioidaan vähäiseiksi. Suuresta päästökorkeudesta ja suhteellisen pienistä päästöistä johtuen johtuen niiden päästöt todennäköisesti aiheuttavat kaupunkialueelle varsin tasaisen taustapitoisuuden esimerkiksi typpidioksidille ja hengitettäville hiukkasille. Tieliikenteen, energiantuotannon ja teollisuuden päästöjen pienentymisen myötä Jyväskylässäkin keskeisempään asemaan ovat tulleet erilaiset hajapäästöt, kuten kiinteistökohtaisen lämmityksen ja puun pienpolton päästöt. Hajapäästöjen merkitys on suuri etenkin hiukkaspäästöissä. Vuosina 2015-2017 ilmanlaadun mittauksia Jyväskylässä on tehty sekä keskustassa että Palokassa. Keskustan mittausasema Yliopistokadulla (Lyseo 2) kuvastaa keskustan taustailmanlaatua. Mittausasema ei sijaitse aivan keskustan kuormitetuimmalla alueella. Palokan mittausasema Korppumäentiellä kuvastaa Palokan alueen taustailmanlaatua, joskin Palokan alueen kuormitetuimmassa osassa. Vuosina 2015-2017 mitatut rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet ovat pääosin olleet kohtalaisen alhaisia. Maaliskuussa 2015 hengitettävien hiukkasten pitoisuus ylitti kuitenkin selvästi vuorokausiohjearvon sekä keskustassa että Palokassa. Sekä keskustan että Palokan mittaustulokset kuvastavat lähinnä tieliikenteen vaikutuksia. Molemmilla alueilla ilmanlaatu on ollut heikoimmillaan maalis-huhtikuussa ns. katupölyjakson aikana. Palokassa ilmanlaatu on ollut hieman parempi kuin Jyväskylän keskustassa. Jyväskylässä maaston paikallinen korkeusvaihtelu on paikoin suurta, mikä voi vaikuttaa paikallisiin sääolosuhteisiin ja siten myös paikalliseen ilmanlaatuun. Myös vesistöjen läheisyys vaikutta paikalliseen meteorologiaan, mistä syystä ilmanlaadussa voi olla merkittävää paikallista vaihtelua, etenkin siellä missä tieliikenne ja erilaiset hajapäästöt vaikuttavat keskeisemmin ilmanlaatuun.

ILMANLAADUN SEURANTARVE JYVÄSKYLÄSSÄ VUOSINA 2018-2022 37 Ilmanlaatuasetuksen (79/2017) 11 :n sekä metalli- ja PAH-asetuksen (113/2017) 7 :n asetuksen mukaisesti ilmanlaadun seurantarve tulee arvioida viiden vuoden välein. Arvioinnissa tulee käyttää apuna asetuksien liitteiden mukaisia alempia ja ylempiä arviointikynnyksiä. Arviointi tulee koskea kaikkia epäpuhtauksia, joita asetukset koskevat. Arvioinnissa käytetään viiden edellisen vuoden mittaustuloksia. Epäpuhtauksille, joista ei ole mittaustuloksia, voidaan käyttää leviämismallilaskelmien tuloksia tai muita arviointimenetelmiä, kuten subjektiivista arviointia. Subjektiivinen arviointi voi perustua mm. päästötietoihin ja tuloksiin muilta alueilta, joiden voidaan katsoa edustavan arvioitavaa aluetta. Jyväskylässä ilmanlaadun mittaustarvetta on arvioitu vuonna 2015 edellisessä 3-vuotisyhteenvedossa. Tämä arviointi koski kuitenkin vain jatkuvatoimisia mittauksia ja osaa epäpuhtauksista. Seuraavassa on arvioitu Jyväskylän ilmanlaadun seurantatarvetta vuosille 2018-2022.

Epäpuhtaus Arvio pitoisuuksista Seurantarve Rikkidioksidi Pitoisuudet ovat selvästi alittaneet ylemmän ja alemman arviointikynnyksen viiden viime vuoden aikana. Mittaukset on lopetettu v.2017. Typpidioksidi 38 Pitoisuudet ovat alittaneet ylemmän ja alemman arviointikynnyksen viiden viime vuoden aikana. Hiilimonoksidi Mittaukset on lopetettu v. 2014. Pitoisuudet ovat selvästi alittaneet ylemmän ja alemman arviointikynnyksen Otsoni Mittaukset on lopetettu v. 2014. Pitoisuustaso on ollut 2010-luvulla ajoittain lähellä tavoitetasoja. Pitoisuustasojen arviointiin voidaan karkeasti käyttää Kuopion kaupungin ja Ilmatieteen laitoksen Juupajoen Hyytiälän mittaustuloksia. Hengitettävät hiukkaset Pitoisuus keskustassa on sivunnut alempaa arviointikynnystä. Ei mittaustarvetta. Ei tarvetta leviämismallilaskelmiin. Seurantaan riittää päästöjen vuosittainen seuranta. Kaupungin koko huomioon ottaen mittausten jatkamista kahdella mittausasemalla suositellaan. Leviämismallilaskelmien tekeminen on tarpeen koko kaupungin alueelle. Tämän perusteella mittaustarve on arvioitavissa tarkemmin ja luottavammin. Ei mittaustarvetta. Ei tarvetta leviämismallilaskelmiin. Seurantaan riittää päästöjen vuosittainen seuranta. Ei välttämätöntä tarvetta jatkuvatoimisiin mittauksiin, koska kaukokulkeutuva epäpuhtaus. Jatkuvatoimisia mittauksia tarvetta jatkaa kahdella mittausasemalla. Leviämismallilaskelmien tekeminen on tarpeen koko kaupungin alueelle. Tämän perusteella mittaustarve on arvioitavissa tarkemmin ja luotettavammin.

Pienhiukkaset Bentseeni 39 Pitoisuudet ovat alittaneet ylemmän ja alemman arviointikynnyksen viiden viime vuoden aikana. Ei käytettävissä mittaustuloksia, eikä leviämismallilaskelmien tuloksia. Pitoisuustasojen arviointiin voidaan karkeasti käyttää Kuopion ja Lahden mittaustuloksia. Niiden mukaan pitoisuudet eivät todennäköisesti ylitä ylempää tai alempaa arviointikynnystä. Polyaromaattiset hiilivedyt Ei käytettävissä mittaustuloksia, eikä leviämismallilaskelmien tuloksia. Pitoisuustasojen arviointiin voidaan karkeasti käyttää mm. Kuopion mittaustuloksia. Ainakin alempi arviointikynnys voi ylittyä pientaloalueilla, joilla on runsaasti puun pienpolttoa. Lyijy, arseeni, kadmium, elohopea ja nikkeli Ei käytettävissä mittaustuloksia, eikä leviämismallilaskelmien tuloksia. Pitoisuustasojen arviointiin voidaan karkeasti käyttää mm. Kuopion mittaustuloksia. Niiden mukaan pitoisuudet eivät todennäköisesti ylitä ylempää tai alempaa arviointikynnystä Kaupungin koko huomioon ottaen mittausten jatkamista yhdellä mittausasemalla suositellaan. Leviämismallilaskelmien tekeminen on tarpeen koko kaupungin alueelle. Tämän perusteella mittaustarve on arvioitavissa tarkemmin ja luotettavammin. Ei tarvetta jatkuvatoimisiin mittauksiin. Vuoden mittaista kampanjamittausta suositellaan 2-3 mittauspisteessä, jos halutaan paikallisia mittaustuloksia. Ei tarvetta jatkuvatoimisiin mittauksiin. Vuoden mittaista kampanjamittausta suositellaan yhdellä pientaloalueella, jos halutaan paikallisia mittaustuloksia. Ei mittaustarvetta. Ei tarvetta leviämismallilaskelmiin. Päästöjen seurantaa voidaan tehdä valtakunnallisten tietojen perusteella.

40 Rikkidioksidin, typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten osalta seurantatarvetta on voitu arvioida viiden viime vuoden (2013-2017) mittaustulosten perusteella. Hiilimonoksidin ja otsonin seurantarvetta on arvioitu viimeisimpien mittaustulosten, jotka ovat vuodelta 2014, ja lähimpien muiden mittausverkkojen tulosten perusteella. Bentseenistä, polyaromaattisista hiilivedyistä (bentso(a)pyreeni) sekä lyijyn, arseenin, kadmiumin, elohopean ja nikkelin pitoisuuksista Jyväskylästä ei ole mittaustuloksia tai mallilaskelmia. Näiden yhdisteiden päästöistä ei myöskään ole kerätty kuntakohtaista tietoa. Näiden yhdisteiden seurantarvetta on arvioitu muualta Suomesta olevien tulosten perusteella, etenkin Kuopiosta ja Lahdesta saatavien tulosten pohjalta. Seurantarvetta arvioitaessa on otettava huomioon ilmanlaatuasetusten vaatimusten lisäksi myös paikallinen tarve seurata ilmanlaatua. Paikallinen seurantarve liittyy yhtäältä ympäristönsuojelulaista tulevaan energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten velvollisuuteen olla selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista. Velvollisuus osallistua paikalliseen ilmanlaadun seurantaan voi olla kirjattuna laitosten ympäristölupiin. Toisaalta paikallinen seurantatarve liittyy myös tarpeeseen tuottaa kuntalaisille sekä kunnan maankäytön ja liikennesuunnittelua varten tietoa ilmanlaadusta eri osissa kuntaa ja ilmanlaatuun vaikuttavista päästölähteistä ja tekijöistä. Jyväskylän nykyiset mittausasemat Lyseolla keskustassa ja Palokassa luokittuvat kaupunkitausta-asemiksi. Niiden edustamien alueiden ilmanlaatuun vaikuttaa arvion mukaan lähinnä vain tieliikenne. Palokan mittausaseman sijaintia voidaan pitää edustavana kuvaamaan Palokan alueen ilmanlaatua sen kuormitetuimmalla alueella valtatie 4:n vaikutusalueella. Keskustan mittausasema Lyseon pihalla nykyisellään kuvaa keskustan keskimääräistä ilmanlaatua. Tulokset eivät kuitenkaan kuvaa ilmanlaatua keskustan kuormitetuimmilla alueilla asutuksen piirissä. Mikäli typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia keskustassa tai sen lähialueella halutaan jatkaa, on mittausaseman sijoituspaikka syytä vaihtaa lähemmäksi vilkkaimpia katuja/teitä ja asutusta. Suositeltavia mittausaseman uusia sijoituspaikkoja ovat lähinnä keskustan eteläpään asuinalueet Hannikaisenkadun/Keskussairaalantie ja Rantaväylän vaikutusalueelle tai Nisulankadun/Rajakadun/Puistokadun alueelle Puistolan tai Mäki- Matin kaupunginosassa. Jyväskylän kaupunkialueen halki ja ohi kulkee useita vilkkaasti liikennöityjä pääteitä: Vaajakosken moottoritie idästä Vaajakoskelta keskustaan, rantaväylä (valtatie 9) keskustan ohi, valtatie 18/23 lännestä Keljon alueelle ja valtatie 4 keskustasta pohjoiseen Palokan suuntaan. Kaikkien näiden väylien varteen jää asuinalueita, joiden ilmanlaatuun tieliikenteen päästöt, etenkin typpidioksidi ja hiukkaset, vaikuttavat. Koska ilmanlaatutietoa tarvitaan ensisijaisesti kuormitetuimmilta, ilmanlaadultaan heikoimmilta alueilta ja toisaalta

41 asuinalueilta tai alueilta, joilla ihmiset oleskelevat enemmän, on Jyväskylässä tarpeen tehdä koko kaupunkialueen kattavat leviämismallilaskelmat typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksista. Näin saadaan kattavasti tieto tärkeimpien epäpuhtauksia pitoisuusjakaumista koko kaupungin alueelta ja tulosten perusteella voidaan arvioida asukkaiden altistumista epäpuhtauksilla. Mallilaskelmien tulosten perusteella voidaan myös luotettavammin ja kattavammin arvioida mittausten tarvetta ja mittausasemien sijoittamista mahdollisimman edustaville alueille. Mallilaskelmiin on suositeltavaa sisällyttää tieliikenteen päästöjen lisäksi myös energiantuotannon päästöt ja hajapäästöt, jotka aiheuttavat taustapitoisuutta koko kaupunkialueelle.

42 Liite 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

43 LYSEO 2, KESKUSTA Osoite: Yliopistonkatu 11, JYVÄSKYLÄ Koordinaatit: 6224305:2574321 Mittausparametrit: SO2, NOx, PM10, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 101 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Jyväskylän keskustassa entisen Lyseon piha-alueella. Mittausaseman itäpuolella kulkee Yliopistokatu, joka on yksi keskustan läpiajokatu. Vilkkaimmin liikennöidyt keskustan kadut ja ohiajotie (Rantaväylä) sijaitsevat koillisessa ja etelässä kauempana. Mittausaseman länsi- ja luoteispuolella sijaitsee Harju, joka rajaa ruutukaavakeskustan tässä ilmansuunnassa. Mittausaseman ympäristössä sijaitsee Harjun puistomaista aluetta lukuun ottamatta keskustan liike- ja toimistokortteleita. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Monitor Labs 9850B / UV-fluoresenssi NOx: AC32M / kemiluminesenssi PM10 ja PM2,5: TEOM 1405D / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu 24.2.2000.

44 PALOKKA 2, PALOKKA Osoite: Kankaanpäänpolku, PALOKKA Koordinaatit: 6228999:2570917 Mittausparametrit: SO2, NOx, CO, O3, PM10 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 143 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Haukkamäen päiväkodin vieressä metsän reunassa. Lähiympäristössä on päiväkodin ja sen piha-alueen lisäksi, asutusta ja metsäaluetta. Hieman kauempana idässä ja etelässä sijaitsee kauppakeskuksia ja Nelostie. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Monitor Labs 8850 / UV-fluoresenssi NOx: AC32M / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400A / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettu 1.4.2000