PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka Kokkola Ympäristölupayksikkö Päiväys Dnro 10.12.2009 LSU-2008-Y-675 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Poranen Tapani ja Helena Tenhusentie 106 69950 PERHO ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojien toimintaa Perhon kunnan Mehtä-Porasen kylässä tilalla Suopelto RN:o 40:14. Hakijalla on nykyisin kaksi eläinsuojaa. Nykyisessä sikalassa pidetään 500 lihasikaa ja nykyisessä nautakasvattamossa pidetään 90 lihanautaa, 10 hiehoa, 10 emolehmää ja 10 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Tilalle rakennetaan uusi sikala, jossa tullaan pitämään enintään 500 lihasikaa. Nautakasvattamossa tullaan laajennuksen jälkeen pitämään enintään 150 lihanautaa, 10 emolehmää, 15 hiehoa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Nykyisen sikalan yhteydessä on 870 m³:n kokoinen lietesäiliö ja laajennettavan sikalan yhteyteen rakennetaan uusi 1 000 m³:n kokoinen lietesäiliö. Nautakasvattamon lietesäiliöt ovat 525 m³, 600 m³, 942 m 3 ja 700 m³:n kokoiset. 700 m³:n ja 942 m 3 :n kokoiset säiliöt toimivat eläinsuojien yhteisinä lietesäiliöinä (siirtosäiliöinä). Eläinsuojien lietekuilujen tilavuus tulee olemaan yhteensä 473 m³. Lietelannan varastointitilavuutta tulee olemaan yhteensä noin 5110 m³. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 1.12.2008. Hakemusta on täydennetty 13.7., 22.7., 31.8., 4.12. ja 8.12.2009. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka vastaa ympäristövaikutuksiltaan 210 lihasialle tarkoitettua suojaa. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 1 000 lihasialle. AIKAISEMMAT LUVAT Nykyisellä toiminnalla on Perhon rakennuslautakunnan ympäristölupamenettylain nojalla antama lupa 2.3.1988 ja Vesi- ja ympäristöhallituksen vesilain nojalla antama lupa 26.1.1988, Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu

2 Perhonjokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton terveydenhoitolain nojalla antama lupa 27.1.1988 sekä Korkeimman hallinto-oikeuden myöntämä eläintenpitolupapäätös 27.10.1987. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee hakijan osoitteessa Mehtä-Porasen kylässä noin 12 kilometriä Perhon keskustasta Vimpelin suuntaan. Alue on rantayleiskaavassa (Kvalt 16.12.2004, 73 ) merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), jolla maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on sallittu, kunhan rakentaminen tapahtuu vähintään 200 metrin päähän rannasta. Tilakeskuksen etäisyys Porasjärven rannasta on yli 300 metriä. Eläinsuojan ympäristö on pääosin peltovaltaista aluetta. Toiminnan vaikutusalueella (400 metriä) sijaitsee neljä (4) asuinrakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 210 metrin ja 260 metrin etäisyydellä länteen. Seuraavaksi lähimmät sijaitsevat noin 240 metrin ja 350 metrin etäisyydellä lounaaseen. Alue sijoittuu Porasjoen yläosan valuma-alueelle 48.006. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Tilalla harjoitetaan sian- ja naudanlihantuotantoa sekä emolehmäkasvatusta. Tilan eläimet sijaitsevat nykyisin kahdessa eläinsuojassa. Nykyiseen sikalaan sijoittuu 500 lihasikaa. Sikalarakennuksen pituus on 45,80 metriä ja leveys 16,04 metriä. Karsinoita on 54, joihin mahtuu kuhunkin 9 lihasikaa. Nykyisen sikalan yhteyteen rakennetaan vastaavanlainen sikala, johon sijoitetaan myös 500 lihasikaa ja, jonka pituus tulee olemaan 45,80 metriä ja leveys 16,04 metriä. Karsinoita on 54, joihin mahtuu 9 lihasikaa. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan yhteensä enintään 1 000 lihasikaa. Nautakasvattamoon, jonka pituus tulee olemaan noin 46,9 metriä ja leveys noin 16 metriä, sijoittuu 150 lihanautaa, 15 hiehoa, 10 emolehmää ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Nautakasvattamossa on kahdeksan karsinaa, joihin mahtuu enintään 12 lihanautaa, kahdeksan karsinaa, joihin mahtuu enintään kymmenen ja kuusi karsinaa, joihin mahtuu enintään seitsemän lihanautaa. Emolehmät sijoittuvat kahteen karsinaan, joihin mahtuu enintään 10 eläintä. Lannan ja jätevesien varastointi Molempien eläinsuojien lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Nykyisen sikalan välittömässä yhteydessä sijaitsee altapäin täytettävä 870 m³:n kokoinen säiliö (1). Säiliön yhteydessä sijaitsee myös pumppusäiliö. Nautakasvattamon lantaa varastoidaan 525 m³:n (2), 700 m³:n (3), 942 m³:n (5) ja 600 m³:n (4) kokoisissa lietesäiliöissä. 700 m³:n ja 942 m 3 :n kokoiset säiliöt toimivat eläinsuojien yhteisinä lietesäiliöinä (siirtosäiliöinä, joihin lanta siirretään lietevaunulla). Hakija on esittänyt, että uuden sikalan yhteyteen rakennetaan yksi noin 1 000 m³:n kokoinen lietesäiliö (6). Lietekuilujen tilavuus tulee yhteensä olemaan 473 m³. Lietelannan varastointitilaa tulee yhteensä olemaan 5 110 m³. Lietesäiliöiden sijoittuminen on merkitty asemapiirrokseen (leima 21.7.2009). Lietelanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 335,82 hehtaaria peltoa, josta omaa on 262,76 hehtaaria ja vuokrapeltoa 73,06 hehtaaria. Lanta levitetään hajalevityslaitteistolla viikoilla 18-25 (80 %) ja 40-41 (20 %). Tilalla valmistetaan tuoretta säilörehua, jota varastoidaan pyöröpaaleissa enimmäkseen pellolla. Lisäksi tilalla tehdään kuivaa heinää. Kuivaheinän varastointitilaa on noin 6 250 m 3 ja viljan katettua varastotilaa noin 350 000 kilolle. Eläinsuojien pesuvedet johdetaan lietesäiliöihin.

3 Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 50 m 3. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan 1 m³:n umpisäiliöön. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa jätemuovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat kuolleet eläimet, metalliromu ja rehujäte. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tilalla sijaitsee neljä polttoainesäiliötä, joiden tilavuus yhteensä on noin 9 000 litraa. Säiliöt sijaitsevat tuotantorakennusten, korjaamohallin ja kuivaajan yhteydessä. Tilan korjaamohallissa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä kanistereissa noin 20 litraa. Tilan liikennejärjestelyt ovat osa paikallista ja vakiintunutta liikennemäärää, joka muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista. Muu liikenne on normaalia traktori- ja työkoneliikennettä. Noin puolet tilan pelloista sijaitsee tuotantorakennusten välittömässä läheisyydessä. Lähipelloille johtavat omat ja hyväkuntoiset viljelystiet. Kauempana olevat pellot sijaitsevat huonokuntoisen Perho-Sääksjärvi no 17803-tien vaikutuspiirissä ja tie on mukana kunnostustoimenpideohjelmassa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan toiminta on paikallaan pitkään jatkunutta ja vakiintunutta. Toiminnalla ei ole haitallisia vaikutuksia lähialueelle ja ympäristöön. Tilan toiminta tapahtuu käytettävissä olevalla parhaalla tekniikalla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Lupahakemus on kuulutettu ajalla 22.9. 21.10.2009. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi- Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Keskustie 2, Perho. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Perhon kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Perhon kunnanhallitukselta ja tekniseltä lautakunnalta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus 21.7.2009. Tarkastuksesta on laadittu muistio ympäristöhallinnon Vahti-tietojärjestelmään. Lausunnot Perhon kunnanhallitus: Helena ja Tapani Poranen hakevat ympäristölupaa eläinsuojien toiminnan laajennukselle Suopelto RN:o 40:14 tilalle. Toiminta sijoittuu Mehtä- Poraseen Tenhusentie 106:een hakijoiden nykyiseen talouskeskukseen. Paikalle suunnitellaan uutta lihasikalaa olemassa olevien lihasikalan ja nautakasvattamon oheen. Muutosten myötä tilan lannantuotannollinen eläinyksikkömäärä nousee 218:aan (nykyinen 113).

4 Talouskeskus sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla on voimassa 20.9.1999 vahvistettu rantayleiskaava siihen 16.12.2004 (Kvalt 16.12.2004, 73 ) hyväksyttyine muutoksineen. Tilakeskuksen alue on kaavassa merkitty M eli maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on sallittu, kunhan rakentaminen tapahtuu vähintään 200 metrin päähän rannasta. Tilakeskuksen etäisyys Porasjärven rannasta on yli 300 metriä. Naapuriasutus, jonka joukossa on sekä vanhoja tilakeskuksia että uudempia rantarakennuksia, sijoittuu tilakeskuksesta 200-350 metrin etäisyydelle. Kunnanhallitus lausuntonaan toteaa, että ympäristöluvan myöntämiselle ei ole kaavallista estettä. Perhon kunnan ympäristölautakunta: Lautakunnalla ei ole alueelta tiedossa tärkeitä luonto- tai ympäristökohteita, jotka tulisi huomioida ympäristölupakäsittelyssä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakija kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu 22.9.- 21.10.2009 välisenä aikana. Hakija ei jättänyt asiasta määräaikaan mennessä vastinetta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Tapani ja Helena Poraselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojien toiminnalle Perhon kunnan Mehtä-Porasen kylään tilalle Suopelto RN:o 40:14. Ympäristölupa myönnetään enintään 1 000 lihasian, 150 lihanaudan, 10 emolehmän, 15 hiehon ja 30 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle kahteen sikalaan ja yhteen nautakasvattamoon. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevan asemapiirroksen (leima 21.7.2009) mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Uuden sikalan pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet sekä uusi lietesäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien määräysten- ja rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisten eläinsuojien pohjarakenteiden ja lietesäiliöiden rakenteiden tulee täyttää kyseiset tiiviysvaatimukset. Lietelanta tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetuissa lietesäiliöissä. Sikaloiden lietesäiliöt ovat 870 m³ (1) ja 1000 m³:n (6) kokoiset. Nautakasvattamon lietesäiliöt ovat 525 m³ (2), 700 m³ (3), 600 m³ (4) ja 942 m³:n (5) kokoiset. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 4 825 m³. Lisäksi kattamattomaan lietesäiliöön tulee varata 30 senttimetrin sadevesivara. Uusi lietesäiliö (6) tulee olla toimintavalmiina ennen kuin toiminta uudessa sikalassa voidaan aloittaa. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa.

5 2. Jätevedet ja rehun varastointi Eläinsuojan pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöihin. Eläinsuojaan sijoitetun wc-tilan jätevedet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen. Pyöröpaalit tulee mahdollisuuksien mukaan varastoida kovapohjaisella alustalla. 3. Lietelannan hyödyntäminen Lietelanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 140 hehtaaria. Lietesäiliöiden täyttö- ja tyhjennysalueet ja kulku- sekä pihatiet tulee olla riittävän kovapohjaisia ja koneita kantavia. Rakenteiden ja laitteiden on lisäksi oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille tai muille tien käyttäjille. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10-15.4 välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10-15.4 välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos katon harjalta. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Pumppusäiliö tulee kattaa kiinteällä katteella, esimerkiksi betonikannella. Kaikki lietesäiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuinrakennusten läheisyydessä. Lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä.

6 Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien, rehuvarastojen ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. Uuden sikalan länsipuolelle tulee jättää vähintään 40 metriä leveä suojapuusto. 5. Jätteet Jätteiden, rehujen ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja muut ongelmajätteet tulee toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Paperit, pahvit, metallit, muovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Eläinjäte Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa Honkajoki Oy:lle tai muuhun luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli nautojen ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikassa. Sikojen ruhojen tai muun eläinjätteen lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla. Öljysäiliöt tulee kattaa ja ne tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estimellä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä lannan määrä (m³/vuosi) lannan toimituspaikat, vastaanottajat ja - ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/tonnia/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltokartat uudet lannan levitykseen peltojen vuokrasopimukset

7 Toimintaa koskevat tiedot tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja -lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle uuden sikalan ja lietesäiliön käyttöönotosta hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Toiminta sijoittuu Perhon kunnan Mehtä-Porasen kylään. Kylä on harvaanasuttua, pelto- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla voimassa 20.9.1999 vahvistettu rantayleiskaava siihen 16.12.2004 (Kvalt 16.12.2004, 73 ) hyväksyttyine muutoksineen. Tilakeskuksen alue on kaa-

8 vassa merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen on sallittu, kunhan rakentaminen tapahtuu vähintään 200 metrin päähän rannasta. Tilakeskuksen etäisyys Porasjärven rannasta on yli 300 metriä. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan vaikutusalueella (400 metriä) sijaitsee neljä asuin- ja vapaaajanrakennusta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 210 metrin ja 250 metrin etäisyydellä länteen. Kaksi seuraavaksi lähintä naapuria sijaitsevat noin 240 metrin ja 350 metrin etäisyydellä lounaaseen. Ympäristöministeriö on 19.6.2001 ehdotuksessaan esittänyt eläinsuojien ympäristölupamenettelyn selkeyttämiseksi eläinyksikkökertoimet, joista on koottu taulukko vähimmäisetäisyyssuosituksiksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta uutta kotieläinsuojaa rakennettaessa. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Edellä olevan perusteella Länsi-Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole myöskään ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 4 775 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 50 m³ vuodessa sekä sadevedet joille tulee varata 30 cm säiliötä kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lannan varastointitilaa. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Johtamalla jätevedet erikseen tiiviiseen umpisäiliöön ja edelleen luvan omaavaan laitokseen vastaa jätevesien käsittely ympäristönsuojelulain 18 :n nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) tarkoitettujen puhdistustoimien tehoa. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön vanhaan ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998), jota sovelletaan ennen 1.7.2009 vireille tulleisiin eläinsuojien lupa-asioihin. Peltopinta-alatarve on yksi hehtaari kolmea emolehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden ja yksi hehtaari 11 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3) Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.

9 Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliöt vähintään kelluvalla katteella ja pumppusäiliö betonikannella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Lannan levitysajan oikealla valinnalla vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös täyttämällä lietesäiliöt altapäin, jättämällä uuden sikalan läheisyyteen suojapuustoa ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. (määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja erityisesti kuolleiden sikojen sekä muun eläinjätteen varastointia koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Polttoöljyn varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lietteen johtamiseksi tarkoitettuja rakenteita, erityisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) Uuden sikalan ja lietesäiliön toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. (määräys 10) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

10 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.12.2.2016 mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2015 koskeva kirjanpito. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisin lanta-analyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levitysalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 96-97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15-19, 21-22 ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 2 312 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu peritään 35 % taulukon perusmaksua suurempana asian vaatiman suuremman työmäärän perusteella. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

11 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Perhon kunnanhallitus Perhon ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä --- Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Perhon kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Anne Polso Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirros

Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu. 12