Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 2017

Kuopion seudun ilmanlaatu vuonna 2017 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky

Määritelmiä, yksiköitä ja symboleita µg/m 3 ng/m 3 mikrogrammaa kuutiometrissä nanogrammaa kuutiometrissä AOT40 kumuloitunut altistus pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ). Tämä edustaa summaa, kun tuntipitoisuuksista jotka ylittävät 80 µg/m 3, vähennetään 80 µg/m 3 ja erotukset lasketaan yhteen. Laskennassa otetaan huomioon klo 8.00 20.00 mitatut pitoisuudet. BaP BC benzo(a)pyreeni mustahiili C5H6 bentseeni CO hiilimonoksidi NMVOC muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani NH3 NO NO2 NOx O3 PAH PM ammoniakki typpimonoksidi typpidioksidi typen oksidit otsoni polyaromaattiset hiilivedyt hiukkaset PM2,5 hiukkaset joiden halkaisija on alle 2,5 µm PM10 hiukkaset joiden halkaisija on alle 10 µm ppb SO2 TRS miljoonasosa rikkidioksidi pelkistyneet rikkiyhdisteet VOC haihtuvat orgaaniset yhdisteet WHO Maailman terveysjärjestö

TIIVISTELMÄ Vuonna 2017 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 270 t, typen oksidien päästöt noin 2 400 t, hiilimonoksidipäästöt noin 4 900 t, hiilivetypäästöt noin 1 800 t ja hiukkaspäästöt noin 7900 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, Powerflute Oy:n puolisellutehdas sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys. Myös tieliikenteen päästöillä on keskeinen merkitys etenkin kaupunkialueella. Kaikkien tärkeimpien päästöjen määrät ovat olleet laskussa 2010-luvulla. Vuosi 2017 alkoi lauhana: tammi- ja helmikuussa keskilämpötila oli noin 3 astetta keskimääräistä korkeampi. Myös kevät alkoi tavanomaista lämpimämpänä maaliskuussa ja lumet alkoivat sulaa varsin nopeasti. Kuitenkin huhtikuun puolessa välissä kevään eteneminen hidasti, kun noin kuukauden ajan vallitsevana oli pakkassää. Ajankohtaan nähden viileä säätyyppi jatkui vielä touko-, kesä- ja heinäkuussakin. Syksy oli kokonaisuutena sateinen. Vuosi päättyi lämpimään ja sateiseen säätyppiin marras- ja joulukuussa. Vuonna 2017 rikkidioksidin pitoisuudet Sorsasalossa olivat viime vuosien tapaan alhaisia. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin kesäaikaan. Typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan talvikuukausina. Korkeimmat pitoisuudet mitattiin liikenneympäristöissä Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla. Typpidioksidin pitoisuudet vuonna 2017 kasvoivat hieman aiempien vuosien tasosta. Otsonin pitoisuudet vuonna 2017 olivat keskimäärin hieman alhaisempia kuin parina edellisenä vuonna. Erityisesti kevään ja alkukesän pitoisuustasot jäivät alhaisiksi kylmästä ja sateisesta säästä johtuen. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot ylittivät kansallisen ohjearvon huhtikuussa Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla. Sorsasalon teollisuusalueella ohjearvo ylittyi maaliskuussa, kes-heinäkuussa sekä lokakuussa. Vuorokausikeskiarvoa koskevan raja-arvotason 50 μg/m 3 ylityksiä mitattiin selvästi eniten Sorsasalon teollisuusalueella. Seuraavaksi eniten ylityksiä mitattiin Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla. Vuonna 2017 katupölyn suhteen tilanne kaupunkialueella oli jonkin verran parempi kuin muutamana edellisenä vuonna. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot laskivat kaikilla mittausasemilla. Tosin vuosikeskiarvojen laskuun vaikutti myös uusien hiukkasmittausten korjauskertoimien käyttöönotto Suomessa vuonna 2017. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo vuonna 2017 oli alhaisin, mitä Kuopiossa on mitattu ja se alitti selvästi altistumisen vähentämistavoitteen 8,5 μg/m 3. Pienhiukkasista suuri osa on Kuopion seudulla kaukokulkeumaa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa olivat samaa tasoa kuin parina edellisenä vuonna. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet ja hajutuntien määrä olivat vuonna 2017 selvästi alhaisempia kuin aiemmin.

Kokonaisuutena Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli vuonna 2017 pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensi kevään katupölyjakso sekä syksyn vähäisempi katupölyjakso. Talvikuukausien pakkasjaksot näkyivät tuloksissa lyhytaikaisina ajanjaksoina, jolloin useiden epäpuhtauksien pitoisuudet olivat koholla. Heikointa ilmanlaatu oli Sorsasalon teollisuusalueella, missä erityisesti kohonneet hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua keväällä ja kesällä. Tällä alueella hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia kohottaa alueen raskas liikenne, joka nostaa katupölyä ilmaan. Muutoin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa valtaosin tieliikenteen päästöt. Siilinjärven Murtomäessä Yara Suomi Oy:n kaivoksen rikastushiekka-alueen lähistöllä hengitettävien hiukkasten pitoisuustaso vastasi keskimäärin tilannetta Kuopion kaupunkialueella. Suonenjoen keskustassa talvi- ja kevätkautena 2016-2017 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat kevään katupölyjakson aikaan maaliskuussa. Suonenjoen keskustassa tuloksissa näkyi ajoittain myös kiinteistökohtaisen lämmityksen hiukkaspäästöjen vaikutus.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 1 ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET.. 4 MITTAUSPISTEET... 7 PÄÄSTÖ 10 Yleistä... 10 Rikkidioksidipäästöt... 11 Typen oksidien päästöt... 12 Hiilimonoksidipäästöt... 13 Hiukkaspäästöt... 14 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt... 15 Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt... 15 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2017... 17 RIKKIDIOKSIDI (SO2)... 19 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 19 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 20 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 22 TYPEN OKSIDIT (NOX)... 23 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.... 23 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin... 25 Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin... 27 OTSONI (O3).. 29 Muodostuminen.. 29 Otsonin pitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin.... 29 HIUKKASET (PM).... 32 Yleistä hiukkasista... 32 Yleistä mittaustuloksista... 33 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin.. 33 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin. 35 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin 37 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin. 38 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin. 40 Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin.. 40 Pölytilanne Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä Siilinjärvellä 41 Pölytilanne Suonenjoen keskustassa talvi- ja kevätkautena 2016-2017 43 Pölyepisodit vuonna 2017... 46

PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS)... 54 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin 54 ILMANLAATUINDEKSI... 55 Yleistä... 55 Ilmanlaatuluokat vuonna 2017... 56 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 58 LIITTEET LIITE 1 Ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot 60 LIITE 2 Mittausasemien kuvaukset. 62 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 70 Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-20167. 73 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2017. 74 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2017. 75 LIITE 7 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2017. 76 LIITE 8 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2017.. 77 LIITE 9 Tunnusluvut vuosien 2010-2017 mittauksista 78

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Suonenjoella vuonna 2017 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion, Siilinjärven ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin, Keski-Savon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) ja Siilinjärven kunnan lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset Kuopiosta, Siilinjärveltä ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä. Raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä on vastannut FM Erkki Pärjälä. Tulosten käsittelyyn on osallistunut ins. ylempi AMK Juha Pulkkinen.

ILMANLAADUN ARVIOINTI 2 Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (79/2017). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (113/2017). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (79/2017) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Niitä sovelletaan ensisijaisesti laajoilla maa- ja metsätalousalueilla sekä luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla, kuten Natura- ja mulla luonnonsuojelualueilla. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta.

3 Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (79/2017) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 79/2017 ja 113/2017 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. Voimassa olevat ilmanlaadun ohje-, raja- ja tavoitearvot on esitetty liitteessä 1.

4 ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN TERVEYS-, YMPÄRISTÖ- JA ILMASTOVAIKUTUKSET Ilman saasteet voivat aiheuttaa hyvin erityyppisiä terveyshaittoja epäpuhtaudesta ja altistumisajasta riippuen. Myös eri väestöryhmien ja yksilöiden herkkyys epäpuhtauksien haittavaikutuksille vaihtelee. (Kuva EEA, 2013) Suomessa ilmansaasteiden terveysvaikutukset aiheutuvat valtaosin hiukkasista, erityisesti pienhiukkasista (PM2,5). Vähäisempää vaikutusta on typpidioksidilla (NO2) ja ulkoilman otsonilla (O3). Hiukkasiin on usein sitoutuneena erilaisia epäpuhtauksia, kuten esimerkiksi puun pienpoltossa yleisesti muodostuvia polyaromaattisia hiilivetyjä (PAH-yhdisteet), kuten benzo(a)pyreeniä (BaP).

5 ILMAN EPÄPUHTAUKSISTA AIHEUTUVAN TAUTITAAKAN JAKAUTUMINEN SUOMESSA ERI EPÄPUHTAUKSIEN KESKEN A: Pääarvio B: Täydentävä PM 10 arvio* 15% NO₂ O 3 8% PM 2.5 64% Other 10 % 2% TRS Pb PMc 5% 2% 0.5 % As C 6 H 6 0.07% CO 1% SO 2 2% 0.02% Cd Ni0.03% 0.06% BaP 0.01% * Rajallinen näyttö (Kuva Hänninen et al. 2017) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimman arvion mukaan Suomessa ilmansaasteet aiheuttama tautitaakka (DALY, disability adjusted lifeyears) vuosittain on 28 000 DALYa (menetettyä toimintakykyistä elinvuotta) (DALY = sairauden kanssa eletty aika + ennenaikaisista kuolemantapauksista johtuvat menetetyt elinvuodet). Suomessa rikkiyhdisteiden happamoittava vaikutus ja typen oksidien rehevöittävä vaikutus ekosysteemeihin ei ole enää merkittävä ympäristövaikutus päästöjen pienentymisen vuoksi. Osalla ilman epäpuhtauksista on vaikutusta myös ilmastoon. Erityisesti otsonilla ja hiukkasilla (lähinnä musta hiili) on lyhytaikaisvaikutuksia ilmastoon (lämmittävä vaikutus). Osalla epäpuhtauksista on myös epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Esimerkiksi hiukkaset vaikuttavat pilvien ominaisuuksiin ja sateisuuteen.

6 Ilman epäpuhtauksien terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia Epäpuhtaus Terveysvaikutukset Ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Hiukkaset (PM) Otsoni (O 3) Typen oksidit (NO x) Rikkidioksidi (SO 2) Hiilimonoksidi (CO) Pelkistyneet rikkiyhdisteet (TRS) Voivat aiheuttaa tai edistää verenkiertoelin- ja keuhkosairauksia, sydänkohtauksia, vaikuttaa keskushermostoon ja lisääntymiseen. Voivat aiheuttaa syöpää. Vaikutukset ilmenevät ennenaikaisina kuolemina. Voi heikentää keuhkojen toimintaa, edistää astmaa ja muita keuhkosairauksia. Voi lisätä ennenaikaisia kuolemia. NO 2 voi aiheuttaa verenkiertoelin ja hengitystieoireita, jotka ovat sidoksissa ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Edistää astmaa ja voi heikentää keuhkojen toimintaa. Voi aiheuttaa päänsärkyä ja yleistä epämiellyttävyyden tunnetta. Voi aiheuttaa sydänsairauksia ja vaurioittaa keskushermostoa. Aiheuttaa päänsärkyä ja huimausta. Aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä Aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Voivat vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Vaikuttavat kasvien kasvuun ja ekosysteemeihin. Voivat vaurioittaa materiaaleja. Heikentää näkyvyyttä. Vahingoittaa kasvillisuutta, heikentäen satoisuutta ja kasvien kasvua. Voi muuttaa ekosysteemien rakenteita, vähentää biodiversiteettiä ja vähentää kasvien yhteytyskykyä. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista ja rehevöitymistä muuttaen eliölajien esiintymistä. Toimii otsonin ja sekundääristen hiukkasten esiasteena. Voi vaurioittaa materiaaleja. Edistää maaperän ja vesistöjen happamoitumista. Vaurioittaa kasvillisuutta ja edistää vesi- ja maaekosysteemeissä lajien häviämistä. Toimii sekundääristen hiukkasten esiasteena. Vaurioittaa materiaaleja. Voi vaikuttaa eläimiin samoin kuin ihmisiin. Toimii otsonin muodostuksessa esiasteena. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa. Ilmastovaikutukset vaihtelevat riippuen hiukkasten koosta ja koostumuksesta. Osa edistää ilmaston lämpenemistä, osa hidastaa sitä. Voivat vaikuttaa sateisuuteen. Edistää ilmakehän lämpenemistä. Edistää otsonin ja sekundääristen hiukkasten muodostumista ja sitä kautta vaikuttaa ilmastoon. Muodostaa nitraatteja, jotka hidastavat lämpenemistä. Edistää sulfaattihiukkasten muodostumista viilentäen ilmakehää. Muodostaa ilmakehässä hiilidioksidia ja otsonia, jotka ovat kasvihuonekaasuja. Hapettuu ilmakehässä rikkidioksidiksi, jolla omat vaikutuksensa.

7 Bentseeni (C 6H 6) PAH-yhdisteet (bentzo-apyreeni, BaP) Metallit Syöpää aiheuttava yhdiste, joka voi aiheuttaa leukemiaa ja epämuodostumia sikiölle. Voi vaikuttaa keskushermostoon ja verisolujen muodostumiseen ja heikentää vastustuskykyä sairauksille. Syöpää aiheuttava yhdiste. Ärsyttää silmiä, nenää, kurkkua ja keuhkoputkia. Monenlaisia terveysvaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa aiheuttaa syöpää. Voivat vaikuttaa lisääntymiskykyyn ja hengityselimiin, maksaan ja munuaisiin, ruoansulatuselimiin ja keskushermostoon. Osa voi aiheuttaa iho-oireita. Voivat vaikuttaa vastuskykyyn muille sairauksille. Akuutisti myrkyllinen vesieliöille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Heikentää lisääntymiskykyä ja aiheuttaa muutoksia eliöstöihin ja niiden käytökseen. Voi vaikuttaa kasvien lehtiin ja satoihin ja aiheuttaa kasvien kuoleman. Myrkyllinen yhdiste vesieliöille ja linnuille. Kertyy erityisesti selkärangattomiin eliöihin. Monenlaisia ympäristövaikutuksia yhdisteestä riippuen. Osa myrkyllisiä vesieliöstöille, linnuille ja maalla eläville eläimille. Osa hyvin pysyviä ja kertyvät usein eliöihin. Vaikuttavat eliöiden lisääntymiskykyyn. Edistää otsonin ja sekundääristen orgaanisten aerosolien muodostumista, joilla edelleen ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. Ei erityisiä ilmastovaikutuksia. MITTAUSPISTEET Vuonna 2017 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Haminalahdessa, Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Lisäksi Siilinjärvellä mitattiin Yara Suomi Oy:n tuotantolaitosten, erityisesti rikastushiekka- ja louhosalueen, vaikutuksia lähialueen ilmanlaatuun. Vuonna 2017 nämä mittaukset kohdistuivat Murtomäen alueelle rikastushiekka-alueen koillisosaan. Suonenjoen keskustaajamassa mitattiin myös taustailmanlaatua marraskuusta 2016 toukokuulle 2017. Säätiedot ovat olleet käytettävissä Haminalahden, Kasarmipuiston, Tasavallankadun, Sorsasalon, Murtomäen ja Suonenjoen mittausasemilta.

8 ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET KUOPIOSSA, SIILINJRVELLÄ JA SUONENJOELLA VUONNA 2017 Mittausasema Edustavuus SO 2 TRS NOx O 3 PM 10 PM 2,5 Sääparametrit Haminalahti, Kuopio teollisuus/maaseutu x x Kasarmipuisto, Kuopio kaupunkitausta/keskusta x x x x x Maaherrankatu, Kuopio liikenne/keskusta x x Tasavallankatu, Kuopio liikenne/esikaupunki x x x Sorsasalo, Kuopio teollisuus/esikaupunki x x x x Murtomäki, Siilinjärvi teollisuus/maaseutu x x Sairaalakatu, Suonenjoki kaupunkitausta/keskusta x x x HAMINALAHTI: TRS SORSASALO: SO2, TRS, PM10 KASARMIPUISTO: NO2, O3, PM10, PM2,5 MAAHERRANKATU: NO2, PM10 TASAVALLANKATU: NO2, PM10

9 MURTOMÄKI: PM10 SAIRAALAKATU: PM10 JA PM2,5 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 2 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 3. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista https://ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatu

10 PÄÄSTÖT Yleistä Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset keskeisellä kaupunkialueella ovat Haapaniemellä Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset ja Sorsasalossa Powerflute Oy:n aallotuskartonkitehdas ja voimalaitos. Hieman kaupunkialueen ulkopuolella Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella toimii useita paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavia laitoksia: Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Morenia Oy:n kivenlouhimo- ja murskaamo, NCC Roads Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo, Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo ja jätteenkäsittelytoiminnat, Savon Kuljetus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo ja jätteenkäsittelytoiminnat, Skanska Industrial Solutions Oy:n asfalttiasema, Jätekukko Oy:n jätekeskus ja Pelastusopiston harjoitusalue. Savon Voima Oyj:llä on lisäksi maaseututaajamissa lämpökeskuksia: 3 kpl Juankosken taajamassa, 2 kpl Karttulan taajamassa, 1 kpl Maaningan taajamassa sekä 6 kpl Nilsiän ja Tahkon alueella. Päästötiedot on esitelty tarkemmin liitteissä 4-8. Erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin. Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan LIISA-tietokannan päästölaskelmat on uudistettu kokonaan vuonna 2016. Tämän johdosta tieliikenteen päästömäärät tietokannassa ovat täsmentyneet. Tässä raportissa tieliikenteen päästömäärät on raportoitu uudistuksen mukaisina, mistä johtuen ne poikkeavat aiempina vuosina raportoiduista päästömääristä. LIISA-tietokannan viimeisin päästötieto tieliikenteen päästöille on vuodelle 2016, mistä johtuen vuoden 2017 päästötietona on käytetty vuoden 2016 tietoa. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2015, joten vuosille 2016 ja 2017 tässä raportissa on käytetty vuoden 2015 päästötietoja. HERTTA-tietokannassa raportoiduissa hajapäästöissä on eri vuosien välillä eroja, jotka voivat olla merkittäviäkin.

t / a Rikkidioksidipäästöt 11 Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt (esim. autojen jarrujen ja teiden kuluminen sekä maatalous), joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2017 olivat noin 270 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet noin 90 % edelleen 2010-luvulla, kun ne sitä ennen olivat varsin vakaalla tasolla lähes 20 vuotta. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöt olivat vuonna 2017 noin puolet vuoden 2016 päästöistä. Vastaavasti Powerflute Oy:n päästöt kasvoivat noin kaksinkertaisiksi vuoteen 2016 verrattuna. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2017 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 POWERFLUTE OY KUOPION ENERGIA OY YHT. MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE Tärkeimmät rikkidioksidin päästölähteet Kuopiossa ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos sekä Powerflute Oy:n tuotantolaitokset. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 2017 5 % 3 % 15 % ATRIA OYJ 2 % 1 % 1 % 41 % KUOPION ENERGIA OY YHT. POWERFLUTE OY SAVON VOIMA OYJ YHT. 32 % SCANTARP OY AB SKANSKA INDUSTRIAL SOLTIONS OY

1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 t / a 12 Typenoksidien päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2017 olivat Kuopiossa noin 2 400 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 1980-luvun lopulta saakka. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO2). 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Typen oksidien päästöt Kuopiossa v. 1988-2017 KUOPION ENERGIA OY YHT. POWERFLUTE OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 2017 olivat, tieliikenne, Powerflute Oy:n voimalaitokset sekä Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset. Typen oksidien päästöt Kuopiossa v. 2017 2 % 9 % 2 % 12 % 6 % 25 % 20 % 1 % 23 % KUOPION ENERGIA OY YHT. POWERFLUTE OY SAVON VOIMA OYJ YHT. TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 13 Hiilimonoksidipäästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2017 olivat noin 4 900 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet varsin tasaisesti 1980-luvun lopulta saakka, erityisesti tieliikenteessä. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. 12000 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2017 10000 8000 6000 4000 2000 TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE 0 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin kiinteistökohtaisesta lämmityksestä, työ- ja maatalouskoneista sekä tieliikenteestä. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 2017 6 % 21 % 31 % TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE 42 %

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 14 Hiukkaspäästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2017 olivat noin 790 tonnia. Päästöt ovat pienentyneet 2010-luvulla, kun ne sitä ennen ovat olleet melko vakaalla tasolla lähes 20 vuotta. 2500 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 1986-2017 2000 1500 1000 500 0 POWERFLUTE OY KUOPION ENERGIA OY YHT. MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä ja kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Powerflute Oy:n voimalaitos. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. 51 % Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 2017 1 % 1 % 13 % 1 % 2 % KUOPION ENERGIA OY YHT. POWERFLUTE OY SAVON VOIMA OYJ YHT. TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 28 % HAJAPÄÄSTÖT MUUT LAITOKSET 3 %

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Päästö (t/a) 15 Kuopion kokonaishiukkaspäästöistä noin 50 % on hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja noin 45 % pienhiukkasia (PM2,5). Selvitysten mukaan Kuopion pienhiukkasista noin 55 % on kaukokulkeumaa, noin 25 % on peräisin puun pienpoltosta, noin 15 % liikenteestä ja loput noin 5 % on peräisin mm. maaperästä. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Merkittävimmät rikkivedyn (H2S) päästölähteet Kuopiossa ovat Powerflute Oy:n tehtaat Sorsasalossa ja Jätekukko Oy:n jätekeskus Heinälamminrinteellä Haminalahdessa. Powerflute Oy:n rikkivetypäästöt vuonna 2017 olivat <1 tonnia laskettuna rikkinä. Powerflute Oy:n rikkivetypäästöt ovat viime vuosina olleet alhaisempia kuin 2000-luvun alussa. Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei tiedetä. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Powerflute Oy:ltä v. 1990-2017 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Haihtuvien orgaanisten hiilivetyjen päästöt Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 16 lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 2017 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1 800 t. Päästöt ovat pienentyneet selvästi 2000-luvulla. Tosin vuosina 2015-2017 päästöt olivat hieman suuremmat kuin muutoin 2010-luvulla, koska arviot hajapäästöistä ovat kasvaneet. Arvio VOC-yhdisteiden hajapäästöistä on muutoinkin vaihdellut paljon eri vuosina. 4000 Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 1986-2017 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 TEOLLISUUS TIELIIKENNE KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 0 Kuopiossa VOC-päästöistä noin ¾ arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä mukaan lukien kiinteistökohtainen lämmitys. Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 2017 10 % 7 % TIELIIKENNE 18 % KIINT. KOHT. LÄMMITYS TYÖ- JA MAATALOUSKONEET 8 % VESILIIKENNE 54 % 3 % HAJAPÄÄSTÖT TEOLLISUUS

Lämpötila (oc) 17 SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2017 Vuosi 2017 alkoi lauhana: tammi- ja helmikuussa keskilämpötila oli noin 3 astetta keskimääräistä korkeampi, vaikka aivan tammi- ja helmikuun alussa olikin kireitä pakkasia. Pohjois-Savossa tammikuussa sademäärä jäi noin puoleen keskimääräisestä. Helmikuussa sademäärä oli puolestaan keskimääräistä suurempi) Myös kevät alkoi tavanomaista lämpimämpänä maaliskuussa ja lumet alkoivat sulaa varsin nopeasti. Tosin huhtikuun puolessa välissä kevään eteneminen hidasti, kun noin kuukauden ajan vallitsevana oli pakkassää. Kokonaisuutena huhtikuu oli selvästi keskimääräistä kylmempi. Huhtikuun lopulla saatiin vielä yleisesti lumi- ja räntäkuuroja. Lumet sulivat Pohjois-Savossa huhti-toukokuun vaihteessa). Viileä säätyyppi jatkui vielä toukokuussakin, joka oli myös varsin vähäsateinen. Kesä alkoi kesä- ja heinäkuussa hyvin viileänä. Alkukesän sademäärä jäi melko alhaiseksi. Kesä päättyi elokuussa varsin tavanomaisessa loppukesän säässä. Syyskuu oli yleisilmeeltään pilvinen ja sumuja esiintyi yleisesti. Sademäärä oli suuri. Syksy päättyi Pohjois-Savossa niin ikään sateisena. Marraskuu oli yleisilmeeltään varsin lämmin, joskin ensimmäiset lumisateet saatiin jo marraskuun alkupuolella. Vuosi päättyi sateiseen ja lämpimään joulukuuhun: joulukuun keskilämpötila oli noin 5 astetta tavanomaista korkeampi ja sademäärä yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Ilman lämpötila Kuopion Savilahdessa vuonna 2017 30 20 10 0-10 -20-30 Lämpötila Savilahti

Sademäärä (mm/d) 18 Sademäärä Kuopion Savilahdessa vuonna 2017 30 20 10 0 Sademäärä Savilahti Vallitsevat tuulet Kuopiossa vuonna 2017 olivat etelä-kaakosta sekä luoteesta. Kaupunkialueen maaston huomattavan korkeusvaihtelun sekä suurten vesistöjen läheisyyden vuoksi paikalliset meteorologiset olosuhteet voivat kuitenkin poiketa paljonkin eri puolilla kaupunkia eri vuodenaikoina.

Pitoisuus (ug/m3) 19 RIKKIDIOKSIDI (SO2) Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Rikkidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. SO 2, Suomi tunti 250 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa µg/m 3 SO 2, Suomi vuorokausi 80 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa SO 2, WHO 10 min 500 µg/m 3 SO 2, WHO vuorokausi 20 µg/m 3 Korkeimmillaan rikkidioksidin pitoisuudet olivat keväällä ja kesällä, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Powerflute Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. 300 250 200 150 100 50 0 Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 2017 Tuntiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiarvo (mg/m3) Vuorokausiohjearvo Tuulianalyysi osoittaa, että Sorsasalon vallitsevat SO2-pitoisuudet ovat pääosin peräisin Powerflute Oy:n tuotantolaitoksilta, joskin myös Selluntien raskaan liikenteen päästöt voivat vaikuttaa mittausasemalla SO2-pitoisuuksiin.

20 Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 350 µg/m 3 Saa ylittyä 24 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuorokausi 125 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa vuodessa Väestön varoituskynnys (*) tunti 500 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu vuosi 20 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) talvikausi (1.10.-31.3.) 20 µg/m 3 (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Rikkidioksidin tuntiarvot (vuoden 25. korkein tuntikeskiarvo) ja vuorokausiarvot (vuoden 4. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat selvästi alittanet raja-arvon koko 2010-luvun ajan.

Pitoisuus (ug/m3) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (uh/m3) 21 SO 2 vuoden 25. korkein tuntiarvo Sorsasalossa v. 2009-2017 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Sorsasalo Raja-arvo SO 2 4. korkeimmat mitatut vuorokausiarvot Sorsasalossa v. 2009-2017 100 50 0 Sorsasalo Raja-arvo Rikkidioksidin vuosikeskiarvo ja talvikauden (1.10.-31.3.) keskiarvo ovat olleet koko 2000-luvun ajan alhaisia ja selvästi alle kriittisten tasojen. Keskiarvotasoissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvulla. 2000-luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 2-3 ug/m 3. 25 SO 2 vuosikeskiarvot Sorsasalossa v. 1991-2017 20 15 10 5 0 Sorsasalo kriitinen taso

2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 22 25 SO 2 talvikauden (1.10.-31.3.) keskiarvot Sorsasalossa v. 2001-2017 20 15 10 5 0 Sorsasalo kriittinen taso Rikkidioksidin pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset rikkidioksidin arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Huom. Terveyshaittojen ehkäisy vuorokausi 75 µg/m 3 50 µg/m 3 Saa ylittyä 3 kertaa kalenterivuodessa Kasvillisuuden suojelu (*) talvikausi (1.10.- 31.3.) 12 µg/m 3 8 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Rikkidioksidin tuntiarvot ja talvikauden keskiarvot ovat viiden viime vuoden aikana alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen. SO 2 4. korkeimmat mitatut vuorokausiarvot Sorsasalossa v. 2013-2017 100 50 0 Sorsasalo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys

Pitoisuus (ug/m3) 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 23 15,0 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 3,0 1,0-1,0 SO 2 talvikauden (1.10.-31.3.) keskiarvot Sorsasalossa v. 2013-2017 Sorsasalo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys TYPEN OKSIDIT (NOX) Typen oksidien pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Typpidioksidin kansalliset ohjearvot ja WHO:n esitys ohjearvoiksi ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. NO 2, Suomi tunti 150 Saa ylittyä 1 % ajan kuukaudessa µg/m 3 NO 2, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa NO 2, WHO tunti 200 µg/m 3 NO 2, WHO vuosi 40 µg/m 3 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan talvikuukausina ja etenkin helmikuussa. Pitoisuuksissa eri mittausasemien kesken ei ollut merkittäviä eroja. 200 Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2017 150 100 50 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 24 200 150 100 50 0 Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2017 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo 200 Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 2017 150 100 50 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Vallitsevat typpidioksidin pitoisuudet Kuopiossa ovat peräisin tieliikenteestä, mitä osoittaa parhaiten pitoisuusjakauma Tasavallankadun mittauksista. Tasavallankadulla korkeimmat NO2-pitoisuudet on mitattu tuulen ollessa viereisiltä katualueilta päin.

25 Typen oksidien pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien raja- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Raja- tai kynnysarvo Huom. Terveydensuojelu tunti 200 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa vuodessa Terveydensuojelu vuosi 40 µg/m 3 Väestön varoituskynnys (*) tunti 400 µg/m 3 Kasvillisuuden suojelu (**) vuosi 30 µg/m 3 Lasketaan NO x:na (*) kun mitataan kolmena peräkkäisenä tuntina koko väestökeskuksessa (**) NO + NO 2 laskettuna NO 2:ksi. Kriittinen taso, jota sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Typpidioksidin tuntiarvot (vuoden 19. korkein tuntikeskiarvo) ja vuosikeskiarvot ovat viime vuosina selvästi alittaneet raja-arvot. Typpidioksidipitoisuudet laskivat keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Sen jälkeen pitoisuudet ovat olleet lievässä laskussa. Vuonna 2017 typpidioksidin vuosikeskiarvot hieman kohosivat kaikilla mittausasemilla pariin edelliseen vuoteen verrattuna.

Pitoisuus (ug/m3) 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 26 250 NO 2 19. korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v. 1984-2017 200 150 100 50 0 Kasarmi puisto Maaherran katu Tasavallankatu Raja-arvo 80 70 60 50 40 30 20 10 0 NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1989-2017 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu raja-arvo Typen oksidien (NO + NO2) pitoisuudet ylittivät Tasavallankadulla selvästi kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tason. Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla kriittinen taso alittui. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa.

Pitoisuus (ug/m3) 27 60 50 40 30 20 10 0 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1997-2017 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu kriittinen taso Typen oksidien pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset typen oksidien arviointikynnykset ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynny s Terveyshaittojen ehkäisy, NO 2 Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu, NO x (*) Alempi arviointikynnys Huom. tunti 140 µg/m 3 100 µg/m 3 Saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuo dessa vuosi 32 µg/m 3 26 µg/m 3 vuosi 24 µg/m 3 19,5 µg/m 3 (*) sovelletaan laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla Viiden viime vuoden aikana typpidioksidin tuntiarvot Maaherrankadulla ovat olleet alemman arviointikynnyksen tuntumassa. Sen sijaan Kasarmipuistossa ja Tasavallankadulla arviointikynnykset ovat alittuneet. Vuosikeskiarvot ovat alittaneet molemmat arviointikynnykset kaikilla mittausasemilla.

Pitoisuus (ug/m3) 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 28 160 140 120 100 80 60 40 20 0 NO 2 19. korkein mitattu tuntikeskiarvo Kuopiossa v. 2013-2017 Kasarmi puisto Maaherran katu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys 35 30 25 20 15 10 5 0 NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 2013-2017 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NOx) ylempi arviointikynnys on ylittynyt viiden viime vuoden aikana ylemmän arviointokynnyksen Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla. Kasarmipuistossa on oltu alemman arviointikynnyksen tuntumassa. Typen oksidien summapitoisuutta kuitenkaan sovelletaan vain laajoilla maaseutumaisilla alueilla ja arvokkailla suojelualueilla, eikä lähtökohtaisesti siis taajamissa.

Pitoisuus (ug/m3) 29 NO + NO 2 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 2013-2017 60 50 40 30 20 10 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Alempi arviointi-kynnys Ylempi arviointi-kynnys OTSONI (O3) Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivety-yhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Myös metaanilla ja (CH4) ja hiilimonoksidilla (CO) on merkitystä otsonin muodostumisessa. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla. Otsonipitoisuudet verrattuna tavoitearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvo otsonille on O 3, WHO Viiteaika Ohjearvo Huom. 8 tunnin liukuva keskiarvo 100 µg/m 3

Pitoisuus (ug/m3) Ilmanlaatuasetuksen mukaiset otsonin tavoite- ja kynnysarvot ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Tavoite- tai kynnysarvo Terveydensuojelu Kasvillisuuden suojelu Pitkän ajan tavoite terveydensuojelulle 30 vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT40 maalisheinäkuussa vuorokauden korkein 8 tunnin keskiarvo AOT40 maalisheinäkuussa Pitkän ajan tavoite kasvillisuuden suojelulle 6 000 (µg/m 3 )*h Väestön tiedotuskynnys tunti 180 µg/m 3 Väestön varoituskynnys tunti 240 µg/m 3 Huom. 120 µg/m 3 Saa ylittyä 25 päivänä kolmen vuoden aikana 18 000 (µg/m 3 ) *h viiden vuoden keskiarvona 120 µg/m 3 Vuonna 2017 otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa alittivat tavoitearvon ja väestön tiedotuskynnyksen. Pitoisuustaso oli korkein keväällä, jolloin ilmakehän olosuhteet ovat otollisimmat otsonin muodostumiselle. Tällöin myös kaukokulkeuma on suurinta. Vuonna 2017 kevään pitoisuushuippu jäi kuitenkin alhaisemmaksi kuin useina muina vuosina. 200 Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2017 150 100 50 0 Tuntiarvo (mg/m3) Väestön tiedottamiskynnys 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Tavoitearvo 8 h keskiarvolle

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) AOT40-arvo 31 Otsonin AOT40-arvo, joka tarkoittaa kumuloitunutta altistusta pitoisuustasolle, joka ylittää 40 ppb (80 µg/m 3 ), oli toiseksi alhaisin, joka on mitattu koko mittaushistorian aikana vuodesta 1999. Vuonna 2017 alhaisiin otsonitasoihin vaikutti kevään ja alkukesän sääolosuhteet, jotka eivät olleet otollisia otsonin muodostumiselle. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 O 3 AOT40-arvot Kasarmipuistossa v. 1999-2017 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 2000 1999 Kasarmipuisto Tavoitearvo Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Otsonipitoisuudet ovat olleet keskimäärin hieman kasvussa. Vuonna 2017 otsonin vuosikeskiarvo oli hieman alhaisempi kuin vuonna 2016. 60 O 3 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 1998-2017 50 40 30 20 10 0

32 HIUKKASET (PM) Yleistä hiukkasista Ilmassa olevat hiukkaset voidaan jakaa useisiin fraktioihin niiden koon mukaan. Hengitettävät hiukkaset (PM10) ovat peräisin pääosin hiekoitushiekasta, tiesuolasta, teiden ja katujen asfalttipinnasta, maanpinnasta, autojen jarruista ja renkaista ja myös erilaisista teollisuuden prosessipäästöistä. Pienhiukkaset (PM2,5) ovat puolestaan peräisin pienpolton ja autojen pakokaasuista, energiantuotantolaitosten lentotuhkasta sekä metsä- ja maastopaloista. Paitsi että ilmakehässä olevista hiukkasista osa on peräisin suorista päästöistä energiantuotannosta, teollisuusprosesseista, liikenteestä ja erilaisista hajapäästöistä (primäärihiukkaset), osa hiukkasista on peräisin kaasumaisista epäpuhtauksista (SO2, NOx, NH3 ja VOCyhdisteet), kun ne reagoivat ilmakehässä (ns. sekundääriset hiukkaset). Suomessa pienhiukkasista valtaosa on tällaisia kaukokulkeutuvia sekundäärihiukkasia maan rajojen ulkopuolelta. (Kuva EPA, 2014) Ilmakehän hiukkasmateriaalista osa on epäorgaanista (kuten ammonium-, nitraatti- ja sulfaatti-ionit). Euroopassa taustailmassa PM10:stä noin 1/3 ja PM2,5:stä noin ½ on epäorgaanista. Vastaavista orgaanista ainesta taustailmassa on PM10:stä noin 1/5 ja PM2,5:stä noin 1/3. Orgaaninen aines koostuu sadoista yksittäisistä yhdisteistä.

33 Yleistä mittaustuloksista Vuonna 2017 hiukkasmittauksien tulostuksessa otettiin käyttöön mittalaitekohtaiset korjauskertoimet ja -yhtälöt, jotka perustuvat Ilmatieteen laitoksen vuosina 2014-2015 tekemiin mittalaitteiden ekvivalenttisuustesteihin. Käytetyt kertoimet ovat seuraavat Kasarmipuisto PM10 0,848 Kasarmipuisto PM2,5 1,009y - 1,681 Maaherrankatu PM10 0,848 Sorsasalo PM10 0,848 Tasavallankatu PM10 0,848 Murtomäki, Siilinjärvi PM10 0,938 Sairaalakatu, Suonenjoki PM10 1,343 Sairaalakatu, Suonenjoki PM2,5 ei korjausta Em. kertoimien käytön vuoksi, vuoden 2017 mittaustulokset eivät ole täysin verrannollisia aiempien vuosien tuloksiin. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ja Maailman terveysjärjestön ohjearvot hengitettäville hiukkasille (PM10) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 10, Suomi vuorokausi 70 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa PM 10, WHO vuorokausi 50 µg/m 3 99 % persentiili PM 10, WHO vuosi 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kuopiossa olivat korkeimmillaan huhtikuussa. Tällöin ohjearvo 70 ug/m 3 ylitettiin Maaherrankadun ja Tasavallankadun mittausasemilla katupölyn vuoksi. Sorsasalossa katupölyä oli ilmassa kevään lisäksi myös kesällä ja syksyllä aina syksyyn saakka. Sorsasalossa ohjearvo ylittyikin neljänä kuukautena: maaliskuussa, kesä-heinäkuussa ja lokakuussa. Sorsasalossa pölyämistä aiheutti Powerflute Oy:n tehtaille ja Fortum Environmental Construction Oy:n teollisuusjätekeskukselle suuntautuva raskas liikenne. Osa näille laitoksille johtavasta Selluntiestä on päällystämätöntä, mikä lisää pölyhaittaa. Lisäksi mittausaseman lähistölle Selluntielle varisee puutavara-autoista kiintoainesta, joka kuivalla säällä kohoaa ilmaan autoliikenteen myötävaikutuksella.

Pitoisuus (ug/m3) 34 140 120 100 80 60 40 20 0 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 2017 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ohjearvo Tuulianalyysin perusteella valtaosin Sorsasalon vallitsevat ja korkeimmat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet johtuvat Selluntien liikenteen ilmaan nostamasta katupölystä, mutta pitoisuuksiin voi vaikuttaa jossain määrin myös Powerflute Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt, koska tuulianalyysissä korostuu ilmansuunta koillinen, missä suunnassa sijaitsee Powerflute Oy:n voimalaitos. Tuulianalyysin perusteella Tasavallankadun mittausasemalla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet aiheutuvat valtaosin Tasavallankadun ja Kontutien liikenteestä ja katupölystä. Jossain määrin pitoisuuksiin vaikuttanee myös Niiralan asuinalueen lämmityksen ja puunpolton päästöt.

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 35 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 10, raja-arvo vuorokausi 50 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa vuodessa PM 10, raja-arvo vuosi 40 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvoon verrannolliset vuoden 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot ovat olleet laskussa viime vuosina. Vuonna 2017 vuorokausiraja-arvoa ei virallisesti ylitetty millään mittausasemalla. 100 PM 10 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2017 80 60 40 20 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Ylitysten lukumäärä (kpl/a) 36 Raja-arvotason 50 µg/m 3 ylityksiä oli kaupunkialueella vuonna 2017 vähemmän kuin vuosina 2014-2016. Raja-arvotason ylitykset kaupunkialueella mitattiin valtaosin maalis-toukokuussa. Tasavallankadulla kaksi ylitystä mitattiin myös loka-marraskuun vaihteessa. Myös Sorsalossa raja-arvotason ylitykset vuonna 2017 vähenivät selvästi aiempien vuosien määrästä. 100 80 60 40 20 Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset Kuopiossa v. 1994-2017 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Sallittu ylitysten määrä Pitoisuudet Kasarmipuistossa kuvastavat keskimääräistä tasoa Kuopion keskustassa. Maaherrankadun pitoisuudet kuvaavat tasoa keskustan vilkkaiden katujen lähialueella. Tästä syystä pitoisuudet Maaherrankadulla ovatkin olleet korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet kuvaavat tilannetta liikenteen eniten kuormittamalla alueella Kuopiossa. Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttaa kuitenkin jossain määrin myös viereisen Niiralan asuntoalueen lämmityksen päästöt. Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet selvästi korkeampia kuin keskustassa. Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet erittäin korkeita. 2010-luvun alkuvuosien pitoisuudet Sorsasalossa kuvastivat osittain tilannetta valtatie 5:n työmaan ja siihen liittyvän kivenlouhimon vaikutusalueella. Vuosista 2013-2017 Sorsasalossa mitattuihin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin on vaikuttanut eniten katupöly, jota Selluntiellä on runsaasti raskaan liikenteen ja osin päällystämättömän Selluntien vuoksi. On kuitenkin mahdollista, että jonkin verran Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin alueella vaikuttavat myös Powerflute Oy:n voimalaitoksen hiukkaspäästöt. Korkeiden hiukkaspitoisuuksien alueella Sorsasalossa ei ole asutusta, joten ihmisten altistuminen näille korkeille hiukkaspitoisuuksille jää vähäiseksi. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet selvässä laskussa viime vuosina kaikilla mittausasemilla.

1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 37 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 PM 10 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 1994-2017 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset hengitettäville hiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynny s Terveyshaittojen ehkäisy vuorokaus i Alempi arviointikynny s Huom. 35 µg/m 3 25 µg/m 3 Saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa vuosi 28 µg/m 3 20 µg/m 3 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvo (vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo) ovat viiden viime vuoden aikana olleet Tasavallankadulla ja Maaherrankadulla osin alemman ja ylemmän arviointikynnyksen välissä ja Sorsasalossa yli ylemmän arviointikynnyksen. Kasarmipuistossa pitoisuustaso on pysynyt alle alemman arviointikynnyksen. Vuonna 2017 myös Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla pitoisuustaso jäi alle alemman arviointikynnyksen.

2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 2013 2014 2015 2016 2017 Pitoisuus (ug/m3) 38 PM 10 36. korkeimmat vuorokausikeskiarvot Kuopiossa v. 2013-2017 80 60 40 20 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat ylittäneet alemman arviointikynnyksen viiden viime vuoden aikana Sorsasalossa vuosina 2012-2016 ja Tasavallankadulla vuonna 2013. Vuonna 2017 vuosikeskiarvo alitti kaikilla mittausasemilla alemman arviointikynnyksen. 30 25 20 15 10 5 0 PM 10 vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 2013-2017 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Maailman terveysjärjestön ohjearvot pienhiukkasille (PM2,5) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. PM 2,5, WHO vuorokausi 25 µg/m 3 99 % persentiili PM 2,5, WHO vuosi 10 µg/m 3

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 39 Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin loppukesästä ja syksyllä. Tosin kylmimmiltä talvikuukausilta eli tammija helmikuulta ei ole mittaustuloksia laiterikon vuoksi. Pitoisuusvaihteluun vaikuttanee paljon kaukokulkeuma, jonka osuus Kuopion pienhiukkaspitoisuuksista on huomattavan suuri verrattuna paikallisten päästölähteiden aiheuttamaan pitoisuuteen. 30 25 20 15 10 5 0 Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 2017 Vuorokausiarvo (mg/m3) WHO:n esitys ohjearvoksi Pienhiukkasten vuosikeskiarvo on ollut laskussa viime vuosina ja se on selvästi alittanut Maailman terveysjärjestön esityksen ohjearvoksi. 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 2007-2017 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kasarmipuisto WHO:n ohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten raja-arvot ja pienhiukkasaltistusta koskevaan pitoisuuskatoon ovat seuraavat 40 Viiteaika Raja-arvo Huom. PM 2,5, raja-arvo vuosi 25 µg/m 3 PM 2,5, raja-arvo vuosi 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2020 mennessä PM 2,5, altistumisen 20 µg/m 3 Saavutettava 1.1.2015 pitoisuuskatto PM 2,5, altistumisen vähennystavoite mennessä 0-20 % vuoteen 2020 mennessä riippuen referenssivuoden pitoisuudesta (*) (*) lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin avulla kaupunkitausta-aseman vuosien 2009-2011 pitoisuuksista Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa vuonna 2017 oli 3,1 µg/m 3, mikä on alhaisin arvo, mitä Kuopiossa on mitattu. Vuosikeskiarvo alittaa hyvin selvästi ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja vuosiraja-arvon 25 ug/m 3. 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 2007-2017 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kasarmipuisto Altistumisen pitoisuuskatto Pienhiukkasten pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Ilmanlaatuasetuksen mukaiset arviointikynnykset pienhiukkasille ovat seuraavat Tavoite Viiteaika Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäisy vuosi 17 µg/m 3 12 µg/m 3 Huom.

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 41 Pienhiukkasten vuosikeskiarvot ovat Kasarmipuistossa alittaneet selvästi sekä ylemmän että alemman arviointikynnyksen. 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 PM 2,5 vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa v. 2007-2017 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kasarmipuisto Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Pölytilanne Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä Siilinjärvellä Vuonna 2017 hengitettävien hiukkasten mittauksia Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä Siilinjärvellä tehtiin Murtomäessä kaivosalueen länsipuolella. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan kesällä ja alkusyksystä. Pitoisuustaso kuitenkin selvästi alitti vuorokausiohjearvon. 80 60 40 20 0 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Siilinjärven Murtomäessä vuonna 2017 Vuorokausiarvo (mg/m3) Ohjearvo

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 42 Vuoden 36. korkein vuorokausikeskiarvo alitti vuorokausiraja-arvon 50 µg/m 3 Murtomäessä, kuten myös vuonna 2016 Pahkamäessä. 60 50 40 30 20 10 Hengitettävien hiukkasten 36. korkein vuorokausikeskiarvo Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v. 2016-2017 0 2016 2017 Pahkamäki Murtomäki Raja-arvo Murtomäessä ei vuonna 2017 mitattu vuorokausiraja-arvotason ylityksiä kertaakaan. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Murtomäessä vuonna 2017 oli 10 µg/m 3. Taso oli siis ¼ raja-arvosta. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v. 2016-2017 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2016 2017 Pahkamäki Murtomäki Raja-arvo

Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 43 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Murtomäessä vuonna 2017 alittivat alemmat arviointikynnykset. Hengitettävien hiukkasten 36. korkein vuorokausikeskiarvo Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v. 2016-2017 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2016 2017 Pahkamäki Murtomäki Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Yara Suomi Oy:n kaivosalueen ympäristössä v. 2016-2017 30 25 20 15 10 5 0 2016 2017 Pahkamäki Murtomäki Alempi arviointikynnys Ylempi arviointikynnys Pölytilanne Suonenjoen keskustassa talvi- ja kevätkautena 2016-2017 Suonenjoen keskustassa Sairaalakadulla mitattiin hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia marraskuusta 2016 toukokuulle 2017. Mittaukset kuvastavat Suonenjoen keskustan taustailmanlaatua asutuksen piirissä. Mittaus ajoitettiin talven lämmityskauteen ja kevään katupölykauteen. Koska mittaustuloksia Sairaalakadulta on vain 7 kuukaudelta tulokset eivät ole virallisesti verrannollisia raja-arvoihin ja arviointikynnyksiin.

Pitoisuus (ug/m3) 44 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan katupölykaudella maalis-huhtikuussa. Pitoisuustaso kuitenkin alitti vuorokausiohjearvon. 80 60 40 20 0 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Suonenjoen Sairaalakadulla 2016-2017 Vuorokausiarvo (mg/m3) Ohjearvo Mittausjakson 36. korkein vuorokausikeskiarvo oli 7 µg/m 3 ja alitti siis selvästi vuorokausiraja-arvon 50 µg/m 3. Mittausjaksolla mitattiin yksi vuorokausiraja-arvotason ylitys. Ylitys mitattiin marraskuun lopulla ja se voi liittyä lämmityksen päästöihin. Hengitettävien hiukkasten keskiarvo mittausjaksolta oli 8 µg/m 3. Taso oli 20 % raja-arvosta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet mittausjaksolla alittivat alemmat arviointikynnykset selvästi. Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin on tuulianalyysin perusteella vaikuttanut mittausjakson aikana Suonenjoen keskustan liikenne ja katupöly, mutta todennäköisesti myös lähialueen lämmityksen päästöt.

45 Pienhiukkasten keskiarvo mittausjaksolla oli 2,1 µg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa hyvin selvästi ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja vuosiraja-arvon 25 ug/m 3 sekä alemman arviointikynnyksen. Pienhiukkastulosten tuulianalyysissä näkyy vielä selkeämmin kuin hengitettävien hiukkasten analyysissä lähialueen lämmityksen päästöjen vaikutus.

46 Pölyepisodit vuonna 2017 Vuonna 2017 Kuopion kaupunkialueella selkeimmät pölyepisodit ajoittuivat maaliskuun puolesta välistä toukokuun puoleen väliin. Tällöin kaupunkialueella oli runsaasti katupölyä ilmassa. Talvikaudella oli lyhyet pölyepisodit tammikuun, helmikuun ja maaliskuun alussa. Kaikki nämä johtuivat pakkaspäivistä ja ilmassa oli tällöin hiukkasia tieliikenteen ja lämmityksen päästöistä. Lokakuun lopussa ja marraskuun alussa sekä joulukuun alussa oli myös lyhyet jaksot, jolloin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kävivät lyhytaikaisesti koholla. Sorsasalossa katupölystä aiheutuvia pölyepisodeja oli toistuvasti huhtikuun puolesta välistä aina elokuun alkuun. Myös lokakuun lopussa oli lyhytaikainen selkeä pölyepisodi, joka johtui katupölystä. Pienhiukkasten episodeja Kuopiossa esiintyi heinä-elokuussa. Niiden alkuperä voi olla kaukokulkeuma. Siilinjärven Murtomäessä Yara Suomi Oy:n kaivoksen rikastushiekkaa-alueen lähistöllä kohonneita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia oli selkeämmin toukokuun puolesta välistä elokuun loppupuolelle. Lisäksi oli kaksi episodia kesäkauden ulkopuolella. Näiden alkuperää ei voida varmuudella osoittaa. Suonenjoen Sairaalakadulla pölyepisodit ajoittuivat selkeästi maaliskuun puolen välin ja huhtikuun loppupuolen väliin. Tällöin oli välillä jaksoja, jolloin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kuitenkin laskivat lähes taustasolle.

47 Suonenjoen Sairaalakadulla pienhiukkasepisodeja oli tammihelmikuun vaihteessa. Näiden syynä on todennäköisesti ollut lämmityksen päästöt. Myös keväällä katupölyaikaan pienhiukkasten pitoisuudet olivat koholla, mahdollisesti katupölystä johtuen.

01.01.17 07.01.17 13.01.17 20.01.17 26.01.17 02.02.17 08.02.17 14.02.17 21.02.17 27.02.17 06.03.17 12.03.17 19.03.17 25.03.17 31.03.17 07.04.17 13.04.17 20.04.17 26.04.17 02.05.17 09.05.17 15.05.17 22.05.17 28.05.17 04.06.17 10.06.17 16.06.17 23.06.17 29.06.17 06.07.17 12.07.17 18.07.17 25.07.17 31.07.17 07.08.17 13.08.17 20.08.17 26.08.17 01.09.17 08.09.17 14.09.17 21.09.17 27.09.17 03.10.17 10.10.17 16.10.17 23.10.17 29.10.17 05.11.17 11.11.17 17.11.17 24.11.17 30.11.17 07.12.17 13.12.17 19.12.17 26.12.17 Tuntipitoisuus (ug/m3) 48 PM10-episodit Kuopion kaupunkialueella v. 2017 300 250 200 150 100 50 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Huonon ilmanlaadun raja

49 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 01.01.17 07.01.17 14.01.17 20.01.17 27.01.17 02.02.17 09.02.17 15.02.17 22.02.17 28.02.17 07.03.17 13.03.17 20.03.17 27.03.17 02.04.17 09.04.17 15.04.17 22.04.17 28.04.17 05.05.17 11.05.17 18.05.17 24.05.17 31.05.17 07.06.17 13.06.17 20.06.17 26.06.17 03.07.17 09.07.17 16.07.17 22.07.17 29.07.17 04.08.17 11.08.17 17.08.17 24.08.17 31.08.17 06.09.17 13.09.17 19.09.17 26.09.17 02.10.17 09.10.17 15.10.17 22.10.17 28.10.17 04.11.17 11.11.17 17.11.17 24.11.17 30.11.17 07.12.17 13.12.17 20.12.17 26.12.17 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM10-episodit Kuopion Sorsasalossa v. 2017 Sorsasalo Huonon ilmanlaadun raja

50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 01.01.17 07.01.17 14.01.17 20.01.17 27.01.17 02.02.17 09.02.17 15.02.17 22.02.17 28.02.17 07.03.17 13.03.17 20.03.17 27.03.17 02.04.17 09.04.17 15.04.17 22.04.17 28.04.17 05.05.17 11.05.17 18.05.17 24.05.17 31.05.17 07.06.17 13.06.17 20.06.17 26.06.17 03.07.17 09.07.17 16.07.17 22.07.17 29.07.17 04.08.17 11.08.17 17.08.17 24.08.17 31.08.17 06.09.17 13.09.17 19.09.17 26.09.17 02.10.17 09.10.17 15.10.17 22.10.17 28.10.17 04.11.17 11.11.17 17.11.17 24.11.17 30.11.17 07.12.17 13.12.17 20.12.17 26.12.17 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM10-episodit Murtomäessä v. 2017 Murtomäki Huonon ilmanlaadun raja

51 0 100 200 300 400 500 600 700 09.11.16 12.11.16 16.11.16 20.11.16 24.11.16 27.11.16 01.12.16 05.12.16 09.12.16 12.12.16 16.12.16 20.12.16 24.12.16 27.12.16 31.12.16 04.01.17 08.01.17 11.01.17 15.01.17 19.01.17 23.01.17 26.01.17 30.01.17 03.02.17 07.02.17 10.02.17 14.02.17 18.02.17 22.02.17 25.02.17 01.03.17 05.03.17 09.03.17 12.03.17 16.03.17 20.03.17 24.03.17 27.03.17 31.03.17 04.04.17 08.04.17 11.04.17 15.04.17 19.04.17 23.04.17 26.04.17 30.04.17 04.05.17 08.05.17 11.05.17 15.05.17 19.05.17 23.05.17 26.05.17 30.05.17 03.06.17 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM10-episodit Suonenjoella 2016-2017 Sairaalakatu Huonon ilmanlaadun raja

52 0 10 20 30 40 50 60 70 80 01.01.17 07.01.17 14.01.17 20.01.17 27.01.17 02.02.17 09.02.17 15.02.17 22.02.17 28.02.17 07.03.17 13.03.17 20.03.17 27.03.17 02.04.17 09.04.17 15.04.17 22.04.17 28.04.17 05.05.17 11.05.17 18.05.17 24.05.17 31.05.17 07.06.17 13.06.17 20.06.17 26.06.17 03.07.17 09.07.17 16.07.17 22.07.17 29.07.17 04.08.17 11.08.17 17.08.17 24.08.17 31.08.17 06.09.17 13.09.17 19.09.17 26.09.17 02.10.17 09.10.17 15.10.17 22.10.17 28.10.17 04.11.17 11.11.17 17.11.17 24.11.17 30.11.17 07.12.17 13.12.17 20.12.17 26.12.17 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM2,5-episodit Kuopiossa v. 2017 Kasarmipuisto Huonon ilmanlaadun raja

53 0 10 20 30 40 50 60 09.11.16 12.11.16 16.11.16 20.11.16 24.11.16 27.11.16 01.12.16 05.12.16 09.12.16 12.12.16 16.12.16 20.12.16 24.12.16 27.12.16 31.12.16 04.01.17 08.01.17 11.01.17 15.01.17 19.01.17 23.01.17 26.01.17 30.01.17 03.02.17 07.02.17 10.02.17 14.02.17 18.02.17 22.02.17 25.02.17 01.03.17 05.03.17 09.03.17 12.03.17 16.03.17 20.03.17 24.03.17 27.03.17 31.03.17 04.04.17 08.04.17 11.04.17 15.04.17 19.04.17 23.04.17 26.04.17 30.04.17 04.05.17 08.05.17 11.05.17 15.05.17 19.05.17 23.05.17 26.05.17 30.05.17 03.06.17 Tuntipitoisuus (ug/m3) PM2,5-episodit Suonenjoella 2016-2017 Sairaalakatu Huonon ilmanlaadun raja

Pitoisuus (ug/m3) 54 PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Kansalliset ohjearvot pelkistyneille rikkiyhdisteille (TRS) ovat seuraavat Viiteaika Ohjearvo Huom. TRS, Suomi vuorokausi 10 µg/m 3 Saa ylittyä kerran kuukaudessa Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet vuonna 2017 sekä Haminalahdessa että Sorsasalossa olivat alhaisia, eikä pitoisuuksissa ollut merkittävää vuodenaikaisvaihtelua. Haminalahdesta ei ole tuloksia heinäkuulta, jolloin mittausaseman paikkaa vaihdettiin noin 0,5 km kauemmaksi Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksesta. 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 2017 Sorsasalo Haminalahti Ohjearvo Sorsasalossa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot ovat 2000- luvulla vaihdelleet välillä 0,2-0,6 ug/m 3. Haminalahdessa vuosikeskiarvo oli vuonna 2017 oli alhaisin, mitä alueella on mitattu.

Hajutuntien määrä (kpl) Pitoisuus (ug/m3) 55 1,4 1,2 TRS vuosikeskiarvot Kuopiossa v. 2004-2017 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Sorsasalo Haminalahti Ns. hajutuntien määrä, jolloin pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvo on ylittänyt 3,0 ug/m 3, laski Haminalahdessa alle 1/10:aan vuoden 2016 tasosta. Myös Sorsasalossa hajutunteja oli vuonna 2017 hieman vähemmän kuin vuonna 2016. 800 700 600 500 400 300 200 100 Hajutuntien määrä Kuopiossa v. 2009-2017 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Haminalahti Sorsasalo ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono.

56 Väri Ilmanlaatuluokka Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 Ilmanlaatuluokat vuonna 2017 Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi suoraan verrata keskenään. Ilmanlaatuindeksin perusteella vuonna 2017 ilmanlaatu oli huonoin Sorsasalon teollisuusalueen mittausasemalla. Tähän vaikutti lähinnä se, että Sorsasalossa mitattiin vuoden aikana paljon kohonneita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, mitkä johtuivat alueella raskaan liikenteen ilmaan nostamasta katupölystä.

57 Keskustan tausta-alueella Kasarmipuistossa tyydyttävän ilmanlaatuluokan suhteellisen suuri osuus johtuu siitä, että mittausasemalla mitataan otsonia, joka on huomattavan osan ajasta keväisin ja kesäisin eniten ilmanlaatua heikentävä epäpuhtaus. Muilla mittausasemilla otsonia ei mitata. Tasavallankadun mittausasemalla ilmanlaatu lukittui hieman huonommaksi kuin keskustan Maaherrankadulla. Molemmilla mittausasemilla ilmanlaatuun vaikuttavat lähinnä tieliikenteen päästöt. Haminalahdessa ilmanlaatu luokittui vuonna 2017 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksien suhteen hyväksi. Siilinjärven Murtomäessä Yara Suomi Oy:n kaivosalueen lähistöllä oli joitakin erittäin korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, mistä syystä alueella ilmanlaatu oli ajoittain huono, mutta keskimäärin alueen ilmanlaatu oli lähellä Kuopion keskustan ilmanlaatua. Ilmanlaatuluokat Kuopion ja Siilinjärven mittausasemilla v. 2017 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Haminalahti Kasarmipuisto Maaherrankatu Sorsasalo Tasavallankatu Murtomäki Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono

58 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja hiukkasten kokonaispäästöt ovat Kuopiossa pienentyneet selvästi 1990-luvun tasosta. Hiukkaspäästöt pysyivät pitkään 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa varsin vakaalla tasolla, mutta hiukkastenkin kokonaispäästöt ovat kääntyneet uudelleen laskuun 2010-luvulla. Päästöt ovat pienentyneet erityisesti tieliikenteestä, mutta myös energiantuotantolaitoksilta ja teollisuudesta. Teollisuuden päästöjä on vähentänyt merkittävästi lukuisten tuotantolaitosten toiminnan lopettaminen 1990- ja 2000-luvuilla. Energiantuotannon päästöjä ovat vähentäneet laitosten uudempi polttotekniikka ja polttoaineiden ja niiden laadun muutokset. Rikkidioksidipitoisuudet Kuopiossa ovat nykyisellään hyvin alhaisia ja pitoisuuksissa ei ole tapahtunut muutoksia 2000-luvulla. Rikkidioksidipitoisuudet ovat selvästi laskeneet 1990-luvun alun tasosta erityisesti Powerflute Oy:n päästöjen pienentymisen seurauksena. Kuopiossa mitattavat typpidioksidin pitoisuudet ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä. Typpidioksidin pitoisuudet ovat hiljalleen laskeneet 1990-luuvun tasosta. Merkittävin pudotus pitoisuuksissa tapahtui 1990-luvulla. Vuonna 2017 pitoisuudet kuitenkin kääntyivät nousuun. Otsonin pitoisuudet ovat olleet varsin tasaisia koko 2000-luvun. Kuopiossa mitattava otsoni on pääosin kaukokulkeumaa Etelä- Suomesta ja Etelä-Skandinaviasta ja Keski-Euroopasta. Vallitsevilla otsonipitoisuuksilla voi olla vähäisiä terveysvaikutuksia. Keskimääräiset hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat hieman laskeneet Kuopion keskustassa 1990-luvun puolivälin tasosta. Keväisen katupölyn tehostettu torjunta on alentanut hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia vuoden 2012 jälkeen pahimmilla alueilla, kuten Tasavallankadulla. Samalla raja-arvotason ylitykset ovat hieman laskeneet. Tilanne eri vuosina on kuitenkin vaihdellut. Vuonna 2017 pitoisuuksien lasku jatkui kaikilla mittausasemilla. Pienhiukkasten pitoisuudet ovat olleet hieman laskussa 2000-luvun lopulta, jolloin mittaukset aloitettiin. Kuopiossa mitattavat pienhiukkasten pitoisuudet ovat valtaosin peräisin kaukokulkeumasta, mutta paikallisesti myös puun pienpoltolla on vaikutuksia pitoisuuksiin. Vaikka pienhiukkasten pitoisuudet selvästi alittavatkin ilmanlaatuasetuksen altistumisen vähentämistavoitteen, aiheuttavat pienhiukkaset kuitenkin terveyshaittaa myös Kuopiossa. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Sorsasalossa ovat olleet varsin alhaisia koko 2000-luvun. Selvästi korkeampia pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuuksia on mitattu Haminalahdessa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen vaikutusalueella. Vuonna 2017 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Haminalahdessa laskivat huomattavasti aiempien vuosien tasosta.

59 Kokonaisuutena Kuopion ilmanlaatu luokittuu varsin hyväksi. Eniten ilmanlaatua heikentää keväisin katupöly sekä keväisin ja alkukesästä otsoni. Vähäisemmässä määrin katupölyä on ollut ilmassa viime vuosina myös pakkaspäivinä syksyisin, ennen kuin pysyvä lumipeite on ehtinyt tulla maahan. Talven pakkasjaksoilla ilmanlaatua ovat paikoin heikentäneet tieliikenteen ja lämmityksen päästöt. Siilinjärvellä Murtomäellä Yara Suomi Oy:n kaivosalueen pölypäästöt vaikuttavat ilmanlaatuun kesäaikaan, kun maassa ei ole lumipeitettä. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alueella olivat vuonna 2017 kesimäärin samaa tasoa kuin Kuopion kaupunkialueella. keskimäärin.

60 Taulukko 1 Terveysperusteiset ilmanlaadun viitearvot Raja- tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Tiedotus- ja Yhdiste Viiteaika Arvo Sallitut ylitykset LIITE 1 WHO:n ohjearvot ja viitearvot varoituskynnykset Arvo Määräaika Kynnysarvo Ohjearvo Viitearvo (arvio elinikäisestä lisäriskistä 1 x 10-5 ) Rikkidioksidi 10 minuuttia 500 µg/m 3 Tunti 350 µg/m 3 24 3 tuntia 500 µg/m 3 Vuorokausi 125 µg/m 3 3 20 µg/m 3 Typpidioksidi Tunti 200 µg/m 3 18 200 µg/m 3 3 tuntia 400 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 40 µg/m 3 Bentseeni Vuosi 5 µg/m 3 0 1,7 µg/m 3 Hiilimonoksidi Tunti 30 mg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo 10 mg/m 3 0 10 mg/m 3 Hengitettävät hiukkaset vuorokaudessa Vuorokausi 50 µg/m 3 35 50 µg/m 3 Vuosi 40 µg/m 3 0 20 µg/m 3 Pienhiukkaset Vuorokausi 25 µg/m 3 Vuosi 25 µg/m 3 0 8,5 18 µg/m 3 2020 10 µg/m 3 Lyijy Vuosi 0,5 µg/m 3 0 0,5 µg/m 3 Arseeni Vuosi 6 ng/m 3 0 Kadmium Vuosi 5 ng/m 3 0 5 ng/m 3 Nikkeli Vuosi 20 ng/m 3 0 Bentso(a)pyreeni Vuosi 1 ng/m 3 0 0,12 ng/m 3 Otsoni Tunti 180 µg/m 3 3 tuntia 240 µg/m 3 Suurin 8 tunnin keskiarvo vuorokaudessa 3 vuoden aikana 8 tunnin suurin keskiarvo vuorokaudessa 120 µg/m 3 25 120 µg/m 3 Ei määritelty 100 µg/m 3

Taulukko 2 Kasvillisuuden suojeluun perustuvat ilmanlaadun viitearvot 61 Kriittinen taso tai tavoitearvo Pitkän ajan tavoite Yhdiste Viiteaika Arvo Arvo Määräaika Rikkidioksidi Vuosi ja talvikausi 20 µg/m 3 (loka-maaliskuu) Typenoksidit Vuosi 30 µg/m 3 Otsoni Touko-heinäkuu AOT40 18 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona AOT40 6 000 (µg/m 3 ).tuntia 5 vuoden keskiarvona Ei määritelty

62 Liite 2 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

63 HAMINALAHTI, KUOPIO Osoite: Karttulantie 483, KUOPIO Koordinaatit: 628497:275288 Mittausparametrit: TRS, ilman lämpötila, tuulensuunta, tuulen nopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 108 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Kuopion keskeisen kaupunkialueen reunamilla hajaasutusalueella maaseutumaisessa ympäristössä. Asemalla mitataan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun lähimpien asuinkiinteistöjen luona, noin 2,5 km:n päässä jätekeskuksesta. Havaintojen mukaan mittauspiste edustaa aluetta, joilla hajuja esiintyy useimmin ja vakavimpina. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 Sääparametrit: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta aloitettiin 30.11.2012. Aseman paikkaa siirretty heinäkuussa 2018.

64 KASARMIPUISTO, KUOPIO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM10, PM2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Sääparametrit: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

65 MAAHERRANKATU, KUOPIO Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston pysäköintialueella. Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : S.A. Environnement AC32M / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.

66 MURTOMÄKI, SIILINJÄRVI Osoite: Murtomäentie 162, SIILINJÄRVI Koordinaatit: 63.13657: 27.70455 Mittausparametrit: PM 10, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 123 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Yara Suomi Oyj:n Siilinjärven tuotantolaitosten kaivoksen rikastushiekka-alueen ja Sikamäen/Ansamäen läjitysalueen länsipuolella alueella, jonne rikastushiekka- ja läjitysalueen pölyämisen arvioidaan ulottuvan ja vaikuttavan. Mittausasema sijaitsee vanhan, nykyisin tyhjillään olevan asuinkiinteistön pihapiirissä maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10: MP101 / beta-säteilyn absorptio Sääasema: Vaisala WXT 520 Aseman toiminta on aloitettu 1.1.2017.

67 SORSASALO, KUOPIO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM10) sekä sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Powerflute Oy:n tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO2: Thermo Environmental 43i / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43i + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 PM10: TEOM 1405 / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT520 Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2000.

68 TASAVALLANKATU, KUOPIO Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: 6288205:2266197 Mittausparametrit: PM10, NO, NO2, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 107 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: MP101 /beta-säteilyn absorptio NO/NO2: AC32M / kemiluminesenssi Sääasema: Vaisala WXT520 Aseman toiminta aloitettu 23.12.2009.

69 SAIRAALAKATU, SUONENJOKI Osoite: Sairaalakatu, SUONENJOKI Koordinaatit: 62.62771: 27.11991 Mittausparametrit: PM10, PM2,5, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 101 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa Suonenjoen keskustaajaman vilkkaimmin liikennöityä aluetta. Alueen ilmanlaatuun vaikuttaa keskustan liikenne sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöt. Asema kuvaa Suonenjoen keskustaajaman taustailmanlaatua. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10 ja PM2,5: Osiris / optinen mittalaite Sääasema: Vaisala WXT520 Aseman toiminta aloitettu 8.11.2016.