Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Samankaltaiset tiedostot
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut maatalouspolitiikassa (MAAESP)

Mitä kuluttajat ovat valmiita maksamaan ympäristöä vähemmän kuormittavasta ruoasta?

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä

Kotieläinten geenivarannon arvo kuluttajille ja kansalaisille. Eija Pouta Annika Tienhaara Heini Ahtiainen

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö

Monimuotoisuustutkimus MTT:n uudessa organisaatiossa

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat Taina Vesanto

Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa

Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen

Vesien virkistyskäyttö ja vedenlaatu

Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen. Matleena Kniivilä, Anna-Kaisa Kosenius, Paula Horne.

Yhdessä kokeillen -hanke. Karoliina Kinnunen Mohr

Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi

Pullonkauloja kierrätyslannoitteiden markkinoilla viljelijä- ja laitoskyselyjen tulokset

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Mitä tarkoitetaan ekosysteemipalveluilla? Anne Tolvanen Metla / Oulun yliopisto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT

MATO-tutkimusohjelman teemat ja tavoitteet

Virkistyskäytön arvottaminen, erityisesti kalastus- ja metsästysharrastukset, ympäristön laatu. Eija Pouta

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

VINKKEJÄ MAATILAN YMPÄRISTÖNHOITOON -perhosniityistä riistaelinympäristöihin Projektipäällikkö Eija Hagelberg, FM Järki-hanke Baltic Sea Action Group

Maaseutumaiseman hoitovaihtoehtojen arvottaminen: näkökulmia maisemaarvokauppaan

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

Luontoarvopankkien hyödyt ja haitat sekä soveltuvuus Suomeen

Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

Kuluttajien valmius kysyntäjoustoon

MATO-tutkimusohjelman esittely. Mikko Kuussaari Ohjelman koordinaattori LYNET / Suomen ympäristökeskus

Metsien monikäytön arvottaminen

Monimuotoisuus luonnonmukaisessa viljelyssä, maanhoidossa sekä kumppanuusmaataloudessa

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Perinnebiotooppien ekosysteemipalvelut ja tukea niiden päivitysinventoinnille. Janne Heliölä, SYKE MATO-seminaari, Säätytalo 15.2.

Uusi ohjelmakausi

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

Raha puhuu, mistä saadaan arvot virkistyshyödyille?

Luomutuotannon kannattavuudesta

Ekosysteemipalveluja erikoiskasveista

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Pölyttäjät, pölytys ja ruoantuotanto IPBES-raportin esittely. Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Luontopaneelin seminaari

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Järviruo on korjuu- ja käsittelyketjut ja niiden kannattavuus

Pieksämäki työpaja Hiilitase, typpitase ja energiatase Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Kannustavat ohjauskeinot metsien biodiversiteetin turvaamisessa - metsänomistajien ja kansalaisten näkökulma

Maaseutuohjelman tulevaisuus

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Keväällä alkavat uudet MATO-hankkeet

Millaisia ilmastonmuutokseen varautumisen esteitä ja edistäjiä suomalaisessa maanviljelyssä kohdataan?

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma

LEADER-TOIMINTATAPA JA HYVÄ ELÄMÄ SUPISTUVALLA MAASEUDULLA

MERKKITEKOJA. Kampanjaesittely

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Turvepeltojen viljely. Merja Myllys

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Arvio CAPuudistuksen. vaikutuksista. Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus Luke

Maaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin

KILPA2020. Suomalaisen kotieläintuotannon kokonaisvaltaisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Mistä kokonaisvaltaisessa kilpailukyvyssä on kysymys?

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset ( )

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Ekosysteemipalvelujen tuotteistaminen

Kestävän proteiinijärjestelmän tulevaisuus. Ari Paloviita, Jyväskylän yliopisto Tulevaisuuden proteiinijärjestelmä -työpaja, Jyväskylä 10.4.

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Maatalousluonnon monimuotoisuus. FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Maatalouden uusimman ympäristötiedon vaihtopäivät

Ei-tuotannollisten investointien haku v Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle Merja Lehtinen

Soista voimaa vai soidinmenoja?

Maaseudun kehittämisohjelma

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Keski-Suomi Mahdollisuuksien maakunta

Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK)

Ympäristökysymykset CAP-uudistuksessa

VANHASTA KAUDESTA UUTEEN OHJELMAKAUTEEN. Valmistelun tilannekatsaus

Kuinka voin hyödyntää ympäristökorvauksen täysimääräisenä?

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

Määritelmiä. Enjustess-hankkeen sidosryhmäseminaari

CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Transkriptio:

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus Eija Pouta, Luke Emmi Haltia, PTT Luke: Annika Tienhaara, Heini Ahtiainen, Janne Artell, Terho Hyvönen, Antti Miettinen, Kauko Koikkalainen PTT: Kyösti Arovuori, Matleena Kniivilä, Heini Lehtosalo MATO-tutkimusohjelman 2. vuosiseminaari Säätytalolla 1 MATO 2018

Ekosysteemipalvelut erilaisia luonnon palveluja ja tuotteita, jotka tukevat ihmisen olemassaoloa ja hyvinvointia aineellisia ja aineettomia sekä markkinoilla vaihdettavia tuotteita että markkinattomia palveluita 2 MATO 2018

MAAESP-hankkeessa tuotetaan tietoa maaseudun ekosysteemipalveluiden kysynnästä ja niiden arvosta arvioidaan maanomistajien halukkuutta tärkeiksi arvioitujen ekosysteemipalvelujen tuotantoon tuotetaan visioita ekosysteemipalvelut huomioon ottavan maatalouspolitiikan kehittämiseen Kysyntä: ihmisten kokemat hyödyt Politiikka Tarjonta: viljelykäytännöt 3 MATO 2018

Toteutus Kuluttajakysely: N=2066, vastausprosentti 25% Tuottajakysely: N= 1200, vastausprosentti 12 % Asiantuntijatyöpaja Tutkijoiden synteesi Maatalouden ekosysteemipalvelut kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen, Arovuori ym. 11.1.2018

Ekosysteemipalvelut: kuluttajien näkemys 0 20 40 60 80 100 riittävä ruoan tuotanto laadukkaan ruoan tuotanto lajien ja ekosysteemien säilyminen miellyttävä maisema kasveja pölyttävät hyönteiset maatalouden kulttuuriperintö virkistysympäristö Suuri merkitys kansalaisille lajikkeiden ja rotujen monipuolisuus eläinten lisääntymis- ja suojapaikat maatalousmaan hyvä tuottokyky bioenergian tuotanto Suomen maatalous onnistunut hyvin vesistöjen hyvä veden laatu ympäristön kyky säädellä tuholaisia Maatalouden ekosysteemipalvelut kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen, ilmaston Arovuori säätely ym. 11.1.2018

Ekosysteemipalvelut: tuottajien näkemys miellyttävä maisema hyvä veden laatu maatalouden kulttuuriperintö viljelykasvilajikkeiden monipuolisuus virkistysympäristö 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 eläinten lisääntymis- ja suojapaikat Oma tila lajien ja ekosysteemien säilyminen kasveja pölyttävät hyönteiset Suomen maatalous maatalousmaan hyvä tuottokyky eläinrotujen monipuolisuus maatalousympäristön kyky säädellä tuholaisia bioenergian tuotanto Maatalouden ekosysteemipalvelut kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen, Arovuori ym. 11.1.2018

Maatalouden ympäristöpolitiikka ja ekosysteemipalvelut Keskittyy vesien suojeluun, biodiversiteettiin ja ilmaston muutoksen lieventämiseen/torjuntaan Nykyinen politiikka: Mahdollinen uusi politiikka: 7 MATO 2018

Keskeiset ekosysteemipalvelut Maisema Ilmastovaikutukset Vesistövaikutukset Luonnon monimuotoisuus 8 MATO 2018

Menetelmät Valintakoe: Halukkuus kannattaa uutta hyötylähtöistä maatalouden ympäristöohjelmaa Nykyinen ohjelma, 2 vaihtoehtoista ohjelmaa Neljä attribuuttia Kuusi valintatilannetta per vastaaja Kustannus tuloverona per veronmaksaja vuosina 2017-2026, myös nykyisestä ohjelmasta kustannuksia, noin 40 Viljelijöillä ympäristökorvaus jolla lähtisi toteuttamaan ohjelmaa 9 MATO 2018

Esimerkki valintatilanteesta Hoidettujen perinnebiotooppien pinta-ala ja uhanalaiset lajit Tyypillinen peltomaisema Laiduntavia eläimiä Nykyinen ohjelma Vaihtoehto X Vaihtoehto Y Nykyinen ala, turvattu 0 uhanalaista lajia Näkyy harvoin Ala kasvaa 60 %, turvattu 200 uhanalaista lajia Näkyy usein kesällä Ala kasvaa 30 %, turvattu 100 uhanalaista lajia Näkyy usein kesällä ja sulan kauden aikana Viljelykasveja 3 lajia 5 lajia 4 lajia Ilmastovaikutukset: Vähennys nykyisistä päästöistä Vesistövaikutukset: Osuus pintavesistä, jotka hyvässä tai erinomaisessa tilassa Kustannus/ veronmaksaja / vuosi, vuosina 2017-2026 0 % 10 % 30 % 60 % 80 % 70 % 40 70 130 Valintani 10 MATO 2018

Viljelijäkyselyn valintakoe 11 Emmi Haltia, Maataloustieteen päivät 2018 11.1.2018

Tulokset kansalaiskyselystä Uusia ohjelmia kannatettiin, nykytila valittiin vain 7% valintatilanteista. Ympäristölähtöiset, 34% Puntaroijat, 31% Kannattavat uuden tyyppistä ohjelmaa Kustannusten vaikutus vähäinen Erityisesti monimuotoisuus ja päästövähennykset ovat tärkeitä Kustannuksia punnitaan Erityisesti veden laadulla ja maisemalla (eläimet) merkitystä Kustannusherkät, 17% Lähinnä kustannukset vaikuttavat Veden laadulla ja maisemalla (kasvit) 12 MATO 2018 merkitystä Nykytilan kannattajat, 9% Eivät kannata uusia ohjelmia Satunnaiset, 8% Valinnoista ei löydy juurikaan johdonmukaisuutta

Aggregoidut hyödyt ja kustannukset 13 Emmi Haltia, Maataloustieteen päivät 2018 11.1.2018

Maksuhalukkuus Ekosysteemipalveluiden kysyntä ja tarjonta Kansalaiset Viljelijät 1) Vesistövaikutukset 4) Perinnebiotooppien lisääminen 2) Perinnebiotoopit ja uhanalaiset lajit 3) Vesistövaikutukset (ravinnehuuhtouman pienentäminen) 3) Maisema (eläimet) 2) Ilmastovaikutukset (kasvipeitteisyyden lisääminen) 4) Ilmastovaikutukset 1) Maisema (laiduntavat eläimet /kasvilajien määrä) 5) Maisema (kasvilajien määrä) Kompensaatiovaatimus

Viljelijöiden suhtautuminen nykyiseen ja hyötylähtöiseen ympäristöohjelmaan edellyttää tehokasta valvontaa. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% samaa mieltä väittämän kanssa on hyvä keino parantaa ympäristön on tehokas parantamaan on ajanmukainen. on oikeudenmukainen. Nykyinen ohjelma on tasapuolinen kaikille viljelijöille. ottaa eri osapuolet tasapuolisesti on viljelijöille helppo toteuttaa. 15 11.1.2018

Yhteenveto kansalaiskyselyn tuloksista kansalaisilta kannatusta hyötylähtöiselle maatalouden ympäristöpolitiikalle 65% vastaajista selkeästi positiivinen maksuhalukkuus kaikkia kansalaisia yhtä paljon hyödyttävää politiikkauudistusta vaikea löytää 16 MATO 2018

Yhteenveto viljelijä kyselystä Ekosysteemipalveluiden tarjonnan lisääminen edellyttää kompensaatioiden parantamista Hyötylähtöiseen politiikkaan siirtymisessä on haasteena mm. viljelijöiden halu välttää muutoksia ja suosia nykytilaa - muutoksista mahdollisimman helppoja ja tiedottamiseen panostettava Eritavoin asennoituneet viljelijät suhtautuivat ohjelmaan eri tavoin ja vastaukset erosivat tuotantosuunnan mukaan => toimenpiteiden kohdentuminen erityyppisiin viljelijöihin 17 Emmi Haltia, Maataloustieteen päivät 2018 11.1.2018

Politiikkatyöpajan antia Ilman politiikan muutosta maatalouden ekosysteemipalveluiden kysyntä kasvaa selvästi tarjontaa enemmän Kysyntään voi vaikuttaa selkokielisellä viestinnällä kuluttajien valinnat kuluttajien asenteet Tuottajilla valmius vahvistaa ekosysteemipalveluiden tarjontaa Hyötylähtöiset politiikkakeinot sopivat joidenkin ekosysteemipalveluiden tarjonnan edistämiseen Tarvitaan kokeiluja joidenkin kohdalla toimenpidelähtöisyys toimii todennäköisesti paremmin Maatalouden ekosysteemipalvelut kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen, Arovuori ym. 11.1.2018

Tulossa Lopulliset tulokset Ekosysteemipalvelut ruoan ostopäätöksissä Politiikkasuositukset 19 Emmi Haltia, Maataloustieteen päivät 2018 11.1.2018

Kiitos! Kiitos! MATO 2018 20

21 MATO 2018