1 IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Toimintaohje, palkkiot Asiakasmaksut Voimassa 1.1.2018 alkaen Kuntayhtymähallitus 30.11.2017 197 PoSa/ Vanhuspalvelut
2 Sisällys 1. PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ...3 2. KÄSITTEITÄ...3 3. PERHEHOITAJAKSI HYVÄKSYMINEN...5 4. TOIMEKSIANTOSOPIMUS...6 5. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET...7 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET...7 7. PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN...8 7.1. Perhehoitajan vapaa, sairastuminen...8 7.2. Asiakkaasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset...9 7.3. Perhehoidon sijaisen palkkiot...9 7.4. Perhehoidon irtisanominen...10 8. PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT...10 9. MUITA OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA...11 10. VOIMAANTULOSÄÄNNÖS...12 LIITTEET...12
3 1. PERHEHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ Ikäihmisten perhehoitoa ohjaava voimassaoleva lainsäädäntö koostuu mm. seuraavista laeista ja asetuksista: Perhehoitolaki (263/2015) Laki perhehoitajalain 2 ja 3 muuttamisesta (134/2006) Laki perhehoitajalain muuttamisesta (317/2011) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) ja sosiaalihuoltoasetus (6077/1983) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Kunnallinen eläkelaki (549/2003) Tapaturmavakuutuslaki (608/1948) Hallintolaki (434/2003) Hallintolainkäyttölaki (586/1996) Kotikuntalaki (201/1994) Henkilötietolaki (523/1999) Mielenterveyslaki Tietosuojalaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Perhehoitolain muutokset 1.7.2016 2. KÄSITTEITÄ Perhehoidolla tarkoitetaan asiakkaan hoidon ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoidon tavoitteena on antaa perhehoidossa olevalle henkilölle mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalista hyvinvointiaan. Perhehoidon asiakkaalla on muihin perhekodin jäseniin tasavertainen asema. Perhehoito on ikäihmisen voimavaroista ja tarpeista lähtevää turvallista ja välittävää hoivaa ja huolenpitoa. Perhehoito sopii, kun fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista toimintakykyä heikentävät muistiin vaikuttava sairaus, iän tuoma hauraus tai turvattomuuden tunne. Perhehoito on yksi vaihtoehto ikäihmisten palvelujen kokonaisuudessa. Pitkäaikainen perhehoito on toistaiseksi voimassa olevaa perhehoitoa, jossa ikäihminen muuttaa perhekotiin. Pitkäaikaista perhehoitoa voidaan tarjota silloin, kun ikäihmisen toimintakyky on
4 alentunut, mutta hän kykenee toimimaan ohjauksen ja valvonnan avulla, kuitenkaan yöaikaan avuntarvetta ei pääsääntöisesti ole. Lyhytaikainen perhehoito on määräaikaista perhehoitoa. Se voi olla ennakkoon tiedettyä tai äkilliseen tarpeeseen perustuvaa. Lyhytaikaista perhehoitoa voidaan tarjota omaishoitajan tai perhehoitajan vapaiden järjestämiseksi, tukemaan ikäihmisen kotona asumista sekä välimuotoisena palveluna ikäihmisen kotiutuessa sairaalajaksolta. Osavuorokautinen perhehoito voi olla osa-aikaista päivä- tai yöhoitoa. Se voi olla kertaluonteista tai toistuvaa jaksottaista perhehoitoa, joka on kestoltaan alle 12 tuntia/vrk. Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka kunnan kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa sosiaalihuoltolain 25 :ssä määriteltyä perhehoitoa omassa kodissaan, jossa hän myös asuu. Perhehoitolaki 6 1mom.: Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perustella on sopiva antamaan perhehoitoa. Perhehoitolaki 6 3mom.: 1.momentissa säädetyn lisäksi tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä. Perhehoidon asiakas: Perhehoitoa tarjotaan asiakkaalle palvelumuotona silloin, kun se on asiakkaan kannalta perusteltua. Liian huonokuntoisia ei tule sijoittaa perhehoitoon. Perhehoito soveltuu asiakkaalle niissä tapauksissa, joissa todetaan: - alkava muistisairaus - asiakas kokee turvattomuutta yksin kotona - asiakas on sosiaalisesti eristäytynyt tai eristäytymässä - asiakas on fyysisesti niin hyväkuntoinen, että selviytyy päivän askareista yhden autettavana - asiakas ei ole aggressiivinen - asiakas nukkuu pääsääntöisesti yöt häiriöttä Mikäli liian huonokuntoinen asiakas sijoitetaan perhehoitoon, on kokemusten mukaan seurauksena perhehoitajan uupuminen ja asiakkaan uudelleen sijoittaminen. Perhekodilla tarkoitetaan kunnan hyväksymää yksityiskotia, jossa annetaan perhehoitoa. Perhekodin tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Perhekodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää henkilöä hoitajan samassa taloudessa asuvat alle kouluikäiset lapset ja muut erityistä hoitoa ja huolenpitoa vaativat henkilöt mukaan luettuina, jollei kyse ole hoidon antamisesta sisaruksille tai saman perheen jäsenille. Perhekoti raportoi hoidon etenemisestä säännöllisesti toimeksiantajalle. Perhehoidon asiakkuus perustuu kotihoidon tai omaishoidon palveluohjaajan tekemään palvelutarpeen arviointiin. Perhehoitajalla ei ole subjektiivista oikeutta tiettyyn sijoitukseen tai tiettyyn määrään sijoituksia. Pitkäaikaisessa perhehoidossa ei voi olla sijoitettuna perhehoitajan lähisukulainen. vrt omaishoitajuus. Perhekodissa saadaan kuitenkin hoitaa samanaikaisesti enintään kuutta (6)henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta, kasvatuksesta tai muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa
5 asuvaa henkilöä, joista ainakin toisella on perhehoitolain 6 1 momentissa ja toisella 3 momentissa säädetty kelpoisuus Ammatillisessa perhekodissa voidaan hoitaa samanaikaisesti enintään seitsemää (7) henkilöä, jos perhekodissa annettavasta hoidosta ja muusta huolenpidosta vastaa vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä. Toisella hoitopaikassa hoitotehtäviin osallistuvista henkilöistä on oltava tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- ja kasvatustehtävistä (Soveltuvaksi tutkinnoksi katsotaan vähintään nykyinen toisen asteen tutkinto, Sosiaalihuoltolaki 26 a ), ja toisen on oltava joko koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella sopiva antamaan perhehoitoa. Perhekoti raportoi hoidon etenemisestä säännöllisesti toimeksiantajalle. Erityisistä syistä voidaan poiketa säädöksistä koskien samaan aikaan hoidettavien henkilöiden enimmäismäärää. Erityisenä syynä pidetään lähinnä tilannetta, jossa perhehoidossa samanaikaisesti hoidetaan vain täysi-ikäisiä henkilöitä, joiden keskinäinen kanssakäyminen ja perhehoitosijoituksen laatu yhdessä toimintakyvyn ja hoidon tarpeen kanssa tekevät mahdolliseksi poikkeamisen enimmäismäärästä. Perhehoito perustuu kunnan ja perhehoitajan väliseen toimeksiantosopimukseen (liite 1), joka laaditaan kutakin hoidettavaa kohden erikseen. Toimeksiantosopimuksen hyväksyy vastuualueen esimies tai hänen valtuuttamansa viranhaltija ja sopimuksessa määritellään vastuullinen työntekijä. 3. PERHEHOITAJAKSI HYVÄKSYMINEN Perhehoitajaksi ryhtyvän on oltava koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella työhön sopiva (kts luku 2). Edellytyksenä on myös ennakkovalmennuksen suorittaminen. Valmennus auttaa tekemään tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä ja antaa valmiuksia ryhtyä perhehoitajaksi. Ennakkovalmennus ei sido kuntaa asiakkuuksien järjestämiseen, vaan perhehoidon asiakkuus perustuu palvelutarpeen arvioinnin perusteella valittuun palvelumuotoon. Perhehoitajalta edellytetään: Riittävät valmiudet perhehoitoon Pitää huolta ikäihmisten hyvinvoinnista Auttaa ja tukea ikäihmistä hänen omien voimavarojensa hyödyntämisessä ja toimintakyvyn ylläpitämisessä Mahdollistaa ja tukea vanhuksen ja hänen läheistensä yhteydenpitoa Tehdä yhteistyötä vanhuksen asioissa Sitoutua perhehoitajan tehtävään Perhehoitajana voi toimia parisuhteessa tai yksin elävä henkilö Perhehoitajan ihmissuhteiden ja talouden on oltava kunnossa Perhehoitajan terveydentilan on oltava kunnossa, eikä perheessä ole ennestään erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevaa perheenjäsentä
6 Tarkempi selvitys hoitajan ja perhekodin edellytyksistä on luettavissa Perhehoitoliiton internetsivustolta (http://www.perhehoitoliitto.fi/perhehoito/ikaihmiset) 4. TOIMEKSIANTOSOPIMUS Perhehoidon asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuunnitelma, joka arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan (vähintään vuosittain). Suunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen lähiomaistensa, sekä muiden tarvittaessa perhehoitoon osallistuvien kanssa. Toimeksiantosopimuksessa perhehoitaja ja sijoittaja (PoSa) sopivat hoitosuhteeseen liittyvät molemminpuoliset oikeudet ja velvollisuudet. Toimeksiantosopimus tehdään jokaisen perhehoitoon sijoitetun osalta erikseen ja se tehdään aina ennen perhehoitoon tulevan henkilön muuttoa perheeseen. Asiakashakemukset käsitellään SAP-ryhmässä. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 luvun 1 :ssä tarkoitetussa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Sopimus tehdään yhteisessä sopimusneuvottelussa ja sen allekirjoittavat perhehoitaja ja vanhuspalvelujohtaja. Sopimus tarkistetaan tilanteen muuttuessa ja sitä ei voi muuttaa yksipuolisesti. Tarkistamisesta käydään neuvottelu, kun toinen osapuoli sitä vaatii (Perhehoitajalaki 1992; laki perhehoitajalain 2 ja 3 :n muuttamisesta 2006). Sopimus tehdään toistaiseksi tai määräajaksi sovitusta päivästä alkaen. Toimeksiantosopimuksessa sovittavat asiat: 1) perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio, kulukorvaus sekä hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksaminen hoidon keskeytyessä; 2) perhehoidosta ja hoidon käynnistämisestä aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä perhehoidossa olevan henkilön yksilöllisistä tarpeista johtuvien erityisten kustannusten korvaaminen; 4) hoidon arvioitu kesto; 5) perhehoidossa olevan henkilön oikeudet, tukitoimet ja harrastustoiminta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet; 6) perhehoitajan oikeus vapaaseen, vapaan toteuttaminen sekä palkkion maksaminen ja kustannusten korvaaminen vapaan ajalta; 7) perhehoitajalle annettava valmennus, työnohjaus ja koulutus sekä näiden toteuttaminen; 8) toimeksiantosopimuksen irtisanominen, purkaminen, velvoitteet (sisältäen salassapitovelvoitteen); 9) tarvittaessa muut perhekotia ja perhehoitoa koskevat seikat. Toimeksiantosopimukseen tulee myös sisältyä suunnitelma perhehoidossa olevalle henkilölle ja perhehoitajalle järjestettävistä perhehoidon toteuttamiseksi tarpeellisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja muista tukitoimista.
7 Toimeksiantosopimusta tarkistetaan hoidon kestoa tai sisältöä koskevien muutosten vuoksi sekä myös, kun sen tarkistamiseen muutoin on aihetta. Toimeksiantosopimus laaditaan erikseen kustakin hoidettavasta perhehoitajan kanssa. Perhekodin puolisot voidaan kirjata samaan sopimukseen hoitajiksi. Perhehoidossa noudatetaan annettuja säännöksiä ja PoSan vahvistamia erityisohjeita ja maksuperusteita. 5. PERHEHOITAJAN ELÄKETURVA JA VAKUUTUKSET Lain mukaan toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain 1 :n tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan. Perhehoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (549/2003). Perhehoitajalla on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle 63 ja 68 vuoden iän täyttämisen välisenä aikana. Kertyvän eläkkeen suuruus määräytyy hoitopalkkion mukaan. Perhehoitajan tapaturmavakuutuksesta säädetään tapaturmavakuutuslaissa (608/48). Mikäli molemmat avo-/aviopuolisot sitoutuvat yhdessä vastaamaan perhehoitoon sijoitettujen hyvinvoinnista, ovat molemmat vakuutettuja PoSan tapaturmavakuutuksen kautta. PoSa on lisäksi vakuuttanut kaikki PoSan asiakkaat vapaaehtoisella tapaturmavakuutuksella. Vakuutus on voimassa PoSan järjestämissä ja valvomissa toiminnoissa. Perhehoidon tavara- ja aineelliset vahingot katetaan hoitajan omalla kotivakuutuksella (suositus laajennetusta kotivakuutuksesta). 6. PERHEHOIDON PALKKIOT JA KORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan kutakin perhehoidossa olevaa asiakasta kohden hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Jos avo- tai aviopuolisot toimivat yhdessä perhehoitajina, perhehoidon palkkioiden ja korvausten jakamisesta puolisoiden kesken sovitaan erikseen. Hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat hoitajalle veronalaista tuloa. Kulukorvaukseen sisältyvät: asuminen perhehoitokodissa ja asunnon käytöstä aiheutuvat menot: jätehuolto, sähkö. lämmitys, vesi, kodin kiinteistön korjaus, kodin puhtaanapito ja irtaimiston kuluminen päivittäisen ravintomenot perhehoitokodissa sisältäen erityisruokavaliot tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset (esim. sidostarpeet, särkylääkkeet), joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Normaalit sairauskulut kuten terveyskeskusmaksut ja kohtuulliset lääkekulut sisältyvät kulukorvaukseen 130,- euroon saakka vuodessa, mikäli asiakas ei pysty niitä itse kohtuudella kustantamaan. yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet, vaatteiden ja liinavaatteiden huolto
8 asukkaan harrastukset, henkilökohtaiset tarpeet (tavanomaiset menot) puhelinkulut, omalla autolla ajettujen ajojen matkavähennykset (tavanomainen liikkuminen, esim. apteekkiasiointi, kaupassa käynti jne.) Hoitopalkkio ja kulukorvaus (1.1.2017): Hoitomuoto Hoitopalkkio /kk Kulukorvaus /kk Kokoaikainen hoito 869,75 641,58 Osa-aikainen hoito (< 12h päivätai yöhoitona) 458,59 351,65 Lyhytaikainen hoito 43,82 28,13 Lyhytaikainen osavuorokautinen hoito (<12h päivä- tai yöhoitona) 39,74 25,12 Indeksitarkistukset tehdään vuosittain viran puolesta sosiaali- ja terveysministeriön (STM) päätöksen mukaan. Perhehoitajalle maksetaan kustannusten korvausta eli kulukorvaus perhehoidossa olevan hoidettavan hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvista todellisista kustannuksista sekä käynnistämiskorvausta hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista (alkuhankinnat). Käynnistämiskorvaus on enintään 2 922,52 euroa (1.1.2017-). Asiakkaan yhteydenpidosta omaisiinsa aiheutuvat matkakustannukset korvataan perhehoitajalle siltä osin, kun hänelle aiheutuu niistä kustannuksia. Kustannukset korvataan joko oman auton käytön mukaan (Kelan taksa) tai julkisten kulkuneuvojen käytön taksojen perusteella. Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan henkilön ravinnosta, asumisesta, virkistys- ja harrastustoiminnasta, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset, jatkuvaluonteiset menot. Korvaus sisältää myös sellaiset tavanomaiset terveydenhuollon kustannukset ja ns. käsikauppalääkkeet, joita ei muun lainsäädännön nojalla korvata. Ennen mahdollisten muiden erityistarpeiden korvaamisesta päätettäessä, on asiasta neuvoteltava asiakkaan edunvalvojan kanssa. Indeksitarkistus tehdään vuosittain viran puolesta STM:n päätöksen mukaan. 7. PERHEHOIDON KESKEYTYMINEN 7.1. Perhehoitajan vapaa, sairastuminen Lain mukaan perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on kaksi vuorokautta kutakin sellaista kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella vähintään 14
9 vuorokautta perhehoitajana, jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, esim. hoitajan toiveesta lyhyempään lomaan. Perhehoitajan halutessa pitää vapaansa vapaa toteutetaan sijoittamalla hoidettava tilapäishoitoon tai palkkaamalla hoitaja perhekotiin. Hoitopalkkio maksetaan vapaan ajalta täysimääräisenä, mutta kulukorvaus vain asumisen osalta (48 % kulukorvauksen määrästä), jos hoidettava on poissa perhekodista. Kulukorvaus maksetaan kokonaan, jos hoidettava asuu perhekodissa vapaan ajan (ulkopuolinen hoitaja). Tilapäishoidosta ja sijaishoitajan palkkaamisesta perhehoitajan vapaan ajaksi sovitaan toimeksiantosopimuksessa tai erikseen. PoSan johtokunta on 13.8.2009 144 päättänyt perhehoidon vapaasta seuraavaa: hoitovuorokausia 14 25: oikeus vapaaseen 2 vrk/kk hoitovuorokausia 26 31: oikeus vapaaseen 3 vrk/kk Perhehoitajan ollessa sairauden vuoksi tilapäisesti kykenemätön hoitamaan tehtäväänsä palkkio ja kulukorvaus maksetaan 9 arkipäivän ajalta (sairastumispäivä + 9 arkipäivää). Tämän jälkeen perhehoitajalla on oikeus sairauspäivärahaan. 7.2. Asiakkaasta aiheutuvat perhehoidon keskeytykset Hoidettavan sairaudesta tai muusta erityisestä syystä johtuvasta poissaolosta (esim. sairaalahoito) ei makseta hoitopalkkiota poissaolopäivien osalta viiden päivän jälkeen ja kulukorvaus maksetaan poissaolon ajalta vain asumisen osalta (48 % kulukorvauksen määrästä). Irtisanomisajasta riippumatta toimeksiantosopimus päättyy, jos perhehoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Hoitopalkkiot ja kulukorvausta ei makseta em. tapahtumaan seuraavasta päivästä alkaen. Jos lyhytaikaisen perhehoidon asiakkaan hoito keskeytyy perhehoitajasta riippumattomista syistä, ei hoitopalkkiota ja kulukorvausta keskeytyksen ajalta makseta. 7.3. Perhehoidon sijaisen palkkiot Perhehoitajan lomapäivien sijaiselle maksetaan palkkio maksutaulukon lyhytaikaisen perhehoidon maksun perusteella. Mikäli sijainen tekee perhehoitoa perhehoitajan kodissa, kulukorvausta ei sijaiselle makseta. Sijaistettava perhehoitaja saa vapaiden ajan täyttä kulukorvausta. Kulukorvaus maksetaan sijaiselle, jos sijainen hoitaa asiakkaat omassa kodissaan.
10 7.4. Perhehoidon irtisanominen Perhehoito voidaan purkaa kun: - asiakkaan tila heikkenee, eikä perhehoito ole enää riittävä palvelumuoto - perhehoitaja haluaa purkaa sopimuksen - asiakas tai hänen omaisensa haluavat purkaa sopimuksen - perhehoitokodissa on havaittu laiminlyöntejä, joita ei kyetä korjaamaan tai laiminlyönti on hyvin vakava - asiakkaan kuoleman kohdatessa hoito lakkaa automaattisesti kuolinpäivästä seuraavana päivänä Perhehoidon loputtua asiakas sijoitetaan uudelleen sellaiseen palveluun, joka vastaa hänen tarpeitaan. Perhehoidosta tulevat asiakkaat ovat palveluihin tullessaan samassa asemassa, kuin kotoaan tulevat asiakkaat. Perhehoitajan, palveluohjaajan ja omaisten tulee hyvissä ajoin ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asiakkaan uudelleen sijoittamisessa kun on havaittavissa, että perhehoidosta on tulossa riittämätön palvelumuoto. 8. PERHEHOIDON ASIAKASMAKSUT Jatkuvassa perhehoidossa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksutaksaa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734). Asiakasmaksuissa noudatetaan muutoinkin laitoshoidon maksuista annettuja määräyksiä. Perhehoidon keskeytyessä asiakkaan kotiloman vuoksi yhtäjaksoisesti yli 5 vrk:si ei kuukausimaksua peritä 5 päivää ylittävältä osalta. Perhehoidon asiakasmaksuun sisältyy päivittäinen hoiva ja huolenpito, asuminen, ravintomenot, kodinhoito, pyykkihuolto ja liinavaatteet, yhteiskäytössä olevat ihon- ja hiustenpesuaineet. Perhehoidossa asiakas maksaa itse omat terveydenhuollon menonsa (lääkäri, hammashoito, sairaalahoito, fysioterapia, reseptilääkkeet, matkat/omavastuut) siltä osin kuin ne ylittävät hoitajalle maksettavaan kulukorvaukseen sisältyvän 130 määrän. Asiakas maksaa myös muut henkilökohtaiset hankintansa ja menonsa.
11 9. MUITA OIKEUKSIA JA VELVOLLISUUKSIA PoSa vastaa hoidosta ja sen tarkoituksenmukaisuudesta. Perhehoidosta vastaava viranhaltija huomioi perhekodin sopivuutta arvioidessaan ja toimeksiantosopimusta laadittaessa hoitajan mahdollisuudet ottaa huomioon hoidettavan tarpeet hänen etujensa mukaisina ja hoitajan yhteistyökyvyn PoSan, hoidettavan ja hänen läheistensä kanssa. Päätoimisesti perhehoitajana toimivalla on oikeus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen joka toinen vuosi. Muut kuin päätoimiset perhehoitajat ovat oikeutettuja tarkastukseen tarvittaessa. Hyvinvointiterveystarkastusajan terveydenhoitajalle voi varata puhelimitse Kankaanpäässä, Hyvinvointikeskuksesta, os. Torikatu 4, tai muiden kuntien osalta peruspalvelukeskuksen ajanvarauksesta. Perhehoitoon sovelletaan lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, mm. salassapito ja vaitiolovelvollisuus. Salassapito-ja vaitiolovelvollisuus on voimassa myös hoitosuhteen päättymisen jälkeen. Perhehoidossa salassapito- ja vaitiolovelvollisuus koskevat myös hoitajan perheenjäseniä. Salassa pidettävistä tiedoista voi sivullisille antaa tietoa asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai hänen laillisen edustajansa suostumuksella (edustajalla on laillinen oikeus saada tietoja). Perhehoitaja on velvollinen antamaan tietoja kaikista perhehoitoon liittyvistä asioista vanhuspalvelujen perhehoidosta vastaavalle viranhaltijalle tai toimielimelle. Perhehoitaja antaa oma-aloitteisesti tarvittaessa tai pyydettäessä tietoa asiakkaansa tilanteesta kotihoidon- tai omaishoidon asiakasohjaajille. Tiedon tarkoitus on auttaa asiakasohjaajia arvioimaan perhehoidon soveltuvuus hoitomuotona asiakkaan kunnon tai muun tilanteen mahdollisissa muutosvaiheissa. Perhehoitaja raportoi kuukausittain tekemästään työstä. Raporttiin merkitään asiakkaan läsnäolo, mahdolliset keskeytykset ja perhehoitajan pitämät lomapäivät. Raportin perusteella maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Perhehoitaja sitoutuu säilyttämään perhehoidettavaa koskevat asiakirjat asiakaskohtaisissa kansioissa perhekodissa lukitussa kaapissa. Perhehoidon päättyessä hoidettavaa koskevat asiakirjat palautetaan sijoittajalle PoSaan. Perhehoidon asiakkaan varoista huolehtiminen kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen tai hänen omaiselleen/edunvalvojalleen. Jos asiakkaalla on edunvalvoja, tulee perhehoitajan neuvotella asiakkaan varojen käyttöä koskevista periaatteista edunvalvojan kanssa. Jatkuvan perhehoidon asiakkaan perhehoitokodissa olevasta kiinteästä omaisuudesta on pidettävä omaisuusluetteloa. Jos perhekoti tai siellä annettava hoito todetaan sopimattomiksi tai puutteellisiksi, tulee PoSan vastaavan viranhaltijan pyrkiä aikaansaamaan korjaus (kirjallinen kehotus). Jos puutetta ei korjata asetetussa määräajassa tai jos puutetta ei voida korjata ilman kohtuutonta vaivaa tai kohtuullisessa ajassa, toimeksiantosopimus voidaan purkaa välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Perhehoidon paloturvallisuudelle on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska haasteen asettaa se, että hoidettavien toimintakyky on usein siinä määrin alentunut, että heidän kykynsä onnettomuustilanteessa ei riitä omatoimiseen pelastautumiseen. Perhehoidon paloturvallisuus perustuu riskien tunnistamiseen ja arviointiin sekä ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Jokaisella perhehoitajalla on tiedossa perhehoidon vastuuhenkilön ja yhteistyötä tekevien avainhenkilöiden yhteystiedot. Kunnan ohjaus- ja valvontaryhmä valvoo perhekoteja.
12 10. VOIMAANTULOSÄÄNNÖS Tämä toimintaohje tulee voimaan 1.1.2018 lukien toistaiseksi ja voimassa olevat toimeksiantosopimukset tarkistetaan tarpeen mukaan. LIITTEET Perhehoidon toimeksiantosopimus