LÄHTÖKOHDAT UUDENMAAN LIITON ESITTÄMILLE HALLITUSOHJELMA- TAVOITTEILLE

Samankaltaiset tiedostot
@Jari_Parkkonen #PHliitto. Päijät-Hämeen liitto

Uusimaa-kaava Uudenmaan liitto 2018 Päivitetty 9/2019. Ydinalue. Helsingin seudun viherkehä. Ylimaakunnallinen viheryhteys.

Uusimaa-kaava 2050 UUDENMAAN RAKENNESUUNNITELMA

Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä. Pääkaupunkiseudun. hallitusohjelmatavoitteet

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Yleishyödyllisten vuokrataloyhteisöjen rooli kuntien elinvoimaisuuden ja elinkeinoelämän toiminnan tukena. johtaja Tatu Rauhamäki

Uudenmaan edunvalvonnan kärjet , Ossi Savolainen

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

SUUNNITTELUPERIAATTEET

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Kuntajohdon seminaari

Hallitus LAUSUNTO UUDENMAAN LIITOLLE UUSIMAA -OHJELMASTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA 374/07/70/700/2013.

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto Vaasa

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Uusimaa-ohjelma - Visio ja strategiset tavoitteet Strategiset valinnat Vuorovaikutustilaisuudet Elokuu Syyskuu Lokakuu 2013

Kuva: Barbro Wickström

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

Aluekehityksen ohjelmointi ja rahoitus KENK

KaKe-pohdintaa

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto

Perustehtävä ja arvot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

Uudenmaan liitto Aluekehittäminen

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Rakennesuunnitelma 2040

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Hallitusohjelma Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Aluehallinto uudistuu Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Ilmastovastuu ja kestävä liikennejärjestelmä

Keski-Suomen kasvuohjelma

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Inkoo

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Minun tulevaisuuden kuntani

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Lappi vastaa hallitusohjelman haasteeseen. Lapin kuntapäivä

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Etelä Suomen näkökulmasta

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

MAL sopimusmenettely. Tampere, Seutufoorumi Matti Vatilo, YM

Päättäjien strategiaviestit työryhmille Pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Asiantuntijoiden seutustrategiatyöpaja

Uusimaa-kaava 2050 valmisteluaineisto: UUDENMAAN RAKENNEKAAVAN LUONNOS KAAVAKARTTA SEKÄ MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. Nähtävillä

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

AIESOPIMUS LÄNSI-UUDENMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

ARAn Yhdyskuntien uudistaminen projekti tarjoaa mahdollisuutta tehdä yhteistyötä, kehittämisalustaa ja apua kunnille, vuokrataloyhtiöille ja muille

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Aluekehittäminen ja TKIO

Käyttäjää varten. Vähemmän päästöjä. Turvallisuus. Viihtyisämpi Kaupunkitila. Kestävä liikennejärjestelmä. Lisää liikkumisen sekakäyttöä

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Transkriptio:

UUDENMAAN LIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN 2015 2014

LÄHTÖKOHDAT UUDENMAAN LIITON ESITTÄMILLE HALLITUSOHJELMA- TAVOITTEILLE Metropolimaakunnan alueellista ja sitä kautta koko Suomen kilpailukykyä tulee vahvistaa, jotta olemme myös jatkossa kansainvälisten kilpailukykyvertailujen kärjessä. Suomen ydinalueen kasvun mahdollisuudet, arjen toimivuus ja kestävät luonnontalouden ratkaisut tulee turvata. > Tavoitteissa Uudeltamaalta nostamme esille viisi strategisesti tärkeää viestiä: Kuvat: Tuula Palaste-Eerola 2 Uudenmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2015

1 1. Asuntotuotanto-ongelmat ratkaistaan, asuntopolitiikkaan tehdään muutoksia Keskeisimpiä metropolialueen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat eheän yhdyskuntarakenteen ja riittävän kohtuuhintaisen ja monipuolisen asuntotuotannon turvaaminen Uudellamaalla. Erityisesti asuntopoliittisilla toimenpiteillä vaikutetaan suoraan työvoiman saatavuuteen. Asuntotuotanto voi olla valtion tukemaa tai vapaarahoitteista vuokra-asumista, mutta myös osa-, omistus- tai omistusasumista paikasta riippuen. Asuntopolitiikan hoitamiseen väestön kasvualueilla tarvitaan paitsi kokonaan uusia välineitä myös taloudellista sitoutumista ja ohjausta, ts. päämäärätietoista ja linjakasta maapolitiikkaa ja lisää rahoituksesta vastaavia omistajia sekä rahoitusmuotoja. Myös liikennehankkeiden, joukkoliikenteen rahoituksen puutteet rajoittavat asuntotuotantoa heikentäen koko metropolialueen kilpailukykyä, sillä rahoitustaso ei pystynyt vastaamaan tarpeeseen jo usean vuosikymmenen ajan. Toimiva arki edellyttää sujuvaa joukkoliikennettä. Maankäytön, asuntopolitiikan ja liikenteen (MAL) asioiden hoitamisessa tavoitellaan ministeriöiden välistä vahvempaa yhteistyötä ja koordinaatiota. Liikennejärjestelmää ja maankäyttöä suunnitellaan kokonaisuutena. MRL:n muutoksen yhteydessä huolehditaan tonttituotannon sujuvuudesta kaavoituksen ja maapolitiikan osalta. Etuosto-oikeutta laajennetaan samanlaiseksi koko Helsingin seudulla sekä lunastusmenettelyä helpotetaan ja nopeutetaan. Täydennysrakentamisen kannusteita lisätään niin kaavoituksen kuin maapolitiikan keinoin. Valtio turvaa riittävät määrärahat valtion tukemaan asuntotuotantoon. Valtion suuntaa jatkossa infrastruktuuritukea (ARA:n infra-avustusta) myös täydennysrakentamisalueille. Asemanseutujen maankäytön kehittämistä yhteistyössä valtion sekä kuntien toimijoiden kanssa tehostetaan ja kehittämisprosesseja asumisen tiivistämiseksi vanhoissa keskustoissa jatketaan. Toimenpiteitä kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi lisätään, mm.: - vuokra-asuntotuotantoa tehostetaan kysynnän painopistealueilla - valtion tukemien asumisoikeusasuntojen tuotantoon panostetaan - osaomistusasuntojen tuotanto tehdään rakennuttajille houkuttelevaksi - hartiapankkirakentamista ja muuta ihmisten omatoimisuutta asumisen suhteen edistetään, mm. lupabyrokratiaa keventämällä. Uudenmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2015 3

2 2. Aluehallintoa yksinkertaistetaan ja tehostetaan päällekkäisyyksiä karsimalla Koko Suomen kilpailukyvyn kannalta on tarpeen karsia hallinnon eri tasoja ja päällekkäisyyksiä sekä yhdistää toisistaan riippuvaisten asioiden päätöksentekoa. Sekä keskushallinnon että aluehallinnon uudistusta on katsottava ja toimenpiteitä valmisteltava kokonaisuutena metropoliratkaisu huomioon ottaen. Aluehallinnon kokonaistarkastelu on tarpeen, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista kasvua ja hyvinvointia vahvistava hallintomalli. Uusia malleja on mahdollista pilotoida myös erilaisten hallinnollisten yhteistyökokeilujen kautta. Aluehallintoa kehitetään, tavoitteena on demokratialähtöinen, kunnalliseen kansanvaltaan perustuva aluehallinto. Valtion aluehallintoa uudistavan Virsu-hankkeen välittömänä jatkona käynnistetään yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa hanke valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon välisen työnjaon ja tehtävien selkiyttämiseksi. Kokeiluna Uudellamaalla valmistellaan eräiden valtion aluehallinnon (ELY, AVI) sekä kuntapuolen aluekehitystehtävien siirtämistä Uudenmaan liittoon ja arvioidaan siirtojen vaikutuksia (Aluehallinnon pilotti-hanke). Maakuntien välistä yhteistoimintaa selkiytetään, ja mm. Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue (YTA) laajennetaan koskemaan myös Kymenlaakson maakunta. Kehityskäytävistä ja -vyöhykkeistä luodaan valtion ja alueen toimijoiden yhteistyönä uudenlaisia alueellisen kehittämisen ja kasvun alustoja. 4 Uudenmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2015

3 3. Alueellisen kehittämisen ja yritystoiminnan resurssoinnista huolehditaan Kansallisen rahoituksen loputtua alueellisen kehittämisrahan tilalle tarvitaan rahoitusinstrumentti, jonka avulla alueella pystytään käynnistämään innovaatiotoimintaa ja parantamaan t&k -hanketoiminnan edellytyksiä. Alueen toimijoiden (mm. yliopistot, ammattikorkeakoulut, yritykset, muut elinkeinotoimijat) mahdollisuuksia menestyä kilpailtaessa EU:n tutkimus- ja puiteohjelman rahoituksesta on helpotettava. Etelä-Suomen kansainvälisen kilpailuaseman ja myönteisen elinkeinokehityksen ja kasvun edellytyksien turvaamiseksi kehitetään uusia toimintatapoja ja mm. panostamalla kasvu- ja kehityskäytäväyhteistyöhön. Suomen kehitysvyöhykkeiden asema osana eurooppalaista kasvukäytäväverkostoa edellyttää kansallisia poliittisen tason linjauksia, päätöksentekoa ja edunvalvontaa. Kehitetään uudenlainen alueellisten innovaatioiden kannustin Alueellisten innovaatioiden starttiraha, johon myös valtio sitoutuu. Alueellinen TeamFinland ajattelumalli otetaan yhteistyövälineeksi Uudellamaalla elinkeinotoiminnan ja kaupan edellytysten parantamiseksi. Turvataan myös valtion sitoutuminen uuden malliin resurssointiin. Elinkeinojen kehittämiseksi lisätään yrittämisen kannusteita ja vähennetään uusien yritysten syntyä hidastavia säädöksiä. Turvataan pk-yritysten rahoitusneuvonnan palvelut. Parannetaan yritysten mahdollisuuksia hyödyntää uusia innovaatioita (mm. uudet teknologiset sovellukset ja mallit - viher/climate/ilmastonmuutos, terveysteknologia, digitalisaatio). Edistetään julkisten tietovarantojen avaamista yrityksille ja muulle toiminnalle tehostamalla avoimen datan tuotantoa ja digitalisointia. Etelä-Suomen kasvualueilla lisätään mahdollisuuksia hyödyntää EU:n tutkimus- ja puiteohjelman rahoja turvaamalla niihin kansallinen rahoitus. Etelä-Suomen kehitysvyöhykkeiden asema eurooppalaisten TEN-T ydinverkkojen rahoituksessa (CEF) turvataan valtion osallistumisella kehitysvyöhyke/-käytäväyhteistyöhön. Kehitysvyöhykeyhteistyössä turvataan mahdollisuudet hyödyntää laajasti suomalaista osaamista. Lisätään toimenpiteitä nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseksi ruuhka- Suomessa. Toteutetaan nuorten koulutustakuu Uudellamaalla lisäämällä toisen asteen koulutuspaikkoja. Toimenpiteitä segregaation ehkäisyyn, maahanmuuton haltuunottoon lisätään. Uudenmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2015 5

4 4. Uudenmaan kansainvälisiä yhteyksiä parannetaan Työmarkkinoiden toimivuus edellyttää sujuvia joukkoliikenneyhteyksiä työssäkäyntialueelta keskeisiin työpaikkakeskittymiin, ja elinkeinoelämä tarvitsee luotettavat ja toimintavarmat yhteydet kuljetuksilleen. Monet Uudenmaan liikennehankkeet sijaitsevat eurooppalaisilla TEN-T ydinverkkokäytävillä ja niiden toteuttamiseen on mahdollista saada tukea eurooppalaisesta liikennerahastosta kaudella 2014-2020. Liikennehankkeiden vuosikymmeniä jatkunut tarpeisiin nähden alhainen rahoitustaso on heikentänyt Uudenmaan sisäistä ja kansainvälistä saavutettavuutta. Uudenmaan kannalta keskeisinä kehittämiskohteina on parantaa kansallisten tarpeiden lisäksi globaaleja kuljetusvirtoja palvelevien satamien ja Helsinki-Vantaan lentokentän sekä niiden maaliikenneyhteyksien toimivuutta. Pidemmällä aikavälillä myös Rail Baltic -yhteys voi tarjota nykyistä kiinteämmän yhteyden Keski-Eurooppaan. On tärkeää, että kansallisilla rahoituspäätöksillä mahdollistetaan EU:n rahoituksen hyödyntäminen. Kansallisen rahoitus turvataan EU-tasoisten TEN-T ydinverkkokäytävien kehittämis- ja investointihankkeiden toteutuksen varmistamiseksi. Kansainvälisesti merkittävien satamien ja lentokentän sekä niiden maaliikenneyhteyksien toimivuutta parannetaan. Liikenneyhteyksiä ja logistiikkaa sujuvoitetaan valtakunnan veturialueella. Jatketaan kehittämisprosesseja ratayhteyksien ja maanteiden parantamiseksi sekä tunneliyhteyden saamiseksi Tallinnaan. Uudenmaan raideliikennehankkeet toteutetaan nopeutetussa aikataulussa. Kestävät liikkumismuodot edistävät myös työllisyyttä ja yritysten toimintamahdollisuuksia. Kuntien ja valtion yhteistyötä joukkoliikenteen kehittämishankkeissa mm. matkalippujärjestelmän jalkauttamisessa vahvistetaan. Nopeutetaan kevyen liikenteen väylien rakentamista hyödyntäen parhaita eurooppalaisia kävelyn ja pyöräilyn käytäntöjä. Rail Baltic investoinnin muodostama potentiaali hyödynnetään jo investoinnin suunnittelu- ja toteuttamisvaiheessa Kansainvälisistä kuljetusvirroista muodostuvat liiketoimintamahdollisuudet hyödynnetään logistiikkaratkaisuissa. 6 Uudenmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2015

5 5. Kasvua haetaan kestävästä luonnontaloudesta Tulevaisuuden megatrendit, kaupungistuminen ja ilmastonmuutoksen torjunta tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia luoville ja teknisille aloille. Myös uusiutuvan energian ja energiansäästön kysyntä ja tarve kasvaa. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen pitää yllä ekosysteemipalveluja, joilla on merkitystä tulvasuojelusta ruoan tuotantoon sekä asukkaiden hyvinvointiin. Edistetään tavoitteita kohti hiilineutraalia Uuttamaata tukemalla kaupunkien kestävän kehityksen ja uusiutuvan energian hankkeita, ja lisätään valtion tukemia pilottihankkeilla. Edistetään kotimaista energiatuotantoa. Lisätään biotalouden ja vesiosaamisen koulutusta ja tutkimusta parantamaan näiden alojen liiketoimintaedellytyksiä. Edistetään Uudenmaan alueella kansallispuistojen laajentamista ja uusien kansallispuistojen, kuten Porkkalan kansallispuiston perustamista. Edistetään kestävää lähi- ja luomuruoan tuotantoa ja jakelua lähellä metropolialueen ytimen suuria väestökeskittymiä. Valtio lisää tukea vesistöjen ennallistamiseen ja kalaväyliin Uudellamaalla. Toteutetaan Itämeren ravinnepäästöjen vähentämiseen tähtääviä hankkeita ja tutkimusta. Edistetään vesiensuojelua ja Itämeren tilan parantamista investoimalla viemäröintiverkoston saneerauksiin ja lisäämällä jäteveden puhdistamojen kapasiteettia. Uudenmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan 2015 7

MAAKUNNAN RAKENTAMINEN ON YHTEISTYÖTÄ Uudenmaan liitto // Nylands förbund Uusimaa Regional Council // Helsinki-Uusimaa Region Esterinportti 2 B 00240 Helsinki Finland +358 9 4767 411 toimisto@uudenmaanliitto.fi uudenmaanliitto.fi