Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta Seurantakatsaus 25.11.2013 1
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen, kaavoitus Kaavoitus Alueittain seurantajaksolla 1.1.2012-1.8.2013 Asumisen kerrosalaa (k-m 2 ) lainvoimaistuneissa asemakaavoissa Tavoite 2012 2013 Keskim./v 1.1.-1.8. PKS yhteensä 906 750 772 674 536 800 KUUMA yhteensä 298 000 292 661 133 200 Helsingin seutu yht. 1 205 000 1 065 335 670 000 Asumisen kerrosalaa (k-m 2 ) kunnan hyväksymissä asemakaavoissa Tavoite 2012 2013 Keskim./v 1.1.-1.8. PKS yhteensä 906 750 956 257 412 100 KUUMA yhteensä 298 000 293 617 78 000 Helsingin seutu yht. 1 205 000 1 249 874 490 100 Alkuvuoden perusteella ei voida vielä arvioida koko vuoden 2013 toteutumaa. Kunnan hyväksymien kaavojen osalta toteutuma saattaa painottua loppuvuoteen. Vastaavasti hyväksyttyjen kaavojen lainvoimaistuminen painottuu siten alkuvuoteen, kuten tarkastelujaksolla on tapahtunut. Seurantatietojen perusteella kaavoitus näyttäisi etenevän normaalissa tahdissa. 2
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto Valmistunut ja valmistuva Kunnittain seurantajaksolla 2012-2013. Tavoitteisiin suhteutettu toteutuma on laskettu kahden vuoden keskiarvosta. VALMISTUNEET Asuntotuotanto yhteensä Tavoite 2012 2013 2013 2012-2013 Keskim./v 1.1.-1.8. arvio keskim./v Toteut. % Espoo 2 500 2 664 1 108 2 600 2 632 105 Helsinki 5 000 5 175 2 104 4 400 4 788 96 Kauniainen 60 120 63 68 94 157 Vantaa 2 000 1 365 659 1 550 1 458 73 PKS yhteensä 9 560 9 324 3 934 8 618 8 971 94 Hyvinkää 300 246 227 335 291 97 Järvenpää 430 494 121 255 375 87 Kerava 390 248 94 230 239 61 Kirkkonummi 330 184 125 250 217 66 Mäntsälä 160 154 93 118 136 85 Nurmijärvi 330 251 256 332 292 88 Pornainen 60 32 16 24 28 47 Sipoo 330 150 59 85 118 36 Tuusula 350 232 77 260 246 70 Vihti 260 221 185 249 235 90 KUUMA yhteensä 2 940 2 212 1 253 2 138 2 175 74 Helsingin seutu yht. 12 500 11 536 5 187 10 756 11 146 89 3
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto Aloitettu ja alkava Kunnittain seurantajaksolla 2012-2013. Tavoitteisiin suhteutettu toteutuma on laskettu kahden vuoden keskiarvosta. ALOITUKSET Asuntotuotanto yhteensä Tavoite 2012 2013 2013 2012-2013 Keskim./v 1.1.-1.8. arvio keskim./v % Espoo 2 500 2 581 1 303 2 500 2 541 102 Helsinki 5 000 4 258 2 109 4 000 4 129 83 Kauniainen 60 123 106 110 117 194 Vantaa 2 000 1 499 1 620 2 200 1 850 92 PKS yhteensä 9 560 8 461 5 138 8 810 8 636 90 Hyvinkää 300 366 129 193 280 93 Järvenpää 430 293 177 280 287 67 Kerava 390 148 164 254 201 52 Kirkkonummi 330 306 202 290 298 90 Mäntsälä 160 71 57 140 106 66 Nurmijärvi 330 360 211 535 448 136 Pornainen 60 19 12 18 19 31 Sipoo 330 105 72 100 103 31 Tuusula 350 260 187 260 260 74 Vihti 260 272 94 300 286 110 KUUMA yhteensä 2 940 2 200 1 305 2 370 2 285 78 Helsingin seutu yht. 12 500 10 661 6 443 11 180 10 921 87 4
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot Valmistunut ja valmistuva tuotanto Seurantajaksolla 2012-2013 ARA-vuokra-asunnot Tavoite 2012 2013 2013 1.1.-1.8. arvio PKS yhteensä 1 912 2 071 620 1 526 KUUMA yhteensä 588 196 214 317 Helsingin seutu yht. 2 500 2 267 834 1 843 Asumisoikeusasunnot PKS yhteensä.. 876 252 784 KUUMA yhteensä.. 138 133 173 Helsingin seutu yht... 1 014 385 957 5
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-asuntotuotanto Valmistunut ja valmistuva Kunnittain seurantajaksolla 2012-2013 VALMISTUNEET ARA-tuotantoon lasketaan tässä KUUMA-kuntien osalta asumisoikeusasuntoja aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Pääkaupunkiseudulta on huomioitu vain ARA-vuokra-asunnot. Tavoite 2012 2013 2013 1.1.-1.8. arvio Espoo 500 614 197 527 Helsinki 1 000 1 262 269 700 Kauniainen 12 0 25 25 Vantaa 400 195 129 274 PKS yhteensä 1 912 2 071 620 1 526 Hyvinkää 60 0 68 68 Järvenpää 86 94 43 43 Kerava 78 72 84 84 Kirkkonummi 66 2 0 0 Mäntsälä 32 0 0 0 Nurmijärvi 66 0 47 47 Pornainen 12 0 0 0 Sipoo 66 0 0 0 Tuusula 70 41 17 120 Vihti 52 71 31 31 KUUMA yhteensä 588 280 290 393 Helsingin seutu yht. 2 500 2 351 910 1 919 6
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen ARA-tavoitteiden toteutuminen Kunnittain seurantajaksolla 2012-2013 VALMISTUNEET ARA-tuotantoon lasketaan tässä KUUMAkuntien osalta asumisoikeusasuntoja aiesopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaisesti. Tavoite 2012-2013 keskim./v Toteut. % Espoo 500 571 114 Helsinki 1 000 981 98 Kauniainen 12 13 104 Vantaa 400 235 59 PKS yhteensä 1 912 1 799 94 Hyvinkää 60 34 57 Järvenpää 86 72 84 Kerava 78 78 100 Kirkkonummi 66 2 2 Mäntsälä 32 0 0 Nurmijärvi 66 24 36 Pornainen 12 0 0 Sipoo 66 0 0 Tuusula 70 81 115 Vihti 52 51 98 KUUMA yhteensä 588 341 58 Helsingin seutu yht. 2 500 2 139 86 Tavoitteisiin suhteutettu toteutuma on laskettu kahden vuoden keskiarvosta. KUUMA-kunnissa asumisoikeustuotantoa on huomioitu kahden vuoden ARA-vuokratuotantoa vastaava määrä. 7
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto hallintamuodoittain Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Vuonna 2013 valmistuvat asunnot* * 1.1.-1.8.2013 toteutunut tuotanto ja kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden tuotannosta 8
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Asuntotuotanto hallintamuodoittain Kauniainen ja KUUMA-kunnat Vuonna 2013 valmistuvat asunnot* * 1.1.-1.8.2013 toteutunut tuotanto ja kuntien arvioon perustuva ennakkotieto loppuvuoden tuotannosta 9
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Kunnallistekniikan avustukset (1/2) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA päätti syyskuussa 2013 kunnallistekniikan rakentamisavustuksista. Koko maahan myönnetyistä avustuksista yli 70 % (26,6 miljoonaa euroa) kohdistui Helsingin seudun MAL-aiesopimuskuntiin. Helsingin seudulla avustusta saa 21 asuinaluetta, joille arvioidaan rakennettavan kaikkiaan noin 15 900 asuntoa. 10
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Kunnallistekniikan avustukset (2/2) Avustusta haettiin Helsingin seudulla kaikkiaan 43 asuinalueelle. Etusijalle on asetettu alueet, joille toteutetaan muiden hallintamuotojen lisäksi ARA-vuokra-asuntoja. Helsingin seudun kunnallistekniikkaavustuskohteet sijoittuvat yhtä lukuunottamatta MAL-aiesopimuksessa määritellyille asumisen ensisijaisille kohdealueille. Poikkeuksen tekee Åminnen alue Espoossa. Se kuuluu Kauklahden kehittämisalueeseen ja Kauklahden aseman vaikutuspiiriin, mutta jää aiesopimukseen rajatun Kauklahden kohdealueen ulkopuolelle. 11
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Valtion maa-alueiden inventointi Valtio inventoi keväällä 2013 sellaiset omistuksessaan olevat maat, jotka vapautuvat muusta käytöstä ja jotka voisivat soveltua asuntotuotantoon. Helsingin seudun kunnat ovat täydentäneet ja kommentoineet valtion keväällä 2013 toteuttamaa inventointia. VM on päivittänyt inventoimiensa maaalueiden tietoja joiltakin osin, mutta uusia kohteita valtion inventointiin ei ole lisätty. Valtio on ilmoittanut keskittävänsä jatkossa kiinteistövarallisuuttaan Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallitukselle. Senaatti-kiinteistöissä selvitetään nyt mahdollisuuksia hyödyntää keskitettäviä maa-alueita asuntotuotantoon. 12
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen Kuntien maapolitiikkaan liittyvät toimenpiteet Uudenmaan liiton maapolitiikkaryhmä on aloittanut selvityksen kuntien käyttämistä maapoliittisista keinoista ja niiden toimivuudesta eri tilanteissa. Samalla arvioidaan mahdollisuuksia löytää yhteisiä seudullisia toimintatapoja. Tuloksia Helsingin seudun osalta saadaan kevään 2014 seurantaan. Lisäksi inventoidaan kaikki valtion omistamat, kuntien näkökulmasta asuntotuotantoon soveltuvat maat erityisesti KUUMA -kunnissa. Helsingin kaupunki on käynnistänyt vastaavan inventoinnin omalla alueellaan. Espoo ja Vantaa ovat toimittaneet vastaavat tiedot valtiovarainministeriölle. 13
Asuntotuotantotarpeeseen vastaaminen KUUMA-kuntien toimenpiteet "Selvitys vuokraasuntotuotannon turvaamiseksi KUUMAkunnissa" valmistui toukokuussa 2013. Kunnat ovat käynnistäneet selvityksen toimenpideehdotusten työstämisen KUUMAn talousarvioon 2014 on esitetty määrärahaa KUUMA-kuntien asuntopoliittisen ohjelman päivittämiseksi. Ohjelmaan liittyy säännöllisesti päivitettävä tonttiohjelma. Yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttamiseen ja vuokrataloyhtiöiden hankintaosaamisen parantamiseen liittyvät selvitykset on käynnistetty. 14
Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ 2015 -suunnitelman kanssa Helsingin seudun yhteistyökokous päätti 11.12.2012 käynnistää seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman valmistelun. Valmistelusta vastaa MAL-neuvottelukunta. Maankäyttösuunnitelma valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa HLJ 2015 -suunnitelman kanssa. HLJ 2015:n valmistelusta vastaa HSL ja työtä ohjaa ja valvoo HLJ-toimikunta. Prosesseja ja tavoitteita työstetään yhteistyössä Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneneuvottelukunnan kanssa 15
Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015:n valmistelut etenevät samassa tahdissa Maankäyttösuunnitelman ja HLJ 2015:n lähtökohdat ja tavoitteet työstetään yhdessä vuoden 2013 aikana. Maankäyttösuunnitelmaan liittyen seudulle laaditaan yhteinen asumisen strategia Samanaikaisesti käynnistyy koko prosessin ajan kestävä vaikutusten arviointi, joka HLJ 2015 osalta tehdään lakisääteisenä. Suunnitelmien valmistelun aikataulut on integroitu yhteen. Tavoitteena on, että luonnokset valmistuvat syksyllä 2014 ja suunnitelmat alkuvuonna 2015. 16
Vuosi 2008 Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikennepalvelut Lokakuussa 2013 valmistuivat vuosien 2008 ja 2012 vertailukelpoiset saavutettavuuskartat, joita hyödynnetään maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelussa ja seurannassa Vuosi 2012 Saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä seudullisessa liikkumisessa 17
Yhdyskuntarakenteen kehittyminen, liikennepalvelut Seudullisessa saavutettavuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina 2008-2012 Alustavat saavutettavuustarkastelut osoittavat, että seudun ytimen vyöhykkeet ovat hieman pienentyneet ja niiden saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä on hieman heikentynyt. Seudun keskivyöhykkeet (III, IV ja V) ovat laajentuneet ja alueiden seudullinen saavuttavuus on parantunut suhteellisesti muita vyöhykkeitä enemmän. Seudun reuna-alueilla heikoimmin saavutettavat vyöhykkeet ovat pienentyneet hieman. SAVU-menetelmän näkökulmasta seudun keskivyöhykkeiden suhteellinen saavutettavuus on hieman parantunut ja ydinvyöhykkeiden hieman heikentynyt. Reuna-alueilla suhteellinen saavutettavuus on hieman parantunut. Tuloksia analysoidaan edelleen liikennejärjestelmän ja maankäytön muutosten näkökulmasta vyöhykkeittäin. 18
Liikenteen infrastruktuuri Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestointien taso on noussut viime vuosina merkittävästi Helsingin seudun pääväylä- ja ratainvestoinnit 2000 2012 19
Liikenteen infrastruktuuri Investointien painopiste on siirtynyt tie- ja katuverkosta rataverkolle Investointien painopiste on siirtynyt tieja katuverkosta rataverkolle Länsimetron ja Kehäradan rakentamisen vuoksi. Teiden ja pääkatujen investoinnit ovat laskussa mutta investoinnit alempaan katuverkkoon nousussa. Kunnat rahoittavat pääväyläverkon investointeja tällä hetkellä valtiota enemmän. Tämä johtuu osittain siitä, että kuntien rahoitus yhteishankkeissa on etupainotteista. 20
Liikenteen infrastruktuuri KUHA-hankkeet saavat MALrahoitusta vuodesta 2014 alkaen MAL-rahoituksen kohdentuminen suurille kaupunkiseuduille edesauttaa Helsingin seudun kehitystä. MAL-rahoituksella toteutettavien KUHAhankkeiden (MAL-hankkeiden) tarkennettu ohjelma 2014 2015 on valmistunut lokakuussa 2013. Toimenpiteet parantavat joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä. MAL-hankkeiden rahoitustaso on 15 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset jakautuvat tasan valtion ja kuntien välillä. Valtion perusväylänpidon budjettiin sisältyy rahoitusta MAL-hankkeille vuosille 2014 ja 2015. MAL-rahoituksen lisäksi myös muu perusväylänpidon rahoitustaso tulisi jatkossa varmistaa. 21
Liikenteen infrastruktuuri Liikennejärjestelmän toimivuuteen ja maankäytön kehittämiseen liittyvät infrahankkeet etenevät tieja rataverkolla. 22
Liikenteen infrastruktuuri Kehä I:n kehittäminen käynnistyy vuonna 2013 meluvallin rakentamisella Kivikossa. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 1. vaihe aloitetaan vuonna 2015. (Liikennevirasto) Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt Lentoasemantien liittymäjärjestelyillä vuonna 2013. (Liikennevirasto ja Vantaa) Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen aloitetaan, kun rahoituksesta on päätetty. (Liikennevirasto) 23
Liikenteen infrastruktuuri Pisara radan ratasuunnittelu ja asemakaavojen valmistelu ovat käynnissä. (Liikennevirasto ja Helsinki) Helsinki-Riihimäki rataosan parantamisen 1. vaihe aloitetaan vuonna 2015, 2. vaihe aloitetaan liikennepoliittisen selonteon mukaan 2016 2022. (Liikennevirasto) 24
Liikenteen infrastruktuuri Kehä I:n kehittäminen käynnistyy vuonna 2013, myöhempien vaiheiden suunnittelu jatkuu. (ELY-keskus) Kehä III:n parantaminen on käynnistynyt vuonna 2013, myöhempien vaiheiden suunnittelu jatkuu. (ELY-keskus) Pääkaupunkiseudun metro- ja pikaraitiotiehankkeet: Länsimetron jatkeen Matinkylä Kivenlahti hankesuunnitelma on hyväksytty 2012. (Espoo) Itämetron jatkeesta on laadittu metrokäytävän esiselvitys (Majvik Sibbesborg) 2013. (Helsinki) Raide-Jokerin hankesuunnittelu käynnistyy 2014. (Helsinki, Espoo, valtio) Länsimetron liityntäliikenteen järjestelyt Länsiväylällä ja katuverkossa valmistuvat metroliikenteen aloittamiseen mennessä. (ELY-keskus, Espoo) Ruskeasannan asema Kehäradalla ei toteudu ennen Kehäradan liikennöinnin aloittamista. (Liikennevirasto, Vantaa) Espoon kaupunkiradan ratasuunnitelma välillä Leppävaara Kauklahti valmistuu vuonna 2014. (Liikennevirasto) 25
Lähteet: Asuntotuotanto- ja kaavoitustiedot: Helsingin seudun kunnat, 9/2013 Kunnallistekniikan avustuksia koskevat tiedot: Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Yhteisen maankäyttösuunnitelman sekä maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen tilannekatsaus: valmistelusta vastaavat Liikenteen tiedot: Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL ja Uudenmaan ELY-keskus