Salaojakonetutkimus Sievi. Salaojituksen neuvottelupäivät Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Samankaltaiset tiedostot
TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

Salaojitustekniikoiden vaikutukset satoon, maan rakenteeseen ja vesistökuormitukseen, PVO-tutkimushanke

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Toimiva salaojitus. Pellon vesitalous kohdilleen Markus Sikkilä Salaojayhdistys

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Jatkohanke

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA)

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Veden kiertokulku ja maankuivatus

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Loppuraportti

Peltosalaojituksen suunnittelu

Säätösalaojitus happamien sulfaattimaiden vesistövaikutusten vähentäjänä

Ojaväli ja ympärysaine

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

Ajankohtaisia asioita. Helena Äijö Salaojituksen neuvottelupäivät , Tampere

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Raija Suomela MTT Ruukki

Kuivatuksen vaikutus pellon kasvukuntoon

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

RIL Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset. Salaojayhdistyksen neuvottelupäivät Ähtäri Mesikämmen Seppo Hihnala, Maveplan

Tuotantosuunnan muutoksen vaikutus savipellolta tulevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto

SALAOJAYHDISTYS RY 1/2017

Salaojitustekniikat ja pellon vesitalouden optimointi

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista Maankäytön sosio-ekonomisten vaikutusten arviointi

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

SALAOJAYHDISTYS SALAOJAYHDISTYS RY. 1/ toimintavuosi TÄCKDIKNINGSFÖRENINGEN

HALLAKOEASEMAN TIEDOTE N:o I

SISÄLLYS. N:o 203. Laki

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

MAASEUTUVERKOSTON ESITE Säätösalaojitus. Säätösalaojitus

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki Rahkasuo syyskuu 2009

Pellot tuottamaan salaojituksella

Alustavia tuloksia salaoja-alueelta Ruukista Raija Suomela, MTT Ruukki

Salaojayhdistys ry. Peltosalaojitus

32 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 32

Ympäristöriskien vähentäminen happamilla sulfaattimailla Catermass Life ; Befcass

Salaojitus. Jarmo Nissinen

Salaojasuunnittelun ja urakoinnin pätevyysjärjestelmien hyödyntäminen. Salaojituksen neuvottelupäivät Varala

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Järvikylän uusjako salaojahanke vaihe 2. Pinta-ala yhteensä

Pellon vesitalouden optimointi. Loppuraportti 2010

Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa seminaari Happamuuden torjuntakeinot maataloudessa

Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: ojavälin ja syvyyden sovittaminen lohkon ominaisuksiin Osa 1 Kuivatusjärjestelmät

Salaojituksen edut ja vaikutukset maaperään pelto ei petosta salli. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maatalousalan erikoisammattitutkinto, vesitalouden osaamisala

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Peltokuivatuksen tarve

[Kirjoita teksti] Tn:o Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 1

Pilaantumattoman maaaineksen

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Peltojen ravinnekierron työkalu. Markus Huttunen ja Inese Huttunen, SYKE

Ojitus hyvän sadon perusedellytyksenä

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Kuormituksen alkuperän selvittäminen - mittausten ja havaintojen merkitys ongelmalohkojen tunnistamisessa

Syysrypsikooste Luomuviljelijäkokemusten vaihto-päivä. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Ajankohtaista MATO-tutkimusohjelmasta

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. Peltosalaojituksen ohjeet ja laatuvaatimukset

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Herne säilörehun raaka-aineena

Tuotantosuunnan muutoksen vaikutus savipellolta tulevaan ravinne- ja kiintoainekuormitukseen. Gårdskullan kartanon mittaustulokset

Nurmipaketit nurmirehun tuotannon kehittämiseen

Turvepaksuuden ja ojituksen merkitys happamuuskuormituksen muodostumisessa (Sulfa II)

Perfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) ympäristötutkimukset ja riskinarviointi - PFARA

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Glyfosaatin ympäristövaikutukset ja niiden vähentäminen -hankkeen esittely

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

Helena Äijö ja Airi Kulmala. Maanalaisten linjahankkeiden peltosalaojitusten korjausohjeet

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Happamien sulfaattimaiden kuivatus ja vesistökuormitus

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

29 Salaojituksen tutkimusyhdistys ry:n tiedote 29

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

PROVINSSIROCK 2008 PERJANTAI

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

MONTA-YHTEISTUTKIMUS


Transkriptio:

Salaojakonetutkimus Sievi Salaojituksen neuvottelupäivät 22.-23.3.2018 Tampere Markus Sikkilä, Salaojayhdistys

Toimivat salaojitusmenetelmät kasvintuotannossa (TOSKA) Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Salaojayhdistys; Helena Äijö, Markus Sikkilä Luke; Merja Myllys Salaojituksen tutkimusyhdistys; Jyrki Nurminen Sven Hallinin tutkimussäätiö sr; Maija Paasonen-Kivekäs Aalto-yliopisto; Harri Koivusalo, Mika Turunen, Heidi Salo, Olle Häggblom, Lassi Warsta (Gain Oy) HY; Laura Alakukku SYKE; Markku Puustinen Rahoittajat: Salaojituksen Tukisäätiö sr, MMM, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, laitokset

Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kaivavalla- ja aurasalaojakoneella tehtyjen salaojitusten toimivuutta Sieviin perustettavalla koekentällä Pohjavesi pysyy sopivalla tasolla ja ylimääräinen vesi poistuu tehokkaasti hyvin toimivassa ojituksessa Pohjaveden pinnan ja salaojavalunnan seuranta Kuva. Rainer Rosendahl

Salaojituksen toimintaan vaikuttavat tekijät 1. pellon maalaji (vedenjohtavuus, tiiviys, tasaisuus) 2. suunnittelu = mitoitustekijät (ojaväli- ja syvyys, putkikoot yms.) 3. urakointi= miten salaojitus tehdään (ojitusolosuhteet, salaojakaivanto, ympärysaine)

Sievin koekenttä 8 koeruutua 3 imuojaa per koeruutu 4 koeruutua per menetelmä Koeruutujen imuojat yhdistetty menetelmäkohtaisiin kokoojaojiin she HHt Maalajit salaojasyvyys: she, HHt (KHt) pintamaat: Ht pelto tasainen korkeusero 50cm/ 600m Mittaukset Pohjavedenpinta - koeruudun keskimmäinen imuojan ympäriltä eri etäisyyksiltä (käsimittaus) - automaattimittaus koeruuduista 5(kaivava) ja 6 (aura) Salaojavalunta mittauskaivosta Sato Maalaji- ja muut maan mittaukset she

Pohjaveden mittaukset Käsimittaukset pohjavesiputkista 100kpl 2 automaattista pv-mittausasemaa (4x2)

Virtausmittaukset Omista kokoojaojista neljän koeruudun vedet yhteen kokoojaan ultraäänimittaus (riskitön,tarkkuus)

Tulokset pohjavesi Syvyysvaihtelu 0-220 cm Vaihtelua menetelmien välillä Ero suurempi märkinä aikoina kun sadantaa 2015-2016 aurakone 6-13cm korkeammalla (yli 100cm pois) etäisyydestä riippuen 2017 aurakone 2-15cm korkeammalla Maanpinta Salaojan syvyys

Tulokset pohjavesi Mittausjakso 1 (vuodet 2015-2016) Mittausjakso 2 (2017- Etäisyys salaojasta (m) Etäisyys salaojasta (m) -7,5-2,5-0,6 0,2 0,6 2,5 7,5-7,5-2,5-0,6 0,2 0,6 2,5 7,5 Pohjaveden syvyys maanpinnasta (cm), koko mittausjakso Pohjaveden syvyys Aurakone Aurakone Keskiarvo 91 96 100 102 97 Keskiarvo 96 90 120 119 125 126 119 119 116 Keskihajonta 47 44 40 37 40 Keskihajonta 42 48 59 56 53 49 54 56 59 Kaivava kone Kaivava kone Keskiarvo 97 101 103 108 104 Keskiarvo 104 98 121 125 127 133 127 128 122 Keskihajonta 45 39 36 31 35 Keskihajonta 39 42 58 54 50 44 49 53 55 Menetelmien ero 5 5 3 6 7 Menetelmien 7 8ero 1 6 2 7 8 9 6 Pohjaveden syvyys maanpinnasta (cm), yli 1 m arvot poistettu Aurakone Pohjaveden syvyys Aurakone Keskiarvo 67 73 79 82 75 Keskiarvo 74 65 62 64 72 78 66 63 57 Keskihajonta 34 32 27 25 28 Keskihajonta 30 35 28 25 22 19 22 23 26 Kaivava kone Keskiarvo 74 82 85 93 86 Kaivava kone Keskiarvo 84 78 64 73 79 91 80 77 69 Keskihajonta 34 27 24 19 24 Keskihajonta 28 33 25 22 21 16 21 25 28 Menetelmien ero 7 9 6 11 11 Menetelmien 11 13ero 2 10 7 13 15 14 12

2015 Valunnat Salaojavalunta (mm) 2015 2016 2017 Aurakone 156 127 195 Kaivava kone 174 141 158 ero % + 10 + 9,9-24 2016 Valuntaa muodostui keväällä ja syksyllä, kesällä vähän Salaojavaluntaa kertyi 2015-2016 enemmän kaivavalla koneella, 2017 auralla enemmän Märkinä, sateisina aikoina salaojavalunta kaivavalla koneella runsaampaa 2017

Sadot 2016 2017 Satovaihtelu suurta ruutujen sisällä ruutujen välillä eri etäisyyksillä salaojasta Syyt: maan liikuttaminen, vanhat ojat 2016 sato käytännössä sama (0,58 % kaivava pienempi) 2017 sato n. 4,5 % kaivavalla suurempi Kasvustot tasoittuvat joka vuosi-> maan kunto!

Tulokset ja johtopäätökset Pohjavesi pysyi hieman alempana kaivavalla koneella tehdyissä ojissa ja erityisesti märkinä aikoina Salaojavalunta oli aluksi kaivavalla koneella suurempaa Sadot olivat samaa luokkaa, 2017 kaivavalla hieman suurempi Kaivava kone kuivattaa peltoa hieman paremmin mutta eroja viljeltävyydessä ei esiintynyt Menetelmien välillä ei eroa salaojien toiminnassa hieta- ja hiue-tyyppisillä mailla 3 vuoden aikana

Kiitos! Kiitos mielenkiinnosta!