Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Samankaltaiset tiedostot
Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Sateenvarjo III

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Kansallisen tason näkökulmia jokialueiden kehittämiseen

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Järvilohen säilyttämisen näkymät?

Saimaan lohikalat ja energiatalous

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Savonlinnan kaupunki

VMK/P-K ELY-keskus

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

LUONTOPOLITIIKKAA LUOTTAMUKSELLA JA REILUIN KEINOIN

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Iijoen otva. Oulu, Mirko Laakkonen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ruunaan kalastusalue

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Pelastaako ympäristövirtaama järvilohen? Jorma Piironen, RKTL

Kalataloudelliset kunnostustyöt Karvianjoen vesistöalueella. Leena Rannikko Varsinais-Suomen ELY-keskus Kalatalouspalvelut-ryhmä

Ajankohtaista kalataloudesta luonnonvaraosastolla - hallituksen kärkihankkeet

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Säilyykö järvilohi kalastossamme?

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kaartilan osakaskunta

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta

Kalatiestrategia. Kohti luonnollista elinkiertoa

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Konnuskosken alueella Hartikansalon osakaskunta

ELINVOIMAA ALUEELLE Tekniset rakenteet vaelluskalakantojen hoidossa. Esiselvitys ja katsaus Pielisen ja pohjoisen Saimaan tilanteeseen

Kalatalousavustukset. Vedet kuntoon Keski-Suomessa tilaisuus Mari Nykänen Pohjois-Savon ELY-keskus/Järvi-Suomen kalatalouspalvelut

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vekara-Lohilahden osakaskunta

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Kuva: Anssi Eloranta julkaisussa Eloranta & Eloranta Patokatoyhteistyöllä. nousuesteettömiä uomia

Rakennettujen jokien vaelluskalat

TOIMINTAKERTOMUS 2014

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Vesistökunnostuksen kansalliset rahoituslähteet. Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Vesistöjen käytön ja kunnostuksen tulevaisuuden näkymiä MMM:n hallinnonalalla

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Lohikalojen merkintähankkeiden tuloksia

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Vuokalan kalastusalue

Urpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Jorma Piironen, RKTL Liperi

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Vesien tila ja vesiluvat

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen


JÄRVILOHISTRATEGIA. Saimaan järvilohikannan säilymisen ja kestävän käytön turvaaminen

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Pihlajaveden kalastusalue

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjoiskarjalainen kalatie

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Keski-Karjalan kalastusalue

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puumalan kalastusalue

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LUVY Vesienhoitoa vuodesta 1975 aatteellista toimintaa ja sitä tukevaa liiketoimintaa

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koloveden kalastusalue

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Haukiveden kalastusalue

Kemijoki Oy tänään Erkki Huttula Ympäristöpäällikkö. Lapin kalastusaluepäivät

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Kemijoki Oy esittäytyy

Vapaat Vesireitit hankkeen väliraportti vuoden 2017 toimenpiteistä ja suunnitelma vuodelle 2018

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Koirus-Sotkan kalastusalue

Perustietoa Hiitolanjoesta

Kansallinen kalatiestrategia Valtioneuvoston periaatepäätös Risto Vesa Kalatalouden Keskusliitto

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Louhi-Yöveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Suur-Saimaan kalastusalue

Transkriptio:

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella Niilo Valkonen Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 12.6.2018, Oulu

Esityksen sisältö: 1. Taustaa lyhyesti 2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen kärkihanke) 3. Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke

1.1 Järvilohi Merilohen makeaan veteen sopeutunut muoto Esiintynyt Suomessa Saimaalla (Pielisjoki / Ala- Koitajoki) ja Pielisellä (Lieksanjoki) Alkuperäiset lisääntymisalueet ovat tuhoutuneet ja / tai voimalaitospatojen yläpuolella. Järvilohi on nykyään äärimmäisen uhanalainen ja vaarassa kuolla sukupuuttoon. Laji on saatu pidettyä elossa laitosviljelyn avulla. Viljelystä on siirryttävä luontaiseen lisääntymiseen. Kunnostettuja lisääntymisalueita ja luonnossa syntyneitä poikasia tarvitaan nopeasti.

1.2 Uhanalaiset vaelluskalat ja voimatalous Energiantuotannon ja vaelluskalakysymysten yhteensovittaminen on rakennettujen jokien tapauksessa haastavaa, mutta mahdollista. Vesivoiman ympäristövaikutuksiin liittyvä keskustelu ja vaatimukset vaelluskalakysymysten ratkaisemiseksi ovat viime vuosina lisääntyneet. Juha Sipilän hallituksen Luontopolitiikkaa luottamuksella ja reiluin keinon kärkihankkeeseen liittyy vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen, jossa mm. kehitetään ja otetaan käyttöön uusia ratkaisuja rakennettujen vesistöjen kalakantojen hoitoon yhteistyössä alueiden sidosryhmien kanssa Lieksanjoki ja Pielisjoki ovat tämän toimenpiteen pilottikohteita.

2. Pielisjoen kärkihanke (Saimaan järvilohen kärkihanke)

2.1 Kuurnan voimalaitos ja järvilohi Kuurnan Voima Oy:n omistama Kuurnan voimalaitos on Pielisjoen alin voimalaitos. Kuurnan Voima Oy:n omistajia ovat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy (89%) ja Joensuun kaupunki (11%) Laitos on käyttöönotettu vuonna 1971, sen rakennusvirtaama on 316 m 3 /s, putouskorkeus noin 7 metriä ja keskimääräinen vuosienergia 120 GWh. Saimaan järvilohen kutuvaellus pysähtyy Kuurnan voimalaitokseen, jonka alapuolelta kalat pyydetään ja lypsetään kannanhoitoa varten.

2.1 Kuurnan voimalaitos ja järvilohi Voimalaitoksen vieressä sijaitsee Kuurnan kosken tulvauoma (sivu-uoma), joka on järvilohen alkuperäistä lisääntymisaluetta. Pielisjoen vesi ohjataan voimalaitokselle ja tulvauomassa virtaa vettä ainoastaan tulva- ja poikkeustilanteissa. Kuurnan sivu-uoman kalataloudellinen kunnostaminen ja vesittäminen loisi järvilohelle mahdollisuuden täydelliseen elinkiertoon, mutta vaatisi suuren vesimäärän juoksuttamista ilman erikoisjärjestelyjä tämä on taloudellisesti mahdotonta PÄÄUOMA VOIMALAITOS SIVU-UOMA TULVAPATO

2.2 Kuurnan hankekokonaisuus Kuurnassa on valmisteilla ainutlaatuinen vaelluskalakantojen elvyttämisen ja voimatalouden yhteishanke, joka rakentuu kahdesta toisiinsa kiinteästi liittyvästä osaalueesta: 1) Uusi ympäristöystävällinen pienvesivoimalaitos Kuurnan tulvauoman yläosaan on suunnitteilla uusi pienvesivoimalaitos. Tämä mahdollistaa tulvauoman jatkuvan vesittämisen virtaavalla vedellä. 2) Sivu-uoman kunnostaminen järvilohelle (Saimaan järvilohen kärkihanke) Pienvesivoimalan tarjoama vesi mahdollistaa Kuurnan sivu-uoman kunnostamisen järvilohen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi. Tämä mahdollistaa järvilohen täydellisen elinkierron Pielisjoen ja Saimaan välillä.

2.2 Kuurnan hankekokonaisuus Uusi rinnakkainen pienvesivoimalaitos mahdollistaa tulvauomaan ympärivuotisen virtaaman (35m 3 /s). Osa voimalaitoksen mahdollisesta putouskorkeudesta jätetään valjastamatta energiantuotantoon ja sen avulla rakennetaan järvilohen poikastuotantoaluetta. Kunnostettavan poikastuotanto-/lisääntymisalueen pituus on noin 300 metriä ja leveys noin 200 metriä => alue on järvilohen näkökulmasta erittäin merkittävä Toteutuessaan hanke mahdollistaa järvilohen luonnollisen elinkierron Suomessa ensimmäistä kertaa lähes viiteenkymmeneen vuoteen lajin tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää

2.3 Sivu-uoman kunnostaminen järvilohelle Kunnostettavan alueen ilmakuva (Luke) ja kutukynnyksen yläpuolelle jääviä alueita

2.5 Saimaan järvilohen kärkihankkeen yhteissuunnittelu Laurinvirta Oy (Kuurnan Voima Oy): - Uusi pienvesivoimalaitos - rahoitus ja rakennuttaminen - käyttö ja huolto - Järvilohen poikastuotantoalue - rakennuttaminen - Järvilohen poikastuotannon vaatima virtaava vesi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Hankekokonaisuuden valmistelu, sidosryhmäsuhteiden hallinta ja yksityisen rahoituksen kokoaminen MMM: kärkihankerahoitus Luonnonvarakeskus: Asiantuntijatehtävät (kalabiologinen näkökulma), järvilohen viljelysäilytys ELY-kalatalouspalvelut / Järvi-Suomi: - Järvilohen poikastuotantoalue - selvitykset ja suunnittelu - rakentamisen valvonta - jatkokunnostaminen ja ylläpito Muita kumppaneita: UPM Energy Oy, Nestorisäätiö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oyj, Joensuun kaupunki, Kontiolahden kunta, Fingrid Oyj, Oriveden ja Pielisjoen kalastusalueet, Joensuun kalastuskunta, Stora Enso Oyj

Valmistelun tilanne 6/2018 Hanketta on pohjustettu yhteistyössä keväästä 2016 alkaen. Hankkeen toteuttamisedellytykset ja mahdollisuudet on selvitetty sekä voimatalouden että vaelluskalakantojen elvyttämisen näkökulmasta. Sidosryhmät on pidetty tietoisina suunnittelun etenemisestä ja hankkeen tavoitteista. Suhtautuminen on hyvin positiivista. Vesilain mukainen lupahakemus valmistui elokuussa 2017. Lupa tuli lainvoimaiseksi toukokuussa 2018. Kalataloudellisten toimenpiteiden kokonaisbudjetti on noin 2,7 miljoonaa euroa (Saimaan järvilohen kärkihanke). Budjetti tarkentuu suunnittelun edetessä. Rahoitusneuvotteluja on käyty sekä julkisten että yksityisten toimijoiden kanssa. Kumppaneita on saatu mukaan laajasti yhteiskunnan eri sektoreilta

Projektin tavoiteaikataulu 11/2016 Järvilohen lisääntymis- ja poikasalueen suunnittelu- ja mallinnustyö aloitetaan 1/2017 Sidosryhmäviestintä ja keskustelut rahoittajien kanssa käynnistetään 2/2017 Päätös tulvauoman vesitysratkaisusta tehdään (virtaama ja putouskorkeus) 8/2017 AVI-tasoinen hankesuunnitelma valmistuu 8/2017 Vesilain mukainen lupahakemus valmistuu 1/2018 Järvilohen lisääntymis- ja poikasalueen suunnittelu- ja mallinnustyön tarkentava vaihe alkaa 4/2018 Lupakäsittely valmistuu 8/2018 Lopullinen päätös pienvesivoimalan rakentamisesta tehdään 8/2018 Hankkeen toteutus- ja rahoitussuunnitelma valmistuu 10/2018 Voimalaitoksen rakentaminen aloitetaan 7/2019 Kalataloudelliset kunnostustyöt käynnistetään 10/2019 Rakennus- ja kunnostustyöt valmistuvat

Projektin rahoitus- ja kustannussuunnitelma Uuden pienvesivoimalan investointi: Investoinnin toteuttaa Kuurnan Voima Oy. noin 4 miljoonaa euroa Kalataloudelliset kunnostustyöt: noin 1,7 miljoonaa euroa Toimenpiteiden kustannusarvio tarkentuu 8/2018 mennessä. Toimenpide rahoitetaan kärkihankerahoituksen ja yksityisen rahoituksen avulla. Poikastuotantoalueen tarvitsema vesi (20 vuotta): noin 0,7 miljoonaa euroa Järvilohen poikastuotantoon tarvittavan virtaavan veden tarjoaa Kuurnan Voima Oy Selvitykset, suunnittelu ja valmistelu: noin 0,3 miljoonaa euroa Rahoitetaan kärkihankerahoituksen ja yksityisen rahoituksen avulla Kalataloudellisten toimenpiteiden kokonaisbudjetti on noin 2,7 miljoonaa euroa, josta kärkihankerahoituksen ja yksityisen rahoituksen tavoitteellinen suhde on 50/50.

KALATALOUDELLISTEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS

Yhteenveto Kyseessä on ainutlaatuinen ja sidosryhmärajat ylittävä yhteistyömalli Kriittisiä asioita ovat kiireellinen aikataulu ja rahoituksen järjestäminen Kokonaisuutta katsoen nyt on oikea hetki toimia: Toimijat ovat sitoutuneet yhteiseen tekemiseen ja tavoitteeseen Uusin voimalaitosteknologia mahdollistaa pienvesivoimalainvestoinnin kannattavuuden Kärkihankerahoitus tarjoaa puitteet ja aikataulun kalataloudellisille toimenpiteille Järvilohi on vielä toistaiseksi mahdollista pelastaa sukupuutolta

3. Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke

3.1 Lieksanjoki Pituus Suomen puolella 80 km, keskivirtaama 97 m 3 /s (Lieksankoski). Laskee Pieliseen. Alajuoksulla kaksi Kemijoki Oy:n voimalaitoista, joiden yläpuolella merkittävä vapaana virtaava koskireitti Kansallisen kalatiestrategian kärkikohde (2012) Vuoksen vesistön järvitaimenen toimenpideohjelman kärkikohde Suomen hallituksen Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen kärkihankkeen pilottikohde (2016 =>)

3.2 Lieksanjoen vaelluskalakärkihankkeen valmistelu Lieksan kaupunki tilasi kärkihankkeen toimenpidekokonaisuuden valmistelun Future Missions Oy:ltä helmikuussa 2016. Toimenpideohjelma esiteltiin sidosryhmille huhtikuussa 2016 ja se hyväksyttiin yhteisesti. Toimenpideohjelmassa esitetta vaẗ toimenpiteet valittiin seuraavin perustein: Kaikki keskeiset yhteistyoẗahot kannattavat esitetta via toimenpiteita ja pita vaẗ niita Lieksanjoen uhanalaisten vaelluskalakantojen elvytta misen ja luonnonkierron palauttamisen kannalta ta rkeina (tarkoituksenmukaisuus). Toimenpiteet ovat toteutettavissa nopealla aikataululla, niilla on nopeaa vaikuttavuutta ja niihin saadaan kumppaneita merkitta va lla omarahoitusosuudella (toteutettavuus).

3.2 Lieksanjoen vaelluskalakärkihankkeen valmistelu Yhteisesti hyväksyttyjä lyhyen aikavälin (2016 2018) painopistealueita ovat Emokalapyynti ja sen kehittäminen Ylisiirrot ja niihin liittyvä tutkimus Voimalaitosten yläpuolisten koskialueiden kunnostaminen Tuki-istutukset ja niihin liittyvä seuranta

3.3 Yhteistyön rakentaminen Kesäkuussa 2016 Lieksan kaupunki, Kemijoki Oy, Metsähallitus sekä Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet allekirjoittivat yhteistyösopimuksen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi Lieksanjoella. Yhteinen tavoite on, että Lieksanjoen vaeltavat järvilohi- ja taimenkannat elpyvät ja niiden luontainen elinkierto palautuu.

3.3 Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke: yhteistyötahoja

3.4 Lieksanjoen toimenpiteitä Kutu- ja poikasalueiden kunnostaminen (Naara-, Käpy- ja Saarikoski) helikopterisorastuksen avulla (2016 & 2017) Emokalapyynti ja siihen liittyvät uudet kokeilut (2016-2018) Järvilohen ja taimenen tuki-istutukset eri ikäluokissa (2016-2018) Saarijoen padon ohittavan kalatien rakentaminen ja virtavesikunnostukset (2017 & 2018) Järvilohen ja taimenien ylisiirrot ja kutukalojen radiotelemetriaseuranta (2017 & 2018) Kutu- ja poikasalueiden kunnostaminen alueella Haapavitja-Mustapyörre (2018) Toimenpiteiden kokonaisbudjetti noin 750 000 euroa (2016-2018)

3.5 Kokemuksia ja tulevaisuuden odotuksia Lieksanjoen paikallistoimijoille kärkihanke on iso mahdollisuus ja se otettiin vastaan innostuneesti. Kärkihanke toi sidosryhmät saman pöydän ääreen. Tavoitteena on, että vuoden 2018 loppuun mennessä Lieksanjoelle on saatu kunnostettua merkittävästi lisää järvilohen ja taimenen lisääntymiseen ja poikastuotantoon sopivia alueita. Pienpoikasistutusten ja ylisiirtojen avulla alueet saadaan tuottamaan vaelluspoikasia. Kärkihankkeen aikana on päästy paljon eteenpäin. Yhteistyön ja suunnitelmallisen etenemisen täytyy jatkua myös kärkihankerahoituksen päätyttyä.

3.6 Lieksanjoen vaelluskalakärkihanke: esimerkkejä toteutuneista toimenpiteistä Ylisiirrot ja radiotelemetriaseuranta (syksy 2017) VIDEO Saarijoen kalatien rakentaminen (syksy 2017) VIDEO

Kiitos.