Käpyrinne ry Toimintasuunnitelma JADE -toimintakeskus 2018 2020, Ikääntyvien maahan muuttaneiden kohtaamispaikka ja monikulttuurisen vanhustyön osaamiskeskus
Sisällysluettelo JADE -toimintakeskuksen perustaminen ja toiminta-ajatus... 2 Tausta... 3 Kohderyhmät... 4 Tavoitteet... 4 Kohtaamispaikan ja jäsenyhteisön perustaminen... 5 Kokonaisvaltaisen toimintakyvyn vahvistaminen... 5 Osallisuuden tukeminen... 5 Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen... 5 Moninaisuusosaamisen vahvistaminen... 5 Monikulttuurisen vanhustyön tiedottaminen... 6 Toimintamallin jalkauttaminen... 6 Toimintamuodot... 6 Omakielinen vertaisryhmätoiminta... 6 Palveluneuvonta ja -ohjaus... 7 Omakieliset infotapahtumat... 7 Ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintamallin levittäminen... 7 Osallistavat moninaisuuskoulutukset... 7 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 8 Vaikuttamistoiminta ja järjestö-kuntayhteistyön kehittäminen... 8 Toimintakeskuksen organisaatio... 8 Viestintä... 10 Arviointi... 11 Tulokset ja vaikutukset... 12 Tilastot... 12 Lähteet... 14 1
JADE -toimintakeskuksen perustaminen ja toiminta-ajatus Suomen ja pääkaupunkiseudun väestö ikääntyy ja moninaistuu vauhdilla, ja samalla vieraskielisten ikääntyneiden määrä kasvaa. Tilastokeskuksen mukaan Uudellamaalla asuvien vieraskielisten, esimerkiksi aasialaisia kieliä, arabian- ja somalinkieltä puhuvien osuus on voimakkaassa nousussa. Ikääntyviä yli 50-vuotiaita maahan muuttaneita, vieraita kieliä puhuvia on Suomessa yli 65 000 henkilöä, joista Uudellamaalla asuu yli puolet lähes 35 000 henkilöä (Tilastokeskus 2017). JADE - toimintakeskuksen kohderyhmänä ovat yli 50-vuotiaat Euroopan ulkopuolisista maista Suomeen muuttaneet. Tilastokeskuksen mukaan ei-eurooppalaisia kieliä puhuvia kohderyhmään kuuluvia henkilöitä asuu Uudellamaalla yli 10 000 henkilöä. Suomalainen yhteiskunta moninaistuu kiihtyvällä vauhdilla ja vuosittain myös ikääntyneiden maahanmuuttajataustaisten määrä vanhuspalveluiden asiakkaina lisääntyy. Ikääntyvät maahanmuuttajat ovat hyvin moninainen ryhmä erikielisiä ihmisiä, heidän taustansa ja palvelutarpeensa ovat moninaiset, samoin kuin Suomessa syntyneellä väestöllä. JADE -toimintakeskuksen tehtävänä on tarjota iäkkäille maahanmuuttajille jäsenyhteisö sekä tuottaa monikulttuurisen vanhustyön osaamista ja asiantuntijapalveluita. Keskiössä ovat asiakaslähtöisyys, osallisuus ja toiminnassa painotetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Toimintakeskus on kohtaamispaikka, joka tarjoaa omakielisiä vertaistukiryhmiä, ryhmätoimintaa, vapaaehtoistoimintaa sekä ohjaus- ja neuvontapalveluja iäkkäiden toimintakyvyn ja osallisuuden vahvistamiseksi. Toimintakeskuksen jäsenyyden kautta asiakkaat pääsevät suunnittelemaan ja toteuttamaan heille mielekästä toimintaa. JADE tuottaa tietoa ja koulutusta vanhustyön ammattilaisille sekä vastaa monikulttuurisen vanhustyön kehittämisestä ja vaikuttamistoiminnasta. JADE -toimintakeskus saa rahoituksensa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) kohdennettuna toiminta-avustuksena vuosille 2018-2020. Avustusta haetaan uudelleen joka vuosi jatkohakemuksella ja sitä myönnetään aina vuodeksi kerrallaan. JADE -toimintakeskusta hallinnoi Käpyrinne ry, joka on vanhuspalveluita tuottava sosiaalialan järjestö. Käpyrinne ylläpitää kahta palvelutaloa Helsingissä: Käpylän pysäkkiä Käpylässä ja Kantin pysäkkiä Töölössä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää hyvää ikääntymistä ja ikääntyneiden mielen hyvinvointia sekä yksilön ja yhteisöllisyyden tukemista. Jaden monikulttuurinen ryhmätoiminta ja monikulttuurisen vanhustyön asiantuntemus on Jaden kehittämishankkeiden vaikutuksesta syntynyttä järjestöön juurtunutta toimintaa. Käpyrinteen palvelutaloissa on hoitohenkilökunnan ja asiakastyön kautta valmius moninaisuuden tukemiseen ja kulttuurisensitiivisen toiminnan kehittämiseen. JADE -toimintakeskus käyttää toiminnan alkuvaiheessa järjestön omia tiloja Kantin pysäkin palvelutalossa Töölössä ja yhteistyön kautta tiloja Helsingin kaupungin Kinaporin monipuolisessa palvelukeskuksessa. Ryhmätoiminnan vakinaistuessa ja laajentuessa tavoitteena on perustaa toimintakeskukselle uusi, helposti saavutettava toimipiste Helsinkiin. Toimintakeskuksen tarkoituksena on myös tukea ikääntyville maahanmuuttajille suunnattujen ryhmätoimintojen ja erilaisten toimintamuotojen kehittymistä Helsingin muihin palvelukeskuksiin sekä Espoon ja Vantaan alueella toimiviin järjestöihin ja kunnallisiin palveluihin. 2
Tausta Suomalainen yhteiskunta moninaistuu vauhdilla ja vanhuspalvelujen asiakaskunta monipuolistuu kulttuurisesti ja kielellisesti. Toimintakyvyn edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi on huolehdittava siitä, että ikääntyvät vieraskieliset pääsevät osaksi palveluita ja heidän palvelupolkujaan tuetaan omakielisellä ohjauksella. Samalla on vahvistettava vanhuspalveluiden henkilökunnan moninaisuusosaamista monikulttuurisen asiakaskunnan erityistarpeiden huomioimisessa ja työyhteisöjen moninaisuuden kehittyessä. Maahanmuuttajat tarvitsevat vanhuspalveluita ikävuosiinsa suhteutettuna useimmiten aikaisemmin kuin Suomessa syntyneet. Vanheneminen ja siihen liittyvät prosessit ovat samanlaisia, mutta alkavat nuoremmalla iällä, usein jo 50-55-vuotiaana 1. Maahanmuuttajilla toimintakyvyn heikkenemiseen ja syrjäytymisriskiin vaikuttavat mm. heikko suomen kielen taito, maahanmuuttoa edeltävät ja siitä seuraavat terveysriskit, alhainen terveyslukutaito, heikompi sosio-ekonominen asema ja kohdattu syrjintä palveluissa. Näiden lisäksi myös psykososiaalinen haavoittuvuus, sosiaalisten suhteiden vähäisyys ja yksinäisyys lisäävät riskiä sairastua muistisairauksiin ja heikentävät mielen hyvinvointia; maahanmuuttajat kärsivät Suomessa syntyneitä useammin masennuksesta ja hakeutuvat hoitoon heikommin. Maahanmuuttajat käyvät yleisesti ottaen harvemmin mm. syöpäseulonnassa, sekä suun terveydenhuollon ja mielenterveyden palveluissa 2. Vieraskielisten asiakkaiden palvelupolku katkeaa helposti toimintakyvyn heikentyessä, eikä asiakaskunta hakeudu päivätoiminnan tai tuetumpien palveluiden piiriin ikääntyessä. MOVA - verkostossa 3 on havaittu tarve kehittää kulttuurisensitiivistä toimintaa erityisesti heikommassa asemassa oleville ikääntyville maahanmuuttajille. Palveluihin ohjautumisen esteistä kielikysymykset ja tieto palvelujärjestelmästä ovat ensisijaisia. Ikääntyvät maahanmuuttajat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa muuttuvissa ja sähköistyvissä sosiaali- ja terveyspalveluissa ja riskissä syrjäytyä kehittyvästä ikäteknologiasta. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi korostuvat omakielinen ja oikea-aikainen ohjaaminen palveluihin ryhmä- ja yksilöohjauksen avulla. Vertaisryhmätoiminta on mielekäs ja kustannustehokas tapa tukea eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien iäkkäiden toimintakykyä, osallisuutta ja kotoutumista 4. Iäkkäiden maahanmuuttajien ryhmätoimintojen ylläpitäminen vaatii pitkäjänteisyyttä, jotta vaikeasti tavoitettava kohderyhmä ja sen heikoimmassa asemassa olevat löytävät toiminnan piiriin. Tärkeässä roolissa on myös vaikuttamistoiminta, jotta toimintakeskuksen asiakkaiden osallisuutta vanhuspalveluissa pystytään tukemaan ja kehittämään. Sosiaalisesti esteettömien vanhuspalveluiden kehittäminen luo hyvinvointia kaikille iäkkäille 5. 1 Mölsä & Tiilikainen 2008; Ruspini 2009 2 Castañeda ym. 2012; Kristiansen ym. 2016 3 MOVA verkosto on Helsingin kaupungin Itäisen palvelualueen koordinoima verkosto Monikulttuurisen Vanhustyön toimijoille. 4 Torres 2006; AgeUK 2012; Linderborg 2012, Heikkinen 2015 5 Anttonen & Zechner 2009; Kalliomaa-Puha & Kangas 2015 3
Toimintakeskuksen perustamista on edeltänyt jo yli 10 vuotta jatkunut pitkäjänteinen työ ikääntyvien somalinkielisten naisten parissa Kantin pysäkin palvelutalossa. Käpyrinne ry:ssä toimintaa on kehitetty tavoitteellisesti kahdessa kehittämishankkeessa STEA:n (ent. RAY) rahoituksella. Näistä ensimmäinen, Jade-projekti kotoutumista hyvän mielenterveyden tuella (2013 2015) otti kohderyhmäkseen ikääntyvät somalinkieliset naiset, joille järjestettiin somalinkielistä vertaisryhmätoimintaa ja liikuntaa. Jade-projekti loi monikulttuurisen vanhustyön kentälle toimintamalleja, joiden pohjalle suunniteltiin jatkohanke Jade II -projekti (2016 2017). Kaksivuotisen jatkohankkeen kohderyhminä olivat ikääntyvät somalinkieliset naiset, sekä arabianja mandariinikiinankieliset naiset ja miehet. JADE -toimintakeskuksen toiminta-ajatus perustuu moninaisuuden ja monikulttuurisuuden käsittämiseen laaja-alaisesti ja toiminnassa jokainen ikääntyvä huomioidaan yksilönä. Toimintakeskus pyrkii lisäämään osallistujien tunnetta kuulumisesta, osallisuudesta ja kehittämään keinoja oman hyvinvoinnin ylläpitoon. Tämä toimintasuunnitelma on laadittu vuosille 2018 2020 ja sitä tarkennetaan tarpeen mukaan toiminnan kehittyessä. Kohderyhmät JADE -toimintakeskuksen kohderyhmänä ovat ikääntyvät maahan muuttaneet, jotka asuvat pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa). Ensisijainen kohderyhmä ovat Euroopan ulkopuolisista maista kotoisin olevat yli 50-vuotiaat, jotka eivät ole päivittäisten palveluiden piirissä. Ensisijaiset kieliryhmät ovat somali, arabia, mandariinikiina, kurdi, turkki, farsi, vietnam ja thai. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki ikääntyvät kieleen katsomatta ja toimintoja pyritään järjestämään kullekin kieliryhmälle soveltaen. Toimintakeskuksessa järjestetään kohderyhmälle toimintoja, joilla tuetaan mielen ja kehon hyvinvointia, sosiaalisten verkostojen vahvistumista ja suomen kielen taitoja. Toimintakeskuksen toisena kohderyhmänä ovat vanhuspalveluissa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset sekä alan oppilaitokset ja opiskelijat. Vanhuspalveluiden ammattilaisille ja palvelukeskusten henkilökunnalle tuotetaan ajankohtaista tietoa ja järjestetään koulutuksia monikulttuurisen asiakaskunnan kohtaamisesta ja kulttuurisensitiivisistä työmenetelmistä yhteistyössä vanhustyön ja moninaisuusverkoston toimijoiden kanssa. Tavoitteet JADE -toimintakeskuksen tavoitteet on jaoteltu asiakastoimintaan ja vaikuttamistoimintaan liittyviin alatavoitteisiin. Toimintakeskuksen toiminta-ajatuksena ja visiona on tukea ikääntyvien maahan muuttaneiden osallisuutta ja hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. 4
Asiakastoiminnan tavoitteet: Kohtaamispaikan ja jäsenyhteisön perustaminen JADE -toimintakeskuksen ensisijaisena tavoitteena on perustaa jäsenyhteisö ja matalan kynnyksen kohtaamispaikka Suomeen muuttaneille ja Suomessa syntyneille ikääntyneille. Jäsenyhteisö luo toimintaedellytyksiä ikääntyvien omaehtoisen toiminnan toteuttamiseksi ja tukee osallisuuden ja arjen kansalaisuuden kehittymistä. Toimintakeskuksen jäsenyhteisöön kuuluminen lisää ikääntyvien aktiivisuutta ja tukee jäseniä yhteiskunnallisina toimijoina uudessa kotimaassa. Kokonaisvaltaisen toimintakyvyn vahvistaminen Tavoitteena on ennaltaehkäistä vanhenemisen mukanaan tuomia haasteita ja tukea fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoa ja omaehtoista pärjäämistä arjessa sekä lisätä mahdollisuuksia kotona asumiseksi mahdollisimman pitkään. Toimintakeskuksen järjestämä ryhmätoiminta, liikunta- ja harrastustoiminta, erilaiset kurssit ja suomen kielen opetus vahvistavat osallistujien kokonaisvaltaista toimintakykyä. Osallisuuden tukeminen Asiakaslähtöinen, matalan kynnyksen vertaisryhmätoiminta ja palveluneuvonta tukevat kohderyhmien edellytyksiä hakeutua heidän tarvitsemiensa palveluiden pariin. Ryhmätoiminnan kautta osallistujat pystyvät tuomaan esille toiveitaan ja tarpeitaan vanhuspalveluiden toimijoille ja pääsevät osallisiksi palveluiden kehittämisestä. Ryhmätoiminnan tavoitteena on edistää vieraskielisten ikäihmisten osallisuutta vanhuspalveluiden kehittämisessä ja selkeyttää ikääntyvien palvelupolkua. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoisten rooli osana toimintakeskuksen toiminnan järjestämistä on korvaamaton. JADE pyrkii kehittämään vapaaehtoistyönmuotoja yhdessä toimintakeskuksen toimintaryhmien ja vapaaehtoisten kanssa. Toimintakeskuksen tavoitteena on lisätä eri kieli- ja kulttuuriryhmien välistä kohtaamista yhteisten kurssien ja ryhmätoimintojen kautta. Toimintakeskuksen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa yli 50-vuotias, jolle monikulttuurinen ja moninainen ikääntyminen on sydäntä lähellä. Vaikuttamistoiminnan tavoitteet: Moninaisuusosaamisen vahvistaminen Toimintakeskuksen tavoitteena on kehittää ja täydentää Käpyrinne ry:n ja muiden vanhuspalvelujärjestöjen sekä kunnallisten toimijoiden moninaisuusosaamista. JADE pyrkii lisäämään vanhuspalveluiden työntekijöiden tietoutta ikääntyvistä maahanmuuttajista sekä kulttuurisensitiivisen ja asiakaslähtöisen työn merkityksestä. Toiminnan tavoitteena on kehittää ikääntyviin maahanmuuttajiin liittyvää tietoa ja välittämään kohderyhmän tarpeita keskeisille toimijoille. Tavoitteena on levittää kulttuurisensitiivistä osaamista alan ammattilaisten tueksi ja edistää eri vähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten yhdenvertaisuutta ja osallisuutta palvelujen käyttäjinä. 5
Monikulttuurisen vanhustyön tiedottaminen Tiedottamisen ja viestinnän kautta JADE pyrkii vaikuttamaan siihen, että maahan muuttaneiden ikäihmisten tarpeet huomioidaan entistä näkyvämmin sosiaali- ja terveysalan palveluissa niin pääkaupunkiseudun julkisen sektorin toimijoiden kuin paikallisten järjestöjen toiminnassa. JADE - toimintakeskus on monikulttuurisen vanhustyön osaamiskeskus, jonka keräämää tietoa välitetään kunnallisille virkamiehille ja päättäjille, jotta ikäihmisten palveluita suunniteltaessa otetaan huomioon ikääntymisen moninaisuus. Samalla toiminta pyrkii vaikuttamaan vanhuspalveluiden ja laajemmin suomalaisen yhteiskunnan asenneilmapiiriin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja poistaa moninaisuuteen liittyviä ennakkoluuloja sekä kehittää toiminnan kautta kerätyn tiedon pohjalta vanhuspalveluihin uusia moninaisuutta tukevia toimintamalleja. Toimintamallin jalkauttaminen JADE -toimintakeskuksen tavoitteena on levittää kehittämishankkeissa kehitettyä ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoiminnan toimintamallia uusille toimijoille pääkaupunkiseudulla ja mahdollisuuksien mukaan myös valtakunnallisesti. Verkostotyöskentelyn kautta tavoitellaan hyväksi havaittujen toimintojen jalkautumista osaksi pääkaupunkiseudun kunnallisten vanhuspalveluiden ja järjestöjen tarjoamia palveluja ikääntyville. Toimintamuodot JADE -toimintakeskuksen toimintamuodot on määritelty suhteessa tavoitteisiin ja samalla tavoin ne on jaoteltu alla asiakastoimintaan ja vaikuttamistoimintaan liittyviin toimintamuotoihin. Asiakastoiminta: Omakielinen vertaisryhmätoiminta Toimintakeskus järjestää ja koordinoi ikääntyvien maahanmuuttajien omakielistä vertaisryhmätoimintaa. Erilaisia ryhmiä on toiminnan alkuvaiheessa yhteensä kuusi: liikuntaryhmät somalinkielisille ikääntyville naisille (2 kpl), mandariinikiinankielinen ryhmä, arabiankielinen ryhmä ja somalinkielinen ryhmä sekä vapaaehtoisten ohjaama suomen kielen ryhmä ikääntyville naisille. Toimintaryhmiin pyritään ensimmäisen vuoden aikana tavoittamaan 60 somalinkielistä, 60 arabiankielistä, 40 kiinankielistä ikäihmistä ja toiminnan juurtuessa perustetaan toimintaa uusille kieliryhmille havaittujen tarpeiden mukaan. Ensisijaisina uusina kielinä ovat kurdi, turkki, farsi, vietnam ja thai. Oma äidinkieli ei rajoita toimintaan osallistumista, vaan toimintakeskus on kohtaamispaikka kaiken kielisille yli 50-vuotiaille. Viikoittainen ryhmätoiminta edistää osallisuutta ja tukee henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoa. Toiminnan keskiössä on oma äidinkieli, joka mahdollistaa syvän vuorovaikutuksen asiakkaiden ja ryhmänohjaajien välillä. Ryhmätoiminnassa keskitytään kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kehitetään arkipäivän suomen kielen taitoa ja tarjotaan turvallinen ympäristö, jossa osallistujilla on mahdollisuus ylläpitää omaa kulttuuriperintöään ja keskustella heille tärkeistä asioista. Viikoittaisten ryhmien lisäksi toimintakeskus toteuttaa kohderyhmälle erilaisia kursseja ja 6
työpajoja, joiden tarkoituksena on kasvattaa osallistujien sosiaalista ja kulttuurillista pääomaa verkostoitumisen, kokemuksellisuuden ja yhdessä tekemisen kautta. Osallistujille tarjotaan kotoutumista tukevia ja osallisuutta vahvistavia työpajoja, kursseja ja retkiä, joita toteutetaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Palveluneuvonta ja -ohjaus Toimintakeskus tarjoaa konkreettista, käytännöllistä ja asiakaslähtöistä omakielistä palveluneuvontaa ikääntyville. Palveluohjauksessa tarjotaan apua esim. viranomaisdokumenttien epävirallisissa käännöksissä, erilaisten hakemusten ja lomakkeiden täyttämisessä, ajanvarauksissa ja henkilökohtaisessa ohjaamisessa. Palveluneuvontaa toteutetaan toiminnan alkaessa selkosuomeksi, somaliksi, kiinaksi, arabiaksi, kurdiksi ja turkiksi, sekä jatkossa myös muilla kohderyhmien kielillä mahdollisuuksien mukaan. Palveluneuvonnan kielivalikoimasta kerrotaan verkkosivuilla ja asiakastiedotuksen kautta ajantasaisesti. Omakieliset infotapahtumat Toimintakeskus suunnittelee ja toteuttaa yhteistyökumppaneiden kanssa sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä vanhuspalveluihin liittyviä infotapahtumia, joissa asiantuntijat kertovat osallistujien kannalta tärkeistä aiheista. Osallistujilla on mahdollisuus kysyä heitä kiinnostavista asioista tulkin välityksellä. Infotapahtumien lisäksi toimintakeskuksen ryhmiin osallistuville tuodaan aktiivisesti tietoa heitä kiinnostavista ja tarpeellisista palveluista. Erilaisissa kohderyhmälle järjestettävissä työpajoissa tutustutaan pääkaupunkiseudun virkistys-, harrastus- ja ryhmätoimintaan. Omakielisiin infotilaisuuksiin tavoitellaan vuosittain yhteensä 100-150 osallistujaa. Ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintamallin levittäminen Toimintakeskus toteuttaa ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmätoimintaa omissa tiloissaan, jonka lisäksi ryhmiä kokoontuu myös Helsingin kaupungin Kinaporin palvelukeskuksen tiloissa. Uutta toimintaa ja ikääntyvien toimintaryhmiä pyritään perustamaan myös muihin palvelukeskuksiin ja järjestöihin pääkaupunkiseudulla, jolloin JADE -toimintakeskus tukee uuden toiminnan käynnistämistä, auttaa tuomaan yhteen eri yhteistyökumppaneita ja antaa asiantuntijatietoa ikääntyvien tarpeista ja tilanteesta. Vaikuttamistoiminta: Osallistavat moninaisuuskoulutukset Tutkimusten mukaan asiakkaiden osallisuutta pystytään edistämään hoivapalveluissa, jos hoivahenkilökunta osaa ottaa huomioon kulttuurien välisen kohtaamisen ja lähtömaan perinteiden ja tapojen vaikutukset 6. Vanhuspalveluiden henkilökunta ja alan opiskelijat tarvitsevat tietoa eri kulttuuri- ja kielitaustaisten ikäihmisten erityistarpeista palveluiden asiakkaina. Toimintakeskus toteuttaa räätälöityjä moninaisuuskoulutuksia pääkaupunkiseudun palvelukeskusten henkilökunnalle ja vapaaehtoisille, vanhuspalveluorganisaatioiden henkilökunnalle sekä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksille ja opiskelijaryhmille. 6 Anttonen & Zechner 2009; Kalliomaa-Puha & Kangas 2015 7
Moninaisuuskoulutuksia kehitetään ja toteutetaan itsenäisesti sekä yhteistyössä Eläkeläiset ry:n monikulttuurisen toiminnan ja Seta ry:n senioritoiminnan kanssa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, alan opiskelijoille ja kunta- ja järjestötoimijoille suunnatut koulutukset toimivat myös asiapohjaisena tiedotuskanavana ja tukevat moninaisuusosaamista nykypäivän ja tulevaisuuden hoivapalveluita suunniteltaessa. Osallistaviin koulutustilaisuuksiin tavoitellaan vuosittain yhteensä 200 osallistujaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta JADE -toimintakeskus pyrkii herättämään keskustelua ja lisäämään tietoutta ikääntyvien maahan muuttaneiden palvelutarpeista ja moninaiseen vanhustyöhön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Toimintakeskus kehittää ja koordinoi tutkimusta liittyen monikulttuurisuuteen vanhuspalveluissa. Tutkimusta tehdään toiminnan arvioimiseksi sekä kehittämistyön ja vaikuttamistoiminnan vahvistamiseksi. Toimintakeskus toimii työelämäyhteistyökumppanina pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen kanssa, ja näiden oppilaitosten kanssa tehtävät kehittämisprojektit ja opiskelijoiden kurssityöt sekä vierailut tavoittavat vuositasolla suoraan 20 opiskelijaa ja välillisesti noin 50 opiskelijaa. Vaikuttamistoiminta ja järjestö-kuntayhteistyön kehittäminen Toimintakeskus tukee kaksisuuntaista kotoutumista osallistumalla vanhuspalveluiden suunnitteluun toteuttamalla vaikuttamistyötä. Toimintakeskuksen työntekijät ovat asiantuntijoita monikulttuuriseen vanhustyöhön liittyvissä kysymyksissä ja osallistuvat erilaisiin seminaaritilaisuuksiin puheenvuoroin. Yhteistyöverkoston kanssa järjestetään keskustelutilaisuuksia ja seminaareja sosiaali- ja terveysalan toimijoille, järjestötoimijoille ja päättäjille. Seminaarit tarjoavat tietoa maahan muuttaneiden ikäihmisten tarpeista ja toiveista. Vaikuttamistyö ulottuu vanhuspalveluiden henkilökunnan moninaisuusosaamisen tukemisesta myös Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien virkamiesten ja päättäjien suuntaan. Samalla kehitetään järjestöjen ja kunnallisten toimijoiden yhteistyötä palveluiden toteuttamisessa. Toimintakeskuksen organisaatio Toimintakeskuksen työntekijät ovat vastuussa toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä. Tiimi suunnittelee ja kehittää ryhmätoimintoja ja vaikuttamistyötä viikoittaisessa palaverissa ja raportoi toiminnasta Käpyrinne ry:n johtoryhmälle ja hallitukselle sekä STEA:lle rahoittajan oman aikataulun mukaisesti. Suunnittelija Suunnittelija vastaa toimintakeskuksen hallinnosta, talouden suunnittelusta ja seuraamisesta, tavoitteiden edistämisestä ja toiminnan kehittämisestä. Hän osallistuu verkostotyöskentelyyn ja koordinoi verkostoyhteistyötä. Suunnittelijan vastuulla on toimintakeskuksen vaikuttamistoiminta, moninaisuuskoulutusten kehittäminen ja toteuttaminen, tiedotus ja asiantuntijatyöskentely. Suunnittelija valvoo viestinnän toteutumista ja raportoi STEA:lle ja Käpyrinteen ry:n hallitukselle toiminnasta. Suunnittelijan vastuulla on opiskelijoiden ohjaaminen ja oppilaitosyhteistyö. 8
Koordinaattori Koordinaattori vastaa toimintakeskuksen ryhmätoiminnan kokonaisvaltaisesta suunnittelusta ja järjestämisestä sekä asiakastoiminnan kehittämistyöstä. Hän toimii vastuuhenkilönä asiakastoiminnan toteuttamisessa ja ryhmänohjaajien tukena vertaisryhmien viikoittaisessa suunnittelussa. Koordinaattori avustaa tarvittaessa moninaisuuskoulutusten toteuttamisessa ja on tarvittaessa ryhmänohjaajien tukena palveluneuvonnassa ja -ohjauksessa. Koordinaattori toimii ensisijaisesti myös toimintakeskuksen vapaaehtoisten ohjaajana. Koordinaattori toteuttaa suunnittelijan tuella kohderyhmän etsivää ja löytävää työtä. Kantin Pysäkin palvelujohtaja Palvelujohtaja on toimintakeskuksen ylin esihenkilö ja vastaa talous- ja henkilöstöhallinnon viimekäden toimenpiteistä. Hän edistää Käpyrinne ry:n ja toimintakeskuksen yhteistyötä sekä toimintamahdollisuuksia. Palvelujohtaja tiedottaa kaksisuuntaisesti toimintakeskuksen ja Käpyrinne ry:n henkilökunnan ajankohtaisista asioista ja osallistuu tiimin kokouksiin kerran kuukaudessa. Omakieliset ryhmänohjaajat (tuntityö) Ryhmänohjaajat toimivat omakielisinä ohjaajina toimintakeskuksen vertaisryhmissä ja vastaavat palveluneuvonnasta. Tuntityöntekijöitä palkataan kausittain suunnittelemaan ja toteuttamaan toimintakeskuksen omakielistä ryhmätoimintaa ja palveluneuvontaa. Ryhmänohjaajat toimivat vertaisryhmissä ensisijaisina ohjaajina ja tarvittaessa tulkkina, esim. asiantuntijavierailijoiden apuna. Ryhmänohjaajien vastuulla on vertaisryhmätoiminnan viikoittainen suunnittelu ja tarvittaessa etsivä ja löytävä työ. Liikunnanohjaaja ja uintiopettaja (tuntityö) Liikunnanohjaajan vastuulla on toimintakeskuksen liikuntatoimintojen ohjaaminen ja uintiopettajan vastuulla on uimaopetus. Ohjaaja/opettaja vastaa osallistujien fyysistä hyvinvointia ja toimintakykyä ylläpitävien toimintojen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Ohjaaja valmistelee ja välittää osallistujille tietoa liikunnasta ja oman hyvinvoinnin edistämisestä ja harjoittelusta. Liikunnanohjaaja raportoi pitämistään ryhmätunneista toimintakeskuksen tiimille ja kehittää toimintaa asiakaslähtöisesti. Vapaaehtoiset Vapaaehtoisilla on suuri merkitys suomen kielen opiskelun tukena, erilaisten toimintojen monipuolistamisessa sekä toiminnan juurtumisen ja jatkuvuuden takaamisessa. Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille pyritään löytämään heille mieluisaa tekemistä ja vapaaehtoistoimintaa tuetaan koulutustilaisuuksien ja virkistyspäivien kautta. Vapaaehtoisilta ei vaadita aiempaa kokemusta vaan edellytyksenä toiminnalle on sitoutuminen Käpyrinne ry:n arvoihin 7. 7 Käpyrinne ry:n arvoja ovat ihmisten arvostus, erilaisuuden ja yksilöllisyyden kunnioitus, suvaitsevaisuus ja inhimillisyys, oikeudenmukaisuus ja avoimuus. 9
Viestintä Toimintakeskuksen toteuttaman viestinnän tarkoituksena on tukea tavoitteiden edistymistä ja tuoda toiminnalle näkyvyyttä. Viestinnän välityksellä pyritään tavoittamaan kohderyhmään kuuluvat, toimintakeskuksen jäsenet, vapaaehtoiset ja vanhustyön kentän toimijat. Etsivä ja löytävä työ Etsivä ja löytävä työ on ensisijainen keino saavuttaa uusi kohderyhmä. Työntekijät verkostoituvat monikulttuuristen järjestöjen, palvelukeskusten, palvelutalojen ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa, jotta tieto järjestetystä toiminnasta leviää. Puskaradion välityksellä tavoitetaan hyvin kohderyhmään sopivia ikääntyneitä henkilöitä, mutta toiminnassa panostetaan myös omakieliseen tiedotukseen. Erityisenä haasteena on saada viesti kulkeutumaan niille ikääntyville, jotka elävät kodin piirissä ja joiden sosiaalinen verkosto on pieni. Kirjallinen viestintä JADE -toimintakeskuksen verkkosivut viestivät järjestetystä ryhmätoiminnasta, ajankohtaisista tapahtumista ja yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Verkkosivut tarjoavat myös asiatietoa ja materiaalia kohderyhmän parissa työskenteleville tahoille ja antavat näkyvyyttä moninaiselle vanhustyölle. Verkkosivuille kirjoitetaan lyhyitä uutisia ja blogikirjoituksia, joissa esitellään toimintakeskuksen ryhmätoimintaa ja aikaansaannoksia. JADE toimii näkyvästi myös sosiaalisessa mediassa. Kirjallisen viestinnän kohderyhmänä ovat ensisijaisesti järjestöaktiivit, yhteistyökumppanit, sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja alan opiskelijat, monikulttuurisuusalan ammattilaiset, päättäjät sekä ikääntyvien maahanmuuttajien kysymyksistä kiinnostuneet kansalaiset. Asiantuntija- ja tutkimustyö Seminaarien ja puheenvuorojen kautta toimintakeskus tuo näkyville asiantuntemusta ja tietoa ikääntyvien maahan muuttaneiden tarpeista. Toimintakeskukseen ovat tervetulleita opinnäytetyöntekijät, jotka voivat tutustua asiakastoimintoihin ja vaikuttamistyöhön. Toimintakeskus tarjoaa mahdollisuuden asiakasryhmien toiminnan parissa toteutettavalle tutkimustyölle. 10
Arviointi Toimintaa ja sen vaikuttavuutta arvioidaan kohderyhmän, työntekijöiden, vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden toteuttaman arvioinnin perusteella. Palautteella pyritään kartoittamaan toiminnan onnistumisen astetta, kehitystarpeita ja -toiveita. Kohderyhmien arviointi o Palautetta kerätään lukukausittain ryhmätoimintaan osallistuneilta palaute- ja arviointivaalien avulla. Luku- ja kirjoitustaidottomille asiakkaille kehitetty palautemenetelmänä arviointivaalit (laadullinen = L) kerää tietoa toiminnan onnistumisista ja kehitystarpeista. Uusille asiakas- ja kieliryhmille toteutetaan alkukartoitus, jolla selvitetään osallistujien toimintakykyä, arkiaktiivisuutta ja osallisuuden kokemusta palveluissa (L). o Koulutuksiin osallistuneilta pyydetään palautetta toiminnan päättyessä (L). Arvioitavana ovat osallistavan koulutuksen synnyttämät ajatukset ja niiden vaikutuksen omaan työhön. Mahdollisuuksien mukaan koulutuksiin osallistujilta tai koulutuksen tilaajalta pyydetään jälkiarviointi noin 4-6 kk koulutuksen jälkeen. o Palvelunohjauksesta keräämään palautetta siihen osallistuneilta. o Työpajojen ja seminaarien osallistujilta kerätään palautetta toiminnan päättyessä. Työntekijöiden arviointi Työntekijät ja ryhmänohjaajat pitävät toiminnasta määrällistä osallistujarekisteriä sekä laadullista seurantaa ryhmissä esille nousseista teemoista. Palveluohjauksesta tehdään sisällöllinen rekisteri, jossa arvioidaan tuen tarvetta ja neuvonnan onnistumista. o Toimintaryhmistä kerättävät kävijätiedot ja jäsenrekisteri (määrällinen = M). o Toimintakeskuksen järjestämien tapahtumien ja työpajojen määrä ja osallistujamäärä (M). o Osallistavien moninaisuuskoulutusten määrä, osallistujamäärä, osallistujien taustayhteisö/ työelämästatus (M, L). o Ryhmätoiminnan ohjaajien arviointilomakkeet toiminnasta (L). Arviointi perustuu havainnointiin ryhmätoiminnan aikana, asiakkailta suullisesti tulleeseen palautteeseen, havaittuihin tarpeisiin ja toiveisiin toimintaa koskien. Havainnoinnin ja reflektiokeskustelun kautta ohjaajat seuraavat ryhmätoiminnan kehitystarpeita. Ohjaajien arviointiin määritellään hyvinvointia ja toimintakykyä kuvaavat mittarit, joilla kohderyhmän hyvinvoinnin kehittymistä voidaan seurata puolivuosittain. Samalla selvitetään hyvinvoinnin ja toimintakyvyn arviointimenetelmien soveltuvuutta asiakasryhmälle. Vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden arviointi Vapaaehtoisilta ja yhteistyökumppaneilta kerätään palautetta lukuvuoden lopussa arviointilomakkeella (esim. GoogleForms). Kyselylomakkeen avulla selvitetään toimintakeskuksen tavoitteiden toteutumista, toiminnalla saavutettuja tuloksia sekä vaikutuksia kohderyhmille. 11
Tulokset ja vaikutukset TULOKSET: o Tällä hetkellä ikääntyneille tarjottujen palveluiden ulkopuolella olevien yli 50 vuotiaiden maahan muuttaneiden ohjautuminen toimintakeskuksen ryhmiin. o Kielivähemmistöihin kuuluvien ikäihmisten tietouden lisääntyminen psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn merkityksestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. o Iäkkäiden maahan muuttaneiden tietouden lisääntyminen vanhuspalveluista ja palvelupolkujen selkiytyminen. o Iäkkäiden maahan muuttaneiden arkipäivän suomen kielen taidon syveneminen. o Vanhuspalveluiden henkilökunnan ja alan opiskelijoiden ammattitaidon syventyminen moninaisuuskysymyksissä ja kulttuurisensitiivisten palveluiden tuottamisessa. o Iäkkäisiin maahanmuuttajiin liittyvän tutkimustiedon lisääntyminen ja aiheen käsittelyn yleistyminen korkeakouluopinnoissa. VAIKUTUKSET: o Iäkkäiden maahan muuttaneiden kynnys hakeutua palveluihin madaltuu ja tieto palvelujärjestelmästä lisääntyy. Iäkkäiden maahan muuttaneiden arkiaktiivisuus ja yhteiskunnallinen osallisuus lisääntyvät. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien välinen vuorovaikutus syvenee. o Järjestö-kuntayhteistyön kautta syntyy uusia toimintaryhmiä monikulttuurisen vanhustyön kentälle ja kaksisuuntainen kotoutuminen vanhuspalveluissa lisääntyy. o Palvelukeskusten henkilökunnan moninaisuusosaaminen ja toiminnan sosiaalinen esteettömyys lisääntyvät. o Palvelukeskusten työyhteisön, vapaaehtoisten ja asiakkaiden asenneilmapiiri kehittyy yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta arvostavammaksi. Tilastot Tällä hetkellä valtaosa Uudellamaalla asuvista ikääntyvistä maahan muuttaneista on kotoisin Euroopan alueelta tai Venäjältä (suurimmat kieliryhmät venäjä ja viro). Euroopan ulkopuolisista maista kotoisin olevien osuus on edelleen suhteellisesti pieni, mutta kasvaa pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan maakunnassa tulevina vuosina selkeästi. Tilastoja tarkastelemalla voimme huomata maahanmuuttajien taustojen monipuolistuvan erityisesti nuorempien ikäryhmien kohdalla. Erityisesti Lähi-idästä, Aasiasta ja Afrikasta kotoisin olevat väestöryhmät kasvavat ja muuttavat merkittävästi maahanmuuttajataustaisten uusmaalaisten asukkaiden väestörakennetta seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilastokeskus määrittelee henkilön kieleksi vain yhden kielen (äidinkieli) sen mukaisesti kuin se maistraatille ilmoitetaan. (Tilastokeskus 2017). 12
Suurimmat ei-eurooppalaiset kieliryhmät, yli 50-vuotiaat Uudellamaalla 2017 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 arabia japani kiina kurdi persia, farsi somali tagalog, pilipino thai turkki vietnam Väestön taustojen moninaistuessa myös kielellinen monimuotoisuus kasvaa. Ei-eurooppalaisia kieliä äidinkielenään puhuvien ikäihmisten määrä kasvaa pääkaupunkiseudulla ja Uudenmaan maakunnassa. Uudellamaalla asuu yli 50-vuotiaita vieraskielisiä ikääntyviä lähes 35 000 henkilöä, joista yli 10 000 puhuu ei-eurooppalaisia kieliä. Näistä suurimmat kieliryhmät ovat arabia (1775), somali (1240), kiina (987), vietnam (743), kurdi (687), turkki (737), persia/farsi (728), thai (469) ja tagalog/pilipino (314). Tilastokeskus ei erottele tässä tilastossa kieliryhmien sisäisiä eroavaisuuksia, esimerkiksi mandariini- ja kantoninkiina on tilastoitu yhteen, samoin kurdinkielet, vaikka nämä eroavat merkittävästi toisistaan. (Tilastokeskus 2017). 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Uudellamaalla asuvat 10 suurinta ei-eurooppalaista kieltä väestön iän mukaan 0 arabia japani kiina kurdi persia, farsi somali tagalog, pilipino thai turkki vietnam 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-13
Lähteet AgeUK (2012). Fit as a Fiddle - Engaging faith and BME communities in activities for wellbeing. Saatavilla: www.fitasafiddle.org.uk Anttonen, A. & M. Zechner (2009). Tutkimuksen lähestymistapoja hoivaan. Teoksessa Anttonen, A., H. Valokivi ja M. Zechner (toim.) Hoiva tutkimus, politiikka ja arki. Castañeda, A., S. Rask, P. Koponen, M. Mölsä ja S. Koskinen (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL, Raportti: 012/061. Heikkinen, S. (2015). Arki uudessa kotimaassa. Entisestä Neuvostoliitosta Suomeen iäkkäinä muuttaneiden arki, sosiaaliset suhteet ja kotoutuminen. Väitöskirja, Tampereen yliopisto 2015. Kalliomaa-Puha, L. & O. Kangas (2015). Yhteistä ja yksityistä varautumista. Vanhusten hoivan tulevaisuus. Kalevi Sorsa säätiö. Kristiansen, M., O. Razum, H. Tezcan-Güntekin & A. Krasnik (2016). Aging and health among migrants in a European perspective. Public Health Reviews 37:20. Linderborg, H. (2012). Hennattuja partoja. Ikääntyvät somalimiehet ryhmätoiminnassa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2012. Mölsä, M. & M. Tiilikainen (2008). Somalialaisten maahanmuuttajien ikääntymisen ja sairastamisen kokemuksia Suomessa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2008:45, s. 59-73. Ruspini, P. (2009). Elderly Migrants in Europe: an overview of trends, policies and practices. University of Lugano, Suiça, s. 4-5. Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.4.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/index.html Torres, S. (2006). Elderly Immigrants in Sweden: Otherness Under Construction, Journal of Ethnic and Migration Studies, 32:8, s. 1341-1358. Kirjallisuus Heikkinen, S. ja K. Lumme-Sandt (2014). Ikääntyvä maahanmuuttaja kuntien kotouttamisohjelmissa ja vanhuspoliittisissa ohjelmissa. Gerontologia 28(3), s. 168-183. Sisäministeriö (2010). Maahanmuuttajien omakieliset palvelut. Selvityksen loppuraportti. Sisäasiainministeriön julkaisuja 17/2010. STM (2013). Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Warnes, A.M., K. Friedrich, L. Kellaher ja S. Torres (2004). The diversity and welfare of older migrants in Europe. Ageing and Society, 24 (3), s. 307-326. 14