Työnantajan opas Kotkan kaupunki voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke
Sisällys Työpaikkaohjaajan rooli ja vastuu...3 Perehdyttäminen...4 Palautteen antaminen................................... 6 Arviointi työpaikalla...7 Kuntouttava työtoiminta Kotkan kaupungilla.................. 8 Työkokeilu Kotkan kaupungilla...10 Palkkatuki Kotkan kaupungilla...11 Linkki- ja yhteystietolista...12 Liitteet ja mallit...13 Perustiedot...14 Ohjauskeskustelu...16 Työelämätaitojen palaute ja arviointi...18 Todistusmalli...19 Loppukeskustelu...20 Työpäiväkirja...22 Kuntouttavan työtoiminnan työaika...26 Tärkeitä päivämääriä Aloitustapaaminen Arviointikeskustelu aika / paikka Sopikaa tapaamisajat etukäteen ja kirjatkaa tähän. Loppukeskustelu 2
Kädessäsi on Kotkan kaupungin käyttöön laadittu työnantajan opas. Se on tehty ohjauksen työvälineeksi työssäoppimisen, työkokeilun ja työtoiminnan rinnalle. Oppaaseen on pyritty kokoamaan kaikki työyhteisössä tarvittava ohjauksen materiaali. Oppaassa käytetään työssäoloajasta nimeä työkokeilu ja työpaikalla olevasta henkilöstä sanaa työkokeilija, mutta opas soveltuu muihinkin työpaikalla tehtäviin harjoittelutyyppisiin jaksoihin, työssäoppisen ja työtoiminnan tueksi. Käyttäjinä oppaalle ovat ohjaajat ja työkokeilupaikan työpaikkaohjaajat. Oppaan käyttöä ohjeistetaan sivujen sisäreunoilla punaisin tekstein. Työntekijöille on tuotettu Työntekijän opas, jota käytetään helpottamaan työn aloittamista uudessa työyhteisössä. Työpaikkaohjaajan rooli ja vastuu Työkokeilijalle nimetään työpaikalle vastuullinen työpaikkaohjaaja, joka vastaa työkokeilijan kouluttamisesta käytännön työtehtäviin. Työpaikkaohjaaja mahdollistaa ja organisoi työssä oppimista. Ohjaajan rooli työyhteisössä on toimia opastajana, valmentajana ja mentorina, joka ottaa vastuuta työkokeilijan ammattilaiseksi kasvamisesta, aluksi työympäristöön ja tehtävään perehdyttäen ja myöhemmin laajempaan itsenäiseen työskentelyyn ohjaten. Työpaikkaohjaaja antaa lisäksi palautet- ta osana arviointimallia sekä keskustelee työkokeilijan ja hänen TE-asiantuntijansa tai sosiaaliohjaajansa (ns. lähettävän tahon) kanssa oppimiskokemuksista. Hän arvioi työkokeilijan ammattitaidon kehittymistä yhdessä työkokeilijan kanssa. Työssä kehittymiseen liittyvä arviointikeskustelu suositellaan suoritettavaksi aluksi kerran kahdessa viikossa ja myöhemmin kerran kuukaudessa. Keskustelun pohjana on kädessäsi oleva aineisto. 3
Perehdyttäminen Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työnsä sekä siihen liittyvät odotukset. Perehdyttäminen ja työnopastus ovat tärkeä osa henkilöstön kehittämistä. Ne voidaan nähdä investointina, jolla lisätään henkilöstön osaamista, parannetaan laatua, tuetaan työssä jaksamista ja vähennetään työtapaturmia ja poissaoloja. Kyseessä on jatkuva prosessi, jota kehitetään henkilöstön ja työpaikan tarpeiden mukaan. Hyvä perehdyttäminen ja opastus edellyttävät suunnitelmallisuutta, dokumentointia, jatkuvuutta ja huolellista valmentautumista. Seuranta ja arviointi kuuluvat suunnitelmaan. Ohessa on perehdyttämisen tueksi rakennettu perehdytyksen tarkastuslista. Listaan merkitään perehdytystilanteessa aika ja perehdytystä tietyltä aihealueelta antanut henkilö. Näin pysytään ajan tasalla annetusta perehdytyksestä. Tavoitteena on, että nämä asiat saadaan läpikäytyä ensimmäisen kuukauden aikana. Perehdytyslistaan on hyvä palata, kun työn aloittamisesta on kulunut jonkin aikaa. Näin siitä tulee osa arviointikeskustelua ja se syventää jo annettua perehdytystä. Perehdytyksen tarkastuslistan kehittämiseksi teillä on mahdollisuus lisätä omia tärkeäksi kokemianne alakohtaisia perehdytysaiheita listaan. Keskustellaan perehdytykseen liittyvät asiat lävitse tätä listaa apuna käyttäen. Merkitkää ylös aina kun listan kohta on perehdytetty. Voitte lisätä listaan lisää kohtia. 1. YLEISESITTELY Toteutettu/pvm Perehdyttäjä Tutustumiskierros Organisaatio Henkilöstö Perehdytyskansio ja esitteet 2. TOIMINTATAVAT JA SÄÄNNÖT Avaimet, henkilökortti Vaitiolovelvollisuus/salassapito Työajat ja kellokortin leimaus Ruoka-, kahvi- ja muut tauot Lomat, sairaspoissaolot, muut poissaolot ja niistä sopiminen 4
Sosiaalitilat ja vaatekaappi, säilytystilat Puhelimen käyttö, omat puhelut, omien asioiden hoitaminen työaikana Luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Vakuutukset Vapaa-ajan toiminta Tupakointi työpaikalla / työajalla 3. TYÖTERVEYS- JA TURVALLISUUSASIAT Työterveyshuolto Lääkekaappi, ensiapuvälineet ja ohjeet, paarit Varauloskäynnit ja kulkutiet, toiminta onnettomuustilanteissa Hälytysjärjestelmä, sammutusvälineet Suojalaitteet 4. OMA TYÖ JA TYÖSKENTELY-YMPÄRISTÖ Ohjaushenkilöstö, työnjohtajat, työtoverit Yksikön toimintatavat/ oma työpiste Työn opettaminen Omat tehtävät ja vastuualue Laatu ja täsmällisyys Koneet, laitteet, välineet + käyttöohjeet, häiriöt, huolto, käyttö, työturvallisuus Tietoturvallisuus Työasennot ja henkilökohtaiset suojavarusteet Jätehuolto 5. SISÄINEN TIEDOTUS JA KOULUTUS Ilmoitustaulut, palaverit Ohjeet Laki potilaan asemasta ja oikeuksista Palautteen anto Arviointikeskustelujen aikataulu 5
Tässä tiedoksi ohjauskeskustelun tarkoitus ja vinkkejä palautteen antamiseen. Palautteen antaminen Kirjattava yhteinen ohjauskeskustelu käydään tavallisesti aluksi 1 krt/ 2 viikossa, myöhemmin 1 krt/kk, minkä lisäksi ohjauskeskusteluja voi olla vaikkapa päivittäin tai viikottain. Ohjaus- ja arviointikeskustelu on oppimistilanne, jonka tarkoituksena on välittää työkokeilijalle ja ohjaajalle tietoa jakson aikana tapahtuneesta kehittymisestä. Samalla työkokeilija saa mahdollisuuden itsearvioida oppimistaan, antaa palautetta ohjaajalleen ja työyhteisölle sekä suunnitella yhdessä ohjaajansa kanssa seuraavan lähijakson tavoitteita ja sisältöä. Anna palaute mahdollisimman pian tapahtumien jälkeen, älä säästä sitä harjoittelun viimeiseen päivään Anna palaute kahden kesken Anna yksiselitteistä ja selkeää palautetta Rohkaise työkokeilijaa päätösten ja ratkaisujen tekoon ja ottamaan niistä vastuu Tue työkokeilijaa itsearvioinnissa Ole rehellinen, ytimekäs ja tarkoituksenmukainen Hyvä keino rakentavan palautteen antamiseen on ns. hampurilaispalaute. Ensin annetaan positiivista palautetta vastaanottavaisen ilmapiirin luomiseksi, jonka jälkeen otetaan esille kehittämiskohteet. Lopuksi annetaan positiivista palautetta myönteisen tunnelman jättämiseksi työkokeilijan mieleen. Hampurilaispalautteen malli: 1. yläsämpylä = positiivinen palaute --> myönteisen tunnelman luomiseksi 2. keskelle pihvi = kehittävä palaute 3. alasämpylä = positiivinen palaute --> myönteisen tunnelman jättämiseksi työkokeilijan mieleen 6
Tässä tietoa ohjauskeskusteluista ja pohdittavaa niin työkokeilijalle kuin työpaikkaohjaajalle. Arviointi työpaikalla Työkokeilun valmistelu ohjauskeskustelu: arviointilomake + itsearviointiosa + työpäiväkirjan pohjalta Työkokeilu alkaa perustietolomake Aloitustapaaminen, mukana työkokeilija ja työpaikkaohjaaja työkokeilun alkaessa Arviointikeskustelu, mukana työkokeilija ja työpaikkaohjaaja, säännöllisesti työkokeilun aikana ohjauskeskustelu, mukana työkokeilija ja työpaikkaohjaaja sekä mahd. sosiaaliohjaaja ja TE-asiantuntija työkokeilun päättyessä On tärkeää, että jokainen saa työssään arviointia ja palautetta. Palaute antaa mahdollisuuden kehittää omaa toimintaa ja työskentelyä. Työkokeilussa arviointikeskustelu on aluksi kerran kahdessa viikossa ja tämän jälkeen kerran kuukaudessa. Keskustelun pohjana ovat arviointilomake ja työkokeilijan työpäiväkirja. Arviointilomakkeessa niin työkokeilija kuin työpaikkaohjaaja arvioivat kuluneen työjakson sujumista. Tärkeää on tämän arvioinnin tuottama keskustelu. Arvioinnin pohjana toimii valmis lomake, joka täytetään uudelleen jokaisessa arviointikeskustelussa. Läsnä tällöin ovat työkokeilija, työpaikkakouluttaja ja toisinaan sosiaaliohjaaja. Tavoitteena on luoda avoin ja keskusteleva hetki, jossa annetaan palautetta ja luodaan mahdollisuus kehittyä tehtävässä. TYÖKOKEILIJA Kysymyksiä pohdittavaksi Loppukeskustelu: työtodistus 0 1 2 3 4 5 5,5 kk mahd. jatko esim. palkkatukityönä Miten olet omasta mielestäsi edistynyt? Mitkä ovat nykyiset vahvuutesi? Missä tehtävissä suoriudut parhaiten ja saat onnistumisen kokemuksia? Mitkä tehtävät tuntuvat vaikeilta? Mihin olet erityisesti panostanut viime aikoina? Tarvitsitko ja saitko riittävästi apua ja tukea ohjaajaltasi ja muulta työyhteisöltä? Mitkä tehtävät tuntuivat turhilta ja mitkä erityisen tärkeiltä? Saitko mielestäsi käyttää kykyjäsi, kokemuksiasi, valmiuksiasi ja osaamistasi työtehtävässäsi? Miten vaikutit asioihin työpaikalla? Miten yhteistyö työpaikalla on sujunut, millainen yhteishenki työpaikalla on? Mitä tekisit nyt toisin, jos työkokeilusi olisi vasta alkamassa? Mitä tekisit toisin, jos olisit vakituisesti töissä täällä? Mitä tekisit toisin, jos olisit tämän työpaikan johtaja? TYÖpaikkaohjaaja Kysymyksiä avuksi väliarviointiin Millaisia välitavoitteita seuraavalle jaksolle asetetaan? Mihin haluaisit keskittyä? Mihin asioihin Sinun on jatkossa kiinnitettävä huomiota, entä minun ohjaajanasi? Onko työkokeilun tavoitteita syytä muuttaa tai tarkistaa? Miten työpaikka voisi tukea tai auttaa Sinua jatkossa paremmin? Missä asioissa haluaisit lisää itsenäisyyttä? 7
Kuntouttava työtoiminta Kotkan kaupungilla Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi. Kuntouttavaan työtoimintaan hakeudutaan aina työntekijälle laadittavan aktivointisuunnitelman kautta (Väylä tai TE-toimisto). Sosiaaliohjaaja etsii työntekijälle työtoimintapaikan. Palvelun luonne Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain (Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710) mukainen sosiaalipalvelu. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei ole työsuhteessa vaan asiakkaana palvelussa, vaikka hänen työtoimintansa tehtävät voivatkin vastata todellisia työtehtäviä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalla ei ole työsuhteeseen liittyvää vastuuta ja velvollisuuksia. Kotkassa kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan osa- tai kokopäiväisesti 1-4 päivänä viikossa. Toiminnan on oltava tavoitteellista siten, että se parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua TE-hallinnon työllistymistä edistäviin palveluihin. Työtoimintapaikalle maksetaan 10,09 euroa/läsnäolopäivä korvauksena työtoiminnan järjestämisestä. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö Oleellista on se, että palvelu sovitetaan henkilön työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan niin, että se parhaalla mahdollisella tavalla edistäisi hänen elämänhallintaansa ja toimintakykyään. Osalle asiakkaista kuntouttava työtoiminta sisältää selkeitä, jopa vastuullisia työtehtäviä. Toisten osalta kuntouttavan työtoiminnan sisältö voi olla totuttautumista säännönmukaiseen päivärytmiin ja ohjattuun toimintaan. Työtoiminnan työtehtävien ohjauksessa voidaan käyttää kyseisten tehtävien ammattilaisia. Asiakkaalle annettava ohjaus on suhteutettava hänen tarvitsemaansa tuen tasoon ja työtoiminnan jaksolle asetettuihin tavoitteisiin. Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta. Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan. Kuntouttavan työtoiminnan poissaolojen ilmoittaminen ja kuukausityölistojen täyttäminen Työllistymistä edistävien palvelujen (mm. kuntouttava työtoiminta) aikaiset poissaolot palvelun järjestäjä (työtoimintapaikka) ilmoittaa suoraan työttömyysetuuden maksajille; työttömyyskassalle tai Kelaan. Poissaolot ilmoitetaan vähintään kahden viikon välein, jotta työttömyysetuuden maksaja voi maksaa tuen asiakkaalle oikean suuruisena. Palvelun järjestäjä kirjoittaa poissaolot Kelan lomakkeelle TT3, joka postitetaan Kelaan osoitteella: Kela, PL 22, 00232 Helsinki. Lomake löytyy Kelan sivuilta: www.kela.fi/lomakkeet > Työttömät (ilmoitus poissaolosta, TT3). Lisätietoja lomakkeen palauttamisesta: www.kela.fi/tyottomat > Työllistymistä edistävät palvelut > Poissaoloista ilmoitetaan -osio. 8
Mikäli kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvan henkilön työttömyysetuuden maksaa työttömyyskassa, saat tiedon kassasta ja sen osoitteesta kuntouttavan työtoiminnan sopimuksesta ja henkilöltä itseltään. Lomakkeeseen on täytettävä huolellisesti kaikki pyydetyt tiedot. Kuukausityölistat Kuukausityölistat on palautettava Väylään kaikista kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista laskutusta varten. Kuukausityölistaan tulee täyttää huolellisesti kaikki pyydetyt kohdat. Erityisesti pyydämme kiinnittämään huomiota seuraaviin asioihin: työntekijän nimi kirjataan kokonaisuudessaan käytetään vain sovittuja merkintöjä kuukausityölista palautetaan välittömästi ilmoitusjakson umpeuduttua Lomaoikeus kuntouttavassa työtoiminnassa Kuntouttava työtoiminta ei kerrytä lomaa. Vakuutusasiat kuntouttavassa työtoiminnassa Tapaturmavakuutus on kaupungin puolesta olemassa. Toiminta tapaturmissa kuntouttavassa työtoiminnassa Otettava välittömästi yhteys omaan sosiaaliohjaajaan Väylään tai sosiaalitoimistoon. Tapaturmailmoitukset allekirjoittaa Väylän johtaja. Jatkopoluttaminen kuntouttavan työtoiminnan jälkeen Kuntouttava työtoiminta on usein välivaihe ja tavoitteellista toimintaa kohti koulutusta tai työelämää. Työtoimintapaikan asiantuntemusta tarvitaan esim. ammattitaidon ja työelämätaitojen arvioinnissa. Jatkosuunnitelmat tehdään Väylän tai sosiaalitoimiston kanssa yhteistyössä. Joskus kuntouttava työtoiminta on pidempikestoista, toimintakykyä ylläpitävää toimintaa. Lasten kanssa toimivien rikosrekisteriotteet kuten työkokeilu, mutta sosiaaliohjaaja/sosiaalityöntekijä tarkastaa. Lisätietoja: Sanna Halonen, sosiaaliohjaaja, Kotkan-Haminan seudun työvoiman palvelukeskus Väylä, puh. 040 184 2044 Kuntouttava työtoiminta KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Kuntouttava työtoiminta on kunnan sosiaalipalvelu toimeentulo- tai työmarkkinatukea saaville työnhakijoille (ks. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001). Tehtävät sovitaan yksilöllisesti työntekijän työ- ja toimintakyvyn sekä elina.sakkara@kotka.fi osaamisen FGDF mukaan. Kuntouttavalle työtoiminnalle laaditaan tavoitteet ja suunnitellaan yhdessä työntekijän Kuntouttava työtoiminta on kunnan sosiaalipalvelu toimeentulo- tai työmarkkinatukea saaville työnhakijoille jatkomahdollisuuksia (ks. Laki kuntouttavasta kuntouttavan työtoiminnasta työtoiminnan 189/2001). jälkeen. Tehtävät sovitaan yksilöllisesti työntekijän työ- ja toimintakyvyn sekä osaamisen mukaan. Kuntouttavalle työtoiminnalle laaditaan tavoitteet ja suunnitellaan yhdessä työntekijän jatkomahdollisuuksia kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. 1. Työntekijä ottaa yhteyttä TE- palveluihin saadakseen aikavarauksen TE- asiantuntijan, kunnan sosiaalihuollon ja työntekijän yhteistyönä tehtävän suunnitelman laatimiseksi. 2. Kuntouttavalle työtoiminnalle laaditaan tavoitteet ja suunnitellaan yhdessä jatkomahdollisuuksia kuntouttavan työtoiminnan jälkeen. Työntekijä ilmoittautuu työnhakijaksi ja varaa ajan numerosta 0295 020 700 (ma- to klo 9.00-17.00, pe klo 9.00-16.15) Lisätietoja: www.te- palvelut.fi Läsnäolopäiviltä voi tietyin ehdoin saada 9,00 euron kulukorvauksen. Kunta voi myös kustantaa harkinnanvaraisesti bussikortin. Oikeudet etuuksiin kannattaa varmistaa. 3. Tarkoituksenmukaisen työtoimintapaikan löydyttyä, kuntouttava työtoiminta alkaa ja ohjaajat tukevat työntekijää tavoitteiden toteutumiseksi. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on toimia väliaikaisena työvälineenä kohti kouluttautumista tai työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Jatkopolku koulutukseen, kurssille, työhön Aina tilanteen mukaan. 4. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteet täyttyvät ja työtoiminnasta siirrytään eteenpäin. Milla Ristola (mukaillen: Milla Ristola HAKO-kuntakokeiluhanke, (mukaillen: Elina Elina Sakkara, Sakkara,2015) 2015) Nämä graafiset esitykset on tuotettu yhteistyössä Sotek-säätiön, Työvoiman palvelukeskus Väylän ja Hamina-Kotka kuntakokeilun kanssa. 9
Työkokeilu Kotkan kaupungilla Työkokeilu on työpaikalla järjestettävä ei-työsuhteinen työllistymistä edistävä palvelu. Työkokeilun tavoitteena on selvittää ammatinvalinta- ja uravaihtoehtoja tai tukea paluuta työmarkkinoille. Työkokeilu voidaan järjestää esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: - Henkilöltä puuttuu ammatillinen koulutus tai hän suunnittelee alan tai ammatin vaihtoa. Tavoitteena on selvittää, kiinnostaako ala tai ammatti tai kykeneekö henkilö tietyn alan tai ammatin mukaiseen työhön vammastaan tai sairaudestaan huolimatta. - Kokeilun avulla voidaan selvittää, olisiko yrittäjyys sopiva uravaihtoehto. - Jos henkilö on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta esimerkiksi työttömyyden tai lastenhoidon takia, työkokeilun tavoitteena on selvittää, minkälaista tukea hän tarvitsee päästäkseen takaisin työhön. Työkokeilusta tehdään sopimus. Sen allekirjoittavat työkokeiluun osallistuva, TE-toimiston edustaja ja työkokeilun järjestäjä. Sopimukseen kirjataan työkokeilun tavoite ja tehtävät, kokonaiskesto sekä päivittäinen ja viikoittainen kesto sekä ajoittuminen. Työkokeilusopimuksen tekeminen lähtee aina työnhakijan tarpeista, ei työnantajan tarpeesta saada työvoimaa. Työkokeiluun osallistuva ei saa korvata työsuhteessa olevia työntekijöitä työpaikalla. Työkokeilun tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava aika voi vaihdella työkokeilun käyttötarkoituksesta ja asiakkaasta riippuen. Työkokeilua koskeva sopimus tehdään siksi ajaksi, jona kokeilun tavoitteet arvioidaan saavutettavan. Usein 1-3 kuukauden työkokeilusopimus on riittävä. Työkokeilua voidaan järjestää enintään viitenä päivänä viikossa ja 4-8 tuntia päivässä. Työkokeilua koskevan sopimuksen tai sopimusten yhteenlaskettu kesto voi olla samalla järjestäjällä enintään kuusi kuukautta. Jos työkokeilun järjestäjänä on kunta, työkokeilun enimmäiskesto on kuusi kuukautta samoissa tehtävissä. Tämä mahdollistaa esimerkiksi työpajajakson ja muun kunnassa toteutettavan työkokeilun yhdistämisen. Kuntayhtymä ja siihen kuuluva kunta ovat eri järjestäjiä. Työkokeilua koskevan sopimuksen tai sopimusten yhteenlaskettu kesto on enintään 12 kuukautta. Työkokeilua koskevassa sopimuksessa sovitaan työkokeilun suorituspaikasta. Työkokeilija suorittaa tehtäviään työkokeilun aikana järjestäjän tiloissa tai niissä tiloissa, joissa tehtäviä normaalisti suoritetaan. Työkokeilun järjestäjällä on velvollisuus huolehtia työkokeiluun osallistuvan ohjauksesta ja valvonnasta koko työkokeilun ajan. Työkokeilu Työkokeilu on ammattialan testaamista oikealla työpaikalla, oikeissa työtehtävissä. Työkokeilun tavoitteena on selvittää, mikä ala työntekijää kiinnostaa ja mihin hän haluaisi kouluttautua. Työkokeilu voi myös tukea paluuta työmarkkinoille, jos työntekijällä on jo alan koulutus tai hän pohtii, minkälaista tukea tarvitaan työhön paluuseen. TYÖKOKEILU Työkokeilu ei ole työsuhde, mutta työkokeilusta maksetaan tietyin ehdoin 9,00 euroa päivältä kulukorvausta työttömyyskorvauksen lisäksi. Työkokeilu on ammattialan testaamista oikealla työpaikalla, oikeissa työtehtävissä. Työntekijä Työkokeilun saa työkokemusta, tavoitteena on selvittää, ammatinvalinnan mikä ala työntekijää suunnitelmia kiinnostaa selvemmiksi, ja mihin hän haluaisi tärkeää kouluttautua. tietoa alasta Työkokeilu sekä voi työelämästä myös tukea paluuta ja sisältöä arkeen. työmarkkinoille, jos työntekijällä on jo alan koulutus tai hän pohtii, minkälaista tukea tarvitaan työhön paluuseen. Työkokeilu ei ole työsuhde, mutta työkokeilusta maksetaan tietyin ehdoin 9,00 euroa päivältä kulukorvausta työttömyyskorvauksen lisäksi. Työntekijä saa työkokemusta, ammatinvalinnan suunnitelmia selvemmiksi, tärkeää tietoa alasta sekä työelämästä ja sisältöä arkeen. 1. Työntekijä pohtii, mikä ala kiinnostaa ja mihin alan yritykseen hän haluaisi työkokeiluun. Apuna ammatinvalinnan testit ja TE- toimiston palvelut sekä erilaiset yritysrekisterit ja hakukoneet. Lisätietoja: www.te-palvelut.fi 6. Kun TE- toimisto on tehnyt myöntävän päätöksen, työkokeilu voi alkaa! 5. Sopivan paikan löytymisen jälkeen toimitetaan työkokeilusopimus käsiteltäväksi TE- toimistoon. 2. Työntekijä ottaa yhteyttä TE- toimiston asiantuntijaan päivittääkseen työnhakusuunnitelman työkokeilua varten. Työntekijä lähettää esim. sähköpostilla ansioluettelon sekä työkokeiluhakemuksen ja sopii tapaamisen yritykseen. Työkokeilun maksuttomuuden vuoksi, yritykset ovat olleet myötämielisiä työkokeilun suhteen. 3. Työntekijä ottaa yhteyttä yrityksiin, yhteisöön tai säätiöön ja kertoo työkokeilusta. 4. Työkokeilusopimus- hakemuksia saa TE- toimistosta tai suomi.fi - verkkopalvelusta. Milla Ristola (mukaillen: HAKO-kuntakokeiluhanke, Elina Sakkara,2015) 10
Sopimukseen merkitään ohjauksesta ja valvonnasta vastuussa olevan henkilön nimi. Työkokeilu ei ole työsuhde, sen ajalta ei makseta palkkaa, eikä se kerrytä vuosilomapäiviä tai eläkettä. Työkokeiluun osallistuvalle maksetaan työkokeilun ajalta työttömyysetuutta sekä kulukorvausta. Kulukorvausta maksetaan vain osallistumispäiviltä. TE-toimisto antaa maksajalle työkokeilusta työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella etuudet maksetaan. Työkokeiluun osallistuva ei ole työterveyshuollon piirissä. Työkokeilun järjestäjä on velvollinen ilmoittamaan työttömyysetuuden maksajalle työkokeiluun osallistuvan poissaolot niistä päivistä, jolloin henkilön olisi pitänyt osallistua työkokeiluun. Kelaan poissaoloista ilmoitetaan lomakkeella TT3. Työttömyyskassoille poissaoloista ilmoitetaan lomakkeella tai vapaamuotoisella ilmoituksella. Tarkastelujakso on kaksi viikkoa. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää työkokeiluun osallistuvalle ryhmävastuuvakuutuksen. Työkokeilussa sattuneesta tapaturmasta tai saadusta ammattitaudista suoritetaan korvaus valtion varoista vastaavin perustein kuin tapaturmavakuutuslaissa säädetään, jollei henkilöasiakkaalla ole oikeutta vähintään samansuuruiseen korvaukseen muun lain nojalla. Tapaturma-asioissa on otettava yhteys TE-toimiston edustajaan. Lain mukaan työnantajan on selvitettävä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostausta. Jos työkokeilu tapahtuu rikostaustan selvittämislain soveltamispiiriin kuuluvissa tehtävissä, TE-toimisto pyytää työnhakijan rikosrekisteriotteen nähtäväksi ennen työkokeilusopimuksen tekemistä. Lakia sovelletaan yli kolme kuukautta kestävään työkokeiluun. Huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä annettuja yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain säännöksiä sovelletaan työkokeiluun ns. työhönottotilanteessa, ennen työkokeilua koskevan sopimuksen tekemistä. Työkokeilun järjestäjän tulee ennen sopimuksen tekemistä ilmoittaa, edellytetäänkö työkokeiluun osallistuvalta huumausainetestitodistuksen esittämistä. Työkokeilun järjestäjän on työkokeilua koskevassa sopimuksessa sitouduttava antamaan TE-toimistolle työkokeilun tavoitteisiin liittyvä arvio. Työkokeilua koskeva kirjallinen arvio on annettava työkokeilun päätyttyä. Myös työkokeilija tekee arvion työkokeilulle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Työkokeiluun osallistuneen henkilön ja työkokeilun järjestäjän arviot ovat henkilön jatkosuunnitelmien pohjana. Palkkatuki Kotkan kaupungilla Työnantaja voi saada palkkatukea, kun palkataan työtön työnhakija, jonka työllistymistä vaikeuttaa esimerkiksi pitkä työttömyys, ammattitaidon puute, vamma tai sairaus. Palkkatuki on aina harkinnanvarainen, ja se perustuu työttömän työnhakijan tarpeisiin. TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja avoimille työmarkkinoille työllistymistä. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapaus kerrallaan. Palkkatukijakso voi Kotkan kaupungilla kestää enimmillään 6 kuukautta. Tällöin työntekijän työssäoloehto täyttyy ja hän on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan. Työntekijän kannattaakin huolehtia siitä, että hän liittyy työttömyyskassan jäseneksi palkkatukijakson aikana. Tukityöllistämisen määrärahoja käytetään vuoden 2015 palkkatukilinjauksen mukaisesti seuraavien ryhmien työllistämiseen: 1. Velvoitetyöllistetyt, jotka TE-toimisto osoittaa kunnalle 2. Kelan listalla olevat pitkäaikaistyöttömät (yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet) 3. Nuoret alle 25-vuotiaat sekä maahanmuuttajat Palkkatukijaksosta tehdään normaali työsopimus, jossa sovitaan työn aloittamisesta sopimuksen mukaan. Tehtäväkohtainen palkka maksetaan aina KVTES:n hinnoittelun alarajan mukaan. Palkka maksetaan alarajan mukaan riippumatta henkilön koulutuksesta. Työllistetyt ovat aina apuluonteisissa tehtävissä eikä heillä käytetä vakituisen henkilöstön nimikkeistöä eikä palkkahinnoittelua. Työllistettyjen työaika on aina 85 % täydestä työajasta ja palkkauskulut maksetaan työllisyyspalveluiden budjetista. Jos työyksikkö palkkaa henkilön täydellä työajalla, yksikkö maksaa erotuksen itse. (Ei koske velvoitetyöllistettyjä, joiden työaika on aina 100 %.) Sairastumisesta ilmoitetaan esimiehelle, työllistetyille kuuluvat normaalit työterveyshuollon palvelut (Kymijoen Työterveys). Palkkatukijakson aikana ollaan kaupungin normaalien vakuutusten piirissä ja tapaturmatilanteissa tehdään tapaturmailmoitus. Vuosilomat on aina pidettävä työsuhteen aikana, lomakorvauksia ei makseta. Jos niitä menee maksuun, rahat menevät toimipisteen omista rahoista. Esimiehen tulee aina tarkastaa vuosilomaoikeus koko työsuhteen osalta. Ennen työsopimuksen tekemistä tulee työllisyyssihteeriltä varmistaa työllistetyn työsuhteen alkamispäivämäärä sekä työsopimuksen kokonaiskesto. Työsopimuksen päivämäärien tulee olla samat kuin palkkatuen päivämäärien. Huom! Työsopimukseen on sisällytettävä seuraava ehto: Lisäksi olemme sopineet, että tuella palkattu voi päättää määräaikaisen sopimuksen kesken sopimuskauden, jos hän saa jäljellä olevaa palkkatukijaksoa pidempikestoisen työ- tai koulutuspaikan. Lisätietoja: Merja Laitinen, työllisyyssihteeri, Kotkan-Haminan seudun työvoiman palvelukeskus Väylä, puh. 0400 580 869 11
Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymistä edistävä TE-toimiston myöntämä tuki, jota voidaan myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuen suuruus määritellään työttömyyden keston tai työntekijän vamman tai sairauden aiheuttaman tuottavuuden alentuman perusteella. Palkkatuella työllistetty työntekijä on tällöin työsuhteessa. PALKKATUKI Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymistä edistävä TE- toimiston myöntämä tuki, jota voidaan myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuen suuruus määritellään työttömyyden keston tai työntekijän vamman tai sairauden aiheuttaman tuottavuuden alentuman perusteella. Palkkatuella työllistetty työntekijä on tällöin työsuhteessa. 1. Työntekijä on yhteydessä TE- toimistoon selvittääkseen oikeutensa palkkatukeen (Sanssi- ja Duunikortti). 2. Työntekijä markkinoi osaamistaan yrityksiin ja kertoo samalla palkkatukioikeudestaan. Työntekijä käy yrityksissä tai lähettää yrityksiin kirjeitä sekä sähköposteja, joissa on liitteenä CV ja työhakemus. Kannattaa muistaa kaikki oman alan yritykset, ei pelkästään te- palvelut.fi- sivuilla olevat paikat. Tämä vaatii sinnikkyyttä sekä aktiivisuutta, jossa positiivinen asenne on hyvä markkinointivaltti! Markkinointikirjettä varten kannattaa pohtia, mitä kaikkea työtä on valmis tekemään, mitä kaikkea osaa (huomioitava osaamista laajasti ammatillisen osaamisen lisäksi). Esimerkiksi mitkä yritykset, yhteisöt ja kunnat voisivat tehtäviä tarjota. Palkkatukipaikan saamiseksi vaaditaan henkilökohtainen kontakti kirjeen tai sähköpostin lähettämisen jälkeen ja aktiivisuutta sekä mielenkiintoa kyseistä työtä kohtaan. Lisätietoja: www.te- palvelut.fi 3. Sopiva työpaikka löytyy. 5. Myöntävän päätöksen jälkeen työ voi alkaa! 4. Yritys asioi TE- toimiston kanssa ja tekee sähköisen hakemuksen te- palvelut.fi- sivustolla. Hakemus lähetetään TE- palveluihin käsiteltäväksi. Milla Ristola (mukaillen: HAKO-kuntakokeiluhanke, Elina Sakkara,2015) Linkki- ja yhteystietolista Arviointi valmennuksessa - havainnointia ja vuorovaikutusta, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Outi Rautio, www.tpy.fi Kuntouttavan työtoiminnan käsikirja, www.thl.fi/fi/web//kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja Kupias, Peltola & Saloranta, Onnistu palautteessa, 2011, WSOY Juva TE-palvelut työnhakijalle, www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/loyda_toita/index.html Tuet työttömälle työnhakijalle, www.kela.fi/tyottomat Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena, Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiestensä näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta, Kristiina Leinonen, Opinnäytetyö 25.2.2014, www.aspasaatio.fi 12
Liitteet ja mallit 13
Perustiedot Täytetään yhdessä aloitustapaamisen yhteydessä. Työntekijä Sukunimi etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Kotiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Sähköpostiosoite Työpaikan tiedot Työnantaja Työsopimuksen kesto (pv/kk/vv pv/kk/vv) Kuvaus työtehtävistä ja nimike Yhteyshenkilö/nimetty vastuuohjaaja työpaikalla Sukunimi Etunimi asema/tehtävä Puhelin Sähköpostiosoite Yhteyshenkilö/TE-toimisto/TYP/sosiaaliohjaaja Sukunimi Etunimi asema/tehtävä Puhelin Sähköpostiosoite 14
Taustatiedot Koulutus tutkinto aloituspvm lopetuspvm Suoritetut kurssit (esim. hygieniapassi, työturvallisuuskortti, tulityökortti) kurssi suoritettu voimassa - asti Ajokortti Ajokorttiluokka Varusmies-/siviilipalvelus suoritettu Kyllä Ei Kyllä Ei Keskeisin työkokemus (työnantaja, työsuhteen kesto, työtehtävät) Muut kokemukset työelämästä (esim. työharjoittelu, työkokeilu) Jakson tavoitteet 15
Ohjauskeskustelu (Älä täytä, voit tarvittaessa kopioida.) Ohjauskeskustelu ja Työelämätaitojen palaute- ja arviointilomakkeet muodostavat kokonaisuuden (seuraavan aukeaman), joka täytetään ohjauskeskustelussa. Tätä sivua voit monistaa käyttöön, jos ohjauskeskusteluja on enemmän kuin tässä oppaassa on aukeamia. Itsearviointi Arvioi jaksolle asettamiesi tavoitteiden ja kiinnostuksen kohteiden saavuttamista. Mielestäni saavutin työjaksolle asettamamme tavoitteet hyvin/huonosti, koska/kun.. Vahvuuksinani nyt näen... Kehittämiskohtia minulla ovat... Seuraavalla jaksolla haluaisin oppia ja tehdä erityisesti... Työyhteisössä koen, että minä... Perehdytystä, tukea ja ohjausta olen saanut... Jatkossa toivoisin... Seuraavan jakson tavoitteet Työntekijä täyttää itsearviointiosan aina ennen yhteistä ohjauskeskustelua. Seuraavan jakson tavoitteet sovitaan ja kirjataan ohjauskeskustelun yhteydessä, keskustelun pohjalta. 16
Ohjauskeskustelu (Työntekijä täyttää ennen ohjauskeskustelua.) Itsearviointi Arvioi jaksolle asettamiesi tavoitteiden ja kiinnostuksen kohteiden saavuttamista. Mielestäni saavutin työjaksolle asettamamme tavoitteet... Vahvuuksinani nyt näen... Kehittämiskohtia minulla ovat... Seuraavalla jaksolla haluaisin oppia ja tehdä erityisesti... Työyhteisössä koen, että minä... Perehdytystä, tukea ja ohjausta olen saanut... Jatkossa toivoisin... Seuraavan jakson tavoitteet 17
Työelämätaitojen palaute ja arviointi (Älä täytä, voit tarvittaessa kopioida.) Ohjauskeskustelu ja Työelämätaitojen palaute- ja arviointilomakkeet muodostavat kokonaisuuden, joka täytetään ohjauskeskustelussa. Tätä sivua voit monistaa käyttöön, jos ohjauskeskusteluja on enemmän. Työntekijän arvio merkitään valittuun kohtaan vihreään sarakkeeseen ja työpaikkaohjaajan arvio siniseen sarakkeeseen. Arvioitava alue Päivämäärä Työpaikkaohjaaja Vaatii Hyvä vahva kehittämistä taso alue Työntek. Tp-ohjaaja Työntek. Tp-ohjaaja Työntek. Tp-ohjaaja 1. Osallistuminen - säännöllisyys - täsmällisyys työajoissa (esim. tauot) - poissaolojen ilmoittaminen 2. Osallistuminen työyhteisöön - yhteistyökyky esimiehen/työkavereiden kanssa - toisten huomioon ottaminen - kyky pyytää apua - kyky ottaa vastaan neuvoja - oman mielipiteen sanominen 3. Työelämän valmiudet - pitkäjänteisyys (tehtävien loppuun suorittaminen) - luotettavuus - aloitekyky - halu oppia uutta - kyky työskennellä itsenäisesti 4. Työn tekemisen taidot - oman työtehtävän osaaminen - huolellisuus, järjestelmällisyys - työn laatu - työturvallisuuden huomioiminen - työpaikan sääntöjen noudattaminen 5. Muu taito (täytetään ala-/tehtävä-/hlökohtaisesti) 18
Todistus Muista pyytää todistus! Voitte käyttää tätä mallia tai työpaikan omaa todistusta. Nimi on toiminut seuraavissa tehtävissä: Jakso on alkanut / 20 Jakso on päättynyt / 20 Jakson päättymisen syy: Pyynnöstä todistan, että (kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, heikko) on osoittanut työtaitoa ahkeruutta käytöstä Päiväys / 20 Yrityksen nimi Osoite Puh. Allekirjoitus allekirjoituksen selvennys 19
Loppukeskustelu Täytetään yhdessä loppukeskustelun yhteydessä. Työnantajan palaute Työntekijän vahvuuksia ovat Kehittymistä kaipaavat seikat Arvio henkilön mahdollisuuksista selviytyä ko. alan koulutuksessa/työssä? Muista käydä loppukeskustelu! Voitte käyttää tätä pohjana. Miten työntekijä saavutti työjaksoille asettamansa tavoitteet (työnantajan näkemyksen mukaan)? Annetut dokumentit / liitteet Työtodistus Suositukset Allekirjoitus Paikka ja aika työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys Työnantajan puhelin työnantajan sähköpostiosoite Paikka ja aika työntekijän allekirjoitus ja nimenselvennys 20
Näitä sivuja työntekijä voi käyttää asioidessaan TE-palveluissa tai Väylässä. Oma jatkosuunnitelma Koulutustavoite Koulutusalana minua kiinnostaa... Mieluiten suorittaisin opintoni/koulutuksen... Aion hakeutua koulutukseen... Työllistymistavoite Alana olen kiinnostunut erityisesti... Työnhaussa aion kiinnittää entistä enemmän huomiota... Työpaikan hakemisen lisäksi aion myös yrittää... Jatkosuunnitelmaan vaikuttavat asiat Jatkosuunnitelmiini vaikuttavat myös... 21
Työpäiväkirja Kirjaa työpäiväkirjaan syntyneitä ajatuksia, ihmetyksiä ja huomioita. Sivulla 7 on apukysymyksiä, joita voit hyödyntää pohdinnoissasi. Kirjaukset läpikäydään ohjauskeskustelussa. Päiväys / Päiväys / Muista täyttää päiväkirjaa! Kirjaa ylös omia ajatuksia, joista haluat keskustella. Päiväys / 22
Työpäiväkirja Kirjaa työpäiväkirjaan syntyneitä ajatuksia, ihmetyksiä ja huomioita. Sivulla 7 on apukysymyksiä, joita voit hyödyntää pohdinnoissasi. Kirjaukset läpikäydään ohjauskeskustelussa. Päiväys / Päiväys / Päiväys / 23
Työpäiväkirja Kirjaa työpäiväkirjaan syntyneitä ajatuksia, ihmetyksiä ja huomioita. Sivulla 7 on apukysymyksiä, joita voit hyödyntää pohdinnoissasi. Kirjaukset läpikäydään ohjauskeskustelussa. Päiväys / Päiväys / Päiväys / 24
Työpäiväkirja Kirjaa työpäiväkirjaan syntyneitä ajatuksia, ihmetyksiä ja huomioita. Sivulla 7 on apukysymyksiä, joita voit hyödyntää pohdinnoissasi. Kirjaukset läpikäydään ohjauskeskustelussa. Päiväys / Päiväys / Päiväys / 25
Kuntouttavan työtoiminnan työaika Kuntouttavan työtoiminnan työaika on määritelty kuntouttavan työtoiminnan päätöksessä ja sopimuksessa. Sovitut työajat on ilmoitettu työttömyysetuuden (työmarkkinatuki tms.) maksajalle (Kela, työttömyyskassa) eikä niistä voi poiketa sopimatta asiasta etukäteen asiakkaan oman sosiaaliohjaajan kanssa. - Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja on oikeutettu ylläpitokorvaukseen vain maksajalle ilmoitetuilta työajoilta. - Tapaturmavakuutus on voimassa vain sovittuina työaikoina ja sopimuksessa määritellyissä työtehtävissä. Kuntouttavassa työtoiminnassa ei voi tehdä ylitöitä eikä pitää ylityövapaata. Työtoiminta-aikaa voidaan siirtää työtoimintapäivän sisällä aikaisemmaksi tai myöhäisemmäksi, kun kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja ja työtoimintapaikka ovat siitä keskenään etukäteen sopineet. Työtoimintapäiviä viikon sisällä ei voi muuttaa. Koko työtoimintapäivän kestävä poissaolo Kuntouttavasta työtoiminnasta voi olla poissa ainoastaan seuraavista syistä: - oman sairauden vuoksi - alle 10-vuotiaan huollettavan lapsen sairauden vuoksi (kun hoitoa ei voida muutoin järjestää) - työ-/koulutushaastattelun vuoksi (silloin kun haastatteluun kuluu koko päivä, esim. vaatii matkustamista toiselle paikkakunnalle tai soveltuvuuskokeiden testit vievät koko työtoimintapäivän ajan) Lääkärin/sairaanhoitajan todistus sairaudesta on toimitettava kunkin työpaikan käytännön mukaisesti, kuitenkin viimeistään kolmen sairauspäivän jälkeen. Em. poissaolopäiviltä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksetaan työttömyysetuus, kun hän on ilmoittanut/sopinut poissaolosta työtoimintapaikan esimiehen/ohjaajan kanssa. Sairauspoissaolokin on luvaton poissaolo, mikäli asianmukaista ilmoitusta työtoimintapaikalle ei ole tehty tai pyydettyä lääkärin todistusta ei ole toimitettu. Ylläpitokorvausta ei makseta koskaan koko päivän kestävästä poissaolosta. Kaikki muut kuin em. syistä johtuvat poissaolot ovat luvattomia poissaoloja, eikä niiltä päiviltä makseta ylläpitokorvausta eikä työttömyysetuutta. Osan työtoimintapäivää kestävä poissaolo Omien asioiden hoitaminen pyritään järjestämään työajan ulkopuolelle. Välttämättömät ja ajanvarauksella tapahtuvat satunnaiset asioinnit (esim. lääkärissä käynnit, Väylässä ja sosiaalitoimistossa asioinnit) voi hoitaa työajalla, mikäli niitä ei pysty järjestämään muutoin. Säännölliset hoito- ja kuntoutuspalvelut (esim. A-klinikan, psykiatrian poliklinikan ja fysioterapiakäynnit) voivat sisältyä kuntouttavan työtoiminnan päivään, kun niin on etukäteen sovittu ja sopimukseen kirjattu. Ylläpitokorvauksen ja työttömyysetuuden saaminen näiltä päiviltä edellyttää kuitenkin sitä, että ko. päivän aikana osallistutaan työtoimintaan työtoimintapaikalla. Jos asioiden hoitaminen vie koko päivän, kyseessä on luvaton poissaolo. 26
27
voimaksi! Hamina - Kotka kuntakokeiluhanke