Ankeriaskannan nykytilasta - Jouni Tulonen
Ankerias katadrominen vaelluskala Sargassomeri Euroopan rannikko Kutuvalmis naaras Elveri ja koiras Vaelluskalana alavirtaan Kasvualueet
Huikea kutuvaellus Yhtenäinen esiintymisalue Ei eriytyneitä kantoja, kuten esim lohikaloilla Ei varakantaa!! Kutuvaellus 6000 km - yksisuuntainen Kesto 6 kk, vauhti n. 1,4 km/h Korkea rasvapitoisuus mahdollistaa vaelluksen ja kudun - 1 kg kalan energiantarve vaelluksella on rasvana 60 g - Lisäksi 1 kg kalan mädin kehittyminen vaatii 60 g rasvaa - Rasvaa oltava yli 12 % kalan painosta Poikaset ajautuvat ja uivat Eurooppaan 1-1,5 vuodessa
Ankerias Suomessa Luontainen levinneisyys lähes koko maa Häme, Varsinaissuomi ja Uusimaa ovat olleet ydinaluetta Jokien patoamisen jälkeen (1910-1950) esiintyy luontaisesti vain meressä ja rannikkoalueella Nousuankeriaiden määrät vähentyneet, mm. Kokemäenjoella? Ankeriashavaintoja 1900-luvun alusta
Luonnonkanta Kokemäenjoella neljä seurantaa Koekalastukset 2014-2015, Harjavalta-Reposaari -rysät, pitkäsiima, ammattikalastajat naaraita koiraita kpl 50 4 cm 75-104 32-45 Ikä 11-29 v 4-9 Luontaisesti saapuneita 19, vuosina 1985-2003 Sähkökalastukset 2016 Harjunpäänjoki, Pohjajoki ja Eteläjoki). - koskien ja patojen aluset - 27 000 m², kaksi viikkoa Ei ankeriaita Nahkiaispyynnin seuranta, Harjavalta-Pori 140 Tahkoluodon ja Meri-Porin voimalaitosten lauhdevedenotto -1990 luvulla satoja nousuankeriaita vuodessa - pahimmillaan kymmeniä päivässä -2014-2015 täysin tuntematon Nordqvist 1902 -mertoja RKTL 2001-2014 - rysiä Luke 2014-2017 - rysiä 120 100 80 60 40 20 0 1902 2001 2007 2008 2012 2013 2014 2015 2016 2017 N 127 40 1 1 0 0 0 1 0 0 Hiidenvesi-ilta 27.2.2018
Ankeriaskanta istutusten varassa Ensimmäinen kokeilu Evolla vuonna 1893 Satunnaisesti 1960-luvulle asti 1960-1979 yli 10 miljoonaa yksilöä (lasiankerias 0,3 g) 1979-1988 ei saanut tuoda maahan Koetuonti Evolle 1989 Ruotsin karanteenin kautta 1990-2017 yli 3 miljoonaa yksilöä (jatkokasvatettu lasiankerias n. 1 g) Pääasiassa Severnjoelta Lähes 2/3 mereen tai vapaisiin mereen laskeviin vesistöihin
Istutukset ovat onnistuneet lähes aina Parhaiten rehevissä, matalissa ja nopeasti lämpenevissä järvissä Pitkäikäinen laji, jolla pieni luonnollinen kuolevuus (jopa < 30 %) Pyynninkohteena pitkään, jopa 25-30 vuotta Parhaimmillaan Evon tutkimusjärvistä saalista saatu 1000 istukasta kohti: -järvistä kasvuankeriaita 170-300 kg, 20-30% istukkaista -joista vaellusankeriaita 250-400 kg, 25-40% istukkaista
Tästä huolimatta, ankeriaskanta on taantunut Koko Euroopassa Saalis vuodessa 1970-luku 2000-luvun alku 2017 Aikuinen n. 20 000 tn <10 000 tn n. 2 500 tn Lasiankerias > 2-3 000 tn n. 400 tn 57 tn Myös Suomessa saalis pienentynyt 1970-80 luvun huippuvuosista 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 sisävesi meri
Syitä kannan romahdukseen useita 1. Vaellusesteet kasvualueille ja kasvualueiden häviäminen Kosteikot, laguunit, jokisuistot - 60-70% hävinnyt Euroopassa - Itämeren tila heikentynyt Monen tasoisia esteitä Nousukouruilla ohitettavissa - meillä myöhäistä, nousukaloja ei enää juuri ole - mm. Kymijoella ankeriaskourun rakentamisvelvoite vuodesta 1930, ei koskaan toteutunut, nyt lopulta muutettu kalatalousmaksuksi Kalateiden rakentaminen - lohikaloja varten, mutta auttaa myös ankeriasta
2. Turbiinikuolleisuus kutuvaelluksella mm. Nokianvirrassa kesäkuun lopulla Vesivoimalaitokset -turbiinityyppi, -halkaisija, kierrosnopeus, pudotuskorkeus, virtaama
Vaellusankeriaiden seuranta Kokemäenjoki 2012-2013 - viisi voimalaitosta ennen merta DIDSON DIDSON AJANKOHTA Havaintoja Nokia syksy 2012, kevät 2013 365 kpl Harjavalta syksy 2013 106 kpl Hiidenvesi-ilta 27.2.2018
Vaellusankeriaiden seuranta Kokemäenjoki 2012-2013 - viisi voimalaitosta ennen merta DIDSON DIDSON AJANKOHTA Havaintoja Nokia syksy 2012, kevät 2013 365 kpl Harjavalta syksy 2013 106 kpl Vaellusankeriaita: Luotaimen katvealue Ajallinen kattavuus Nokia 2400 kpl, 3100 kg Harjavalta 811 kpl, 980 kg Kuolleisuus 66% (+\-??) Hiidenvesi-ilta 27.2.2018
3. Anguillicola crassus-sukkulamato Tuotiin vahingossa Etelä-Italiaan 1980 Levisi erittäin nopeasti Euroopassa Suomessa ensimmäinen havainto 2001 Kokemäenjoen suulta Uimarakon toiminta heikkenee Lisääntynyt energiantarve uintiin (2X) Vaikuttaa kutuvaelluksen onnistumiseen Miemala 2006 Hattulanselkä 2008 Pyhäjärvi 2009 Kulovesi 2011 Rautavesi 2014
4. Ympäristömyrkyt, etenkin PCB Rasvaliukoisia, erittäin pysyviä, synteettisiä valmistus ja käyttö lopetettu jo 1970-luvulla Ankerias erityisen herkkä - pohjalla elävä petokala, pitkäikäinen, rasvainen Siirtyy kudoksesta sukurauhaseen, jo pienet pitoisuudet kudoksessa aiheuttavat kehityshäiriöitä mädissä ja poikasissa Kernaalanjärvi: 1990-93: max 5,1 mg/kg, keskimäärin 1,7 mg/kg (n=54) 2007: max 5,5 mg/kg, keskimäärin 1,1 mg/kg (n=10) Lahden Vesijärvi: 2007: keskimäärin 0,13 mg/kg (kuuden kalan kokooma)
5.Muut syyt Ankeriaat, joita ei järvistämme ole onnistuttu pyytämään ennen kutuvaelluksen alkua, vääjäämättömästi suuntaavat alavirtaan ja joutuvat turbiinien silpomiksi tai uivat ruotsalaispyydyksiin pääsemättä ikinä sukuaan jatkamaan - Tulonen ja Pursiainen, Suomen Kalastuslehti, 1985 Rajat ylittävä levinneisyys ja elämänvaiheet, kenellä vastuu kannan säilymisestä? Ylikalastus kaikissa elämän vaiheissa - aina pyydetään kutematonta kalaa - lasiankeriaita suoraan herkkupöytään - salakuljetus Aasiaan - istutusten kautta kokonaishyötyä kannalle pyynnistä huolimatta? ilmastonmuutos muutokset merivirroissa
Asetus ankeriaskannan elvytystoimenpiteistä (ns. ankeriasdirektiivi, EY N:o 1100/2007) - jäsenvaltioiden on määriteltävä ankeriasvetensä ja laadittava niille ankeriaanhoitosuunnitelmat - 40% luonnontilaan verrattavasta vaellusankeriaiden biomassasta on päästävä kutuvaellukselle - 60% lasiankeriaista (< 12 cm) ohjattava istutuksiin Lisäksi - Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) on liittänyt ankeriaan uhanalaisten lajien luetteloon vuonna 2007 - CITES:n uhanalaisten lajien listalle maaliskuussa 2009 - Suomessa luokitus erittäin uhanalainen v. 2010 (2018?) - ICES 2009 - ihmisen aiheuttama kuolleisuus minimiin
Suomen ankeriaanhoitosuunnitelma 2010- EU 2007: Suomi 2010: 40 prosenttia luonnontilaan verrattavasta vaellusankeriaiden biomassasta on päästävä kutuvaellukselle Istutukset vapaan vaelluksen alueelle kompensoivat sisävesien tuotannon Vapaan vaelluksen alue Merenrannikko Mereen laskevat vesistöalueet, joista ankeriaalla on vapaa pääsy alaspäin - aluksi 537 000 kpl/vuosi - myöhemmin 1 072 000 kpl/vuosi Pohjanmaan rannikko reservialuetta, ei istutuksia Padotut alueet Patojen sulkemat sisävedet (mm. Karjaanjoen va.) -istutukset yksityisin varoin ja hyödyntäminen voivat jatkua
Suomen ankeriaanhoitosuunnitelma 2010- Rahoitus jäi auki Istutuksista toteutunut 10-20 % (pääasiassa osakaskuntien varoin!) 2011 163 000 kpl 2012 123 000 kpl 2013 121 000 kpl 2014 147 000 kpl 2015 102 000 kpl 2016 79 000 kpl 2017 120 500 kpl Saalistilastointiin vuodesta 2010 Päivitystarvetta on! Vuonna 2018: EU:n Komissio 3 kk rauhoitus merialueilla syys-tammikuussa Mitä muuta?
Ylisiirto Vääksynjoelta mereen 2014-2017 980 ankeriasta on pyydetty, merkitty T- ankkurimerkillä ja kuljetettu mereen Ahvenkoskenlahdelle Kymijoen suulle Tähän mennessä palautustietoja on saatu 39 ankeriaasta; 25 Suomesta, 5 Virosta, 5 Saksasta, 2 Tanskasta ja 2 Ruotsin itärannikolta Hiidenvesi-ilta 27.2.2018
Mitä Karjaanjoella odotettavissa? Karjaanjoen vesistöalueen ankeriasistutukset 1992-2016 Istutuskohteita, kpl Istutusmäärä, kpl 1992 5 26000 1995 1 800 1996 1 2000 1997 1 2000 1999 1 1000 2000 1 1110 2001 1 1000 2006 2 1500 2007 3 2000 2008 2 3000 2009 3 2500 2010 7 7500 2011 7 7500 2013 3 4000 2014 1 1000 2015 3 5500 2016 2 2000 2017?? Yhteensä 70 410 ankeriasta, vuosina 2007-2016 3300 kpl/v
Mitä Karjaanjoella odotettavissa - arvion lähtötiedot Evon alue -istutus v.1966 1940 kpl -saalis järvissä 25 % -saalis joessa 35 % -luontainen kuolevuus 40 % Karjaanjoen istutukset 1992 26000 1995 800 1996 2000 1997 2000 1999 1000 2000 1110 2001 1000 2006 1500 2007 2000 2008 3000 2009 2500 2010 7500 2011 7500 2013 4000 2014 1000 2015 5500 2016 2000
Istukkaita Kpl 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Istutukset jatkuvat 2018, 3 300 kpl/v Istutukset loppuvat 2018 Vaellusankeriaita Kpl 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1992 1997 2002 2007 2012 2017 2022 2027 2032 2037 2042 2047 2052 2057 0
- kalatiet - turvattu alasvaellus - istutukset - kasvukalojen kohtuullinen pyynti - vaelluskalojen pyynnin rajoittaminen Kiitos!