1 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. TUTKIELMAN KIRJOITTAMINEN 2 1.1. Ulkoasu 2 1.2. Kirjoitusohjeet 4 1.2.1. Lähteiden merkitseminen tekstiin 5 1.2.2. Lähdeluettelo 8 2. TUTKIELMAN VIIMEISTELY JA KÄSITTELY 14 2.1. Tiivistelmäsivu 14 2.2. Tutkielman toimittaminen 15 2.2.1. Pro gradu tutkielma 15 2.3. Tutkielman arvostelu ja hyväksyminen 16 2.3.1. Pro gradu tutkielma 16 3. KYPSYYSNÄYTE 17 4. VIERASKIELISET TUTKIELMAT 19 LIITTEET Liite 1. Tiedekunnan koulutusohjelmat suomeksi ja englanniksi. 20 Liite 2. Kannen malli. 22 Liite 3. Tiivistelmäsivun malli. 23 Liite 4. Lausunto hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta 24
2 1. TUTKIELMAN KIRJOITTAMINEN Vaasan yliopiston seminaaritöiden ja tutkielmien kirjoitusohjeina noudatetaan soveltuvin osin Vaasan yliopiston julkaisusarjojen kirjoitusohjeita. Nämä ohjeet koskevat kauppatieteellisen tiedekunnan seminaaritöitä, kandidaatintutkielmia sekä pro gradu -tutkielmia. Näiden ohjeiden lisäksi tiedekunnan amanuenssi (amanuenssi Leena Perälä) sekä myös yksiköt, oppiaineet ja ohjaavat professorit voivat antaa tarkentavia ohjeita. Epäselvissä tapauksissa kirjoitusohjeiden suhteen käänny kyseisten tahojen puoleen. Syventäviin opintoihin sisältyvän pro gradu tutkielman laajuus on 30 opintopistettä. Tutkielman tulee osoittaa perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin, tutkimusmenetelmien hallintaa sekä valmiutta tieteelliseen ilmaisuun. Tyypillisesti tutkielma tehdään monografiamuotoisena. Pro gradu työ voi kuitenkin koostua myös tieteellisestä artikkelikäsikirjoituksesta (lähetetty julkaisua varten arvioitavaksi tieteelliseen aikakauslehteen) ja johdannosta, jossa avataan tutkimuksen teoreettista pohjaa, menetelmiä ja työn tuloksia artikkelia laajemmin. Artikkelikäsikirjoituksen laatimisessa noudatetaan aikakauslehden kirjoitusohjeita ja muilta osin tiedekunnan vahvistamia kirjoitusohjeita. 1.1. Ulkoasu Suositeltava kirjasintyyppi on Palatino, Times New Roman tai vastaava. Normaalitekstissä kirjasinkoko on 12 tai vastaava, pääotsikoissa tai vastaavissa paikoissa voidaan käyttää suurempaa kirjasinkokoa (esim. 14), joissakin erikoistapauksissa myös pienempää (10). Tekstiosan tulee olla 15 cm leveä, jolloin marginaaleiksi oikealle ja vasemmalle jää 3 cm, ylös 3 cm ja alas 3 cm. Tekstin rivien väli on 1,5 perinteisellä mekaanisella kirjoi-
3 tuskoneen terminologialla ilmaistuna. Koska tutkielmat käytännössä kirjoitetaan tekstinkäsittelyohjelmilla, edellä oleva tulee tulkita tarkoittamaan pistelukua 18 nykyaikaisen tekstinkäsittelyn portaattomassa valikossa. Tiivistelmä kirjoitetaan "rivivälillä" 1. Tekstiä voidaan elävöittää ja havainnollistaa käyttämällä lihavointia (bold), kursiivia (Italic), petiittiä (kirjasinkoko 10), tiheää rivinväliä (esim. suorissa lainauksissa) jne. Alleviivausten käyttöä tekstissä ei kuitenkaan suositella. Tehokeinoja tulee käyttää johdonmukaisesti ja loogisesti eikä niitä tekstin luettavuuden vuoksi tule käyttää liikaa. Teksti jaetaan kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Uuden kappaleen ensimmäistä riviä ei sisennetä. Tekstin ja useampirivisen otsikoinnin suhteen suositellaan (myös oikean reunan) tasauksen käyttöä. Oikean reunan tasausta käytettäessä on huolehdittava siitä, ettei tekstiin jää liiaksi harventuneita rivejä. Pääkappaleet aloitetaan aina omalta sivulta (esim. luku 2 aloitetaan uudelta sivulta, vaikka luku 1 ei olisikaan loppunut edellisen sivun alareunaan). Alaotsikot jatkuvat samalta sivulta kuin edellinen teksti. Kaksiportaiset alaotsikot (esim. 2.4.) erotetaan muusta tekstistä kahdella rivivälillä ennen otsikkoriviä. Moniportaisempi alaotsake (esim. 2.4.1.) erotetaan yhdellä rivivälillä. Lukujen porrastamista yli kolmen portaan ei suositella. Otsikot on erotettava riittävin rivinsiirroin varsinaisesta tekstistä. Otsikoiden jälkeen tulee aina yksi riviväli ennen tekstiä. Alaotsikkoa edeltävän kappaleen jälkeen tulee kaksi riviväliä. Tekstiin sijoittuvat kuviot ja taulukot tulee erottaa selvästi muusta tekstistä parilla rivivälillä sekä ylä- että alapuolella. Sivunumerot kirjoitetaan keskelle sivua, n. 1,5-2,5 cm yläreunasta. Sisällysluettelo on laadittava näiden ohjeiden sisällysluettelon asettelun mukaisesti. Alemman tason otsikon numeroinnin sisennys tulee tasata täsmälleen edellisen tason otsakkeen tekstin alkamisen kohdalle.
4 1.2. Kirjoitusohjeet Nimen on oltava lyhyt, selvä ja sisällön (tutkimusala ja paikallisuus) ilmaiseva. Tarvittaessa voidaan käyttää alaotsikkoa hahmottamaan tutkimuskohteen rajausta. Sisällysluettelon on sanatarkasti vastattava käytettyä otsikointia. Sivunumerointi alkaa ensimmäiseltä kannen jälkeiseltä sivulta (= sisällysluettelo) jatkuen julkaisun viimeiseen sivuun mukaan lukien liitteet, mikäli ne on painettu normaalisivuille. Pariton sivunumero on aina aukeaman oikealla puolella ja parillinen vasemmalla. Myös jäljempänä oleva ohje sisällysluettelosta ja tiivistelmäsivusta on otettava huomioon numeroinnissa. Tutkielman tiivistelmä. Sisällysluettelon jälkeen ennen johdantolukua sijoitetaan enintään sivun mittainen tiivistelmä (ks. liite 3) Tarkemmin luvussa 2.1. Kuvat. Kaikki piirrokset ja valokuvat varustetaan yhtenäisellä juoksevalla numeroinnilla. Kuvateksti tulee kuvan alapuolelle tai sivuun. Kuva ja numero lihavoidaan (esim. Kuvio 1.), mutta ei kuvatekstiä. Kuvateksti tasataan vasemmalle ja päätetään pisteellä. Mahdollisissa kartakkeissa tulee olla janamittakaava. Taulukot varustetaan omalla juoksevalla numeroinnillaan ja riittävillä otsikoilla. Taulukkoteksti tulee taulukon yläpuolelle. Pystyviivoja ei yleensä käytetä. Taulukko ja numero lihavoidaan (esim. Taulukko 1.), mutta ei taulukkotekstiä. Taulukkoteksti tasataan vasemmalle ja päätetään pisteellä. Tilastollinen aineisto on esitettävä selkeästi ja tilastotieteellisten esitystapojen periaatteita noudattaen. Matemaattiset kaavat. Tutkielmassa mahdollisesti esiintyvät matemaattiset kaavat tulee numeroida systemaattisesti ja niiden tulee niveltyä osaksi tekstiä normaalein oikeinkirjoituksen säännöin, pilkutus mukaanlukien. Kukin kaava kirjoitetaan omalle rivilleen ja erotetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä ennen ja jälkeen. Kaavan
5 juokseva numero kirjoitetaan sulkuihin vasempaan laitaan ja itse kaavan alku tulee "tabuloida" siten, että kaikkien kaavojen kaavaosa alkaa samasta kohdasta. Ajatusviivan käyttö. Numeroin tai sanoin ilmaistujen ääriarvojen tai luokkarajojen välissä käytetään ajatusviivaa (ei tavumerkkiä -). Esim. vuosina 1941-1944, kohdat 37, syys-lokakuussa, sivut 1215. Lähdeviittaukset (ks. luku 1.2.1.). Viitteet merkitään tekstiin yleensä sulkeissa. Elektroniset lähteet mainitaan sulkeissa tekstin sisällä kuten "perinteiset" lähteet. Lähdeluettelossa (ks. luku 1.2.2.) mainitaan kaikki ne julkaisut, joihin tekstissä viitataan, mutta ei muita. Julkaisematon teos sijoitetaan luetteloon maininnalla Julkaisematon (Unpublished, Unveröffentlicht jne.) ja mainitaan laitos tai kirjasto, jossa sitä säilytetään. Liitteiksi merkitään kaikki, mikä seuraa lähdeluetteloa. Liitteet varustetaan juoksevalla numeroinnilla. Liitteiksi sijoitetaan sellaiset työn sisältöä havainnollistavat tai täydentävät kuviot, taulukot ja luettelot, jotka suurikokoisina tai tärkeydeltään vähäisempinä eivät sovellu tekstin väliin. Liitteeksi tulee sijoittaa myös käytetyt kysymys- tai haastattelulomakkeet. 1.2.1. Lähteiden merkitseminen tekstiin Jokainen lähde, johon tekstissä on viitattu, mainitaan myös lähdeluettelossa. Jokaisesta lähdeluettelossa mainitusta lähteestä tulee olla viittaus tekstissä. Tekstissä viitataan lähteisiin merkitsemällä sulkeisiin kirjoittajan sukunimi ja painovuosi, kaksoispiste ja sivu tai sivut, joita on käytetty. Viitattaessa koko kirjoitukseen sivunumeroita ei tarvita. Elektroninen lähde mainitaan sulkeissa tekstin sisällä kuten "perinteinen" lähde, mutta ilman sivunumeroita. Viitteeseen ei merkitä elektronisen lähteen internet-osoitetta, vaan
6 se ilmaistaan täydellisenä lähdeluettelossa. Esim. painettu julkaisu: (Suutari 1996: 120-121) ja elektroninen julkaisu: (Salmi & Virtanen 1996). Jos kirjoittajan nimi esiintyy jo tekstissä, ei sitä tarvitse toistaa enää suluissa. Sulkeisiin merkitään vain vuosiluku ja mahdollinen viittaus sivuihin. Esim. Virtanen (1966: 25-27) on todennut... Jos samalla lähteellä on useita kirjoittajia, lähdeviittaukseen merkitään ensimmäisellä kerralla kaikki kirjoittajat. Myöhemmillä kerroilla voidaan mainita vain ensimmäinen kirjoittaja ja merkintä ym. (vieraskielisissä et al.), ilmestymisvuosi ja sivut. Esim. ensimmäinen viittaus (Vauhkonen, Viillos & Härmälä 1968: 34), myöhemmin viitattaessa (Vauhkonen ym. 1968: 56-58). Jos tekstiin yleistetään jokin asia useista lähteistä, lähteet merkitään samojen sulkeiden sisään esim. kirjoitusten ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä. Viitteet erotetaan toisistaan puolipisteillä. Esim. (Morrill 1965; Winter 1969: 36). Saman tekijän eri kirjoitukset erotetaan toisistaan vuosilukujen avulla ja merkitään ilmestymisjärjestyksessä. Saman kirjoittajan samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan pienin kirjaimin, esim. (Smith 1970a, 1970b). Jos lähteeseen ei ole merkitty varsinaista tekijää, tekstissä viitataan tähän lähdeluettelossa esiintyvillä alkusanoilla. Esim. (Komiteanmietintö 1986:12). Esim.: (Kirjanpitolaki (1336/1997), jäljempänä KPL). Esim.: Asunto-osakeyhtiölain 69 :n mukaan... tai Asunto-osakeyhtiölain (809/1991) 69 :n (296/1998) mukaan... (jos on erityistä informatiivista tarvetta täsmentämiseen). Viittauksesta on käytävä ilmi, miten suuri osa tekstistä perustuu lähteisiin. Jos koko kappaleen asiasisältö on lainattu toiselta, lähdeviite merkitään kappaleen loppuun pisteen jälkeen. Suluissa olevan lähdeviitteen loppuun tulee piste ja sen jälkeen sulkumerkki. Esim.... tekstin loppu. (Suutari 1996: 120-121.) Jos viittaus koskee suppeata asiakokonaisuutta tai yhtä virkettä, lähdeviittaus sijoitetaan virkkeen sisään.
7 Viittauksen luonnetta voidaan säädellä käyttämällä lyhenteitä, kuten ks. (katso), vrt. (vertaa). Esim. (vrt. Allardt 1976: 52-53). Useamman virkkeen käsittävä suora lainaus erotetaan muusta tekstistä kirjoittamalla lainaus sisennettynä ja tiheämmällä rivivälillä lainausmerkkien sisään.
8 1.2.2. Lähdeluettelo Julkaisut sijoitetaan tekijän sukunimen mukaan aakkosjärjestykseen. Aakkosjärjestyksessä noudatetaan sen kielen tapaa, jolla tutkielma on kirjoitettu. Saman tekijän julkaisut sijoitetaan aikajärjestykseen. Saman tekijän samana vuonna ilmestyneet julkaisut merkitään painovuoden jälkeen sijoitetulla pienellä kirjaimella (esim. 1960a, 1960b jne.). Jos samalla lähteellä on useita kirjoittajia, ensimmäisestä kirjoitetaan ensin Sukunimi, sitten Etunimi (-nimet) tai Alkukirjaimet. Seuraavat nimet kirjoitetaan järjestyksessä Etunimi Sukunimi. Tekijöiden nimet erotetaan toisistaan pilkulla paitsi viimeinen nimi &-merkillä. Kirjojen englanninkielisen nimen substantiivit kirjoitetaan isoin alkukirjaimin. Sarjajulkaisussa oleva artikkeli kirjoitetaan ilman ylimääräisiä isoja kirjaimia, julkaisusarjan nimen substantiivit kirjoitetaan isoilla alkukirjaimilla. Tiedot lähteistä esitetään seuraavassa järjestyksessä (*:llä merkityt tiedot eivät ole pakollisia; muutkin ovat pakollisia vain jos ne esiintyvät ko. julkaisussa): Erillisteos ("kirja") Painettu kirja: Tekijän sukunimi, Etunimi (-nimet) tai Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Julkaisun nimi. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja. *Sivumäärä. *Huomautukset. *ISBN. Rao, Radnakrishna C. (1973). Linear Statistical Inference and its Applications. New York etc.: John Wiley & Sons. Brealey, Richard A. & Stewart C. Myers (1991). Principles of Corporate Finance. 4. painos. New York etc.: McGraw-Hill Inc. 924 s. ISBN 0-07-100756-3. (Kirjoitettaessa englanniksi painos korvataan sanalla ed. ja s. merkinnällä p.)
9 Elektroninen julkaisu: Tekijän sukunimi, Etunimi (-nimet) tai Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Kirjan nimi [viestintyyppi]. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja, päivitysaika [siteerausaika]. *Huomautukset. Saatavuus ja osoite. *ISBN. Salmi, Timo (1993). A Comparative Review of the Finnish Expenditure-Revenue Accounting [online]. Vaasa, Finland: University of Vaasa, 1993. Available from World Wide Web: <URL:http://www.uwasa.fi/~ts/comp/comp.html>. Also available from Internet: <URL:ftp://garbo.uwasa.fi/pc/research/tscmpacc.zip>. Salmi, Timo & Ilkka Virtanen (1996). Deriving the Internal Rate of Return from the Accountant's Rate of Return: a Simulation Testbench; The Turbo Pascal Programs [online]. Vaasa: University of Vaasa [cited 20.8.1996]. Available from Internet: <URL:ftp://garbo.uwasa.fi/pc/research/simirr11.zip>. Kausijulkaisuun (tai: Sarjajulkaisuun tai aikakauslehteen) kuuluva julkaisu (kirja tai artikkeli) Painettu artikkeli (tai sarjaan kuuluva kirja): Tekijän sukunimi, Etunimi tai Alkukirjaimet (vuosi). Kirjoituksen nimi. Kausijulkaisun nimi Volyymin numero: vihkon numero, ensimmäisen sivun numero-viimeisen sivun numero. *Huomautukset. *ISSN. Gautschi, David A. (1981). Specification of patronage models for retail centre choice. Journal of Marketing Research 8:2, 162-174. Elektronisessa muodossa julkaistu artikkeli: Tekijän sukunimi, Etunimi tai Alkukirjaimet (vuosi). Kirjoituksen nimi. Kausijulkaisun nimi [viestintyyppi] Volyymin numero: vihkon numero [siteerausaika], sijainti. *Huomautukset. Saatavuus ja osoite. *ISSN.
10 Price-Wilkin, John (1994). Using the World-Wide-Web to Deliver Complex Electronic Documents: Implications for Libraries. The Public-Access Computer Systems Review 5:3 [online] [cited 1994-07-28], 5-21. Available from Internet: <URL:gopher://info.lib.uh.edu:70/00/articles/e-journals/ uhlibrary/pacsreview/v5/n3/pricewil.5n3>. ISSN 1048-6542. Kokoomateokseen sisältyvä artikkeli Painettu artikkeli: Tekijän sukunimi, Etunimi tai Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Artikkelin nimi. Teoksessa/In: Kokoomateoksen nimi, sivut. Kokoomateoksen toimittaja(t). Kustannuspaikka: Kustantaja. *Huomautukset. *ISBN. Abler, R.F. (1974). The geography of communications. In: Transportation Geography, Comments and Readings, 327-346. Ed. Michael E. Eliot-Hurst. New York etc.: McGraw-Hill. Artikkeli elektronisessa kokoomateoksessa: Tekijän sukunimi, Etunimi tai Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Artikkelin nimi. Teoksessa/In: Kokoomateoksen nimi [viestintyyppi]. Kokoomateoksen toimittaja. Kustannuspaikka: Kustantaja [Siteraausaika]. Sijainti kokoomateoksessa. *Huomautukset. Saatavuus ja osoite. *ISBN. McConnell, W.H. (1993). Constitutional history. In: The Canadian Encyclopedia [CD- ROM]. Macintosh version 1.1. Toronto: McClelland & Steward. Julkaisematon kirjallinen teos Elektronisen "julkaisemattoman" teoksen erottaminen "elektronisesti julkaistusta" teoksesta ei ole yksiselitteistä. Tarvittaessa voi soveltaa tarkoitukseen paremmin
11 sopivaa ohjetta. Sähköpostilistoihin tai henkilökohtaisiin sähköpostiviesteihin viittaamisesta annetaan myöhemmin tarkemmat ohjeet. Perinteinen lähde: Kinnunen, Jyri-Pekka (1981). Yleisimmät investointilaskentamenetelmät eri käyttötilanteissa. 104 s. Julkaisematon. Vaasan yliopiston kirjasto. Elektroninen lähde: Pritchard, Sarah (1995). Your request for information about ISO standards [online]. Message to: Margaret Morrison. 18 February1995 [cited 3 March 1995]. Personal communication. Vaasan läänin elektronisen kirjaston projekti (1996). Toimintasuunnitelma [online]. Vaasa: Vaasan yliopiston kirjasto, päivitetty 30.5.1996 olleen kokouksen jälkeen [siteerattu 15.8.1996]. Saatavana World Wide Webistä: <URL:http://www.uwasa.fi/~sukkula/toiminta1996.html>. "Tekijätön" teos (tai teos jossa yhteisö on tekijänä) Standardissa SFS 5342 on ohjeet viittaamisesta mm. patentteihin, karttoihin, tilastoihin, standardeihin, valtiopäiväasiakirjoihin, lakeihin jne. Oikeustieteessä lakien kohdalla yleinen käytäntö on lähdeluetteloon merkitsemisen asemasta laatia erillinen (lyhenne)luettelo, jossa ovat lakien lyhenteet (esim. KPL = Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336). Jos komiteanmietintöjä on useampia, ne mainitaan aikajärjestyksessä. Vastaava koskee esimerkiksi myös Suomen virallista tilastoa. Painettu lähde: Suomen virallinen tilasto (Official statistics of Finland) VI C: 104, I. Väestölaskenta 1970. Yleiset demografiset tiedot. Helsinki: Tilastokeskus, 1973.
12 Komiteanmietintö 1987:39. Yritysverotuksen uudistamiskomitean mietintö. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Kirjanpitolaki 30.12.1997/1336. Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos (1967). Suomen keskus- ja vaikutusaluejärjestelmä. Summary: The system of functional centres and areas in Finland. Valtakunnan suunnittelutoimiston julkaisusarja A: 19, VIII + 134 s. Elektroninen lähde: Opetusministeriö (1995). Kulttuurinen tietoyhteiskunta: Strategiset perusteet ja lähtökohdat opetusministeriön toimintaohjelmalle vuosiksi 1997-2000 [online]. Helsinki: Opetusministeriö. Saatavana World Wide Webistä: <URL:http://www.minedu.fi/kulttuurinen_tietoyhteiskunta>. Kausijulkaisut (kokonaisuutena) Kun viitataan esim. vuosikirjan tai aikakauslehden kaikkiin tai useisiin vuosikertoihin, viiteluettelossa mainitaan kokonaisuutena ao. kausijulkaisun tiedot eikä jokaista vihkoa erikseen. Volyymin ja vihkon numerot sekä sivunumerot merkitään tekstiviitteeseen. Painettu julkaisu: Virittäjä. Helsinki: Kotikielen seura, 1897-. ISSN 0042-6806. Elektroninen julkaisu: Journal of Technology Education [online]. Blacksburg (Va): Virginia Polytechnic Institute and State University, 1989- [cited March 15, 1995]. Semi-annual. Available from Internet: <URL:gopher://borg.lib.vt.edu:70/1/jte>.
13 Elektronisia julkaisuja koskevat ohjeet ovat väliaikaisia ja perustuvat tekeillä olevaan kansainväliseen standardiin ISO/DIS 690-2. Tekijätön sanomalehti- tai muu tulkinnanvarainen lähde: Helsingin sanomat (2003 a). Opintojen vauhdittamiseen tarvitaan useita keinoja. Pääkirjoitus 4.5.2003, A4. Helsingin sanomat [online] (2003 b). Työryhmä joustavoittaisi osakeyhtiölakia. 6.5.2003 [siteerattu 24.6.2003]. Saatavana World Wide Webistä: http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/juttu.asp?id=20030506ol9 Pohjalainen (2003). Rahaa autokorjausalan koulutushankkeille. 4.5.2003, 10. dmoz [The Open Directory Project] [online] (a). Logical search path: Top: Society: Issues: Fraud: Internet: Make Money Fast: Chain Letters [cited 14-May-2003]. Available from Internet: http://dmoz.org/society/issues/fraud/internet/make_money_fast/chain_letters/
14 2. TUTKIELMAN VIIMEISTELY JA KÄSITTELY Tutkielmatyöskentelyn ja tutkinnon rakenne ja eteneminen ovat kauppatieteellisen alan opinto-oppaassa. Tässä luvussa käsitellään tutkielmaprosessin loppuunsaattamista. 2.1. Tiivistelmäsivu Tiivistelmäsivun tulee sisältää tiedot tutkimusongelmasta, aineistosta, käytetyistä tutkimusmenetelmistä ja tärkeimmistä tutkimustuloksista. Tutkielman nimen tulee olla tarkalleen samassa muodossa sekä tutkielman kansilehdellä että tiivistelmäsivulla. Tiivistelmäsivun mallit ovat liitteinä 3 ja 4. Täytä huolellisesti tiivistelmän KAIKKI kohdat ja huomioi marginaalit. Avainsanoja merkitään 1-5 kpl siten, että ensimmäinen sana ilmoittaa mahdollisimman tarkasti aihealueen, jota mahdolliset seuraavat sanat edelleen tarkentavat. Halutessasi voit keskustella avainsanoista assistentin tai ohjaajan kanssa. Avainsanoja voi etsiä Helsingin yliopiston kirjaston VESA - Verkkosanastosta. (Sanasto ei välttämättä kata hyvin liiketaloustieteen kaikkea terminologiaa.) Tiivistelmäsivu ja tutkielma pdf-liitetiedostona tulee lisäksi toimittaa kirjaston "Opinnäytelomake" -sivun http://www.tritonia.fi/?d=140&l=1 kautta. Tutkielman hyväksyminen dekaanin päätöksellä edellytyksenä on WWW-lomakkeen onnistunut perilletulo.
15 2.2. Tutkielman toimittaminen 2.2.1. Pro gradu -tutkielma 1) Pro gradu -tutkielman painojälkeen tulee kiinnittää huomiota. Tekstinkäsittelyn tulostus on syytä tehdä laserkirjoittimella tai muulla samantasoisella laitteella. Kuvia, taulukoita ja liitteitä liimattaessa ja kopioitaessa on huolehdittava, ettei varjoviivoja ja muita epäsiisteyksiä jää tutkielmasivuille. 2) Kannen tekstityksen tulee olla mallin mukainen (liite 2). 3) Kannen väri on vaalean sininen. 4) Työ tulee monistaa kaksipuolisena paitsi sisällysluettelo ja tiivistelmäsivu, joiden on oltava yksipuolisia. Säännön pohjalta tyhjiksi jäävät sivut on kuitenkin ajateltava numeroiduiksi, vaikka numeroa ei merkitäkään näkyviin. Tutkielman sivunumerointi on täten periaatteessa aukottomasti juokseva. 5) Sivut ja värillinen etukansilehti liitetään nitomalla yhteen, jonka jälkeen ne liimataan liimakansiin, jolloin etupuolelle tulee läpinäkyvä muovikansi, selkään ja taakse jää valkoinen pahvikansi. Selkään liimataan lisäksi tarrateippi, jossa näkyy tekijän sukunimi ja tutkielman valmistumisvuosi. Opiskelija huolehtii tutkielman kopioinnista ja kopiointikustannuksista. 6) Opiskelija toimittaa tutkielmien yhteydessä lausunnon hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta (liite 4). Allekirjoitettu lausunto toimitetaan amanuenssille tutkielman palauttamisen yhteydessä. 7) Pro gradu -tutkielma jätetään tarkastukseen 3-4 kappaleena. Kaikki kappaleet jätetään amanuenssille. Kypsyysnäytteen ajankohdan voi sopia ohjaajan kanssa kun tutkielma on palautettu. Lisäksi amanuenssille jätetään erillinen tiivistelmäsivu (ilman sivunumeroa) paperiversiona sekä lausunto hyvän tieteellisen käytännön
16 noudattamisesta. Tiivistelmä + tutkielma pdf-tiedostona tulee lisäksi tallentaa elektronisesti (katso aikaisempi kohta 2.1.) ennen tutkielman luovuttamista. 8) Tarkastajalle on varattava 30 (lomakausiin kuulumatonta) päivää aikaa tarkastamiseen. Muusta aikataulusta on sovittava tarkastajan kanssa erikseen. 9) Tutkielmia ei palauteta. 2.3. Tutkielman arvostelu ja hyväksyminen 2.3.1. Pro gradu -tutkielma Pro gradu -tutkielman tarkastamiseen varattava aika on 30 päivää. Tämä merkitsee sitä, että tutkielma tulisi jättää tarkastettavaksi n. 5 viikkoa ennen dekaanin päätöstä tutkielmien hyväksymisestä. Aikataulu on syytä varmistaa, kun jättää tutkielmansa tarkastettavaksi. Mikäli tutkielma on valmistuvan viimeinen opintosuoritus, tulisi sen olla dekaanin päätöksessä ennen todistuspyynnön takarajaa. Pro gradu -tutkielma arvostellaan arvosanoilla välttävä, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä, erinomainen. Tutkielmalla on pääsääntöisesti kaksi tarkastajaa. Menettely voi tulla ainekohtaisesti kyseeseen esimerkiksi, jos tarkastaja ehdottaa tutkielmalle ylintä tai alinta arvosanaa. Dekaanin päätöksen jälkeen opiskelijalle lähetetään tieto tutkielman arvostelusta sekä jäljennös tarkastuslausunnosta. Jos opiskelija katsoo pro gradu -tutkielman arvosteluprosessissa menetellyn virheellisesti, hän voi tehdä valituksen tutkintolautakunnalle. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tietoonsa arvostelun tulokset ja arvosteluperusteiden soveltamisen omaan suoritukseensa. (Vaasan yliopiston tutkintosääntö, 2009.) Opintosuorituksen arvostelua koskevaan [tutkintolautakunnan] oikaisupäätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
17 3. KYPSYYSNÄYTE Osana kauppatieteiden kandidaatin tai kauppatieteiden maisterin tutkintoa opiskelijan on kirjoitettava tutkielman aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa valvonnanalaisessa koetilaisuudessa oman tieteenalansa ja äidinkielensä hallinnan. Mikäli opiskelija suorittaa kypsyysnäytteen samalla kielellä millä on saanut koulusivistyksensä, katsotaan hänen hallitsevan sen kielen täydellisesti. Hyvän ruotsin tai suomen kielen suullisen ja kirjallisen taidon katsotaan olevan siinä kielessä, jolla henkilö on 1) suorittanut koulusivistyksensä 2) suorittanut ylioppilastutkinnon, johon sisältyy hyväksytty arvosana tässä kielessä, taikka 3) suorittanut korkeakoulussa kypsyysnäytteen. (Asetus suomen ja ruotsin kielen osoittamisesta (442/87) 11-12.) Opiskelijalle annetaan yleensä kaksi hänen tutkielmaansa liittyvää aihetta, joista hänen tulee valita toinen. Tästä aiheesta on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. Kypsyysnäytteen voi antaa minä tahansa tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan kansliasta saatavalla tenttikuorella. Kypsyysnäytteeseen saa ilmoittautua vasta sen jälkeen, kun pro gradu -tutkielma on ensin jätetty tarkastettavaksi lopullisessa muodossaan. Ajankohta voi olla aikaisintaan seitsemän päivän päästä tutkielman jättämisestä. Kypsyysnäytteen ajankohta on hyvä varmentaa ohjaavan opettajan kanssa. Mikäli opiskelija on jo suorittanut kypsyysnäytteen kandidaatin tutkintoa varten, kypsyysnäytettä ei vaadita uudelleen kielitaidon osalta, vain sisällön. (Vrt. asetus kauppatieteellisistä tutkinnoista, pykälä 11, 2. momentti.) Mikäli opiskelija on aikaisemmin
18 suorittanut kypsyysnäytteen toisessa akateemisessa loppututkinnossa, menettely on vastaava. Kypsyysnäyte vaaditaan tässäkin tapauksessa sisällön osalta. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä kielen avulla, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko (joka on merkittävä näkyviin - kielentarkastaja ei muuten voi tietää, pysyykö kirjoittaja asiassa). Kirjoituksessa on oltava alku ja loppu. Sen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoituksen pitää olla jaettu kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan jättämällä väliin tyhjä rivi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen puhtaaksi on toivottavaa. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen, isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan, myös sanarajojen tulee erottua. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat on hallittava. Lyhenteitä ei saa käyttää runsaasti. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistava selvästi. Niiden tulee olla ehjiä ja vaihtelevia. Pahoja viittaussuhdevirheitä ei saa esiintyä. Sanajärjestyksen on oltava yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation rakenteen kanssa. Tyylin on oltava asiatyyliä, ei esimerkiksi pakinointia. Kypsyysnäytettä koskee sama 30 päivän (loma-ajat poislukien) tarkastusaikasääntö kuin muitakin tenttisuorituksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa, vaan se joko hyväksytään tai hylätään. Jos kypsyysnäyte hylätään asiasisällön perusteella, opiskelijan on tultava saamaan palautetta ohjaajaltaan ennen ilmoittautumista uuden näytteen kirjoittamiseen. Mikäli hylkääminen perustuu kieliopillisiin seikkoihin, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kieliasun tarkastajaan.
19 4. VIERASKIELISET TUTKIELMAT Opiskelija voi kirjoittaa tutkielmansa myös jollakin muulla kuin kotimaisilla kielillä. Käytännössä kyseeseen tulee lähinnä englannin kieli, koska tutkielman hyväksymiseen ja arvosteluun osallistuvien henkilöiden tulee hallita käytetty kieli riittävän hyvin pystyäkseen arvioimaan työn tieteellistä tasoa. Tutkielman kirjoittamisesta vieraalla kielellä on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. Liitteessä 1 on tiedekunnan koulutusohjelmat suomeksi ja englanniksi. Englanninkielisten maisteriohjelmien nimet ovat vain englanniksi. Tutkintoa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat voivat antaa kypsyysnäytteen myös muulla kuin kotimaisilla kielillä. He saavat todistukseensa merkinnän siitä, millä kielellä kypsyyskoe on annettu. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisi keskustella tutkielman tekemiseen ja kypsyysnäytteen antamiseen liittyvistä asioista opintosihteerin ja tutkielmatyöskentelyä ohjaavan opettajan kanssa ennen tutkielman kirjoittamista. Vieraskielisiin tutkielmiin mahdollisesti liittyvistä kielentarkastus- yms. kustannuksista vastaa opiskelija.
20 LIITE 1. Tiedekunnan koulutusohjelmat suomeksi ja englanniksi. Kauppatieteellisen tiedekunnan kandidaattiohjelmat: Johtamisen ja organisaatioiden kandidaattiohjelma Bachelor s Programme in Management and Organizations Laskentatoimen ja rahoituksen kandidaattiohjelma Bachelor s Programme in Accounting and Finance Markkinoinnin kandidaattiohjelma Bachelor s Programme in Marketing Talousoikeuden kandidaattiohjelma Bachelor s Programme in Business Law Taloustieteen kandidaattiohjelma Bachelor s Programme in Economics Kansainvälisen liiketoiminnan kandidaattiohjelma Bachelor s Programme in International Business Kauppatieteellisen tiedekunnan maisteriohjelmat: Markkinoinnin johtamisen maisteriohjelma Master s Programme in Marketing Management Henkilöstöjohtamisen maisteriohjelma Master s Programme in Human Resource Management Laskentatoimen ja tilintarkastuksen maisteriohjelma Master s Programme in Accounting and Auditing Kasvuyrityksen johtamisen maisteriohjelma Master s Programme in Managing Growth Companies Talousoikeuden maisteriohjelma Master s Programme in Business Law Taloustieteen maisteriohjelma Master s Programme in Economics Strategisen talousoikeuden maisteriohjelma Master s Programme in Strategic Business Law Master s Degree Programme in International Business
21 Master s Programme in Strategic Management Master s Degree Programme in Finance
22 LIITE 2. Kannen malli. VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA XXX YKSIKKÖ Tekijän nimi TUTKIELMAN NIMI Mahdollinen alaotsikko Koulutusohjelma VAASA 201X
23 LIITE 3. Tiivistelmäsivun malli. VAASAN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Tekijä(t): Etunimi Sukunimi Tutkielman nimi: Otsikko (vrt. kansi pitää olla yhtenäiset) Ohjaaja: Ohjaajan nimi Tutkinto: Kauppatieteiden maisteri Yksikkö: (koulutusohjelma): Aloitusvuosi: Valmistumisvuosi: 201x Sivumäärä: xx TIIVISTELMÄ Tiivistelmäsivu on aina sisällysluetteloa (kuvio- ja taulukkoluettelot mukaan lukien) seuraava pariton sivu. Sen kääntöpuoli jätetään tyhjäksi. Tiivistelmäsivusta toimitetaan yksi sivunumeroimaton versio amanuenssille. Kuvaile tässä lyhyesti tutkimuksen kannalta keskeisimpiä asioita. Muista, että tämä on se sivu, jonka tarkoituksena on herättää lukijan kiinnostus. Tämä on myös sivu, joka jää näkyviin tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan ja kirjaston tiivistelmäkokoelmaan. Teksti on hyvä jakaa kappaleisiin luettavuuden takia. Esimerkiksi tiivistelmäsivu voidaan rakentaa seuraavan kaavan mukaan: Ensimmäisessä kappaleessa voit kuvailla lyhyesti tutkimuksen taustan ja tutkimusongelman/tutkimuksen tehtävän. Toisessa kappaleessa voit kuvailla lyhyesti tutkimuksen teoreettista viitekehystä, keskeisiä käsitteitä sekä tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä ja tutkimusaineistoa. Kolmannessa kappaleessa voit kuvailla lyhyesti tutkimuksen keskeisiä havaintoja ja tuloksia sekä keskeisiä johtopäätöksiä ja tulkintoja. Tiivistelmäsivulla käytetään muusta tekstistä poiketen riviväliä 1. Tekstin tulisi mielellään täyttää koko tämä tila. AVAINSANAT: Avainsanoja voi olla 2-5 kappaletta.
24 LIITE 4. lausunto hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta LAUSUNTO HYVÄN TIETEELLISEN KÄYTÄNNÖN NOUDATTAMISESTA Vakuutan, että olen tehnyt tämän kandidaatin tutkielman/pro gradu - tutkielman/ lisensiaatintutkimuksen/ väitöskirjan itse ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Käytetyt lainaukset ja lähdeviittaukset on ilmoitettu täydellisesti ja tunnistettavasti. Vaasa pp.kk.vvvv Opiskelijan allekirjoitus Nimen selvennös Opiskeluun liittyviä ohjeita ja sääntöjä: Vaasan yliopiston eettiset suositukset (http://www.uva.fi/fi/for/student/studies/rights/regulations/) Tutkintosääntö (http://www.uva.fi/fi/for/student/studies/rights/regulations/) Kauppatieteellisen alan tutkintomääräykset (http://www.uva.fi/fi/for/student/studies/rights/regulations/business/)