KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU

Transkriptio

1 KAUPPATIETEELLISEN TIEDEKUNNAN KIRJOITUSOHJEET ULKOASU Teksti Kirjasintyyppi: Suositellaan kirjasintyyppiä Times New Roman, Times, Palatino tai vastaava. Kirjasinkoko: Normaalitekstissä kirjasinkoko 12 tai vastaava, pääotsikoissa tai vastaavissa paikoissa voidaan käyttää suurempaa kirjasinkokoa (esim. 14). Taulukoissa tai kuvioissa voi käyttää kirjasinkokoa Riviväli: Normaalitekstissä riviväli on 18 pt (Word: Exactly 18 pt). Tiivistelmä kirjoitetaan rivivälillä 1. Suorissa lainauksissa voidaan käyttää tehosteena riviväliä 1. Etenkin jos ne on erotettu muusta tekstistä tyhjällä rivivälillä. Marginaalit: Marginaalien tulee olla 3cm vasemmalla ja oikealla sekä ylhäällä ja alhaalla. Sivunumerot: Asetetaan sivun yläreunaan eli headeriin (automaattinen sivunumerointi) keskelle n. 1,5 2,5 cm sivun ylälaidasta. Sivunumerointi alkaa kannen jälkeiseltä lehdeltä eli sisällysluettelon ensimmäiseltä sivulta ja jatkuu julkaisun viimeiseen sivuun, mukaan lukien liitteet, mikäli ne on painettu normaalisivuille. Pariton sivu on aina aukeaman oikealla puolella, parillinen vasemmalla! Leipäteksti: Teksti jaetaan kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Tekstissä ja useampirivisissä otsikoissa käytetään oikean reunan tasausta. Tekstiä voidaan tehostaa ja havainnollistaa käyttämällä lihavointia (bold), kursiivia (italic), petiittiä (kirjasinkoko 10), tiheää riviväliä (esim. suorissa lainauksissa) jne. Alleviivausta ei suositella. Tehokeinoja tulee käyttää johdonmukaisesti eikä niitä tekstin luettavuuden vuoksi saa olla liikaa. Otsikointi: Pääkappaleet aloitetaan aina omalta sivulta (esim. luku 2 aloitetaan uudelta sivulta, vaikka luku 1 ei olisikaan loppunut edellisen sivun alareunaan). Pääkappaleiden otsikot kirjoitetaan suuraakkosin (1. OTSIKKO ). Alaotsikot jatkuvat samalta sivulta kuin edellinen teksti. Kaksiportaiset alaotsikot (esim. 2.4.) erotetaan muusta tekstistä kahdella rivivälillä ennen otsikkoriviä. Moniportaisempi alaotsake (esim ) erotetaan yhdellä rivivälillä. Lukujen porrastamista yli kolmen portaan ei suositella. Ajatusviivan käyttö: Numeroin tai sanoin ilmaistujen ääriarvojen tai luokkarajojen välissä käytetään ajatusviivaa (ei tavumerkkiä - ). Esim. vuosina , kohdat

2 4 7, syys lokakuussa, sivut Word-ohjelmassa ajatusviiva saadaan [CTRL] [NUM -] yhdistelmällä. Sisällysluettelo Sisällysluettelon on sanatarkasti vastattava tutkimuksessa käytettyä otsikointia. Sisällysluettelossa alemman tason numerointi lähtee ylemmän tason otsikon nimen alkamisen kohdalta. Tiivistelmä Tiivistelmäsivu sisältää tiedot tutkimuksen taustasta, tutkimusongelmasta, teoriasta/keskeisistä käsitteistä, käytetyistä menetelmistä, aineistosta, keskeisistähavainnoista ja tutkimustuloksista sekä johtopäätöksistä. Koko tiivistelmä kirjoitetaan rivivälillä 1. Tiivistelmäsivu nidotaan tutkielman sisällysluettelon jälkeiseksi yksipuoliseksi sivuksi, joka myös numeroidaan. Tällöin tiivistelmä on aina sivunumeroltaan pariton. Tutkielmaan luovutettaessa tulee tutkielman mukava olla lisäksi yksi irrallinen tiivistelmäsivu ilman sivunumeroa liitettäväksi tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan. Tiivistelmäsivu ja gradun kokotektsi pdf-muodossa tulee lisäksi toimittaa kirjaston Tiivistelmälolmake sivun kautta. Kuviot Kaikki kuviot varustetaan yhtenäisellä juoksevalla numeroinnilla. Kuvioteksti tulee kuvan alapuolelle. Sana Kuvio ja numero lihavoidaan (esim. Kuvio 1.) mutta ei kuviotekstiä. Kuvioteksti päättyy pisteeseen. Kuviot erotetaan kahdella tyhjällä rivillä ennen ja jälkeen muun tekstin. Sisällysluettelon perään on suositeltavaa laatia erillinen kuvioluettelo, josta käy ilmi kuvion otsikko ja sivu, josta kuvio löytyy. Taulukot Taulukot varustetaan omalla juoksevalla numeroinnilla ja riittävillä otsikoilla. Taulukkoteksti tulee taulukon yläpuolelle. Sana Taulukko ja numero lihavoidaan (esim. Taulukko 1.) mutta ei taulukkotekstiä. Taulukkoteksti päättyy pisteeseen. Taulukot erotetaan kahdella tyhjällä rivillä ennen ja jälkeen muun tekstin. Sisällysluettelon perään on suositeltavaa laatia erillinen taulukkoluettelo, josta käy ilmi taulukon otsikko ja sivu, josta taulukko löytyy. Matemaattiset kaavat Tutkielmassa esiintyvät matemaattiset kaavat tulee numeroida ja niiden tulee niveltyä osaksi tekstiä normaalein oikeinkirjoituksen säännöin. Kukin kaava kirjoitetaan omalle rivilleen ja erotetaan muusta tekstistä yhdellä tyhjällä rivillä ennen ja jälkeen. Kaavan juokseva numero kirjoitetaan sulkuihin vasempaan laitaan ja itse kaavan alku sijoitetaan siten, että kaikkien kaavojen kaavaosa alkaa samasta kohdasta.

3 Liitteet Liitteiksi merkitään kaikki, mikä seuraa lähdeluetteloa. Liitteet varustetaan juoksevalla numeroinnilla. Liitteiksi sijoitetaan sellaiset työn sisältöä havainnollistavat tai täydentävät kuviot, taulukot ja luettelot, jotka suurikokoisina tai tärkeydeltään vähäisempinä eivät sovellu tekstin väliin. Liitteeksi tulee sijoittaa myös käytetyt kysymys- tai haastattelulomakkeet

4 LÄHTEET LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTIIN 1. Jokainen lähde, johon tekstissä on viitattu, mainitaan myös lähdeluettelossa. Jokaisesta lähdeluettelossa mainitusta lähteestä tulee olla viittaus tekstissä. 2. Tekstissä viitataan lähteisiin merkitsemällä sulkeisiin kirjoittajan sukunimi ja painovuosi, kaksoispiste ja sivu tai sivut, joita on käytetty. Viitattaessa koko kirjoitukseen sivunumeroita ei tarvita. Esim. painettu julkaisu: (Suutari 1996: ) Elektroninen lähde mainitaan tekstin sisällä kuten "perinteinen" lähde. Viitteeseen ei merkitä elektronisen lähteen internet-osoitetta, vaan se ilmaistaan täydellisenä lähdeluettelossa. Esimerkki viitteestä tekstissä: (Salmi & Virtanen 1996.) 3. Jos kirjoittajan nimi esiintyy jo tekstissä, sitä ei tarvitse toistaa enää suluissa. Sulkeisiin merkitään vain vuosiluku ja mahdollinen viittaus sivuihin, esim. Virtanen (1966: 25 27) on todennut Jos samalla lähteellä on useita kirjoittajia, lähdeviittaukseen merkitään ensimmäisellä kerralla kaikki kirjoittajat. Myöhemmillä kerroilla voidaan mainita vain ensimmäinen kirjoittaja ja merkintä ym. (vieraskielisissä et al.), ilmestymisvuosi ja sivut, esim. ensimmäinen viittaus (Vauhkonen, Viillos & Härmälä 1968: 34), myöhemmin viitattaessa (Vauhkonen ym. 1968: 56 58). 5. Jos tekstiin yleistetään jokin asia useista lähteistä, lähteet merkitään samojen sulkeiden sisään esim. kirjoitusten ilmestymisvuoden mukaisessa järjestyksessä. Viitteet erotetaan toisistaan puolipisteillä, esim. (Morrill 1965; Winter 1969: 36). 6. Saman tekijän eri kirjoitukset erotetaan toisistaan vuosilukujen avulla ja merkitään ilmestymisjärjestyksessä. Saman kirjoittajan samana vuonna ilmestyneet julkaisut erotetaan pienin kirjaimin, esim. (Smith 1970 a, 1970 b, 1971).

5 7. Jos lähteeseen ei ole merkitty varsinaista tekijää, tekstissä viitataan tähän lähdeluettelossa esiintyvillä alkusanoilla, esim. (Hallinnonhajauttamiskomitea 1986). 8. Viittauksesta on käytävä ilmi, miten suuri osa tekstistä perustuu lähteisiin. Jos koko kappaleen asiasisältö on lainattu toiselta, lähdeviite merkitään kappaleen loppuun pisteen jälkeen. Suluissa olevan lähdeviitteen loppuun tulee piste ja sen jälkeen sulkumerkki, esim.... tekstin loppu. (Suutari 1996: ) Jos viittaus koskee suppeata asiakokonaisuutta tai yhtä virkettä, lähdeviittaus sijoitetaan virkkeen sisään. 9. Viittauksen luonnetta voidaan säädellä käyttämällä lyhenteitä, kuten ks. (katso), vrt. (vertaa), esim. (vrt. Allardt 1976: 52 53). 10. Useamman virkkeen käsittävä suora lainaus erotetaan muusta tekstistä kirjoittamalla lainaus sisennettynä ja tiheämmällä rivivälillä lainausmerkkien sisään.

6 LÄHDELUETTELO (Tulkittava soveltuvin osin.) Painettu kirja: Tekijän sukunimi, Etunimi (-nimet) tai Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Julkaisun nimi. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja. *Sivumäärä. *Huomautukset. *ISBN. Rao, Radnakrishna C. (1973). Linear Statistical Inference and its Applications. New York etc.: John Wiley & Sons. Brealey, Richard A. & Stewart C. Myers (1991). Principles of Corporate Finance. 4. painos. New York etc.: McGraw-Hill Inc. 924 s. ISBN (Kirjoitettaessa englanniksi painos korvataan sanalla ed. ja s. merkinnällä p.) Elektroninen julkaisu: Tekijän sukunimi, Etunimi (-nimet) tai Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Kirjan nimi [viestintyyppi]. Painos. Kustannuspaikka: Kustantaja, päivitysaika [siteerausaika]. *Huomautukset. Saatavuus ja osoite. *ISBN. (Huom! Ei alleviivauksia, jotka johtuvat sivun tietotekniikasta.) Salmi, Timo (1993). A Comparative Review of the Finnish Expenditure-Revenue Accounting [online]. Vaasa, Finland: University of Vaasa, Available from World Wide Web:<URL: Also available from Internet: <URL:ftp://garbo.uwasa.fi/pc/research/tscmpacc.zip>. Painettu artikkeli (tai sarjaan kuuluva kirja): Tekijän sukunimi, Etunimi tai Alkukirjaimet (vuosi). Kirjoituksen nimi. Kausijulkaisun nimi Volyymin numero: vihkon numero, ensimmäisen sivun numero - viimeisen sivun numero. *Huomautukset. *ISSN. Gautschi, David A. (1981). Specification of patronage models for retail centre choice. Journal of Marketing Research 8:2,

7 Elektronisessa muodossa julkaistu artikkeli: Tekijän sukunimi, Etunimi tai Alkukirjaimet (vuosi). Kirjoituksen nimi. Kausijulkaisun nimi [viestintyyppi] Volyymin numero: vihkon numero [siteerausaika], sijainti. *Huomautukset. Saatavuus ja osoite. *ISSN. Price-Wilkin, John (1994). Using the World-Wide-Web to Deliver Complex Electronic Documents: Implications for Libraries. The Public-Access Computer Systems Review 5:3 [online] [cited ], Available from Internet <URL:gopher://info.lib.uh.edu:70/00/articles/ejournals/uhlibrary/pacsreview/v5/n3/pricewil.5n3>. ISSN Painettu artikkeli: Tekijän sukunimi, Etunimi tai Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Artikkelin nimi. Teoksessa/In: Kokoomateoksen nimi, sivut. Kokoomateoksen toimittaja(t). Kustannuspaikka: Kustantaja. *Huomautukset. *ISBN. Abler, R.F. (1974). The geography of communications. In: Transportation Geography, Comments and Readings, Ed. Michael E. Eliot-Hurst. New York etc.: McGraw-Hill. Artikkeli elektronisessa kokoomateoksessa: Tekijän sukunimi, Etunimi tai Alkukirjaimet (julkaisuvuosi). Artikkelin nimi. Teoksessa/In: Kokoomateoksen nimi [viestintyyppi]. Kokoomateoksen toimittaja. Kustannuspaikka: Kustantaja [Siteraausaika]. Sijainti kokoomateoksessa. *Huomautukset. Saatavuus ja osoite. *ISBN. McConnell, W.H. (1993). Constitutional history. In: The Canadian Encyclopedia [CD-ROM]. Macintosh version 1.1. Toronto: McClelland & Steward. Perinteinen julkaisematon lähde: Kinnunen, Jyri-Pekka (1981). Yleisimmät investointilaskentamenetelmät eri käyttötilanteissa. 104 s. Julkaisematon. Vaasan yliopiston kirjasto. Elektroninen lähde: Pritchard, Sarah (1995). Your request for information about ISO standards [online]. Message to: Margaret Morrison. 18 February 1995 [cited 3 March 1995]. Personal communication. Vaasan läänin elektronisen kirjaston projekti (1996). Toimintasuunnitelma [online]. Vaasa: Vaasan yliopiston kirjasto, päivitetty olleen kokouksen j älkeen [siteerattu ]. Saatavana World Wide Webistä: <URL:

8 Painettu tekijätön lähde: Suomen virallinen tilasto (Official statistics of Finland) VI C: 104, I. Väestölaskenta Yleiset demografiset tiedot. Helsinki: Tilastokeskus, Komiteanmietintö 1987:39. Yritysverotuksen uudistamiskomitean mietintö. Helsinki: Valtiovarainministeriö. Kirjanpitolaki /1336. Elektroninen lähde: Opetusministeriö (1995). Kulttuurinen tietoyhteiskunta: Strategiset perusteet ja lähtökohdat opetusministeriön toimintaohjelmalle vuosiksi [online]. Helsinki: Opetusministeriö. Saatavana World Wide Webistä: <URL: Painettu kausijulkaisu kokonaisuutena: Virittäjä. Helsinki: Kotikielen seura, ISSN Elektroninen julkaisu: Journal of Technology Education [online]. Blacksburg (Va): Virginia Polytechnic Institute and State University, 1989 [cited March 15, 1995]. Semi-annual. Available from Internet: <URL:gopher://borg.lib.vt.edu:70/1/jte>.

9 TUTKIELMAN TOIMITTAMINEN Pro gradu -tutkielma 1) Pro gradu -tutkielman painojälkeen tulee kiinnittää huomiota. Tekstinkäsittelyn tulostus on syytä tehdä laserkirjoittimella tai muulla samantasoisella laitteella. Kuvia, taulukoita ja liitteitä liimattaessa ja kopioitaessa on huolehdittava, ettei varjoviivoja ja muita epäsiisteyksiä jää tutkielmasivuille. 2) Kannen tekstityksen tulee olla mallin mukainen 3) Kannen väri: Johtaminen ja organisaatiot Vaalean sininen XEROX 003R92833 Kansantaloustiede Harmaa XEROX 003R93194 Laskentatoimi ja rahoitus Oranssi XEROX 003R94790 Markkinointi Vaalean vihreä XEROX 003R92836 Talousoikeus Keltainen XEROX 003R94799 Muut Yhteys laitokseen 4) Työ tulee monistaa kaksipuolisena paitsi sisällysluettelo ja tiivistelmäsivu, joiden on oltava yksipuolisia. Säännön pohjalta tyhjäksi jäävät sivut on kuitenkin ajateltava numeroiduiksi, vaikka numeroa ei merkitäkään näkyviin. Näin pariton sivunumero on aina aukeaman oikealla puolella. 5) Sivut ja värillinen etukansilehti liitetään nitomalla yhteen, jonka jälkeen ne liimataan liimakansiin, jolloin etupuolelle tulee läpinäkyvä muovikansi, selkään ja taakse jää valkoinen pahvikansi. Selkään liimataan lisäksi tarrateippi, jossa näkyy tekijän sukunimi ja tutkielman valmistumisvuosi. Tutkielman kopioinnin voi teettää esim. ylioppilaskunnan kirjakaupassa tai yliopistopainossa. 6) Tutkielma jätetään tarkastukseen neljänä kappaleena tai, mikäli opiskelija antaa luvan tutkielmansa vapaaseen julkaisemiseen verkossa, kolmena kappaleena. Kaikki kolme/neljä kappaletta jätetään amanuenssille. Lisäksi amanuenssille jätetään erillinen tiivistelmäsivu (ilman sivunumeroa) paperiversiona. Tiivistelmä ja tutkielman kokoteksti pdf-muodossa tulee lisäksi tallentaa elektronisesti kirjaston tietokantaan osoitteessa ennen tutkielman luovuttamista. 7) Tarkastajalle on varattava 30 (lomakausiin kuulumatonta) päivää aikaa tarkastamiseen. 8) Tutkielmia ei palauteta.

10 TUTKIELMAN ARVOSTELU JA HYVÄKSYMINEN Pro gradu tutkielma Pro gradu -tutkielman tarkastamiseen varattava aika on 30 päivää. Tämä merkitsee sitä, että tutkielma tulisi jättää tarkastettavaksi n. 5 viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta, jossa tutkielman hyväksyminen ja arvosana käsitellään. Aikataulu on syytä varmistaa, kun jättää tutkielmansa tarkastettavaksi. Mikäli tutkielma on valmistuvan viimeinen opintosuoritus, tulee sen olla tiedekuntaneuvoston käsittelyssä ennen todistuspyynnön takarajaa (21 päivää ennen publiikkia). Pro gradu -tutkielma arvostellaan arvosanoilla välttävä, tyydyttävä, hyvä, erittäin hyvä, erinomainen. Tutkielmalla on kaksi tarkastajaa. Tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen opiskelijalle lähetetään tieto tutkielman arvostelusta sekä jäljennös tarkastuslausunnosta. Jos opiskelija katsoo pro gradu -tutkielman arvosteluprosessissa menetellyn virheellisesti, hän voi tehdä valituksen tiedekuntaneuvostolle. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelija on saanut tietoonsa arvostelun tulokset ja arvosteluperusteiden soveltamisen omaan suoritukseensa. Oikaisupäätökseen tyytymätön voi kirjallisesti hakea siihen muutosta tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä kun hän on saanut päätöksestä tiedon. (Vaasan yliopiston tutkintosääntö, 2005.) Opintosuorituksen arvostelua koskevaan [tutkintolautakunnan] oikaisupäätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Arvosteluasteikko: Erinomainen 5 Erittäin hyvä 4 Hyvä 3 Tyydyttävä 2 Välttävä 1

11 KYPSYYSNÄYTE Kielitaidon osoittamisesta opintojen yhteydessä säädetään tarkemmin asetuksessa suomen ja ruotsin kielen osoittamisesta valtionhallinnossa (481/03) Osana kauppatieteiden kandidaatin tai kauppatieteiden maisterin tutkintoa opiskelijan on kirjoitettava tutkielman aihepiiriin liittyvä kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteessä opiskelija osoittaa valvonnanalaisessa koetilaisuudessa oman tieteenalansa ja äidinkielensä hallinnan. Opiskelijalle annetaan yleensä kaksi hänen tutkielmaansa liittyvää aihetta, joista hänen tulee valita toinen. Tästä aiheesta on kirjoitettava esseetyyppinen kirjoitus. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen tieteenalan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoittaja ei siis saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen tutkielmaansa, vaan kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. Kypsyysnäytteen voi antaa minä tahansa tenttipäivänä ja siihen ilmoittaudutaan kansliasta saatavalla tenttikuorella. Ilmoittautuminen kypsyysnäytteeseen tapahtuu opiskelijakanslian kautta, ei suoraan opettajalle. Kypsyysnäytteeseen saa ilmoittautua vasta sen jälkeen, kun pro gradu -tutkielma on ensin jätetty tarkastettavaksi lopullisessa muodossaan. Ajankohta voi olla aikaisintaan seitsemän päivän päästä tutkielman jättämisestä. Kypsyysnäytteen ajankohta on hyvä varmentaa ohjaavan opettajan kanssa. Mikäli opiskelija on jo suorittanut kypsyysnäytteen kandidaatin tutkintoa varten, kypsyysnäytettä ei vaadita uudelleen kielitaidon osalta, vain sisällön. (Vrt. asetus kauppatieteellisistä tutkinnoista, pykälä 11, 2. momentti.) Mikäli opiskelija on aikaisemmin suorittanut kypsyysnäytteen toisessa akateemisessa loppututkinnossa, menettely on vastaava. Kypsyysnäyte vaaditaan tässäkin tapauksessa sisällön osalta. Kirjoitukselta odotetaan tieteellisen asiasisällön ohella myös hyvää kieliasua. Kirjoituksen on oltava jäsentynyt rakenteellinen kokonaisuus. Sen on edettävä kielen avulla, ei esimerkiksi taulukoiden, joiden oikeellisuutta ei koetilanteessa voi tarkistaa. Siinä on oltava otsikko (joka on merkittävä näkyviin - kielentarkastaja ei muuten voi tietää, pysyykö kirjoittaja asiassa). Kirjoituksessa on oltava alku ja loppu. Kypsyysnäytteen ohjepituus on noin yksi konseptiarkki joka riville kirjoitettuna. Kirjoituksen pitää olla jaettu kappaleisiin, jotka erotetaan toisistaan jättämällä väliin tyhjä rivi. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen puhtaaksi on toivottavaa. Käsialan on oltava selkeää ja sanojen, isojen ja pienten kirjainten on erotuttava toisistaan, myös sanarajojen tulee erottua. Oikeinkirjoituksen ja välimerkkien käytön perusasiat on hallittava. Lyhenteitä ei saa käyttää runsaasti. Virkkeiden ja lauseiden väliset suhteet on ilmaistava selvästi. Niiden tulee olla ehjiä ja vaihtelevia. Pahoja viittaussuhdevirheitä ei saa esiintyä. Sanajärjestyksen on oltava yksiselitteinen ja sopusoinnussa esitetyn informaation rakenteen kanssa. Tyylin on oltava asiatyyliä, ei esimerkiksi pakinointia. Kypsyysnäytettä koskee sama 30 päivän (loma-ajat poislukien) tarkastusaikasääntö kuin muitakin tenttisuorituksia. Kypsyysnäytteestä ei anneta arvosanaa, vaan se joko hyväksytään tai hylätään. Jos kypsyysnäyte hylätään asiasisällön perusteella,

12 opiskelijan on tultava saamaan palautetta ohjaajaltaan ennen ilmoittautumista uuden näytteen kirjoittamiseen. Mikäli hylkääminen perustuu kieliopillisiin seikkoihin, opiskelijan tulee ottaa yhteyttä kieliasun tarkastajaan.

13 VIERASKIELISET TUTKIELMAT Opiskelija voi kirjoittaa tutkielmansa myös jollakin muulla kuin kotimaisilla kielillä. Käytännössä kyseeseen tulee lähinnä englannin kieli, koska tutkielman hyväksymiseen ja arvosteluun osallistuvien henkilöiden tulee hallita käytetty kieli riittävän hyvin pystyäkseen arvioimaan työn tieteellistä tasoa. Tutkielman kirjoittamisesta vieraalla kielellä on sovittava tutkielman ohjaajan kanssa. Tutkintoa suorittavat ulkomaalaiset opiskelijat voivat antaa kypsyysnäytteen myös muulla kuin kotimaisilla kielillä. He saavat todistukseensa merkinnän siitä, millä kielellä kypsyyskoe on annettu. Ulkomaalaisten opiskelijoiden tulisi keskustella tutkielman tekemiseen ja kypsyysnäytteen antamiseen liittyvistä asioista opintosihteerin ja tutkielmatyöskentelyä ohjaavan opettajan kanssa ennen tutkielman kirjoittamista. Vieraskielisiin tutkielmiin mahdollisesti liittyvistä kielentarkastus- yms. kustannuksista vastaa opiskelija.