NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS



Samankaltaiset tiedostot

ltö Voimavaraläht ihteettömyyden edistäminen - opiskelijoiden päihteiden p Korvaavatko päihteet puutteelliset mielenterveyspalvelut?

Lataa Nuorten päihteettömyyden edistäminen - Marjatta Pirskanen. Lataa

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Kuopiossa Marjatta Pirskanen, TtT

Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi - toimintaohjeita 2011

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi - toimintaohjeita 2010

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi - toimintaohjeita 2008

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Lapsiperheen arjen voimavarat

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Kouluterveyskysely 2017

TUO ROKOTUSTIEDOT MUKANASI TERVEYSTARKASTUKSEEN

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa Riitta Lappalainen - Lehto

Kouluterveyskysely 2017

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Sähköinen terveys- ja hyvinvointikysely- hyvinvointikartta

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄN NUOREN AUTTAMISEKSI KANGASALLA

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

NUORTEN HYVINVOINTITIETOJEN KOONTILOMAKE/KOKO VUOSI 2014/ar

KUTSU LASTA ODOTTAVILLE PERHEILLE JA NEUVOLAIKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE NEUVOLAN LAAJOIHIN TERVEYSTARKASTUKSIIN

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

PÄIHDE RIIPPUVUUS Jouko Koskela KVALT-seminaari , PALVA

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari , Joensuu

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH)

Herttoniemenrannan ala-asteen päihdesuunnitelma 2017

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Suomi, Sinä ja päihteet

IKÄIHMINEN JA ALKOHOLI JENNA PAHKALA KUNTOUTUMISKESKUS, KOUVOLA A-KLINIKKA OY

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Opiskelijoiden mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Turku. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Huolen puheeksiotto Motivoiva keskustelu. Pelineuvola-Tour Pelituki Eija Myllymäki

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

Kannabiksen puheeksiotto menetelmiä käytön vähentämisen ja lopettamisen tueksi

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Taustaa. Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen. Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa. hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä

Kouvolan päihdestrategia

Transkriptio:

Varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämisessä käyttökokemuksia eri puolilta Suomea Terveydenhoitajapäivät Tampere 10.2.2011 Marjatta Pirskanen, TtT Terveyden edistämisen suunnittelija Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus 1

Sisältö Tausta Valtakunnallisia linjauksia Nuorten päihteiden käyttö Varhaisen puuttumisen mallin teoreettiset lähtökohdat Varhaisen puuttumisen mallin kertaus Nuorten päihdemittarin käyttö Toimintakaavio sovellutuksia eri kunnista Interventiot, voimavarakeskeinen dialogi, motivoiva haastattelu Kokemuksia mallin käytöstä (kysely 2010) Pohdintaa 2

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (STM 2009) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön yhteisiä periaatteita ja painotuksia vuoteen 2015 valtakunnallisella tasolla. Suunnitelmassa painotetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan aseman vahvistamista mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä sekä ongelmien ja haittojen ehkäisyä mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistä painottaen avo- ja peruspalveluja matalakynnyksinen yhden oven periaate hoitoon tultaessa yhdistettyjen mielenterveys- ja päihdeavohoitoyksiköiden perustaminen 3

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (STM 2009), edistävä ja ehkäisevä työ Alkoholiverotusta korotetaan Hyvinvointia edistäviä yhteisöjä vahvistetaan Kansalaisten vaikuttamiskeinoja vahvistetaan Tunnistetaan ja ehkäistään mielenterveys- ja päihdeongelmien siirtyminen yli sukupolvien NUORUUS ON UUSI MAHDOLLISUUS 4

Nuorten päihteiden käyttö Tupakointi päivittäin Tosihumala vähint. 1 krt / kk Huumekokeilu ainakin kerran 8. ja 9. luokkalaiset % Lukiolaiset % Ammatillisen koulutuksen opiskelijat % 16 12 40 16 26 39 9 17 23 Kouluterveyskysely 2010, THL 5

Nuorten päihteiden käyttö päihdemittarilla tunnistettuna (%) Päihteiden käyttö 14 14 1515 v. (n=167) % 16 1818 v. (n=159) % Raittius, kokeiluja 64 29 Toistuva käyttö 17 21 Riskikäyttö 10 26 Vaarallinen suurkulutus 9 24 (Pirskanen 2007) 6

Humalajuominen huolestuttavaa (binge drinking, yli 5 alkoholiannosta) 16-1818 vuotiaat pojat 48% ja tytöt 40% (n=159) Humalajuominen oli yhteydessä (p < 0.005) haitallisiin seurauksiin muistin menetys, sammuminen itsensä satuttaminen matkustaminen päihtyneen kuljettamassa (toinen tai itse) autossa seksuaalinen hyväksikäyttö Vaarallinen suurkulutus; nuoret arvioivat oman käyttönsä haitattomaksi ja vähäisemmäksi kuin toverien päihteiden käytön (Pirskanen 2007) 7

Päihdehäiriöt Riippuvuus (Toleranssi, vieroitusoireet) Väärinkäyttö (Jatkuva käyttö haitoista huolimatta) Raittius n.10% Haitallinen käyttö (Haitalliset seuraukset) Ongelmat Kokeiluluonteinen käyttö Säännöllinen ( Sosiaalinen ) käyttö Kehitykselliset muunnelmat Varhainen puuttumisen tärkeä alue Nuorten päihteiden käytön kehityksellinen näkökulma (mukaillen Knight 2001, Pirskanen 2007) ja varhaisen 8 puuttumisen tärkeä alue

Lähtökohtia salutogenesis, terveys- ja voimavarakeskeisyys ULKOISET VOIMAVARAT Vanhempien tuki, lämmin keskusteluyhteys, vanhempien valvonta Ikätoverit, harrastukset SISÄISET VOIMAVARAT Tieto, koulun käynnin mielekkyys Sosiaaliset taidot, sosiaalinen itsenäisyys Itsetunto (Antonovsky 1996, Pitkänen & Pulkkinen 2003, Fergus & Zimmerman 2005) Suojaavien ja altistavien tekijöiden tunnistaminen 9

Varhaisen puuttumisen malli - työvälineet Nuorten päihdemittari (Adolescents' Substance Use Measurement, ADSUME) Taustalla AUDIT ja CRAFFT Toimintakaavio Taustalla voimavarat, huolen harmaa vyöhyke Interventiosuositukset Taustalla voimavarakeskeinen dialogi, mini- interventio, motivaatio (Pirskanen 2007) 10

NUORTEN TERVEYS JA PÄIHTEETTÖMYYS Preventiivine Miniinterventi n miniinterventio tarpeen Hoidon vahvistava interventio o arviointi TERVEYSKESKUSTELU, VARHAINEN PUUTTUMINEN Terveydenhoitaja Nuori Elämäntilanteet ja ulkoiset voimavarat Vanhempien tuki, asenteet, mallit Ystävät ja läheiset, harrastukset Sisäiset voimavarat Psyykkinen hyvinvointi, itsetunto Sosiaaliset taidot Tietoa, opiskelumotivaatio Ammatillisuus ja asiantuntijuus Luottamus, kunnioittaminen Kuuntelu ja asioihin paneutuminen, empatia Toimintamenetelmät Interventiivinen haastattelu, dialogi Voimavarojen tukeminen Varhainen puheeksi ottaminen, mini-interventio Tiedot antaminen ja motivoiminen Nuorten päihdemittari (ADSUME), toimintakaavio ja interventiosuositukset VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI NUORTEN PÄIHTEETTÖMYYDEN EDISTÄMISEKSI 11

Nuorten päihdemittari Päihteiden käytön määrä (alfa 0.838) 1. Tupakointi 2. Kokeiltu tai käytetty päihde 3. Päihteiden käytön tiheys 4. Juotujen alkoholiannosten määrä Päihteiden käytön seuraukset (alfa 0.788) 5. Myöhästymiset koulusta 6. 7. Haitallinen käyttäytyminen 8. 9. Muistin menetys, sammuminen kysymykset 1-9 pisteytetty (0-5 pist., yht. 0-34 p) Sosiaalinen tuki ja altistuminen vanhempien tietäminen, ystävien huoli, oma arvio, huumeita käyttävät ystävät (Pirskanen 2007) (Pirskanen 2007) 12

Päihteiden käytön määrä 1. Tupakoitko tai käytätkö nuuskaa? 0. En 1. Tupakoin (käytän nuuskaa) satunnaisesti 2. Tupakoin (käytän nuuskaa) päivittäin Minkä ikäisenä aloitit tupakoinnin? 2. Oletko kokeillut tai käyttänyt päihteitä viimeisen vuoden aikana? 0. En 1. Alkoholia (ei huomioida maistamista esim. lusikallisen verran) 4. Lääkkeitä, että saisin pään sekaisin 4. Liuotinaineita (imppaaminen) 4. Huumausaineita, mitä 4. Jotain muita päihteitä, mitä 5. Alkoholia ja edellä mainittuja aineita samaan aikaan (sekakäyttö) Minkä ikäisenä kokeilit ensikerran? Jos vastasit edelliseen kysymykseen En, voit siirtyä kysymykseen 14. 3. Kuinka usein olet kokeillut tai käyttänyt muita päihteitä kuin tupakkaa viimeisen vuoden aikana? 1. 1 3 kertaa 2. 4 6 kertaa 3. Noin kerran kuukaudessa 4. Pari kertaa kuukaudessa 5. Kerran viikossa tai useammin Milloin käytit viimeksi ja mitä 4. Kuinka monta annosta alkoholia juot yleen-sä niinä päivinä, jolloin käytät alkoholia? (Annosten laskeminen, katso seuraava taulukko) 0. En käytä alkoholia 1. 1 2 annosta 2. 3 4 annosta 3. 5 6 annosta 4. 7 annosta tai enemmän, montako 13

ADSUMEN täyttäminen, missä? Kotona piilottelu Luokassa liioittelu etu: ryhmän ja yksilöiden havainnointimahdollisuus Terveydenhoitajan huoneessa neutraali puute: nuorelle ei tule kysymysten prosessointiaikaa (Akateeminen terveyskeskus-hanke, K. Järvenpää, 2008) 14

Päihteiden käytön syyt Hauskanpitoon ja rentoutumiseen 61% Seuran vuoksi 15 % Pahan olon helpottamiseen 8 % *) Humalan vuoksi, pään sekaisin saamiseksi 6 % *) Muun syyn vuoksi 10 % *) useammin vaarallisen suurkulutuksen ryhmän nuoret, muitakin ongelmia 15

Nuorten päihdemittarin pisteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet 10 (14-15-v.), 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus Voimavarat Huolen määrittäminen Ei voimavaroja Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Preventiivinen miniinterventio on Miniinterventio on EI HUOLTA vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, opiskeluhuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yht.työstä, vastuunjaosta LIEVÄ HUOLI Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2), 3) Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio on Ei voima - varoja TUNTUVA HUOLI Uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5) Ei voimavaroja on Seurantakäynnit koulu-/opiskeluterveydenhuollossa 1-2 viikon välein 1) - 7) Hoitoonohjaus - kunnan päihdehuollon avohoito 1) - 7) VAKAVA HUOLI Hoidon tarpeen arviointi Lääkärin arvio Itsetuhoisuus, vaikea masennus Vieroitusoireet Psykoottisuus Osastohoito 7) Copyright marjatta.pirskanen@kuopio.fi 16

Nuorten päihdemittarin pisteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet 10 (14-15-v.), 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus Voimavarat Huolen määrittäminen Ei voimavaroja Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Preventiivinen miniinterventio on Miniinterventio on EI HUOLTA vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, opiskeluhuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yht.työstä, vastuunjaosta LIEVÄ HUOLI Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2), 3) Nuorten päihdemittari, voimavarat ja toimintakaavio on Ei voima - varoja TUNTUVA HUOLI Uusi aika 2-6 viikon kuluessa terveydenhoitajalle 1), 2) 3), 4), 5) Ei voimavaroja on Seurantakäynnit koulu-/opiskeluterveydenhuollossa 1-2 viikon välein 1) - 7) Hoitoonohjaus - kunnan päihdehuollon avohoito 1) - 7) VAKAVA HUOLI Hoidon tarpeen arviointi Lääkärin arvio Itsetuhoisuus, vaikea masennus Vieroitusoireet Psykoottisuus Osastohoito 7) Copyright marjatta.pirskanen@kuopio.fi 17

Nuorten päihdemittarin pisteet Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mielialamittari Tieto, oma asenne Huolen määrittäminen Ei voimavaroja Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Preventiivinen miniinterventio on EI HUOLTA vahvistava interventio Pisteet 4-6 Toistuva käyttö on Normaalit terveystapaamiset 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen / läheisten tuki * 3 Yhteys huoltajaan nuoren luvalla * 4 Yhteistyö lääkärin kanssa * 5 Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, oppilashuoltoryhmän kanssa * 6 Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18-vuotiaalla * 7 Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuu Ei voima - varoja LIEVÄ * 3 HUOLI *4 Kontrollikäynti * 5 Tilanne ei muutu Kuvio 1. Vaasan sovellus Nuorten päihdemittarista, voimavarat ja toimintakaavio 12/08 t.p Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v) Riskikäyttö (>9) HUOM. tupakkapisteitä EI lasketa on KLAARA Ei voima - varoja TUNTUVA * 3 HUOLI *4 Pisteet 10 (14-15-v.), 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus on KLAARA VAKAVA *3 HUOLI *4 LASTENSUOJELUILMOITUS - Ilmoituksesta hyvä kertoa huoltajalle - Ilmoituksessa tieto onko Klaaraan jo yhteys * 6 * 7 Kirjaaminen: Pegasokseen pisteet + voimavarat + suunnitelma Copyright marjatta.pirskanen@kuopio.fi /mukautettu Vaasan oloihin 18

Nuorten päihdemittarin pisteet Voimavarat Ystävät, harrastukset Vanhempien/läheisten tuki, vuorovaikutus Opiskelumotivaatio Itsetunto, mieliala Tieto, oma asenne Huolen määrittäminen Ei voimavaroja Interventio- suositus Seuranta, jatkotoimenpiteet Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Preventiivinen miniinterventio on EI HUOLTA vahvistava interventio Pisteet 4-6 Toistuva käyttö on Normaalit terveystapaamiset 1) Nuoren muutosvalmius 2) Perheen/läheisten tuki 3) Yhteys huoltajaan nuoren luvalla 4) Yhteistyö lääkärin kanssa 5) Yhteistyö opinto-ohjaajan, kuraattorin, oppilashuoltoryhmän kanssa 6) Yhteistyö sosiaalityöntekijän kanssa, lastensuojelun tarvearvio alle 18- vuotiaalla 7) Verkosto-/hoitokokous: sovitaan yhteistyöstä, vastuunjaosta Ei voima - varoja LIEVÄ HUOLI Tarvittaessa kontrolli-käynti 1), 2) Tilanne ei muutu Pisteet 7-9 (14-15-v.), 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö on Ei voima - varoja TUNTUVA HUOLI Pisteet 10 (14-15-v.), 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus on VAKAVA HUOLI LÄHETE LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKALLE HUOM! Jos nuori on alle 15-vuotias ja kokeillut huumeita, tee lähete aina Lasten ja nuorten päihdepoliklinikalle (vaikka Nuorten päihdemittarin pistemäärä jäisi alle 7)! Kuvio 1. Turun sovellus Nuorten päihdemittarista, voimavarat ja toimintakaavio 19 Copyright marjatta.pirskanen@kuopio.fi

Nuorten päihdemittarin toimintakaavio (Turun opiskelijaterveydenhuolto) 1. Nuorten päihdemittarin pistemäärä? Pisteet 0-3 Raittius, kokeilukäyttö Pisteet 4-6 Toistuva käyttö Pisteet 7-12 (16-18-v.) Riskikäyttö Pisteet 13 (16-18-v.) Vaarallinen suurkulutus 2. Nuoren voimavarojen määrittäminen on Ei voima - varoja on Ei voima - varoja on Ei voimavaroja 3. Huolen asteen määrittäminen EI HUOLTA LIEVÄ HUOLI TUNTUVA HUOLI VAKAVA HUOLI Preventiivinen miniinterventio 4. Miten puututaan? (Interventio- Suositus) vahvistava interventio Miniinterventio Hoidon tarpeen arvio 5. Seuranta, jatkotoimenpiteet? Normaalit terveys tapaamiset Tarvittaessa kontrollikäynti Uusi aika 2-6 vk Lääkärin arvio Yhteys huoltajaan Tilanne ei muutu Seurantakäynnit ILMOITUS KOTIKUNNAN LASTENSUOJELUUN (ulkokuntalaiset) LÄHETE LASTEN JA NUORTEN PÄIHDE POLIKLINIKALLE (turkulaiset) 20

VARHAINEN PUUTTUMINEN -interventiosuositukset Päihteiden käyttö Raittius, kokeilu 0-3 p. Toistuva käyttö 4-6 p. Riskikäyttö 7-9 p. 14-15-v., 7-12 p. yli 16 v. Huolen, yhteistyötarpeen määrittäminen Ei huolta Lievä huoli Tuntuva huoli, tunne th:n auttamiskeinojen puutteesta ja yhteistyön tarpeesta herää Interventiosuositukset vahvistava interventio - Positiivinen palaute Preventiivinen mini-interventio - nuoren oma arvio -Voimaannuttava keskustelu hyvää oloa tuottavasta päihteettömästä toiminnasta (lukeminen, ulkoilu, musiikki, ystävien ja perheen kanssa oleminen) Mini-interventio - nuoren vastuu, muutoshalukkuus - yhteistyön tiivistäminen, poissaolojen seuranta yms. -Yhteys kotiin, ehkäisevä lastensuojelu -nuoren sitoutuminen muutokseen Vaarallinen suurkulutus 10 p. 14-15-v. 13 p. yli 16 -v. Vakava huoli, kouluterveydenhuollon keinot loppumassa Tarvittavan hoidon arvioiminen / järjestäminen / lääkärin arvio / lastensuojelu 21

Voimavarojen tukeminen VOIMAVARAT Sosiaaliset suhteet, sosiaalinen pääoma KESKUSTELUN AIHEITA Ystävät, vanhempien tuki, opiskelun mielekkyys ja tavoitteet Sosiaalinen vastuu ja toisista huolehtiminen Yksinäisyys Arvostuksen tunne, puute Omat, ystävien ja yhteisön asenteet Joukkoharha ja sosiaalinen paine Opiskelijan vastuu omista tekemisistään myös päihteiden vaikutuksen alaisena Sosiaaliset taidot ja selviytymiskeinot Selviytymiskeinot ilman alkoholia sosiaalisissa tilanteissa Käytön syyt: 1) rentoutuminen: opittu käyttäytymismalli, 2) pahan olon lievittämiseen: oire opiskelijan mielialan pulmista 22

Voimavarojen tukeminen VOIMAVARAT Itsetunto KESKUSTELUN AIHEITA Hyväksyntä ja kunnioitus Omien vahvuuksien tunnistaminen, palaute Pohdinta hyvää oloa tuottavasta toiminnasta Keskustelu ystävyyssuhteista, ristiriitatilanteista selviytymisestä Tieto terveyteen liittyvistä asioista Harrastukset ja vapaa- aika Tilanneraittius: liikenne, työ, raskaus, lasten hoito Humalajuomisen ja runsaan päihteiden käytön haitat ja vaaratilanteet Sekakäytön vaarat Alkoholin vaikutus muistiin, oppimiskykyyn ja aivoihin Humalajuomisen raja naisilla 4 ja miehillä 5 tai useamman annoksen juominen yhdellä kerralla Keskustelua vapaa-ajan ajan viettämismahdollisuuksista 23

Varhaisen puuttumisen toimintamallissa keskeistä Luottamuksellisen suhteen luominen Yhteinen pohtiminen ja reflektio Yhteisymmärrys päihteiden käyttöön liittyvästä huolesta Nuoren asenteiden, itsenäisyyden, motivaation ja tiedon tunnistaminen Nuoren voimavarojen tunnistaminen Varautuminen nuoren vastarintaan Arvostaminen - hyväksyntä - empatia Ymmärretyksi ja kuulluksi tuleminen huomion saaminen (Pirskanen 2007) 24

Motivoivan haastattelun periaatteet Ilmaise empatiaa ja hyväksyntää Pyri aikaansaamaan ja voimistamaan ristiriitaa Vältä väittelyä Kierrä, myötäile vastarintaa Vahvista asiakkaan uskoa omaan muutoskykyynsä (Miller & Rollnick 2002, Ehrling & Rakkolainen 2008) 25

Terveydenhoitajien kokemuksia varhaisen puuttumisen mallista Kysely toteutettiin syksyllä 2010 Kysely lähetettiin 92 kuntaan, vastauksia 35 kunnasta Vastaajat olivat terveydenhoitajia, terveydenhoitajaryhmiä tai heidän lähijohtajiaan Aineisto analysoitiin sisällön analyysillä 26

Terveydenhoitajien kuvauksia nuorten suhtautumisesta: Nuorten suhtautuminen myönteistä Vastaaminen helppoa, nopeaa, totuudenmukaista Käsitteiden ymmärtäminen toisille vaikeaa Pysäytti miettimään omaa päihteidenkäyttöä Konkretisoi keskustelua päihteistä Päihdemittarin luottamuksellisuus ja yhteydenotto vanhempiin aiheutti kysymyksiä 27

Terveydenhoitajien kuvauksia vanhempien suhtautumisesta: Vanhemmat tyytyväisiä siihen, että päihteidenkäyttöä selvitetään Terveydenhoitajan ohjeet arvioitiin tärkeiksi ja ennalta ehkäiseviksi Tulokset ovat usein hätkähdyttäneet myös vanhempia 28

Terveydenhoitajien arvioita varhaisen puuttumisen mallista: Systemaattista, samansisältöistä tietoa Hyvä apuväline puheeksi ottamisessa, ennalta ehkäisyssä ja kokonaistilanteen arvioimisessa Edellyttää huolellista keskittymistä Päihteistä puhuminen nykyisin jo osa arkityötä Mahdollistaa seurannan toisella asteella Pisterajat olivat toisten mielestä liian tiukat ja niitä verrattiin mm. AUDIT pisteisiin 29

ADSUME on validoitu AUDIT:n 5 pisteen mukaan (Pirskanen 2007) AUDIT:n rajat riskikäytölle (NIAAA 2005) miehet 7 pistettä tai enemmän naiset 5 pistettä tai enemmän nuoret 4 pistettä tai enemmän Käypähoitosuositus / Duodecim (Seppä 2010) Kohtuukäyttö: naiset 0-5 p, miehet 0-7 p. Riskikäytön raja: miehet 8 pistettä tai enemmän naiset 6 pistettä tai enemmän 30

Terveydenhoitajien kuvauksia yhteistyökumppaneiden arvioista: Kuraattorien palaute myönteistä, vaikka he pelkäsivät työmääränsä lisääntyvän Tunnistettiin nuoren / perheen muitakin ongelmia Myös A-Klinikalla päihdenmittari ja varhaisen puuttumisen malli koettiin hyvänä työvälineenä esimerkiksi lastensuojeluilmoituksen tekemisen yhteydessä. 31

Terveydenhoitajien kuvauksia varhaisen puuttumisen malliin liittyvästä koulutuksesta Malliin perehdytty mm. Kouluterveyspäivillä, M. Pirskasen luennoilla tai kirjallisuudesta Järjestetty koulutus- ja työkokouksia yhteisten toimintakäytäntöjen sopimiseksi Muutamassa kunnassa järjestetty yleisiä koulutustilaisuuksia 32

Esitettyjä kehittämistarpeita mallin kehittämiseksi: Päihdemittarin kehittäminen sähköiseen muotoon Pisteiden laskeminen ja tulkitseminen yksinkertaisemmaksi Koulutuskokonaisuus mallin käyttöönottoon liittyen 33

Asiakkaiden kokemuksia muissa tutkimuksissa Terveydenhoitaja luotettava asiantuntija, keskustelu tärkeä, puolet nuorista ei muistanut konkreettisia ohjeita (Pirskanen 2007) Tupakoijat ja runsaasti päihteitä käyttävät kokivat puuttumisen tärkeäksi, keskustelu herätti muutoshalukkuutta tuki ja seurantakäynnit puutteelliset (Pirskanen 2007) 11-16-vuotiaat nuoret kokevat myönteisiksi lääkärien ja hoitajien kysymykset sensitiivisistä aiheista (huumeet, alkoholi, tupakka, seksuaalisuus, syntyvyyden säännöstely, mieliala tai perheen ongelmat). Keskustelu vahvistaa nuorten luottamusta hoitajiin ja lisäsi nuoren vastuunottoa omasta terveydestään (Brown ja Wissow 2007) Asiakkaat odottavat terveystottumuksiin liittyviä ohjeita (Duaso ym. 2002) Alkoholin suurkuluttajista vain 2 % arvioi varhaista puuttumista kielteisesti (Aalto ym. 2002) 34

Puuttua vai olla puuttumatta? OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Nuoren oikeus saada neuvoja, palautetta, oikeaa tietoa, joskus pysäyttämistä Hoitajien ja lääkärien velvollisuus neuvoa ja puuttua (lastensuojelulaki 2007:25, 34 asemasta ja oikeuksista 9 ), 34, laki potilaan Riskitekijöitä velvollisuus puuttua; sopiva aika ja tapa Päihteiden suurkulutus kokeiluako? vähenee harvoin itsestään Nuoren etu 35

INFORMAATIO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLISTA: Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (STM 2006) Luentoja, posteriesityksiä Artikkeleita ammatillisissa (Pirskanen & Pietilä 2005, 2007, 2008) ja tieteellisissä lehdissä (Pirskanen & Pietilä 2010) Hyvät Käytännöt internetsivuilla, THL/Hyvä käytäntö/sosiaaliportti.fi. (THL 2010) Opiskeluterveys kirja, käsikirja tarkastettavana (Duodecim) VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLIN KÄYTÄNTÖÖN SOVELTAMINEN: Lähetetty pyynnöstä yli 80 kuntaan vuosina 2005 20102010 Käännökset ruotsin, englannin ja venäjän kielellä Hyödynnetty soveltaen Viipurin alueen kouluterveydenhuollossa Sovellutuksia lastensuojeluun, nuorisotyöhön, erikoissairaanhoitoon Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevän suun terveydenhuolto asetus 380/2009 perustelu ja soveltamisohjeessa (STM 2009) Vuonna 2011 julkaistava Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa sähköinen menetelmäkäsikirja (THL 2011) 36

Uudet sovellutukset Itsearvioinnin väline: Terveys ry. Selvä peli hanke, Nuorten päihdemittari. http://www.selvapeli.fi/?id=5&sub=4 Hakusanoin: Terveys ry, Nuorten päihdemittari Sähköinen terveyskyselykooste, pisteytys ja tulkinta: ADSUME, R-BDI, ravitsemus, uni ja liikunta / Teräste hanke Ulvilassa 2010 juha.lehtonen@activitystones.com Savonlinna: Effica ohjelmassa versio, jonka asiakas voi täyttää 37

Tulevaisuus Voimavaralähtöisyys ei tullut esille vastauksissa Jatkossa on tärkeä kehittää voimavaralähtöisiä työmenetelmiä varhaisen puuttumisen osaksi. Huomaa hyvä lapsessa ja nuoressa 38