KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja. Ehdotus

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.11.2013 SWD(2013) 443 final KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotus Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY muuttamisesta kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi {COM(2013) 761 final} {SWD(2013) 444 final} FI FI

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja Ehdotus Pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/62/EY muuttamisesta kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi 1. ONGELMAN MÄÄRITTELY Muoviset kantokassit 1 ovat suosittu ja kätevä tuote, jota käytetään laajasti tavaroiden kuljettamiseen kaupasta kotiin. On arvioitu, että vuonna 2010 kukin EU:n kansalainen käytti 198 muovista kantokassia, joista 89 prosenttia käytettiin kerran. Jos tilanteen annetaan jatkua ennallaan, muovisten kantokassien kulutuksen odotetaan lisääntyvän entisestään. Samat ominaisuudet keveys ja kestävyys jotka ovat tehneet muovisista kantokasseista taloudellisen menestyksen, ovat myös syynä niiden ympäristövaikutuksiin. Vuonna 2010 yli kahdeksasta miljardista muovisesta kantokassista tuli roskaa EU:ssa. Lisäksi kunnallisissa ja yksityisissä jätteenkeräysjärjestelmissä EU:ssa ohjataan erittäin huomattavan osa kerätyistä muovisista kantokasseista (49,7 % eli 710 000 tonnia vuodessa) kaatopaikoille, mikä ei ole toivottavaa myöskään resurssitehokkuuden kannalta. Kertakäyttöisten muovisten kantokassien kulutus, niiden epäasiallinen käsittely käytön jälkeen ja niiden huono hajoavuus aiheuttavat haittaa ympäristölle, myös merien ekosysteemeille. EU:ssa muoviset kantokassit katsotaan pakkauksiksi pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun direktiivin (direktiivi 94/62/EY 2 ) perusteella. EU:ssa ei kuitenkaan ole annettu lainsäädäntöä tai toteutettu toimia, jotka koskisivat nimenomaisesti muovisia kantokasseja. Muutamissa jäsenvaltioissa on jo ryhdytty toimiin muovisten kantokassien käytön vähentämiseksi hinnoittelun, vähittäiskauppasektorin kanssa tehtyjen sopimusten tai tiedotuskampanjoiden avulla. Tulokset ovat vaihtelevia. Sen jälkeen, kun jotkin jäsenvaltiot yrittivät kieltää muoviset kantokassit, ympäristöneuvosto keskusteli asiasta 14. maaliskuuta 2011 ja pyysi komissiota analysoimaan mahdollisia EU:n toimia muovikassien käytön estämiseksi. 2. TOISSIJAISUUSKYSYMYSTEN JA EU:N LISÄARVON ARVIOINTI Muovisten kantokassien suuri käyttömäärä aiheuttaa sekä yleisen että rajat ylittävän haasteen EU:lle. On epätodennäköistä, että jäsenvaltiot voivat ratkaista ongelman tehokkaasti ilman EU:n toimia. EU:n toimien lisäarvo perustuu siihen, että määritetään yhteinen tavoite, käsitteet ja määritelmät sekä aikataulu samalla kun jätetään jäsenvaltioille vapaus päättää tarkoista täytäntöönpanomenetelmistä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. EU:n toiminta vastaa täysin pakkausdirektiivin kahta tavoitetta: ehkäistään ja vähennetään pakkausten ja pakkausjätteen ympäristövaikutuksia ja varmistetaan johdonmukaisuus yhteisen ja rajatylittävän ongelman ratkaisemisessa. 1 2 Täydellisen vaikutustenarvioinnin liitteeseen II sisältyy muovisten kantokassien määritelmä (Komission yksiköiden valmisteluasiakirja KOM(2013) XXX final). EYVL L 365, 31.12.1994, s. 10 23. FI 2 FI

3. TAVOITTEET Muovisia kantokasseja koskevan EU:n politiikan yleisenä tavoitteena on rajoittaa kielteisiä vaikutuksia ympäristöön sekä vähentää jätteen syntymistä ja edistää tehokkaampaa resurssien käyttöä samalla kun rajoitetaan negatiivisia sosioekonomisia vaikutuksia. Aloitteella on erityisesti seuraavat tavoitteet: rajoitetaan muovisten kantokassien jatkuvasti lisääntyvää käyttöä sekä siihen liittyvää roskaantumista ja resurssien kestämätöntä käyttöä vähentämällä huomattavasti käytettyjen kertokäyttöisten muovisten kantokassien määrää henkeä kohti vuoteen 2015 mennessä; ratkaistaan yhteinen ja rajat ylittävä ongelma koordinoidulla ja johdonmukaisella tavalla kaikkialla EU:ssa. Vaikutustenarvioinnissa käsitellään sitä, millaisia merkittäviä ympäristöön liittyviä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia olisi eri vaihtoehdoilla kertakäyttöisten muovisten kantokassien käytön vähentämiseksi. Vaikutustenarvioinnissa arvioidaan erilaisia tavoitetasoja ja niitä verrataan perusskenaarioon". Tarkoituksena on selvittää, mitkä ovat parhaat välineet, joilla voidaan minimoida kustannukset ja maksimoida hyödyt. 4. TOIMINTAVAIHTOEHDOT Analyysissa esitetyissä vaihtoehdoissa keskitytään ehkäiseviin toimenpiteisiin, joiden kohteena ovat kertakäyttöiset muoviset kantokassit. Vaihtoehdossa 1 ( perusskenaario") ei ryhdytä toimiin vaan tilanne säilyy ennallaan. Lisätoimia ei toteuteta EU:n eikä kansallisella tasolla kertakäyttöisten muovisten kantokassien kulutuksen rajoittamiseksi. Vaihtoehto 2 olisi se, että merkittävä osuus EU:n vähittäiskauppasektorista tekee vapaaehtoisen sitoumuksen olla tarjoamatta kertakäyttöisiä muovisia kantokasseja. Vaikutustenarvioinnissa katsotaan, että tällainen sopimus tarkoittaisi 55 prosentin vähennystä kertakäyttöisten muovisten kantokassien käytössä. Vaihtoehdossa 3 asetettaisiin EU:n tason tavoite kertakäyttöisten muovisten kantokassien käytön ehkäisemiselle, otettaisiin käyttöön taloudellisia välineitä ja annettaisiin jäsenvaltioille mahdollisuus ottaa käyttöön markkinoille saattamisen rajoituksia poiketen siitä, mitä pakkausdirektiivin 18 artiklassa säädetään. Tämä vaihtoehto koostuu kolmesta toisiaan tukevasta osasta: käytön ehkäisemistä koskeva tavoite, hinnoittelutoimet sekä jäsenvaltioiden mahdollisuus ottaa käyttöön markkinoille saattamisen rajoituksia poiketen siitä, mitä pakkausdirektiivin 18 artiklassa säädetään. Käytön ehkäisyä (vähentämistä) koskeva tavoite asetettaisiin kertakäyttöisille muovisille kantokasseille EU:n tasolla, ja sen avulla voitaisiin vähentää 80 prosentilla kertakäyttöisten muovisten kantokassien keskimääräistä käyttöä EU:ssa. Vaihtoehdossa 4 kielletään EU:n tasolla kertakäyttöisten muovisten kantokassien käyttö. Tällöin kertakäyttöisten muovisten kantokassien tarjoaminen vähittäiskaupassa olisi kielletty, mikä tarkoittaisi 100 prosentin vähennystä kertakäyttöisten muovisten kantokassien käytössä EU:ssa. 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutustenarvioinnissa keskitytään niihin lisävaikutuksiin, joita vaihtoehdoissa 2-4 saadaan perusskenaarioon verrattuna. FI 3 FI

Kaikissa vaihtoehdoissa, joilla vähennetään kertakäyttöisten muovisten kantokassien käyttöä, saadaan samantyyppisiä vaikutuksia. Ainoastaan vaikutusten laajuus vaihtelee vaihtoehdosta toiseen. Ympäristövaikutukset Suurimmat ympäristöhyödyt liittyvät jätteen määrän ja roskaantumisen vähenemiseen, mikä tarkoittaa roskaantumisen puhdistamisesta sekä jätehuollosta (keräämisestä, kierrätyksestä ja huolehtimisesta) aiheutuvien kustannusten alenemista. Näiden kustannusten odotetaan pienenevän huomattavasti, kun kertakäyttöisten muovisten kantokassien kulutus vähenee. Kertakäyttöisten muovisten kantokassien alhaisempi kulutus johtaisi myös tehokkaampaan resurssien käyttöön ja alentaisi kasvihuonekaasujen päästöjä. Taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Toimenpiteistä, joilla vähennetään kertakäyttöisten muovisten kantokassien kulutusta erityisesti sääntelytoimin, aiheutuisi todennäköisesti jonkin verran hallinnollista rasitusta, joka liittyy sääntöjen täytäntöönpanon ja niiden noudattamisen valvontaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Hallinnollinen rasitus riippuu jäsenvaltioiden valitsemien täytäntöönpanotoimenpiteiden lopullisesta muodosta. Tuottajiin kohdistuvien kokonaisvaikutusten odotetaan olevan positiivisia. Vaikka ehdotetuilla toimenpiteillä vähennetään kertakäyttöisten muovisten kantokassien käyttöä, muutoksesta hyötyvät moneen kertaan käytettävien muovisten kantokassien tuottajat. EU:ssa 70 prosenttia kertakäyttöisistä kantokasseista tuodaan, mikä rajoittaa eurooppalaisiin tuottajiin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia. Kertakäyttöisten kantokassien vähäisemmän tarjonnan seurauksena käytettäisiin enemmän uudelleen käytettäviä muovisia kantokasseja, jotka valmistetaan pääosin EU:ssa. Vähittäiskauppiaisiin kohdistuvien kokonaisvaikutusten odotetaan olevan positiivisia, vaikka niille voi aluksi aiheutua kustannuksia ehdotettujen toimenpiteiden (tietoisuuden lisääminen, hallinnolliset kustannukset, muiden vapaiden vaihtoehtojen tarjoaminen) toteuttamisesta. Näitä kustannuksia voidaan kompensoida lisäämällä uudelleenkäytettävien kassien myyntiä ja vähentämällä usein maksutta tarjottavien kertakäyttöisten kantokassien kulutusta. Jotkin vähittäismyyjät voivat jopa hyötyä taloudellisesti toimenpiteistä, joilla vähennetään kertakäyttöisten muovisten kantokassien käyttöä. Vaikutukset työllisyyteen ovat todennäköisesti jossakin määrin negatiivisia kaikissa ehdotetuissa toimintavaihtoehdoissa. Kuluttajille saattaa aluksi aiheutua kustannusten nousua kaikissa vaihtoehdoissa, koska suositeltu taloudellisten välineiden käyttö tarkoittaisi, että heidän odotetaan maksavan muoviset kantokassit. Nämä kustannukset kuitenkin alenevat, kun kuluttajat siirtyvät uudelleenkäytettäviin vaihtoehtoihin, jotka säästävät kustannuksia pitkällä aikavälillä. Kaikissa vaihtoehdoissa lisätään tietoisuutta kertakäyttöisten muovisten kantokassien ympäristövaikutuksista ja edistetään kestävämpiä kulutusmalleja. Kaikissa toimenpiteissä on mahdollista vaikuttaa laajasti sekä kuluttajien käyttäytymiseen että valmistajien ja vähittäiskauppiaiden liiketoimintamalleihin. FI 4 FI

6. TOIMINTAVAIHTOEHTOJEN VERTAAMINEN Kuvatut neljä vaihtoehtoa on arvioitu sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällisessä analyysissa keskitytään kolmeen ympäristövaikutukseen (resurssien käyttö, roskaantumismäärät sekä vaikutukset jätehuollon ja roskien keruun julkisiin kustannuksiin) sekä kuuteen taloudelliseen ja sosiaaliseen vaikutukseen (hallinnollinen taakka, vaikutukset EU:n tuottajiin, vaikutukset EU:n vähittäiskauppiaisiin, vaikutukset kuluttajiin, vaikutukset työllisyyteen ja yleisön tietoisuus). Taulukko 1: Määrällinen vertailu ehdotettujen vaihtoehtojen tärkeimmistä ympäristövaikutuksista vuoteen 2020 Ympäristövaikutusten indikaattorit Perustilanne (jatketaan entiseen tapaan) Vähittäiskauppiaiden vapaaehtoinen sopimus Muovikassien käytön ehkäisy ja taloudelliset välineet Kielto Muovikasseja yhteensä (tonneina; vähennysprosentti) Kertakäyttöisiä muovikasseja tonneina; (vähennysprosentti) Muovikassien kokonaismäärä (vähennysprosentti) Kertakäyttöisten muovikassien määrä (vähennysprosentti) 0 13 20 24 0 55 82 100 0 47 70 85 0 55 80 100 Öljy (säästynyt, kt) 0 463 693 842 Päästöt (vältetty, MtCO 2 eq) 0 81,2 121,4 147,6 Vähennys aiheuttavien määrässä roskaantumista muovikassien (miljardia/2015) 0 4,1 5,3 6,4 Taulukko 2: Määrällinen vertailu ehdotettujen vaihtoehtojen tärkeimmistä taloudellisista vaikutuksista verrattuna perusskenaarioon ( jatketaan entiseen tapaan ) vuosien 2015 2020 keskiarvona. Taloudellisten indikaattorit vaikutusten ( m/vuosi) Perustilanne (jatketaan entiseen tapaan) Vähittäiskauppiaiden vapaaehtoinen sopimus Muovikassien käytön ehkäisy + taloudelliset välineet Kielto Vähittäismyyjien vähennykset kustannusten 0 412,5 649,8 791,7 EU:ssa toimivien muovikassien valmistajien voitot Roskien keruun kustannusten aleneminen 0 5,7 3,8 4,2 0 34,0 46,3 54,2 FI 5 FI

Jätehuollon aleneminen kustannusten 0 25,8 39,8 49,5 Kokonaissäästöt ja -hyödyt 0 478,0 739,8 899,5 Taulukko 3: Määrällinen vertailu ehdotettujen vaihtoehtojen tärkeimmistä sosiaalisista vaikutuksista verrattuna perusskenaarioon ( jatketaan entiseen tapaan ). Sosiaalisten indikaattorit vaikutusten Perustilanne (jatketaan entiseen tapaan) Vähittäiskauppiaiden vapaaehtoinen sopimus Muovikassien käytön ehkäisy + taloudelliset välineet Kielto Muutokset EU:ssa toimivien muovikassien valmistajien työllisyydessä vuonna 2015 (kokoaikaisiksi työpaikoiksi muutettuna) 0-860 -1340-1641 Kertakäyttöisten muovisten kantokassien kiellosta saataisiin parhaat tulokset ympäristöä koskevien ja taloudellisten indikaattorien perusteella. Tämän jälkeen parhaita vaihtoehtoja ovat tavoite käytön ehkäisemisestä (80 prosentin vähennys) ja vähittäiskauppasektorin vapaaehtoinen sopimus (55 prosentin vähennys). Tulokset ovat huonoimmat "jatketaan entiseen tapaan" -skenaariossa. Työllisyyteen olisi eniten kielteisiä vaikutuksia muovikassien käytön kiellosta sekä tämän jälkeen muovikassien käytön ehkäisemistä koskevasta tavoitteesta sekä vapaaehtoisesta sopimuksesta. "Jatketaan entiseen tapaan" -skenaariossa ei aiheutuisi muutoksia työllisyyteen. Analyysiä täydennetään laadullisesti kuudella muulla näkökohdalla, joita on vaikeampi mitata. Näitä ovat seuraavat: Jäsenvaltioiden joustavuus päättää erityisistä toimista. Mikäli tavoitteeksi asetetaan muovikassien käytön ehkäiseminen, jäsenvaltioille jää joustavuutta päättää, mitkä toimenpiteet toimisivat parhaiten niiden kansallisissa olosuhteissa. Näin ei olisi, mikäli tehdään EU:n laajuinen vapaaehtoinen sopimus vähittäiskauppasektorilla tai kielletään muovikassien käyttö. Lisäksi on otettava huomioon täytäntöönpanokustannukset. Uuden toimenpiteen täytäntöönpanoon tarvittaviin institutionaalisten järjestelyjen muutoksiin saattaa liittyä hallinnollisia ja henkilöstökustannuksia. Vapaaehtoisesta sopimuksesta, joka tehtäisiin EU:n vähittäiskauppasektorin kanssa, koituisi viranomaisille alhaisempia kustannuksia kuin käytön ehkäisyä koskevasta tavoitteesta tai kiellosta. Toisaalta vapaaehtoiseen sopimukseen liittyy riskejä vapaamatkustajista sekä vaikeuksia asettaa seuraamuksia, mikäli sääntöjä ei noudateta. Hallinnolliset kustannukset, jotka liittyvät käytön ehkäisyä koskevaan tavoitteeseen sekä hinnoitteluvälineeseen, riippuvat yksittäisten jäsenvaltioiden konkreettisista toimenpiteistä. Viranomaisille aiheutuu todennäköisesti lisäkustannuksia seurannasta (erityisesti jotta varmistetaan, että vähittäiskauppiaat noudattavat raportointivelvoitteita), mutta tämä olisi ainoastaan pieni osa kustannuksista, joita jäsenvaltioille jo aiheutuu pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeviin tavoitteisiin liittyvästä raportoinnista. Mikäli otetaan käyttöön käytön ehkäisemistä koskeva tavoite, seuranta- ja täytäntöönpanokustannukset ovat todennäköisesti alhaisemmat kuin kiellon tapauksessa. FI 6 FI

Jäsenvaltioille, jotka ovat jo toteuttaneet toimenpiteitä muovisten kantokassien käytön vähentämiseksi ja jotka ovat jo saavuttaneet henkeä kohti asetetun tavoitteet, ei aiheudu lisävaikutuksia. Mahdollisuus luoda tuloja. Taloudellisista välineistä, joita suositellaan muovikassien käytön ehkäisyä koskevan tavoitteen lisäksi, saataisiin tuloja, jotka voitaisiin ohjata viranomaisille tai vähittäiskauppiaille. Jos tuloja ohjataan viranomaisille, niitä voitaisiin käyttää tasapainottamaan täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyviä hallinnollisia kustannuksia. Toimenpiteen yleinen hyväksyntä. EU:n vähittäiskaupan foorumiin osallistuvien vähittäiskauppiaiden osuus on ainoastaan 55 prosenttia kertakäyttöisten muovikassien käytöstä EU:ssa. Mikäli vapaaehtoinen sopimus toteutuisi, monet pienet vähittäiskauppiaat eivät osallistuisi siihen. Tämä herättäisi hämmennystä kuluttajien keskuudessa ja kertakäyttöisten muovikassien saatavuus vaihtelisi kauppojen välillä. Lisäksi heräisi kysymyksiä kaikkien vähittäiskauppiaiden tasapuolisista toimintaolosuhteista EU:ssa. On myös olemassa vaara, että yksittäiset EU:n vähittäiskaupan foorumiin kuuluvat vähittäiskauppiaat eivät hyväksy sopimusta. Lisätään tietoisuutta kestävästä kulutuksesta. Vähentämällä kertakäyttöisten muovikassien tarjontaa ja ottamalla käyttöön taloudellisia välineitä voidaan lisätä kuluttajien tietoisuutta kestämättömistä kulutusmalleista muovikassien käyttöä laajemminkin. Tämä vaikutus ei ole yhtä todennäköinen, mikäli otetaan käyttöön vapaaehtoinen sopimus, jota noudattaa vain osa EU:n vähittäiskauppasektorista. Muut näkökohdat. Kielto ja käytön ehkäisyä koskeva tavoite voivat vaikuttaa pieniin kauppoihin suuria enemmän, koska ne voivat estää spontaaneja asiakkaita tekemästä heräteostoksia. Suurille vähittäiskauppiaille, jotka ovat pääasiallinen kanava muovisten kantokassien jakelussa kuluttajille, heräteostokset tarkoittavat todennäköisesti pienempää osaa ostoksista. 7. PARHAAKSI ARVIOITU VAIHTOEHTO EU:n laajuiseen käytön ehkäisemistä koskevaan tavoitteeseen, johon liittyy selkeä suositus käyttää taloudellisia välineitä sekä jäsenvaltioiden mahdollisuus soveltaa markkinoille saattamisen rajoituksia poiketen siitä, mitä 18 artiklassa säädetään (vaihtoehto 3, joka on kuvattu vaikutustenarviointia koskevan kertomuksen 3.2.3 kohdassa), liittyy eniten potentiaalia saada hyviä ympäristötuloksia samalla kun saadaan aikaan myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, rajoitetaan kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen, varmistetaan suuren yleisön hyväksyntä sekä edistetään laajempaa tietoisuutta kestävästä kulutuksesta. Kuitenkin kun komission sisäisellä lausuntokierroksella tarkasteltiin lähemmin tässä vaikutustenarvioinnissa analysoituja vaihtoehtoja, tultiin siihen tulokseen, että tällä hetkellä olisi vaikeaa suunnitella ja panna täytäntöön EU:n laajuinen vähennystavoite, kun otetaan huomioon suuret erot kertakäyttöisten muovikassien kulutuksessa eri jäsenvaltioissa. Sen sijaan, että asetettaisiin EU:n laajuinen tavoite, on parempi lisätä direktiivin 94/62/EY 4 artiklaan kaikkia jäsenvaltioita koskeva velvoite vähentää kertakäyttöisten muovisten kantokassien kulutusta samalla kun jäsenvaltiot voivat asettaa omat kansalliset vähennystavoitteensa ja päättää toimenpiteistä kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Myöhemmässä vaiheessa voidaan kuitenkin harkita EU:n laajuisen vähennystavoitteen asettamista. FI 7 FI

8. SEURANTA JA ARVIOINTI Jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi voimaan 12 kuukauden kuluttua sen voimaantulosta sekä toteutettava toimenpiteitä, joilla vähennetään kertakäyttöisten muovikassien käyttöä, kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta. Niiden on ilmoitettava komissiolle tavoitteen saavuttamiseksi annetusta kansallisesta lainsäädännöstä, minkä jälkeen komissio tarkistaa lainsäädännön asianmukaisuuden. Tärkein indikaattori edistymisestä tässä aloitteessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa olisi "markkinoille saatetut kertakäyttöiset muoviset kantokassit". On todennäköisesti suhteellisen yksinkertaista seurata kertakäyttöisten muovikassien kulutuksen vähenemistä ja siihen liittyviä taloudellisia välineitä sekä jäsenvaltioiden mahdollisuutta ottaa käyttöön markkinoille saattamisen rajoituksia poiketen pakkausdirektiivin 18 artiklan soveltamisesta, kun otetaan huomioon seurantavälineet, joita jo on olemassa pakkausdirektiivin ja jätepuitedirektiivin täytäntöönpanoa varten. Jäsenvaltiot ovat vastuussa kansallisten toimenpiteidensä täytäntöönpanosta, seurannasta ja valvonnasta, jotka ovat tarpeen tässä kertomuksessa esitetyn aloitteen vaatimusten noudattamiseksi. Tämän vuoksi tarkat tietojen keräysmenetelmät riippuvat kunkin jäsenvaltion sisäisestä organisaatiosta sekä valittujen täytäntöönpanovälineiden luonteesta. Uusista toimenpiteistä, joiden tavoitteena on vähentää kertakäyttöisten muovikassien käyttöä, ei aiheudu suuria muutoksia voimassa oleviin seurantavelvoitteisiin, koska niitä noudatetaan jo jätepuitedirektiiviin ja pakkausdirektiivin perusteella. Komissio kannustaa jakamaan parhaiden tietojen keräämisen menetelmiä, joita käytetään maissa, jotka ovat onnistuneesti toteuttaneet tällaisia aloitteita, kuten se on tehnyt muitakin jätevirtoja koskevien direktiivien yhteydessä. FI 8 FI