Kestävyysvajekeskustelua uudella otteella Olli Savela, yliaktuaari Helsinki 21.2.218 ATTAC 1
Mikä on ns. julkisen talouden kestävyysvaje? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen pysyisi hallinnassa myös pitkällä aikavälillä kun ikäsidonnaiset menot kasvavat VM Kestävyysvaje ilmaisee, kuinka paljon verotuloja tulisi lisätä tai vastaavasti julkisia menoja vähentää, jotta julkinen talous on pitkällä aikavälillä tasapainossa VATT Valmisteluraportit 2 (214) 2
VM:n kestävyysvajearvio (syksy 216) Kestävyyden turvaava ylijäämä 22 arviolta 2, % bkt:sta. Mutta vuoden 22 ennuste alijäämästä on -1,2 %. Erotus eli kestävyysvaje = 3,2 % bruttokansantuotteesta eli noin 7 miljardia euroa. Osatekijät: Julkisen velan korkokustannus,9 % Julkisen talouden rakenteellinen perusjäämä,2 % Ikäsidonnaisten menojen kasvu 1,3 % Sijoitustulojen supistuminen,9 % 3
Kestävyysvajearviot (% bkt:sta) vaihdelleet Valtiovarainministeriö 3, 4/214 Palkansaajien tutkimuslaitos 3,9 3/214 Suomen Pankki 4,5 12/213 Valtiovarainministeriö 4,7 8/213 IMF 4,25 8/213 EU:n komissio 6,2 213 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 1 2,5 1/213 OECD 4,5 2/212 4
Laskelmat ovat hyvin herkkiä oletuksille laskelmat tehdään pitkälle aikavälille (esim. 26) mikä on julkisen talouden yli/alijäämä lähtövuonna (yleensä t+4, esimerkiksi 22) miten väestörakenne muuttuu milloin jäädään eläkkeelle miten tuotanto, työllisyys ja verotulot kehittyvät miten terveys- ja hoivamenot muuttuvat mikä on (työeläkevarojen) sijoitusten tuotto mikä on julkisen velan korko Ruotsissa Konjunkturinstitut ei suosittele kestävyysvajeen käyttöä talouspolitiikan ohjenuorana 5
VM:n arvion (syksy 216) oletuksia Tilastokeskuksen väestöennuste (projektio) Työllisyysaste 71,7 % vuoteen 26 mennessä Julkisen velan reaalikorko 3 % Sijoitusten reaalituotto 3,5 % vuodessa Tuottavuuden ja reaaliansioiden kasvu 1,4 % vuodessa Elinajanodotteen pidentyessä vuodella hoivan tarve myöhentyy puoli vuotta Julkisten sote-palveluiden tuottavuus ei muutu Eläkerahastojen koko suhteessa bkt:hen ei pienene Julkinen velka suhteessa bkt:hen ei muutu 6
Suomen väestömuutos 1987-216 Luonnollinen väestönlisäys Nettomaahanmuutto 35 3 25 2 15 1 5-5 1987 1992 1997 22 27 212 217 7
Jaakko Kiander, Ilmarinen (blogi 8.9.215): Nykyisen väestöennusteen oletuksena on noin 17 hengen vuosittainen nettomuutto Suomeen. Varovaisesti voidaan arvioida, että turvapaikanhakijoiden määrän kasvu johtaa Suomen väestön kasvuun noin 1 henkeä ennustettua suuremmaksi tämän vuosikymmenen aikana. Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi kantaväestön tasolle vuoteen 23 mennessä, olisi työllisten määrä tuolloin noin 1 henkeä ennustettua suurempi. Korkeamman työllisyyden seurauksena julkisen talouden tasapaino kohentuisi ennustettuun kehitykseen verrattuna noin 2 prosenttiyksikköä suhteessa bkt:n arvoon ja julkisen talouden kestävyysvaje puolittuisi. 8
Hoito- ja hoivamenoilla on iso vaikutus kestävyysvajearvioihin Lähde: VATT Valmisteluraportit 2 (214) Hoito- ja hoivamenot Kestävyysvaje % bkt:sta % bkt:sta 22 24 26 EU 9,5 11,7 12,1 5,8 SP 8,8 1,4 11,1 4,6 VM 8,6 9,6 11,3 4,2 ETLA 8,7 9,7 9,7 1, 9
Julkisyhteisöjen yli/alijäämä, mrd euroa Paikallishallinto Valtionhallinto Sosiaaliturvarahastot Yhteensä 15 1 5-5 6 4 6 5 5 5 5 2 1-1 -1-1 -1-1 8-1 8 8 2 1-1 5 5 5 5 4 3 2 3-1 -1-2 -1-2 -1-1 -6-6 -6-8 -1-7 -8-8 -1-15 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 1
Julkisen talouden alijäämä, toteutunut ja VM:n ennuste eri aikoina, % bkt:sta, lähde: VM:n talouskatsaukset 2 1-1 -2-3 -4-5 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 kestävyysvaje (syksy 216) toteutunut joulukuu 217 (uusin) huhtikuu 217 huhtikuu 216 huhtikuu 215 huhtikuu 214 maaliskuu 213 huhtikuu 212 huhtikuu 211 maaliskuu 21 11
Valtion rahoitusvarat ja velat, 31.12. mrd euroa Bruttovelka Rahoitusvarat Nettorahoitusvarat 15 1 5-5 -1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 12
Mistä valtion rahoitusvarat koostuvat? (31.12.216) Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Käteisvarat ja talletukset Muut saamiset (kauppaluotot ym.) 37,1 mrd euroa 17,6 mrd euroa 4,4 mrd euroa 2,3 mrd euroa Yhteensä 61,4 mrd euroa Ei sisällä valtion eläkerahastoa (18,8 mrd euroa) Lisäksi valtiolla on reaalivarallisuutta: maata, rakennuksia, teitä, siltoja yms. 13
Kunnallishallinnon varat ja velat, 31.12. mrd euroa Bruttovelka Rahoitusvarat Nettorahoitusvarat 5 4 3 2 1-1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 14
Julkisyhteisöjen korkomenot, mrd euroa Valtionhallinto Paikallishallinto Sosiaaliturvarahastot 6 5 4 3 2 1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 15
Julkisyhteisöjen rahoitusvarat ja velat, % bkt:sta, lähde: rahoitustilinpito, Tilastokeskus 15 Bruttovelka Rahoitusvarat Nettorahoitusvarat 13 11 9 7 5 3 1-1 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 16
Julkisen sektorin nettovarat 215, % bkt:sta, OECD Norway Finland Luxembourg Estonia Sweden Denmark Switzerland Czech Republic Poland Germany Netherlands Austria Ireland Hungary France United States Spain United Kingdom Belgium Portugal Japan Italy Greece -42-42 -43-57 -59-67 -76-81 -82-82 -98-19 -126-132 -148-2 -4-6 28 54 5 42 284-2 -15-1 -5 5 1 15 2 25 3 17
18
Työeläkkeissä ei ole kestävyysvajetta Vastoin yleistä käsitystä työeläkkeissä ei ole kestävyysvajetta vuosille 215 ja 216 sovittujen maksunkorotusten jälkeen Reijo Vanne, TELA ry:n analyysitoimintojen johtaja, Peruste 1/214 Tämän jälkeen: Hallitus rajoitti eläkkeiden korotukset,4 prosenttiin vuonna 215 (olisi pitänyt olla 1,1 prosenttia) On päätetty vuoden 217 eläkeuudistuksesta Yleisesti arvioidaan, että työeläkerahastoissa on noin 1 prosentin kestävyysylijäämä
Työeläkerahastot käyttöön Eläkerahastot luotiin eläkemenojen puskurointiin Miten työeläkerahastot voisivat hyödyttää kansantaloutta? Eläkemaksuja voidaan alentaa:» 216 22 Työnantaja 18, % 16,95 % Työntekijä (keskimäärin) 6, % 7,45 % Yhteensä 24, % 24,4 % Eläkkeitä voidaan korottaa: marginaalivero keskimäärin noin 4 prosenttia Eläkerahastot voivat sijoittaa kotimaisiin tuottaviin kohteisiin, esimerkiksi infrastruktuuriin 2
Menojen leikkaus vai verojen korotus? Julkisia menoja leikattiin taantuman aikana Talous pysyi taantumassa Suomen veroaste noin 44 % (verot + maksut / bkt) Yksityinen sektori maksaa siitä noin 39 %-yksikköä Veroja on mahdollista korottaa, vaikka sillä on myös kielteisiä vaikutuksia Kysymys on myös verojen kohdentamisesta ja verotuksen oikeudenmukaisuudesta 21
Pääomaverojen osuus kaikista veroista %, lähde: EU 3 EU-28 Suomi 25 2 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 22
Suomessa peritään vähän pääomaveroja Erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus kaikista verotuloista oli Suomessa 16, % vuonna 215, kun se EUmaissa keskimäärin oli 21,6 % Jos osuus olisi Suomessa sama kuin EU-maissa keskimäärin, pitäisi pääomaveroja periä noin 5 miljardia euroa enemmän Pääomaveroihin on luettu mm. yhteisövero, pääomatulovero, varallisuusvero, kiinteistövero, varainsiirtovero sekä yrittäjien verot ja sosiaalivakuutusmaksut Kulutusveroja ja työhön kohdistuvia veroja peritään Suomessa keskimääräistä enemmän 23
Kaikille tulolähteille sama vero Jos pääomatuloja verotettaisiin samalla tavalla kuin ansiotuloja, kuntaveron tuotto kasvaisi noin 2 mrd euroa ja valtion tuloveron tuotto pienenisi noin 2 miljoonaa euroa (eduskunnan tietopalvelun staattinen laskelma) Käytännössä verotuotot eivät kasva näin paljon, koska omistajayrittäjät nostaisivat aiempaa suuremman osan tuloistaan palkkana osinkojen sijaan yhteisöveron tuotto pienenee Myös muita dynaamisia vaikutuksia? Lähde: Anna Kontula ja Taneli Hämäläinen: Varjotalous Suomenkin asia, 214 24
Palkansaajan veroprosentti 198-217, sisältää verot, pakolliset maksut ja automaattiset vähennykset, lähde: Veronmaksajat 8 7 KK-palkka 217 6 13 524 5 4 3 381 3 2 2 29 1 198 1985 199 1995 2 25 21 215 25
Välittömät verot % tuloista tulokymmenyksittäin, Markus Jäntin laskelmat 4 35 3 25 2 15 1 5 1985 199 1995 1998 21 26 26
Välilliset verot % tuloista tulokymmenyksittäin 25 2 15 1 5 1985 199 1995 1998 21 26 27
Välittömät ja välilliset verot yhteensä % tuloista tulokymmenyksittäin 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 1985 199 1995 1998 21 26 28
Yksin asuvan köyhyysraja ja etuuksia, euroa/kk, v. 216 rahassa, lähde: Pertti Honkanen 18 16 14 12 1 8 6 4 Keskieläke Köyhyysraja Takuueläke Työttömyyskorvaus Kansaneläke 2 1957 1962 1967 1972 1977 1982 1987 1992 1997 22 27 212 217 29
Nettososiaalimenot 213, % bkt:sta, bruttomenoista vähennetty palautuneet verotulot ja lisätty ao. verovähennykset, lähde: OECD SOCX Julkiset Yksityiset Ranska Belgia Italia Espanja Suomi Saksa Ruotsi Tanska Japani Britannia Hollanti Yhdysvallat Norja Puola Viro 28, 3,2 25,7 1,5 24,1 1,1 23,5,4 23,3,8 23, 2,4 22,9 2,4 22,5 2,9 22,1 3,3 2,5 4,7 2,1 5,6 19,8 1,5 18, 1,3 16,2, 13,4, 5 1 15 2 25 3 3 35