L Elinkeino-, liikenne- ja Y m p äristökeskus Päätös.. UUDELY/5136/2018r _ 13.9.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Ilmoituksen tekijän nimi Rudus Oy Kunnostettava alue Sijainti Vihdin kunta, Nummela Hiidenmäentie 22 Kiinteistötunnus 927-454-4-1 Omistaja Medker Oy Asian vireilletulo Kiinteistöllä sijaitsee paalutehdas. Paalutehtaan piha-alueella sijaitsevan muottilinjaston alapuolisen maaperän on todettu pilaantuneen öljyhiilivedyillä. Paalujen valmistus piha -alueella lopetetaan ja siirretään tehtaan sisätiloihin. Tässä yhteydessä pilaantunut alue kunnostetaan. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 15.5.2018. Ilmoituksen liitteenä toimitettiin kiinteistön omistajan valtakirja kunnostussuunnitelman ja ilmoituksen tekemiseksi. Kunnostettavan alueen kuvaus Toiminta kiinteistöllä Betonituotetehtaalla on ollut toimintaa noin 50 vuoden ajan. Alueen koko on noin 4,3 ha. Tehdasalueella sijaitsee raudoitushalli, jossa on toimistoja sosiaalitiloja. Hallin koillispuolella, kiinteistön piha-alueella sijaitsevat paalumuotistot (2 kpl) ja niiden reunoilla valuvaunujen kiskot (4 kpl). Piha-alueella sijaitsee myös paalumuottien nostoon ja siirtämiseen käytettävät pukkinosturit (2 kpl) ja niiden kiskot (4 kpl). Paalumuotistojen ympärillä olevat piha-alueet on asfaltoitu. Pohjoisemman muottiradan pituus on noin 260 m ja eteläisemmän noin 290 m. Molempien muottiratojen leveys on noin 6 m. Muottialueen yh- UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKEPJNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 PL 36 http://www.ely-keskus.filuusimaa 00521 HELSINKI
U U D E LY/5136/2018 2/18 teispinta-ala on noin 3 300 m2. Muottiratojen pohja on noin 30 cm syvyydellä piha -alueen maanpinnantasosta. Muottiradoilla sijaitsevat teräksestä valmistetut paalumuotistot. Muottien pohjassa on kolmen metrin välein reiät (halkaisija 11 mm), joiden kautta vesi ja muottiöljy on poistunut muotista. Paalumuottien alla on teräksiset tukipalkit (1-palkit ) ja niiden päällä puupattinkit. Tukipalkkien väleissä sijaitsevat paalujen lämmitykseen /kuivatukseen käytetyt sähkövastukset, jotka ovat alumiinilevyn päällä. Paalumuotistojen vierellä ovat kiinteät vesi - ja sähköpisteet. Pohjoisemmalla muottiradalla on kaksi umpinaista teräksestä valmistettua pesupaikkaa ja yksi umpinainen betoninen pesupaikka. Eteläisemmällä muottiradalla on kolme umpinaista teräksistä pesupaikkaa. Paalumuotistoille levitetään paineruiskulla muottiöljyä ennen paalujen valua, jotta valettavat betonipaalut voidaan irrottaa valun jälkeen muoteista. Vuoteen 1998 asti on käytetty mineraaliöljypohjaista muottiöljyä ja myöhemmin kasviperäistä biohajoavaa muottiöljyä. Muottiöljyä on käytetty vuosittain yli 10 000 litraa. Paalumuotteihin betoni levitetään kiskoilla kulkevalla valukoneella tai jassikalla. Valun jälkeen paaluja hoidetaan tarvittaessa vedellä kastelemalla, peittämällä tai lämmittämällä. Käsittelyjen tarkoituksena on varmistaa paalujen optimaalinen lujittuminen ja estää niiden halkeilu. Paalujen kovetuttua ne poistetaan muoteista ja siirretään piha-alueelle varastoon. Vuosittain muotistoissa käytetään noin 50-60 m3 pesuvettä. Paalumuottien käyttöä piha-alueella jatketaan, kunnes tehdasrakennuksen sisälle rakennettava kiertomuottilinjasto on saanut ympäristöluvan ja paalujen valmistus voidaan aloittaa sisätiloissa. Tällöin teräksiset paalumuotit poistetaan ja muottialue muutetaan asfaltoimalla varastoalueeksi. Lisäksi paalumuotistoista poistetaan muottien alla ja teräksisten 1-pa1kkien päällä sijaitsevat puupattinkit ennen päällystystöitä. Nykyinen toiminnanharjoittaja on ympäristölupahakemuksessaan esittänyt, että teräksiset 1-palkit, niiden väleissä olevat sähkövastukset ja alumiinilevyt sekä näiden rakenteiden alla olevat betoniset tukipalkit (3 kpl molemmissa muottiradoissa koko muottiradan pituudelta ) jätetään maaperään. Y m p ä r i s t ö, lähi mmät h äi rii n tyvät ko hteet j a kaavo itustil ann e Kunnostettava alue sijaitsee Vihdin Nummelassa osoitteessa Hiidenmäentie 22. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1. Tehdasalueen kaakkoispuolella kulkee junarata ja sen takana on peltoa. Alueen koillispuolella on toinen betonitehdas ja Iounaispuolella varastorakennus ja -alueita. Tehdasalueen luoteispuolella kulkee Hiidenmäentie, jonka toisella puolella on omakotitaloja. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-5).
U U D E LY/5136/2018 3/18 Alueen maaperä -, pohja- ja pintavesiolosuhteet Maaperä Paalutehdas sijaitsee Salpausselkä -muodostuman eteläreunalla. Muottiradan alueella maanpinnan korkeus on + 66 m mpy. Hiidenmäentie kulkee noin tasolla + 68 m mpy. Muottiradan keskikohdan luontainen maanpinta laskee lounaaseen ja siksi muottiradan läntisen puolen alla on jouduttu käyttämään enemmän täyttöhiekkaa tasaisen maapohjan rakentamiseksi. Muottiradan eteläpuolella maanpinta laskee hieman, mutta jo 40 m etäisyydellä kulkee junarata tasolla + 65 - + 66 m mpy. Teräksisten paalumuottien alla oleva pintamaa koostuu täyttöhiekasta ja kevytsorasta (ns. Leca -sora ), joihin on sekoittunut /imeytynyt myös betonilietettä ja muottiöljyä. Täyttömaakerroksen paksuus vaihtelee muottialueella 0,5-2 m välillä siten, että sen itäpuolella paksuus on 0,5 m ja länsipuolella 2 m. Täyttömaakerroksen alapuolella on luontaisia hiekkaja silttikerroksia. Silttikerros ulottuu ainakin 6 m syvyydelle, jonne alueella tehdyt kairaukset ovat ulottuneet. Kairauksissa ei ole havaittu kallion pintaa. Pintavesi Kiinteistöä lähimmät merkittävät pintavesistöt ovat Vähä-Myllylampi, joka sijaitsee noin 1,6 km etäisyydellä kiinteistöstä lounaaseen, ja Hiidenvesi, joka sijaitsee noin 2,6 km etäisyydellä koillisessa. Muottialueen eteläpuolella noin 40 m etäisyydellä on avo-oja. Muita pintavesiä ei lähialueilla ole. Pohjavesi Kiinteistö sijaitsee Nummelanharjun vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (0192755) lounaisosassa. Kiinteistö on osittain pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Kunnostusalueen lähellä olevissa pohjavesiputkissa pohjaveden pinnantaso on viimevuosina vaihdellut välillä + 59 - + 63 m mpy. Lähin vedenottamo on Luontola, joka sijaitsee noin 4 km etäisyydellä kiinteistöstä koilliseen. Vedenotosta huolimatta pohjavettä purkautuu myös Hiidenveteen. Pohjaveden virtaus kiinteistöllä ei suuntaudu kohti vedenottamoa vaan lounaaseen poispäin pohjavesialueesta. Veden virtaus alueella on heikkoa., tihku- Pohjavesialueen eteläosissa sijaitsee metsälailla suojeltuja lähdepinta- ja norokohteita. Pilaantunutta maaperää ja -päätökset koskevat aiemmat viranomaislausunnot - Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 1040/31.8.2009 (UUS-2006-Y-34) muotiston alueen ja betonitäyttöalueen riskinarvioinnista.
UUDELY/ 5136/2018 4/18 - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1042/2.9.2009 (UUS- 2009-Y-331) tankkauspaikan ja öljysäiliöalueen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta. - Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto 7.2.2011 (UUDELY/375/07.00/ 2010) tankkauspaikan ja öljysäilöalueen pilaantuneen maaperän puhdistuksen loppuraportista. - Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto 8.4.2016 (UUDELY/8631/2015) muottialueen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimuksista. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat - Rudus Oy, Pilaantuneen maaperän puhdistuksen yleissuunnitelma, Nummelan paalutehdas, Muottialueiden kunnostus. Ramboll Finland Oy 13.3.2018. Kiinteistöllä tehdyt tutkimukset Maaperä Muottiratojen alueilta ja niiden läheisyydestä on otettu kairaamalla maanäytteitä yhteensä 24:stä tutkimuspisteestä vuosina 1998-2015. Vuoden 2015 tutkimuksissa pyrittiin selvittämään, onko öljyhiilivetyjen pitoisuuksissa tai levinneisyydessä tapahtunut olennaista muutosta vuoden 2006 jälkeen. Tällöin tutkimuspisteet sijoitettiin mahdollisimman lähelle tutkimuspisteitä, joissa vuonna 2006 todettiin kohonneita öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Kaikkien maaperän tutkimuspisteiden, pohjaveden havaintoputkien ja vuonna 2009 kunnostetun tankkauspaikan ja öljysäiliöalueen sijainnit on esitetty liitteessä 2. Muottiratojen alueilta ja niiden läheisyydestä otetuista maanäytteistä on laboratoriossa analysoitu öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10-C21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C21-C40) pitoisuudet 44 näytteestä ja bensiinijakeiden (C5-C10) pitoisuudet yhdeksästä näytteestä. Lisäksi aromaattiset hiilivedyt on analysoitu kahdesta näytteestä ja öljyhiilivetyjen farktiokohtaiset pitoisuudet neljästä näytteestä. Muottialueen maaperässä on todettu valtioneuvoston asetuksen 214/ 2007 mukaiset alemmat ja ylemmät ohjearvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Suurimmat öljyhiilivetypitoisuudet on todettu muottialueen keskiosassa sijaitsevilta pesupaikoilta tai niiden läheisyyteen tehdyistä tutkimuspisteistä P24 ja P25 otetuissa näytteissä. Näistä kummastakin tutkimuspisteestä on otettu näytteet sekä vuonna 2006 että vuonna 2015. Vuoden 2015 tutkimuksessa ylemmän ohjearvotason ylittäviä öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden öljyjakeiden pitoisuuksia todettiin ainoastaan pisteessä P25. Öljyhiilivetyjen summapitoisuus syvyydellä 0-0,5 m ylittää myös ohjeellisen vaarallisen jätteen raja-arvon (10 000 mg/kg) Pisteissä P23 ja P24 todettiin alemman ohjearvotason ylittäviä pitoisuuk-
U U D E LY/5136/2018 5/18 sia. Pisteiden P26 ja P27 pintamaanäytteissä todettiin lievät öljyhiilivetyjen kynnysarvotason ylitykset ja pisteessä P42 öljyhiilivetypitoisuudet alittivat kynnysarvotason. Vuoden 2015 tutkimuksessa todettu öljyhiilivetyjen maksimispitoisuus (11 000 mg/kg) on suurempi kuin aiemmissa tutkimuksissa todettu maksimipitoisuus (7 600 mg/kg). Pitoisuus on myös suurempi kuin samassa pisteessä ja samalla syv yydellä (P25/ 0-0,5 m) v uonna 2006 todettu pitoisuus (7 200 mg/kg). Toisaalta pisteessä P24, jossa v uoden 2006 maksimipitoisuus oli todettu, öljyhiilivetypitoisuus oli vuoden 2015 tutkimuksessa vastaavalla syvyydellä selvästi alhaisempi (1 000 mg/kg). Pohjavesi Laitoksen toiminnan tarkkailuun liittyen kiinteistöllä tehdään pohjavesitarkkailua vuosittain. Pohjavesinäytteitä on otettu neljästä havaintoputkesta, joista yksi (PVP10) sijaitsee muottialueen pohjoispuolella ja kolme (PVP12, PVP13ja PVP51) sijaitsevat muottialueen etelä-/lounaispuolella eli muottialueen suunnasta tapahtuvan pohjavesivirtauksen kulkeutumissuunnassa. Näistä havaintoputkista vuosina 2007-2010 otettujen vesinäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet ovat alittaneet laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan (0,05 mg/i) lukuun ottamatta havaintoputkea PVP12, jossa todettiin toukokuussa 2012 öljyhiilivetypitoisuus 0,15 mg/i ja syyskuussa 2012 0,23 mg/i. Analyysit tehnyt kemisti arvioi, että kohonneet pitoisuudet johtuivat veden sameudesta. Muottialueen eteläpuolelle asennettiin joulukuussa 2015 tehtyjen maaperätutkimusten yhteydessä uusi pohjaveden havaintoputki (P42). Putkesta tammikuussa 2016 tehdyssä näytteenotossa pohjaveden pinnalla ei havaittu öljyfaasia eikä pohjavedessä öljyn hajua. Pohjaveden pinta oli 4,29 m syvyydellä maanpinnasta. Laboratorioanalyysissä öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat analyysimenetelmän määritysrajat. Johtopäätökset tutkimustuloksista Koska maaperän näytetuloksiin vaikuttavat huomattavasti näytteenottotekniset asiat, maaperän hetrogeenisyys sekä pitoisuustasojen todennäköisesti huomattava vaihtelu vaakatasossa lyhyelläkin matkalla, ei tutkimusten perusteella voida suoraan sanoa, onko kyseisellä ajanjaksolla tapahtunut maaperän lisäpilaantumista tai öljyhiilivetyjen luontaista hajoamista. Kuitenkin tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että öljyhiilivedyt eivät olennaisesti ole kulkeutuneet aiempaa syvemmälle muottialueen alapuoliseen perusmaahan, sillä pisteiden P24 ja P25 alimmissa näytteissä öljyhiilivetypitoisuudet alittavat kynnysarvon. Tutkimusten perusteella voidaan lisäksi todeta, etteivät öljyhiilivedyt ole merkittävästi levinneet laajemmalle alueella, koska maaston viettosuunnassa sijaitsevissa tutkimuspisteissä P26, P27 ja P42
U U D E LY/5136/2018 6/18 Pilaantuneiden maiden määräarvio öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat edelleen alhaisia eikä pisteessä P42 otetussa pohjavesinäytteessä todettu öljyhiilivetypitoisuuksia. Muottialueen pinta-ala on noin 3 300 m2 ja alueella esiintyy kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia 0,5-1 m paksuna kerroksena maan-/muottien pohjan pinnasta Tämän perusteella alueella arvioidaan olevan enintään 3 300 m3 pilaantunutta maa-ainesta. Korkeimmat öljyhiilivetypitoisuudet esiintyvät muottialueen keskiosassa sijaitsevilla pesupaikoilla. Voimakkaimmin pilaantuneen alueen pituuden arvioidaan olevan 50 m ja muottien yhteisleveyden 12 m, jolloin pinta-ala on 600 m2 ja massamäärä 600 m3. Tämän alueen maaperässä on noin 4 600 kg öljyä. Lievemmin öljyhiilivedyillä pilaantuneita maa-aineksia on muottialueen muilla osilta noin 2 700 m2:n suuruisella alueella yhteensä noin 2 700 m3. Näillä alueilla maaperässä on öljyä noin 5 400 kg. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kiinteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi vuonna 2008. Arviointia päivitettiin vuonna 2018. Aiemmassa arvioinnissa ainoaksi merkitykselliseksi riskiksi terveyden ja ympäristön kannalta todettiin haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen. Alueen käyttötarkoitus ei ole muuttumassa, mutta paalujen valmistus siirretään tehdasrakennuksen sisätiloihin rakennettavaan kiertomuottilinjastoon. Vanhat paalumuotiston alueet päällystetään tiiviillä asfalttibetonilla ja muutetaan varastoalueeksi. Ainoana merkityksellisenä kulkeutumis- ja altistumisreittinä pidetään edelleen haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. Maaperässä todetut öljyjakeet ovat fraktiointien perusteella pääosin alifaattisia mutta myös aromaattisia raskaita öljyjakeita C21-C35. Kyseiset jakeet ovat hyvin niukkaliukoisia, heikosti haihtuvia, kulkeutumattomia ja hieman kertyviä. Alueella käytetyn öljyn koostumus on hyvällä varmuudella tiedossa eikä öljyn koostumuksessa eri alueilla ole suuria eroja. Maaperässä todetut enimmäispitoisuudet ylittävät kyllästymisrajat tai vesiliukoisuuden, jolloin öljyä on maaperässä mahdollisesti ns. jäännösfaasina. Tällöin pitoisuuden kasvu maaperässä ei kasvata laskennallista riskiä, mutta öljyä vol teoriassa kulkeutua painovoiman vaikutuksesta alaspäin pohjaveden pintaan ja veden mukana öljykolloideina tai maapartikkeleihin sitoutuneena kohdealueen ulkopuolelle. Alueelle on laadittu laskennallinen riskinarviointi, jossa on huomioitu, että muottialueelle tehdään pintaeristerakenne kahdesta tiiviistä asfalttibetonikerroksesta. Paalumuottialueiden väliin jää pukkinostureiden kiskoalue, jolle eristerakennetta ei tehdä. Tällä alueella ei kuitenkaan ole käytetty
UUDELY/5136/2018 7/18 muottiöljyä eikä todettu maaperän pilaantumista. Lisäksi pukkinostureiden kiskoalue on suurimmaksi osaksi betonipintainen. Laskennassa on huomioitu rakenteiden lisäksi alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet ja laskenta on tehty erikseen sillti- ja hiekkamaalle. Kummallakin maalajilla C10-C40 pitoisuus pohjavedessä pilaantuman alapuolella (0,023-0,074 pg/i) alittaa reilusti pohjaveden ympäristölaatunormin (50 pg/i). Tehty laskenta ei huomio maaperässä mahdollisesti esiintyvää vapaata öljyfaasia. Maaperässä pitkään ollut faasi ei yleensä enää kulkeudu merkittävästi eikä alueen pohjavesiputkissa ole todettu hiilivetyjä vapaana faasina. Tämän perusteella öljy ei merkittävästi kulkeudu alueella omana faasinaan. Riskinarvioinnissa kuitenkin todetaan, että on todennäköistä, että maaperässä esiintyy öljyhiilivetyjä liukenemattomana faasina, joka sijaitsee joko maaperän huokosissa tai vettä kevyempänä kerääntyy veden pinnan yläpuoliseen kapillaarikerrokseen ja voi levitä veden pinnalla. Faasin esiintymistä on syytä tarkkailla jatkossa. Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja työjärjestys Paalumuotistojen alueelle tehdään pintaeristyrakenne, joka koostuu kahdesta tiiviistä asfalttibetonikerroksesta. Teräksiset paalumuotit ja niiden alla sijaitsevat puupattinkit, kuten myös betoninen ja teräksiset pesupaikat puretaan asfaltoitavalta alueelta. Sen sijaan teräksisiä I-palkkeja sekä sähkövastuksia ja alumiinilevyjä ei poisteta paalumuotistoista vaan niiden päälle levitetään ja tiivistetään 300-400 mm paksu sora-/kalliomurskekerros (0/0,32 mm). Tämän kantavan kerroksen päälle tehdään sidottu kantava kerros ABK 22 asfalttibetonista tai ABT 16 tiivisasfaltista (5 cm). Pintarakenne tehdään ABT 11 tiivisasfaltista (4 cm). Eristerakenteen ja kantavan kerroksen rakentamista varten pesupaikkojen alueilta poistetaan tarvittaessa kaivinkoneella kaivamalla maa-ainesta. Kaivusyvyys on alle 0,5 m. Ympäristötekninen valvoja ohjaa rakentamisen vuoksi poistettavien maiden kaivutyötä aikaisemmin tehtyjen tutkimusten sekä kunnostustyön aikana tehtävien kenttä- ja laboratorioanalyysien sekä aistinvaraisten havaintojen perusteella. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Mahdolliset kaivumassat lajitellaan eri jakeisiin niiden pilaantuneisuuden sekä jätesisällön perusteella. Jätteettömät maa-ainekset hyödynnetään eristerakenteen alla paalumuotistojen täyttömassoina, mikäli ne geoteknisesti soveltuvat hyödynnettäviksi. Haitta-aineita sisältävien massojen hyödyntämisellä vähennetään tarvetta tuoda alueelle maa-aineksia ulkopuolelta.
U U D E LY/5136/2018 8/18 Mikäli kaivumassoja ei voida hyödyntää eristerakenteen alapuolisissa täytöissä, ne toimitetaan kuorma-autoilla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan tai kaatopaikalle. Pilaantuneen maan kuljetuksille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjoihin merkitään mm. kohteen tunnistetiedot, lupatunnus, työstä vastaavat henkilöt, aineksen laatu (haitta-ainepitoisuudet, mahdolliset jätteet), päivämäärä ja kellonaika, auton rekisterinumero ja vastaanottopaikka. Kuormat punnitaan vastaanottopaikassa. Pilaantuneiden maiden välivarastointia alueella pyritään välttämään. Kaivumassat siirretään kaivupaikalta välivarastokasaan, mikäli maa-aineksen pilaantuneisuus tai jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laboratorioanalyyseillä ennen hyödyntämistä tai loppusijoittamista. Kunnostusta ohjaavat mittaukset ja seuranta Asfaltista toteutettavan eristerakenteen laatu todetaan ja ominaisuudet tutkitaan Asfalttinormit -julkaisun mukaan. Suunnitelma-asiakirjoissa vaadittujen ominaisuuksien, materiaalien ja massojen testaustulokset liitetään työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan, joka toimitetaan tilaajalle vastaanottotarkastuksen yhteydessä. Rakentamisen vuoksi mahdollisesti kaivettavien maa-ainesten laatu tutkitaan ottamalla massoista edustavia kokoomanäytteitä vähintään yksi jokaista 50 m2:n maa-aineserää kohti. Kuormanäyte muodostetaan joko suoraan kaivualueelta otettavista osanäytteistä tai välivarastokasasta. Maanäytteiden öljyhiilivetypitoisuudet C10-C40 analysoidaan laboratoriossa. Mahdollisten kaivualueiden pohjien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 100 m2:n aluetta kohti. Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuudet. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon merkitään mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista. Po h javesi tarkkai l u Kunnostusalueen ympärillä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista PVP10, P42 ja PVP51 otetaan vesinäytteet 1-2 kertaa kunnostustöiden aikana. Ensimmäiset vesinäytteet otetaan ennen rakennustöiden aloittamista ja lopetusnäytteet noin kuukauden kuluessa kaikkien rakennustöiden päättymisestä. Ennen näytteenottoa mitataan pohjaveden pinnankorkeus havaintoputkista ja tehdään havainnot öljyfaasin esiintymisestä noutimelia. Lisäksi putkista tyhjennetään vettä pumppaamalla vähintään 20 minuuttia tai
UUDELY/ 5136/2018 9/18 kunnes vesi on kirkastunut. Vesinäytteet otetaan uppopumpulla pumppaamalla. Vesinäytteet otetaan laboratorion toimittamiin näytepulloihin, jotka toimitetaan kylmälaukussa mahdollisimman nopeasti laboratorioon. Näytteenoton yhteydessä arvioidaan aistinvaraisesti veden laatu (ulkonäkö, väri ja haju ). Laboratoriossa vesinäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>010-021) ja raskaiden öljyjakeiden (>021-C40) pitoisuudet. Eristerakenteeseen liittyvä jälkitarkkailu esitetään tehtäväksi laitoksen toiminnan tarkkailun yhteydessä. Pilaantuneen veden käsittely Kunnostusalueella ei arvioida olevan tarvetta kaivantovesien käsittelyyn, koska rakentaminen tapahtuu yli neljä metriä pohjaveden pinnantason yläpuolella. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostus tehdään suljetulla tehdasalueella ja siksi kunnostusaluetta ei erikseen aidata ja merkitä. Pilaantuneen maan kaivu tehdään siten, ettei siitä aiheudu pölyhaittaa. Voimakkaan tuulen ja rankkasateen aikana ei harjoiteta kaivu-, lastaustai muuta toimintaa, josta voi aiheutua jätteen tai pilaantuneen maa-aineksen pölyämistä tai haitta-aineiden leviämistä ympäristöön. Pilaantuneet maat ja jätteet kuljetetaan kuormat peitettyinä ja mahdolliset välivarastokasat peitetään. Mikäli purkutöiden, kaivun tai asfaltoinnin yhteydessä ympäristöön kuitenkin leviää pölyä, toiminta keskeytetään ja toimintatapoja muutetaan siten, että pölyä ei leviä. Työntekijöille hankitaan olosuhteet huomioon ottaen tarpeelliset suojavarusteet, jotka ovat työturvallisuus - ja työsuojeluohjeiden mukaiset. Suojautumisen tasoa voidaan muuttaa olosuhteiden muuttuessa. Pilaantuneita maita käsiteltäessä kaivualueen läheisyydessä työmaaalueella syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty lukuun ottamatta sosiaalitilaa. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostuksen aloitusajankohta ilmoitetaan kirjallisesti Uudenmaan ELYkeskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen töiden aloittamista. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään ainakin tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset ), tiedot alueelta viedyistä mas-
U U D E LY/5136/2018 10/18 Viranomaisen ratkaisu soista (määrä, alkuperä, sijoituspaikka ja ajankohta ), tiedot työskentelyolosuhteista ja muut havainnot sekä poikkeamat suunnitelmista. Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti. Loppuraportissa esitetään alueen tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot, kunnostuksen toteutus, laadunvarmistusmenetelmät, kaivettujen ja poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat, täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit, eristerakenne, analyysitulokset taulukoituna, kaivualueet kartalla, kunnostuksen aikataulu ja asiakirjojen säilytys. Loppuraportti toimitetaan kiinteistön omistajalle, Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Rudus Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Vihdissä osoitteessa Hiidenmäentie 22 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 927-454-4-1, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: Kunnostustavoitteet 1.1. Öljyhiiliv edyillä pilaantuneelle muottiratojen alueelle on rakennettava sellaiset pintaeristysrakenteet, ettei pilaantuneesta maa-aineksesta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle alueen tulevassa käytössä. 1.2. Pintaeristyksen rakennustyön yhteydessä mahdollisesti kaivettavat maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen C10-C40 pitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot, on käsiteltävä määräyksissä 6.1. ja 6.2. edellytetyn mukaisesti. 1.3. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita haitta -aineita kuin öljyhiilivetyjä tai öljyhiilivetyjä aiemmissa tutkimuksissa todettua merkittävästi korkeampina pitoisuuksina tai laajemmalla alueella, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY -keskukselle, Vihdin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kiinteistön maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Alueen yleinen hoito 2.1. Kunnostusalue on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kunnostuksen aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys - tai ympäristöriskiä.
UUDELY/5135/2018 11/18 2.2. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta -ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen, mahdollisen välivarastoinnin ja kuljetuksen aikana. Pintaeristyrakenteen toteuttaminen 3.1. Pintaeristysrakenteen on estettävä tehokkaasti sade-, sulamis-, ym. vesien imeytyminen pilaantuneeseen maaperään ja kestettävä pitkäaikaisesti sijaintipaikan alueen ympäristö - ja muita kuormitustekijöitä. Pintaeristysrakenne voidaan toteuttaa kunnostussuunnitelmassa esitettynä tiivisasfalttirakenteena. 3.2. Pintaeristysrakenne on toteutettava siten, että siinä on riittävät pinnankallistukset ja/tai vesien johtamisjärjestelmät. Lisäksi eristysrakenteen on ulotuttava vähintään metri pilaantuneen alueen reunojen ulkopuolelle. Pintaeristysrakenteen päältä tulevat sade -, sulamis- ym. vedet on johdettava alueen ulkopuolelle. Tarvittaessa on rakennettava uusi vesienhallintajärjestelmä pintaeristysrakenteen ympärille. Selvitys valumavesien johtamisen toteuttamisesta ja mahdollinen suunnitelma uuden vesienhallintajärjestelmän rakentamisesta on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle viimeistään kaksi viikkoa ennen kunnostuksen aloittamista. Pilaantuneen maan kaivun toteuttaminen Kaivutyön aikainen näytteenotto 4.1. Eristysrakenteen toteuttamisen yhteydessä mahdollisesti kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet on tarkastettava edustavalla näytteenotolla. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C10-C21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C21-C40) pitoisuudet. 4.2. Kaivutyön päätyttyä on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta -aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen
UUDELY/5136/2018 12/18 maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta -aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 6.1. Kiinteistöltä poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 6.2. Kunnostettavalta alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden öljyhiilivetyjen pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyn kynnysarvotason, voidaan hyödyntää pintaeristysrakenteen alapuolisten kaivantojen täytöissä. Maa-aineksia ei saa sijoittaa pohjaveden pinnantason alapuolelle. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 8.4. edellytettyyn loppuraporttiin. 6.3. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pohjavesitarkkailu 7.1. Pohjaveden havaintoputkista PVP10, P42 ja PVP51 on otettava vesinäytteet ennen muottiratojen purkutöiden aloittamista ja viimeistään kuukausi pintaeristysrakenteen valmistumisen jälkeen. Mikäli purku - ja rakennustyö kestävät yhteensä yli kuukauden, on vesinäytteet otettava kerran kuukaudessa em. töiden aikana. Näytteenoton yhteydessä on mitattava pohjaveden havaintoputkista pohjaveden pinnantasot. 7.2. Kaikista v esinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään öljyhiiliv etyjen keskitisleiden (>C10 - C21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C21 - C40) pitoisuudet.
U U D E LY/5136/2018 13/18 Vesinäytteiden tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle kahden viikon kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. 7.3. Pohjaveden mahdollisesta jatkotarkkailutarpeesta päätetään erikseen kunnostuksen jälkeen. Jälkitarkkailutarpeeseen vaikuttavat mm. kunnostustöiden yhteydessä maaperästä ja pohjavedestä tehdyt havainnot ja tutkimustulokset sekä alueen toiminnalle annettava ympäristälupa ja siinä edellytetyt tarkkailutoimenpiteet. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 8.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 8.2. Oleellisista poikkeamista suunnitelmiin, kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä, onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista tilanteista on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle. 8.3. Työn aikana on pidettävä kirjaa pintaeristysrakenteen rakentamisajankohdasta, rakentamisen toteutuksesta, rakentamisen laadunvalvonnasta ja poikkeavista tilanteista, maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoi h in toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 8.4. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen, eristysrakenteen materiaalit, materiaalien laatutiedot, tiedot toteutetun rakenteen laadun varmistuksesta, piirustukset ja poikkileikkauskuvat toteutuneista rakenteista ja niiden sijainneista, karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista, selvitys kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyötykäytöstä, näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä tiedot pohjavesinäytteenoton toteuttamisesta ja analyysituloksista. Raporttiin on liitettävä yhteenveto määräyksen 8.3 mukaisesta kirjanpidosta.
UUDELY/5136/2018 14/18 Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen loppuunsaattamisesta. Päätöksen perustelut T o imi nn an i lmo itusvel vol l isu us ja vi ran omaisen toi mivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuusja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty öljyhiilivedyille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta -aine Kynnysarvo mg/kg Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg Keskitisleet ( > C 1 0 - C 2 1 ) 300 1000 Raskaat öljyjakeet (>C21 C40) 600 2 000 Öljyjakeet (>C10-C40) 300 Päätöksessä on hyväksytty muottiratojen alueen kunnostusmenetelmäksi pilaantuneiden maa-ainesten eristäminen siten, ettei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa alueen tulevassa käytössä. (Määräys 1.1.)
UUDELY/5136/2018 15/18 Pintaeristysrakenteiden toteuttamisen yhteydessä mahdollisesti kaivettavat öljyiset maa-ainekset on edellytetty käsiteltäväksi niiden pitoisuustasojen edellyttämällä tavalla, jottei niistä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 1.2.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita haitta -aineita kuin öljyhiilivetyjä tai öljyhiilivetyjä merkittävästi aiempaa korkeampina pitoisuuksina tai laajemmilla alueilla, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. lisätutkimuksista ja/tai riskinarvioinnin täydentämisestä. (Määräys 1.3.) Kunnostettavat alueet on edellytetty tarvittaessa erotettaviksi ja merkittäväksi maastoon, jotta pilaantuneen maan kunnostuksesta ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille teollisuusalueella ja jotta estetään asiattomien pääsy työmaa -alueelle. Kunnostus on edellytetty toteutettavaksi niin, ettei pilaantuneista maa-aineksista aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle työn aikana. (Määräyksen 2.1. ja 2.2.) Päätöksessä on edellytetty, että pintaeristysrakenteet tehdään materiaaleista, jotka soveltuvat alueen olosuhteisiin. Rakennusmateriaalien kestävyydellä varmistetaan eristerakenteen toimivuus ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi pitkällä aikavälillä. (Määräys 3.1.) Riskinarvioinnin perusteella eristäminen on alueella sopiva kunnostusmenetelmä, koska eristerakenne estää veden imeytymisen maaperään ja pilaantuneeseen maa-ainekseen ja näin olleen vähentää merkittävästi öljyhiilivetyjen kulkeutumista. Tämän vuoksi päätöksessä on edellytetty eristysrakenteen materiaali ja toetutustapa valittavaksi siten, että rakenne estää tehokkaasti sade-, sulamis- ym. vesien imeytymisen maaperään, ja valumavedet johdettavaksi riittävän etäälle pilaantuneesta alueesta, etteivät ne huuhdo öljyisiä maa-aineksia. (Määräykset 3.1. ja 3.2.) Mahdollisen kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maaainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet kaivutyön jälkeen. (Määräys 4.1. ja 4.2.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)
UUDELY/5136/2018 16/18 Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Päätöksessä on lisäksi edellytetty, että pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat peitetään, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 6.1.- 6.3.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 6.1.) Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti muottiratojen alueilta kaivettujen öljyhiilivetypitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ylittävien maa-ainesten hyötykäyttö pintaeristysrakenteiden alapuolisissa täytöissä. Maita ei kuitenkaan saa sijoittaa pohjaveden pinnantason alapuolelle, ettei haitta-aineista muodostu kulkeutumisriskiä pohjavedessä. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 6.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.3.) Päätöksessä on edellytetty seurattavaksi kunnostuksen mahdollisesti aiheuttamia muutoksia alueen pohjaveden tilaan. Näytteitä on edellytetty otettavaksi ennen kunnostushankkeen aloittamista ja sen jälkeen. Ilmoitusasiakirjoissa ei oltu esitetty kunnostushankkeen aikataulua, joten vesinäytteitä on edellytetty otettavaksi kerran kuukaudessa, mikäli pintaeristysrakenteen rakentaminen kestää tätä kauemmin. Viranomaisvalvonnan vuoksi tarkkailutulokset on edellytetty toimitettavaksi tiedoksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jälkitarkkailun toteuttamisesta laitoksen ympäristöluvan mukaisen tarkkailu yhteydessä ei voida päättää vielä tässä vaiheessa, koska lupahakemus on edelleen käsittelyssä Vihin kunnassa ja tarkkailutarpeeseen vaikuttavat myös kunnostuksen aikana otettavien maa- ja vesinäytteiden tulokset ja alueella tehtävät muut havainnot. (Määräykset 7.1.-7.3.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen sekä poikkeavista tilanteista ilmoittaminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 8.1.)
UUDELY/5136/2018 17/18 Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt rakentamis-, näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 8.3. ja 8.4.) Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011)6,8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen Iiitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhkultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Rudus Oy Kimmo Karja, Terhi Rauhamäki (sähköisesti) Tiedoksi Medker Oy, Juha Ikonen (sähköisesti) Ramboll Finland Oy, Timo Salmi (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Vihdin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ELY-keskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vihdin kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti.
UUDELY/5136/2018 18/18 Tietojärjestelmään merkitseminen Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Muutoksenhaku Hyväksyntä Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Maaperän tutkimuspisteiden, pohjaveden havaintoputkien ja vuonna 2009 kunnostetun tankkauspaikan ja öljysäiliöalueen sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/5136/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument godkänts elektroniskt UUDELY/5136/2018 har Ratkaisija Suominen Vesa 13.09.2018 08:10 Esittelijä Valkeapää Hanna 13.09.2018 08:01