Ajankohtaista rakentamisen ohjauksesta Alueidenkäytön ja rakentamisen neuvottelupäivät 20.-21.11.2018, Lappeenranta Tomi Marjamäki Erityisasiantuntija
Esityksen sisältö Rakennetun ympäristön digitalisaatio Rakentamismääräyksistä Uusiutuminen 1.1.2018 Tuotehyväksynnät / Lvi-tuotteet EPBD:n uudistumisen vaikutukset Lakien uudistukset ja uudet lait MRL-uudistus; rava, digi Yhden luukun periaatteet, tulossa lakiehdotus: eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta Pysyvä huoneistotunnus Kuka? Tomi Marjamäki, erityisasiantuntijana YM:ssä 9/2018 alkaen, jota ennen Helsingin rakennusvalvonnan Tateyksikössä 10 v tarkastusinsinöörinä ja yksikön päällikkönä 6,5 v. Sitä ennen 5 vuotta suunnittelijana. Ja kaikki alkoi polvenkorkuisena isän lvi-firmassa Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 2
Rakennetun ympäristön digitalisaatio Ympäristöministeriö on KIRA-digi-hankkeessaan määritellyt rakennetun ympäristön digitalisoinnin periaatteet, jotka on johdettu yleisistä valtioneuvoston digitalisoinnin periaatteista. Periaatteet ovat: 1. Kehitämme ratkaisut ja palvelut asiakaslähtöisesti Ratkaisut ja palvelut ovat olemassa ennen kaikkea käyttäjää eli asiakasta varten. Kokeilemme, mitä käyttäjät haluavat saada ratkaisulla tai palvelulla aikaiseksi. 2. Poistamme turhat vaiheet Yritysten ja yhteisöjen välistä asiointia suoraviivaistetaan ja helpotetaan. Loppuasiakkaalla on ensisijaisesti mahdollisuus käyttää sähköistä palvelua. 3. Rakennamme helppokäyttöisiä ja turvallisia palveluita Palveluita voidaan käyttää näppärästi ja tietoturvallisesti eri laitteilla. Huomioimme yksilöiden, yritysten ja yhteisöjen tarpeet. 4. Tuotamme asiakkaalle hyötyä nopeasti Selvitämme, mitkä ovat asiakkaalle arvokkaimmat ominaisuudet ja aloitamme kehityksen niistä. Palvelusta saadaan nopeasti palautetta. Aikaa ja rahaa säästyy. Tekemällä ja kokeilemalla opimme. 5. Varaudumme häiriö- ja poikkeustilanteisiin Viestimme tällaisesta tilanteesta selkeästi. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 3
Rakennetun ympäristön digitalisaatio Rakennetun ympäristön digitalisointiin on luotu kymmenen periaatetta: 6. Käytämme jo olemassa olevaa tietoa ja sähköisiä palveluita Pyydämme uutta tietoa vain kerran. Teemme kustannustehokasta palvelukehitystä. Käytämme muun muassa Kansallista Palveluarkkitehtuuria (KaPA). Varmistamme, että palvelumme on muiden hyödynnettävissä. 7. Avaamme tiedon ja rajapinnat yrityksille, yhteisöille ja yksilöille Lähtökohtaisesti avaamme tiedon ja rajapinnat julkisesti saataville, ellei saatavuutta ole syytä erikseen rajata. Annamme tiedon hyödynnettäväksi uudenlaisten palveluiden kehittämiseen. Avoimuus koituu kaikkien eduksi! 8. Nimeämme tiedolle omistajan Rakennetun ympäristön tiedolla on koko sen elinkaaren ajan nimetty omistaja, joka vastaa tiedon ajantasaisuudesta ja mahdollistaa vuoropuhelun eri tahojen välillä. 9. Noudatamme kansainvälisiä standardeja Kansainväliset standardit ovat kehittämisen perustana. 10. Sidomme päätöksen lainvoimaisuuden digiin Esimerkiksi kaava tai päätös saa lainvoiman vasta kun se on julkaistu standardissa muodossa avoimessa rajapinnassa. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 4
Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 5
Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 6
KIRA-Digi KIRA-digissä on toteutettu yli 130 kokeiluhanketta, jotka vauhdittavat kiinteistö- ja rakentamisalan digitalisaatiota. Tutustu kokeiluihin, niiden tavoitteisiin ja tuloksiin! http://www.kiradigi.fi/kokeiluhankkeet/kokeiluhankkeet.html Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 7
KIRA-digi Esimerkkejä KIRA-digissä toteutetuista kokeiluhankkeista: Taloyhtiödata digitaaliseksi Hankkeessa testataan taloyhtiön tietojen välittämistä digitaalisesti manuaalisen isännöitsijäntodistuksen sijaan. Kuningasidea: rakennustiedot ajan tasalle ja sähköisiksi Hankkeessa luodaan ajantasaista ja helposti ylläpidettävää rakennustietoa. Rakennusten energiatehokkuustieto julkiseksi Jos mittaustietoa rakennusten energian- ja vedenkulutuksesta voisi vertailla julkisesti, energiatehokkuus kehittyisi nykyistä vauhdikkaammin. Myös asukkaiden tietoisuus energiatehokkaista ratkaisuista paranisi. Remonttiprojektien "whatsapp Hankkeessa parannetaan remonttiprojektien tiedonhallintaa. Digitaalisen työkalun avulla kaikki osapuolet pysyvät paremmin kärryillä aikatauluista, muutoksista ja kustannuksista. Työkalu arkkitehtisuunnitelman automaattiseen tarkastukseen Hankkeessa luodaan digitaalinen työkalu, joka tarkastaa arkkitehtisuunnitelman rakennusmääräysten osalta. BIM-mallit rakennusvalvonnan tarkastuksessa Hankkeessa testattiin, miten kunnan rakennusvalvontaprosessia ja vuorovaikutusta voidaan nopeuttaa hyödyntämällä 3D-aineistoa. Tuloksena tavoitellaan 3D BIM -aineiston todellista hyödyntämistä rakennusvalvontaprosessissa suhteellisen pienessä projektissa. Tavoitteena on saada suunnittelijan aineisto osaksi kaupunkikuvallista arviointia vuorovaikutuksessa suunnittelijan, asiakkaan ja lupatarkastajan kanssa. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 8
A n t t i 9 A u t i o
Pääprosessit rakennetun ympäristön Maapolitiikka Strategiat YMPÄRISTÖNSUOJELU JA YMPÄRISTÖVALVONTA Lainsäädäntö Säädökset tietoalueella 26.10.2018 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU RAKENNUTTAMINEN JA RAKENTAMINEN RAKENTAMISEN OHJAUS TEKNIS-TALOUDELLINEN JA JURIDINEN HALLINTA OMAISUUDEN OPERATIIVINEN HALLINTA KÄYTÖN, OMISTUSTEN JA HALLINTAOIKEUKSIEN HALLINTA kuva: Antti Autio, YM Verotus kuva: Antti Autio, YM
Rakennetun ympäristön digitalisaatio Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä on asettanut työnsä tueksi Digitalisaatio ja asiakaslähtöiset prosessit -valmistelujaoston. Valmistelujaostolle kuuluvat alueidenkäytön suunnittelun ja rakentamisen digitalisaatioon ja prosesseihin liittyvien sääntelytarpeiden tunnistaminen ja ratkaiseminen. Teemoina mm.: Rakennetun ympäristön sähköinen asiointi ja asiakaslähtöiset palveluprosessit. Tiedolla johtaminen sekä palvelukokonaisuuksien yhteentoimivuus. Jaosto ideoi, miten sääntelyllä tuetaan ja vauhditetaan alan digitaalista kehitystä yhteistyössä alan edustajien kanssa. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 11
Rakennetun ympäristön digitalisaatio Tällä hetkellä on käynnissä KIRA-digi kokeiluhankkeiden arviointityö. Kokeiluhankkeet on jaettu kymmeneen arviointikokonaisuuteen, joissa tarkastellaan miten kokeiluhankkeiden ideat ovat hyödynnettävissä. Tulosten hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden analysointi. Tavoitteena on saada käsitys siitä, millainen on kyseisten kokeiluhankkeiden hyödyntämispotentiaali ja millä ehdoilla se voisi toteutua. Tulosten hyödynnettävyyden ja vaikuttavuuden analysointi. Tavoitteena on myös arvioida kokeiluhankkeiden vaikuttavuutta alalle. Analyysissä tulee myös esittää kehittämisehdotuksia hyödyntämispotentiaalin edistämiseksi ja kokeiluhankkeen tulosten käytettävyyden lisäämiseksi kiinteistö- ja rakennusalalla. Tulokset esitellään KIRA-digi seminaarissa 6.2.2019. Tervetuloa! Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 12
Rakentamismääräyksistä Olennaiset tekniset vaatimukset MRL 117 a 117 g Rakenteiden lujuus ja vakaus (a) Paloturvallisuus (b) Terveellisyys (c) Käyttöturvallisuus (d) Esteettömyys (e) Meluntorjunta ja ääniolosuhteet (f) Energiatehokkuus (g) Joulukuussa 2017 voimaan: 117 j Asuin-, majoitus- ja työtilat 117 k Kokoontumistilat Rakennustuoteasetus tuntee perusominaisuutena lisäksi luonnonvarojen kestävän käytön. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 13
MRL muutos (812/2017) 113 :n muutos (rakennus, laajennuksen määritelmä) 115 :n muutos (kerrosala) 135 :n muutos (rakennuksen edellytykset asemakaava-alueella) Uusi 117 j (asuin-, majoitus- ja työtilat) Uusi 117 k (kokoontumistilat) Voimaan 6.12.2017 Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 14
Rakennus (113 ) Pykälän ensimmäiseen momenttiin lisättiin maininta siitä, että laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä on pidettävä uutena rakennuksena. Jotta laajennusta pidettäisiin uutena rakennuksena, on sen lisättävä rakennuksen kerrosalaan laskettavien neliöiden tai tilavuuden määrää. Tarve yhdenmukaistaa tulkintoja laajennuksen osalta. Asetuksella voidaan antaa lievempiä vaatimuksia laajennuksen osalta. Olevaan rakennukseen ei edellytetä muutoksia laajennuksen johdosta, sillä oleva rakennus ei ole lupaharkinnan kohteena. Laajennuksen on mahdollisesti tukeuduttava olevaan rakennukseen esimerkiksi ilmanvaihdon osalta, mikä hankkeeseen ryhtyvän on otettava huomioon rakennusta suunniteltaessa. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 15
MRL:n muutos (812/2017) kerrosalan laskemisesta (115 ) talotekniikan kannalta merkittävää MRL 115 muuttui siten, että rakennuksen kerrosala saa ylittää muutoin rakennettavaksi sallitun kerrosalan: Taloteknisten järjestelmien edellyttämien kuilun, hormin tai yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Väestönsuojan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Yli 200 mm paksujen huoneistoa rajaavien väliseinien verran. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 16
Olennaiset tekniset vaatimukset asuin-, majoitus- ja työtilojen sekä kokoontumistilojen suunnitteluun (117 j ja 117 k ) Asetuksenantovaltuus oli MRA 51 :ssä (asuinrakennus), MRA 52 :ssä (työtilat) ja MRA 54 :ssä (kokoontumistilat), mistä valtuus siirrettiin lain puolelle, jotta asetus voitiin antaa ennen vuoden vaihdetta. Ei varsinaisia muutoksia sisällön suhteen. Eduskunnan telekuuluvuutta koskeva lausuma (MRL:n muutos lähes nollaenergiasta) otettu huomioon. MRL 117 j : Asuin-, majoitus- tai työtiloja sisältävän rakennuksen teknisten ratkaisujen on kustannustehokkuus huomioon ottaen mahdollistettava edellytykset matkaviestinten kuuluvuudelle sisätiloissa, ellei kysymyksessä ole rakennus, jonka sisätilakuuluvuutta on vaimennettava. YMa asuin-, majoitus- ja työtiloista annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta (127/2018), palautettiin sivulause: ellei asemakaavasta muuta johdu, voimaan 14.2.2018. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 17
Suomen rakentamismääräyskokoelman uusimisen tarve Tarve johtui MRL:n muutoksesta 21.12.2012/958, jonka viiden vuoden siirtymäsäännös päättyi 31.12.2017. Tuolloin kaikki MRL 13.3 :n nojalla annetut asetukset kumoutuivat, mukaan lukien tyyppihyväksyntäasetukset. Uusissa rakentamismääräyksissä kerrotaan, mitä korjausrakentamisen suhteen on tehtävä. Uuden rakentamismääräykset sisältävät tehtäviä rakennusvaiheen vastuuhenkilöille. Ohjeet eivät asetustasolla jatkossa voidaan julkaista suosituksia. Uusiin rakentamismääräyksiin liittyvät perustelumuistiot. Uudet rakentamismääräykset tulivat voimaan 1.1.2018. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 18
Yma:t Kantavien rakenteiden suunnittelusta Lähtötilanne Tilanne 1.1.2018 RakMk B-sarja B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset B2 Kantavat rakenteet B3 Pohjarakenteet B4 Betonirakenteet B5 Kevytsoraharkkorakenteet B6 Ohutlevyrakenteet B7 Teräsrakenteet B8 Tiilirakenteet B9 Betoniharkkorakenteet B10 Puurakenteet Yhteensä 10 asetusta YMa kantavista rakenteista 477/2014 YMa pohjarakenteista 465/2014 Yhteensä 2 asetusta 1.9.2014 Eurokoodien kansalliset liitteet Yleiset suunnitteluperusteet 1 Kuormat 8 (9) Betonirakenteet 3 Teräsrakenteet 19 Liittorakenteet 2 Puurakenteet 2 Muuratut rakenteet 3 Geotekniikka 2 Alumiinirakenteet 5 Yhteensä 45 asetusta YMa eurokoodit Rakenteiden suunnitteluperusteet Kuormat Geotekninen suunnittelu Yhteensä 11 asetusta 1.1.2017
Yma rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos rakennus tai sen osa muuttuu korjaus- ja muutostyön seurauksena paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen. Ei suuria muutoksia nykyiseen turvallisuustasoon. Helpotuksia puukerrostaloille: Yksinkertaiset suunnittelumenetelmät (luokat ja lukuarvot) koskevat myös majoitusrakennuksia ja hoitolaitoksia 8 krs ja 28 m saakka sekä kokoontumis- ja liikerakennukset 4 krs ja 14 m saakka. Puukerrostaloissa edellytetään aina sprinklausta (poislukien kaupunkipientalo). P3-paloluokan 2-krs. puukerrostalo ei enää mahdollinen luokka-lukuarvomitoituksessa (toteutettava P2-paloluokassa). Yli 56 m korkeissa P1 rakennuksissa edellytetään aina sprinklausta ja palamattomia eristeitä. 28 56 m korkeat asuinrakennukset on tietyin ehdoin mahdollista toteuttaa yhdellä uloskäytävällä (ennen kaksi). Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 20
Yma rakennusten paloturvallisuudesta 848/2017 Jos rakennus on yli 38 m, tarvitaan palomieshissi. Palavien eristeiden käyttöä on säännelty entistä tarkemmin. Luokkiin ja lukuarvoihin vai oletettuun palonkehitykseen perustuva suunnittelu? Luokka-lukuarvomitoitus - Kuvaa yhteiskunnan asettaman turvallisuustason - Helpottaa suunnittelua - Tulkinnat vähenevät - Turvallisuustaso yhdenmukaistuu Oletettuun palonkehitykseen perustuva mitoitus - Rakennushankkeeseen ryhtyvän ja suunnittelijan vastuu korostuu - Tapauskohtainen - Riippuvainen suunnittelijan osaamisesta ja etiikasta - Turvallisuustason arviointi? Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 21
Yma savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta (745/2017) Asetus koskee savupiippujen, joihin liittyviin tulisijoihin viety lämpöteho on yhteensä enintään 120 kilowattia, suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa sekä niiden ja niihin vaikuttavien korjaus- ja muutostöiden suunnittelua ja rakentamista. Korjaus ja muutostöitä ovat savupiipun jälkiasentaminen, savupiipun tai savuhormin korjaaminen tai pinnoittaminen, tulisijan vaihtaminen tai muuttaminen sekä uuden savuhormin asentaminen savupiippuun tai muussa käytössä olleeseen rakennusosaan. Korostettu savupiipun vaikutusta itsenäisenä rakenteena terveellisyyteen ja turvallisuuteen. Korostettu suunnitteluvelvollisuutta, erityisesti läpiviennit sekä savupiipun ja tulisijan yhteensopivuus. Korostettu käyttö- ja huolto-ohjeen sekä suunnitelmien mukaisuuden tärkeyttä sekä säännöllisen toimintakunnon tarkkailun mahdollistamista. Paikalla muuratut sekä metallista rakennetut savupiiput omina kohtina. Vähintään T600 luokka vaatimus kiinteää polttoainetta käyttäville tulisijoille sekä saunan kiukaille. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 22
Yma uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017) Asetus koskee sisäilmaston ylläpitämiseen energiaa käyttävän uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista. Koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä (erilliset vaatimukset). Kerrosalaltaan alle 50 m 2 :n kokoisen rakennuksen laajennusta vain siltä osin, kun rakennus laajennuksineen ylittää 50 m 2. Lisäksi rajauksia vaatimusten soveltamisesta, mm. laajennukset, massiivipuurakennukset, tekniset järjestelmät, jne. Huom! MRL 117 g :ssä esitetyt rajaukset. Vaatimusten perusrakenne säilyi ennallaan: E-luku ja rakennuksen lämpöhäviö. Uutena vaatimustenmukaisuuden osoittamisen vaihtoehtona rakenteellinen energiatehokkuus (tiukemmat vaatimukset lämpöhäviöille), jolloin ei E- lukuvaatimusta. Vaatimustason maltillinen parantaminen lähemmäs EU:n kustannusoptimaalista tasoa (lähes nollaenergiarakentaminen = lähes kustannusoptimaalinen taso). Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 23
Yma uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017) Vaatimukset laskentamenetelmälle Kuukausitason laskentamenetelmää voidaan käyttää rakennukselle, jonka sisäilman lämpötilan hallinta ei edellytä jäähdytystä tai jäähdytystä edellytetään vain rajatuissa tiloissa. Dynaamista laskentamenetelmää on käytettävä, jos rakennuksen sisäilman lämpötilan hallinta edellyttää jäähdytystä. Vuotoilman lämpöhäviön laskennan ilmanvuotoluvun vertailuarvo on 2,0 m 3 /(h m 2 ). Ilmanvaihdon lämpöhäviö: LTO vuosihyötysuhteen vertailuarvo 55 prosenttia Ei LTO vaatimusta (vertailuarvo on 0): Jos poistoilman likaisuus estää LTO:n toiminnan; jos tilan lämpötila on matala eikä LTO kustannustehokas; jos painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä. Laskennallinen kesäajan huonelämpötila Kesäajan huonelämpötila ei saa ylittää arvoa 27 C asuinkerrostaloissa ja arvoa 25 C käyttötarkoitusluokissa 3 8 enemmän kuin 150 astetuntia. Ei sovelleta käyttötarkoitusluokkiin 1 ja 9. Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon enimmäisarvo Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmälle 1,8 kw/(m3/s). Koneelliselle poistoilmajärjestelmälle 0,9 kw/(m3/s). Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö Kuva. Tomi Marjamäki 24
Yma uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017) Energiankäytön mittaus rakennuksessa Mittauksen mahdollistavat mittauslaitteet tai mittausvalmius, jotta energiankäyttöä voidaan seurata. Energiaselvitys: a): E-luku ja sen laskennan lähtötiedot ja tulokset Rakennuksen lämpöhäviön määräystenmukaisuus Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho TAI, b): Rakenteellinen energiatehokkuus Lisäksi: Laskennallinen kesäaikainen huonelämpötila Rakennuksen energiatodistus, jos energiatodistusta koskeva lainsäädäntö sitä edellyttää. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan siitä, että rakennustyö vastaa energiaselvityksessä esitettyä. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 25
Yma uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017) Uusiutuvan energian tuotannon huomioonottaminen rakennukseen kuuluvalla laitteella siltä osin, kuin se käytetään rakennuksessa hyödyksi. Vna rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista (788/20179): Rakennuksissa käytettävien energiamuodon kertoimien lukuarvot (suluissa aikaisemmat): 1,20 (1,7) Sähkö Kaukolämpö 0,50 (0,7) Kaukojäähdytys 0,28 (0,4) 1,00 Fossiiliset polttoaineet Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50 Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 26
Yma uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017): Asetus koskee uuden rakennuksen suunnittelua ja rakentamista. Koskee myös rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä. Asetusta ei sovelleta maatalouden tuotantorakennukseen eikä vähemmän kuin neljä kuukautta vuodessa käytettäväksi tarkoitettuun asuinrakennukseen. Sisäilmaston laatutasoa koskevat keskeiset vaatimukset säilyivät aiempaa vastaavina (ulkoilmavirta 6 dm 3 /s henkilöä kohden). Suunnittelun ja rakentamisen keskiössä on hyvä sisäilmasto, josta ei tule tinkiä energiatehokkuuden vuoksi. Säännöksiä on joustavoitettu ja suunnittelulle on annettu enemmän vapauksia. Ilmavirtojen mitoittaminen siten, ettei ylipaineen vuoksi aiheudu rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 27
Yma uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017): Ilmavirtoja on voitava ohjata kuormituksen tai ilman laadun mukaan käyttötilannetta vastaavasti. Asunnoissa on voitava tehostaa tulo- ja poistoilmavirtoja vähintään 30 % suuremmaksi kuin suunnitellun käyttöajan ilmavirrat. Jos ilmanvaihtoa voi ohjata asuntokohtaisesti, tulo- ja poistoilmavirtoja voidaan pienentää enintään 60 % suunnitellun käyttöajan ilmavirroista. Muun kuin asuinrakennuksen ulkoilmavirran on oltava vähintään 0,15 (dm 3 /s)/m 2 suunnitellun käyttöajan ulkopuolella ja ilman on vaihduttava kaikissa huonetiloissa. Ei koske sellaista laajennusta eikä kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, missä ilmanvaihdon järjestämisessä voi käyttää olemassa olevaa ilmanvaihtojärjestelmää. Moottoriajoneuvosuojan ilmavirrat: Hiilimonoksidin (CO) keskiarvopitoisuus kriittisimmäksi arvioituna käyttötuntina ei saa ylittää 35 mg/m 3 (30 ppm). Jatkuvan työskentelyn CO pitoisuus ei saa ylittää 7 mg/m 3 (6 ppm). Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 28
Yma uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017): Ilmansuodatuksen taso on suunniteltava ulkoilman laadun ja sisäilman laadulle asetettujen tavoitteiden perusteella. Ilmanvaihtojärjestelmä valittava ottaen huomioon järjestelmän soveltuvuus tarvittavaan suodatuksen tasoon. Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen: Ulkoilmaa ei saa ottaa ilman laatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta tai ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä. Ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksesta siten, ettei rakennukselle tai muille rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa. Asunnoista ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksen seinästä (seinäpuhallus) mahdollista, jos mainitut vaatimukset täytetään. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 29
Yma uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1009/2017): Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että ennen rakennuksen käyttöönottoa: ilmanvaihtojärjestelmän tiiviys on mitattu ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattu ja säädetty (ilmavirran mittaus järjestelmä-, huoneisto- ja huonekohtaisesti) ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on määritetty ilmanvaihtojärjestelmä on saatettu toimimaan suunnitelman mukaisesti rakennuksen ja ilmanvaihtojärjestelmän on oltava puhdas ennen mittausta ja säätöä sekä ennen järjestelmän käyttöönottoa. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuudesta. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 30
Yma rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017 Asetus koskee uuden rakennuksen ja kiinteistöllä sijaitsevien vesija viemärilaitteistojen suunnittelua ja rakentamista sekä rakennuksen laajennusta ja kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä käyttötarkoituksen muutosta. Osa aikaisemmista ohjeista nousi asetuksen tasolle (esim. lattiakaivojen sijainnit ja sulkuventtiilien sijainnit). Käyttöönottovaiheen mittausten ja toimenpiteiden varmistamisen ja tarkastusasiakirjamerkintöjen vastuut. Suunnittelijan on tehtävänsä mukaisesti huolehdittava siitä, että rakennus täyttää käyttötarkoituksensa mukaisesti vesi- ja viemärilaitteistojen turvallisuuteen, terveellisyyteen, käyttövarmuuteen, kestävyyteen ja energiatehokkuuteen vaikuttavat vaatimukset. Suunnitelmasta on käytävä ilmi vesi- ja viemärilaitteistossa käytettävät osat, tuotteet ja materiaalit. Osien ja tuotteiden yhteensopivuus. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 31
Yma rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017 Vaatimuksiin ei isoja sisällöllisiä muutoksia. Asetuksen tavoitteet: Terveysriskien välttäminen Talousveden terveellisyyden varmentaminen ja pilaantumisen estäminen. Viemäröinnin järjestäminen haitattomasti. Vesivahinkojen välttäminen Osien ja tuotteiden yhteensopivuus ja putkistojen tiiviys. Vuotojen havaittavuus ja vaurioiden estäminen. Laitteistojen käyttövarmuuden ja -turvallisuuden varmentaminen. Uusien suunnitteluratkaisujen edistäminen Vapaus ja vastuu. Tuotehyväksyntävaatimukset Tuoteryhmäkohtaiset olennaiset tekniset vaatimukset annetaan erillisinä asetuksina. Uudet typpihyväksyntäasetukset kumoutuneiden tilalle. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 32
Yma rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017 Lämpimän käyttöveden kiertojohtoon liitettävien lämpöä luovuttavien laitteiden rajoitusten täsmennykset. Uuden rakennuksen lämpimän käyttöveden kiertojohdossa ei saa olla lämmönluovuttimia eikä lattialämmitystä. Korjaus- ja muutostöissä lämpimän käyttöveden kiertojohtoon liitetyt lämmönluovuttimet voidaan uusia siten, että asennettavien lämmönluovuttimien lämmönluovutusteho on enintään 200 W huonetilaa kohti (esim. kuivauspatterit). Lämmintä käyttövettä ei kuitenkaan saa käyttää lattialämmitykseen. Huoneistokohtaiset vesimittarit Kiinteistössä on oltava huoneistokohtaiset vesimittarit huoneistoon tulevan kylmän ja lämpimän veden mittaamiseen siten, että mittareiden osoittamaa vedenkulutusta voidaan käyttää laskutuksen perusteena. Huoneistokohtaisten vesimittareiden on oltava helposti asennettavissa, ja huollettavissa sekä luettavissa. Käyttöönottovaiheen mittausten ja toimenpiteiden varmistamisen ja tarkastusasiakirjamerkintöjen vastuut. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 33
Yma rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017 Vesijohdot ja niihin liitettävät laitteet suunniteltava niin, että mahdollinen vesivuoto on helposti havaittavissa ja vesijohdot ja laitteet voidaan helposti tarkastaa, korjata ja vaihtaa. Vesivuotojen havaitsemiseksi on käytettävä rakenteellisia ja mekaanisia ratkaisuja, jotka ohjaavat vuodot näkyville. Sähköiset vuotovahdit voivat toimia lisälaitteina. Pystyjakojohdoissa mekaaniset tai rakenteelliset vuodonilmaisimet, elleivät jakojohdot ole näkyvissä. Seinärakenteissa olevissa kytkentäjohdoissa ei saa olla liitoksia. Märkätilan lattiaan ei saa tehdä vesijohtojen läpivientejä. Ensisijainen ratkaisu hulevesien poistamiseksi on niiden viivyttäminen ja imeyttäminen kiinteistöllä. Jos hulevesien imeyttäminen ei ole maaperän ominaisuuksien vuoksi mahdollista, kiinteistöllä on oltava hulevesilaitteisto. Imeytys - viivytys - poisjohtaminen avo-ojaan, vesistöön tai kunnan hulevesiviemäriin. Pää- ja erityissuunnittelijoiden yhteistyö. Kuntaliiton hulevesiopas mm. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 34
Yma rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1047/2017 Rakennusvaiheen vastuuhenkilö tekee merkinnät rakennustyön tarkastusasiakirjaan: Vesilaitteiston, jätevesilaitteiston ja hulevesilaitteiston tiiviyden toteamisesta. Vesilaitteiston huuhtelusta ja mahdollisesta puhdistuksesta ja desinfioinnista. Vesilaitteiston paineen ja vesikalusteiden virtaamien mittaus- ja säätötyön suunnitelmanmukaisuudesta. Lämpimän käyttöveden virtaaman säädöstä. Erityisalan työnjohtaja huolehtii, että edellä mainitut mittaukset ja toimenpiteet on tehty. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 35
Yma rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) Tämä asetus koskee uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja rakentamista. Asetus koskee myös rakennuksen laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. Korjaus- ja muutostyössä on selvitettävä rakennuksen rakennusaikainen rakentamistapa ja rakenteen kosteustekninen toimivuus. Korjaus- ja muutostyöt sekä käyttötarkoituksen muutos: Korjauksen yhteydessä ei tarvitse tehdä muutoksia, jos rakennus on kosteusteknisesti toimiva; kosteusteknisesti toimiva rakenne voidaan korjata rakennusaikaista tapaa noudattaen. Jos rakenteessa ei ole kosteusteknisen toiminnan kannalta muutosta vaativaa suunnittelu- tai toteutusvirhettä, on ensisijaisesti noudatettava alkuperäisen rakenteen toimintatapaa. Jos parannetaan kosteusteknistä toimivuutta, voidaan noudattaa uutta asetusta; toisaalta jos rakennusaikainen rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa tai vaurioita rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle, on noudatettava uutta asetusta. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 36
Yma rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (782/2017) Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava rakennushankkeen kosteudenhallintaselvityksen laatimisesta Toteutus yhteistyössä esim. pääsuunnittelijan tai kosteudenhallintakoordinaattorin kanssa. Pakollinen kaikkiin hankkeisiin, sisältö voi vaihdella hankkeen laadun ja laajuuden mukaan. Sisällettävä hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa, toimenpiteet ja menettelyt kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen sekä kosteudenhallinnan henkilöresurssit Sisällyttävä myös tieto hankkeen kosteudenhallinnan valvonnasta vastaavasta henkilöstä Asetuksessa ei kelpoisuus-/pätevyysvaatimuksia ko. henkilölle, mutta vastaa kosteudenhallintakoordinaattoria Kuivaketju10:ssä. Topten-rakennusvalvonnat ovat laatineet aiheesta ohjekortin -> www.pksrava.fi Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 37
Vna rakennuksen esteettömyydestä 241/2017 Soveltamisala: Luvanvarainen uuden hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike-, varasto-, tuotanto- ja asuinrakennuksen rakentaminen. Korjausrakentaminen ja käyttötarkoituksen muutokset: Vain rakennuslupaa edellyttäviin toimenpiteisiin. Sovelletaan vain korjattavaan/muutettavaan osaan, ei koko rakennukseen. Rajattu asetuksessa mainittuihin rakennustyyppeihin ja asuinrakennuksessa vain yleisiin tiloihin. Edellytetään esteettömyyden parantamisen tarkoituksenmukaisuutta rakennuksen ominaisuudet sekä toimenpiteen laatu ja laajuus huomioon ottaen. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 38
Vna rakennuksen esteettömyydestä 241/2017 Rakennukseen johtavan kulkuväylän esteettömyys ja vaatimus esteettömästä autopaikasta koskevat myös rivitaloa. Ulko-oven avautumispuolen etäisyys seinän sisänurkasta tai muusta kiinteästä esteestä oven ulkopuolella 400 mm ja oven edessä oleva tasanne 1 500 x 1500 mm. Porraskäytävästä asuntoon johtavan oven vapaa leveys 850 mm. Oven ja kulkuaukon vapaa leveys ( 800 mm) koskee pientalossa vain sisääntulokerrosta. Asumista palvelevat välttämättömät tilat: uutena asuntokohtainen ulkotila, asuntosauna pois. Lähtökohtana kynnyksettömyys; jos olosuhteiden vuoksi välttämätön, 20 mm korkea ja muotoiltu siten, että sen voi helposti ylittää. Asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä (oven ulkopuolella) tasoero saa olla > 20 mm, jos tasoero on kohtuudella poistettavissa ulkotilan varustelulla. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 39
Vna rakennuksen esteettömyydestä 241/2017 Asuinrakennukseen jälkiasennettavan hissin korin mitoitus voi poiketa säädetystä. Palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetulle asunnolle omat mitoitusvaatimukset. Opiskelija- ja nuorisoasuntojen wc- ja pesutilan esteettömyysvaatimus koskee vain 5 % asunnoista + yleisissä tiloissa esteetön wc vierailijoiden käyttöön. Kokoontumistilassa, jossa on kiinteät istuimet, esteettömien sisääntuloväylien on johdettava useammalle kuin yhdelle istuinriville. Majoitustiloista 5 % on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle sekä hänen avustajalleen. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 40
Yma rakennuksen ääniympäristöstä 796/2017 Asetus sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa rakentamisen suunnittelussa, lupamenettelyssä ja valvonnassa. Ääneneristyksen mittaluvut muuttuvat siten, että ne kuvaavat paremmin kokemusta ääniympäristön laadusta Ilmaääneneristysluvusta R W standardisoituun äänitasoerolukuun D nt,w Askeläänitasoluvusta L nw standardisoituun askeläänitasolukuun L nt,w +C I,50-2500 Erityisen häiritsevä melu; L Aeq,1h < 25 db haitalle alttiissa tiloissa. Melun- ja tärinäntorjuntaa parannetaan Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydeltä vaadittava vähimmäistaso Maaperäisen runkoäänen ja tärinän huomioiminen suunnittelussa RakMk D2:n ääniteknisten määräysten sisällyttäminen asetukseen. Käyttötarkoituksen mukaiset ääniolosuhteet tiloissa Opetus- ja kokoustilat, toimistot, liikuntatilat Puheen erotettavuus, jälkikaiunta-aika Virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden, sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden päiväajan keskiäänitasoäänitaso L Aeq,7-22 < 55 db. Korjausrakentaminen, muutostyö ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutos Ääniympäristöä ei saa heikentää tai siitä ei saa aiheutua asukkaille haittaa Rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyydeltä vaadittava vähimmäistaso. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 41
Rakennuksen ääniympäristö Ääneneristys Ilmaääneneristys Askelääneneristys RAKENNUKSEN ÄÄNIYMPÄRISTÖ Melun- ja tärinäntorjunta Ääniolosuhteet Ulkovaipan ääneneristys Taloteknisten laitteiden ja hissien äänitasot Runkoääni- ja tärinäeristys Jälkikaiunta-aika Puheenerotettavuus Virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden ja oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjunta ja ääniolosuhteet 42
Yma rakennuksen käyttöturvallisuudesta 1007/2017 Asetus koskee uutta rakennusta, rakennuksen laajennusta ja rakennuksen kerrosalaa lisäävää tilaa sekä rakennuspaikan välitöntä ympäristöä. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tätä asetusta on sovellettava, jos alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden tai terveydellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen. Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt voidaan muutoin tehdä alkuperäistä ratkaisua noudattaen. Muutokset eivät saa heikentää käyttöturvallisuutta. Tätä asetusta on sovellettava rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jos rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi. Portaiden turvallisuutta on lisätty (4 sisäporras). Kaidetta ei vaadita alle metrin tasoeroihin, jos putoaminen voidaan estää tai saavuttaa muuten vaadittava turvallisuustaso, kun korkeusero on enintään 1000 mm. Kaiteen läpäisyvälistä annettavia aikaisemmin ohjeina olleita määräyksiä yksinkertaistetettu. Käsijohde vaaditaan molemmin puolin porrasta myös muissa, kuin julkisissa ulko- ja sisätiloissa sekä liike- ja palvelutiloissa. Törmäysriskillisiin laseihin kiinnitetty huomiota. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö
Yma asuin-, majoitus- ja työtiloista 1008/2017 Asetus koskee uuteen rakennukseen tai rakennuksen laajennukseen sijoitettavia tai rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa muodostettavia asuin-, majoitus- ja työtiloja. Rakennuksen korjaus- ja muutostyössä asetusta olisi sovellettava vain, jos alkuperäinen ratkaisu on ilmeisen kelvoton. Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt voidaan muutoin tehdä alkuperäistä ratkaisua noudattaen. Muutostöiden johdosta asumisolosuhteet eivät saisi heikentyä. Sisältöön ei olennaisia muutoksia: vaatimukset huoneiston ja asuinhuoneen koolle (20m 2 ja 7m 2 ) ja valoisuudelle (ikkuna-ala 10 % huoneen alasta) olisivat ennallaan, opiskelija-asunnot kuitenkin min. 16 m 2. YMa asuin-, majoitus- ja työtiloista annetun asetuksen 5 :n muuttamisesta (127/2018), palautettiin sivulause: Etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä samassa tai naapurikiinteistössä olevaan vastapäiseen rakennukseen on oltava vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiatasolta mitattuna, ellei asemakaavasta muuta johdu. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 44
Korjausrakentamisesta yleisesti MRL 117, Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a 117 g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 45
Korjausrakentamisesta yleisesti MRL 117 g, Energiatehokkuus: Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutos-työn tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Vaatimuksia ei kuitenkaan sovelleta: 1) rakennukseen, jonka kerrosala alle 50 m2; 2) loma-asumiseen käytettäväksi vähemmän kuin 4 kuukauden ajan vuodessa; 3) määräajan paikallaan pysytettävään tai tilapäiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta; 4) teollisuus- ja korjaamorakennukseen; 5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus; 6) rakennukseen, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan; 7) rakennukseen, jota suojellaan rakennusperinnön, kaavassa annetun suojelumääräyksen tai maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten siltä osin, kuin sen luonne tai ulkonäkö muuttuisi energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 46
Korjausrakentamisesta yleisesti MRL 118 Rakennustaiteen ja kaupunkikuvan vaaliminen Rakentamisessa, rakennuksen korjaus- ja muutostyössä ja muita toimenpiteitä suoritettaessa samoin kuin rakennuksen tai sen osan purkamisessa on huolehdittava siitä, ettei historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaita rakennuksia tai kaupunkikuvaa turmella. Yma rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 4/13 Asetusta sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. Vaatimukset ja niiden täyttymisen osoittaminen. Kuva. Tomi Marjamäki Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 47
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutos (2018/844) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin muutos julkaistiin 19.6.2018 Direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on saatettava voimaan viimeistään 10.3.2020. Komission pyrkimys: pyritään nopeuttamaan olemassa olevien rakennusten kustannustehokkaita peruskorjauksia ja lisäämään älykkään teknologian käyttöä rakennuksissa. Energiatehokkuus, uusiutuva energia, vähähiilinen rakennuskanta, ilmastonmuutoksen torjunta.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin EPBD:n muutos 2018 EPBD 2010/31/EU EPBD:n muutos 2018/844/EU Pitkän aikavälin korjausstrategia Sähköisen liikenteen latausvalmius ja -pisteet Lämmitysjärjestelmien tarkastukset tai neuvonta Ilmastointijärjestelmien tarkastukset tai neuvonta Teknisten järjestelmien vaatimukset Tiekartta ja taloudelliset mekanismit Indikaattorit ja raportointi Putkitus, latauspiste uudis ja korjausrakentaminen Latauspisteet olemassa olevat eiasuinrakennukset Automaatiovelvoite Automaatiovelvoite Vaatimuksia aiempien lisäksi myös automaatiolle ja paikallatuotetulle sähkölle sekä arvioinnille /dokumentoinnille Itse-säätyvät laitteet huonelämpötilan säätöön Muut velvoitteet Vapaaehtoinen älyratkaisuvalmiuden indikaattori Laskentamenetelmän kuvaus Todistustietojärjestelmä
EPBD-muutos, mahdollisia uusia säädöksiä Laki sähköajoneuvojen latausvalmiuksista ja latauspisteistä? Pakolliset latauspisteet isohkoihin olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin, myös uudis- ja korjausrakentaminen. Laki rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä? Pakolliset automaatiojärjestelmät isoihin ei-asuinrakennuksiin: olemassa olevat rakennukset, myös uudis- ja korjausrakentaminen. Jos päädytään neuvonnan sijasta säädöksiin: Laki olemassa olevan rakennuksen ilmastointijärjestelmän ja lämmitysjärjestelmän energiatehokkuuden tarkastamisesta. Muutostarpeita olemassa oleviin säädöksiin Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki rakennusten energiatodistustietojärjestelmästä YM asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta YM asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä
Lähtökohta rakennustuotteita koskevalle sääntelylle MRL 152 :ssä Maankäyttö- ja rakennuslain 152 :n mukaan rakennustuotteen, joka on tarkoitettu käytettäväksi pysyvänä osana rakennuskohteessa, tulee olla turvallinen ja terveellinen sekä ominaisuuksiltaan sellainen, että rakennuskohde asianmukaisesti suunniteltuna ja rakennettuna täyttää maankäyttöja rakennuslaissa säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset tavanomaisella kunnossapidolla taloudellisesti perustellun käyttöiän ajan. EU rakennustuoteasetus (No 305/2011) Jos tuotteelle on julkaistu Euroopan unionin harmonisoitu tuotestandardi, on tuotteeseen kiinnitettävä CE-merkintä ja laadittava suoritustasoilmoitus (DoP), kun tuote asetetaan markkinoille saataville. Rakennustuoteasetuksella on yhdenmukaistettu EU:ssa rakennustuotteen ominaisuuksien ilmoitustapa: CE-merkintä osoittaa, että tuote on testattu harmonisoidun tuotestandardin mukaisella testimenetelmällä ja että tuote on ilmoitetun suoritustason mukainen. CE-merkintä ei ole laatumerkki eikä yksinään takaa tuotteen käytettävyyttä rakennuskohteessa - käytettävyys aiottuun rakennuskohteeseen on aina arvioitava erikseen aiotun käytön, paikallisten olosuhteiden ja rakentamismääräysten vaatimusten perusteella.
Rakennustuoteasetuksen tavoitteet CE CE CE CE-merkinnän vertailu kansallisiin vaatimuksiin Rakennustuotteen ominaisuudet ilmoitetaan varmennetusti > vertaaminen kansallisiin vaatimuksiin Poistetaan kaupan esteet jäsenmaiden välillä Rakentamista koskevat vaatimukset kansallisesti. Suomessa MRL:n rakentamismääräyksin
Tuotehyväksyntälaki (954/2012) Laki eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä (945/2012, asetus 555/2013) sisältää vapaaehtoiset kansalliset menettelyt rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen silloin, kun tuotetta ei CE-merkitä rakennustuoteasetuksen mukaisesti. Kansallisilla hyväksyntämenettelyillä tuotteiden valmistaja voi osoittaa, että CE-merkinnän soveltamisalaan kuulumaton rakennustuote täyttää maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset. Kansallisia menettelyjä ei voida soveltaa rakennustuoteasetuksen kanssa päällekkäin. Mikäli tuote kuuluu hen soveltamisalaan on rakennustuote CE-merkittävä, eikä tällöin kansallista vapaaehtoista tuotehyväksyntää voida missään tilanteessa soveltaa. Tuotehyväksyntälain menettelyillä voidaan todentaa olennaisten teknisten vaatimusten täyttyminen 53
Tyyppihyväksyntä Tyyppihyväksyntämenettely perustuu ympäristöministeriön antamiin eri rakennustuotteita koskeviin asetuksiin. Päätös, jolla osoitetaan, että rakennustuote ominaisuuksiensa puolesta täyttää sille säädetyt olennaiset tekniset vaatimukset valmistajan ilmoittamassa käyttötarkoituksessa. Tyyppihyväksyntä edellyttää laadunvalvonnan varmentamista. Tyyppihyväksynnän myöntää ympäristöministeriön valtuuttama tyyppihyväksyntälaitos. Myös ympäristöministeriö voi myöntää tyyppihyväksynnän erityisestä syystä. Tulevassa olennaiset tekniset tuotekohtaiset vaatimukset ja tyyppihyväksyntä annetaan omina erillisiä asetuksinaan. 54
Tyyppihyväksyntäasetusten kumoutumisesta Rakennustuotteita koskevat tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuivat pääosin vuodenvaihteessa 2017-2018. Vuonna 2018 tulivat voimaan (1.9.2018) ympäristöministeriön asetukset rakennusten vesilaitteistoihin tarkoitettujen PEX-putkien ja joustavien kytkentäputkien olennaisista teknisistä vaatimuksista ja tyyppihyväksynnästä. Lisäksi voimassa ovat hitsattavien betoniterästen ja betoniteräsverkkojen koskevat asetukset. Seuraava lausuntokierros on käynnistynyt marraskuun alkupuolella. Lausuntovaiheessa olevat asetusluonnokset koskevat seuraavia tuoteryhmiä: kupariputket, kupariputkien mekaaniset liittimet, messinkiset ja kupariset putkiyhteet, monikerrosputket ja liittimet, PEX-putkien liittimet, sulkuventtiilit, yksisuuntaventtiilit, vesikalusteet, lattiakaivot, PP-viemäriputket ja vesilukot. Lausuntoaika päättyy 5.12.2018. IV-kanavia ja PE-putkia ja -liittimiä koskevat asetukset ovat myös työn alla. 55
Kumoutumisen vaikutuksista Kumoutuneiden tyyppihyväksyntäasetus perusteella myönnetyt tyyppihyväksyntäpäätökset ovat voimassa, asetuksen kumoutumisesta huolimatta, määräaikansa loppuun saakka. Seuraus: Rakennusvalvontaviranomaiset joutuvat tilanteeseen, jossa rakennustuotteella, kuten esimerkiksi vesikalusteella on voimassa oleva tyyppihyväksyntäpäätös, jonka osalta ei ole enää itse tyyppihyväksyntäasetusta voimassa. Samoin rakentamismääräyksetkin ovat uusittu. Näihin tyyppihyväksyntöihin suhtaudutaan rakennusvalvonnassa kuin luotettavaan vapaaehtoiseen sertifikaattiin. Kyseessä on lähtökohtaisesti rakennuspaikkakohtainen varmentaminen. Onkin huomioitava, että rakennusvalvonta voi tiettyjen ehtojen täyttyessä pyytää varmentamaan ja osoittamaan tuotteen kelpoisuuden. Kyseessä on rakennuspaikkakohtainen varmentaminen, josta koituvista kuluista vastaa rakennushankkeeseen ryhtyvä. Tarkoituksenmukaisena on pidettävä, että esimerkiksi jo myönnettyjä tyyppihyväksyntäpäätöksiä olisi pystyttävä käyttämään mahdollisimman täysimääräisesti kelpoisuuden todentamisessa. 56
Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen Rakennuspaikkakohtainen varmentaminen tarjoaa rakennusvalvontaviranomaisille mahdollisuuden varmistaa, että rakennustuote on turvallinen ja soveltuu käytettäväksi kyseisessä rakennuksessa. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää rakennustuotteen varmentamista rakennuspaikkakohtaisesti, jos: valmistaja ei ole esittänyt millään tavalla rakennustuotteen ominaisuuksia ja rakennusvalvontaviranomaisella on syytä epäillä, että tuote ei täytä olennaisia teknisiä vaatimuksia. Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa kustannuksista. Vastuu rakennustuotteen kelpoisuudesta on viime kädessä hankkeeseen ryhtyvällä. 57
MRL:n kokonaisuudistus, teemat rakentamisen osa-alueella Elinkaariajattelu ja rakentamisen kestävä laatu olisivat rakentamisen ohjauksen lähtökohtana. Olennaista on hahmottaa kestävä pitkän aikavälin laatu laajasti sisällyttäen elinkaariajatteluun myös rakennuksen omistajien ja käyttäjien tarpeiden kehittyminen ajassa. Digitaalisuuden läpivienti ja laaja hyödyntäminen. Rakennuksen suunnitelmallisesta käytöstä ja ylläpidosta säädettäessä tulisi pohtia, pitäisikö joitakin rakennuksia tarkastaa määräajoin. Rakentamisen erilaiset vastuukysymykset sekä rakentamisen eri toimijoiden vastuut ja vastuuketjujen toimivuus tulisi arvioida suhteessa olemassa oleviin säädöksiin ja yksityisoikeudelliseen sopimiseen. Rakennusvalvonnan järjestämisessä toimivuus ja osaaminen tulisi varmistaa tulevaisuuden tarpeisiin nähden. Rakentamisen lupajärjestelmän uudistuksessa tulisi pohtia lupaprosessin niveltyminen alueiden käytön ohjauksen kehittämiseen sekä mahdollisuudet vähentää ja sujuvoittaa luvitusta. Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö 58
Muutos on siis jatkuvaa Uusien ja uusittavien lakien ja määräysten työ jatkuu MRL:n kokonaisuudistus Luvanvaraisuus, vastuut, rava, digi, kaikki Lakiehdotus eräiden ympäristöllisten lupamenettelyjen yhteensovittamisesta Ns. yhden luukun periaate, yhteensovittava viranomainen, sähköinen asiointi, EPBD:n muutosten vaikutukset Muutostarpeita lakiin ja asetuksiin Tuotevaatimukset ja hyväksynnät Tulossa lisää asetuksia vesi- ja viemärilaitteista, iv, Juomavesidirektiivi -> sitten harmonisoidut tuotestandardit Digi, etenee kovaa vauhtia usealla taholla hyvä! ASREK-hanke -> tulossa mm.: Pysyvä huoneistunnus, niin kuin on pysyvä rakennustunnus -> rava Tomi Marjamäki / ympäristöministeriö Kuva. Tomi Marjamäki 59
Kiitos! Lisätietoja: www.ym.fi Kuva. Tomi Marjamäki