Kollaja YVA-seurantaryhmän kokous 22.11.2007 Kehittämiskeskus Pohjantähti Pudasjärvi
Valtakunnallinen voimayhtiö Tengeliönjoki Vesivoimalaitos Ydinvoimalaitos Lämpövoimalaitos Tuulivoimalaitos Isohaara Iijoki Jumisko Tuottaa sähköä Vesivoimalla Ydinvoimalla Yhteistuotantolaitoksilla Lauhdevoimalaitoksilla Tuulivoimalaitoksilla Kapasiteetti noin 3200 MW Viidesosa Suomen sähköntuotannosta 413 MW Kokemäenjoki
Toiminta-ajatus Pohjolan Voima on yksityinen energia-alan konserni, joka tuottaa sähköä ja lämpöä osakkailleen Suomessa omakustannushintaan. Lisäksi se kehittää ja ylläpitää alan teknologiaa ja palveluita Pohjolan Voima on investoinut uuteen kapasiteettiin eniten Pohjoismaissa vuoden 1990 jälkeen
Monipuoliset energialähteet, laaja osakaskunta
Tulvajuoksutukset: energianmenetys n. 250 GWh/v Koneistovirtaama 200 m 3 /s
Iijoen vesistöalue Kollaja? 1.6.2007 Yle Oulun vierailu Iijoella
Iijoen pituusleikkaus Teho: 188 MW Tuotanto 850 GWh/v Kollaja 35 ~100 MW ~200 GWh/v Kollaja? ~108
Kollaja- suunnitelmaa kehitetään Venkaan lähde Aittojärven tilan parantaminen Kärppäsuo- Räinänsuo Pudasjärven suisto
Pudasjärven Natura ratkaisee N43+m 111,00 Pudasjärvi, vedenkorkeus Tuulisalmessa alavaihtoehdoilla 1a - 1c HW-havaittu 14.5.1982 (+110.90 m) 110,00 Tulvahuipun taso riippuvainen suunnitteluratkaisuista Ylin vesi 1959-2006 Keskitulva 1966-2002 Keskivesi 1990-2006 109,00 Yläraja vanhan suunnitelman mukaan Alin vesi 1959-2006 1a 108,00 1b 107,00 1c 106,00 NW-havaittu 25.8.1980 (+106.25 m) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
Pudasjärvi N43 + 108,23 m
Pudasjärven rantoja Pudasjärvi N 43 + 107,82 m
Luonnonuoman suunnittelun lähtökohdat: joki mahdollisimman luonnontilaisena Paljonko koski tarvitsee vettä ollakseen edelleen koski? => elinympäristömallinnus Suvannoissa vakiovesi pohjakynnyksillä Kipinänkoski Iijoessa 7.9.2006 Vesillä liikkuminen ja kalojen kulku turvattava
Iijoen profiili Kollajan kohdalla N 43 + m Kipinä Naisjärvi Petäjäkangas Livonsaari Tulva n. 700 m 3 /s Kesävesi Haapakosken ylävesi Virtavesisuunnitelmat
Mitä hyötyä hankkeesta? Kenelle? Energiaa Suomelle Taloudellinen hyöty jakautuu rahoittajille korkotuottoina omistajille edullisempana sähkönä työntekijöille palkkoina yhteiskunnalle verotuloina vesivoimalaitokset erityisasemassa: korotettu kiinteistövero!
Talous ja työllisyys Iijoki -alueella Työpaikkoja tällä hetkellä n. 60 kerrannaisvaikutuksineen yli 100 (alihankintoja ym.) Kiinteistöverot 2,5 milj. euroa/v vastaa n. 650 teollisuustyöpaikan kunnallisveroa Tehostamishankkeet 20 htv/kone yhteensä 220 htv 10 vuoden aikana Kollaja-hankkeen talous ja työllisyysvaikutuksia Sähköntuotanto (perusvaihtoehto) ~200 GWh/vuosi Kiinteistövero Pudasjärvelle ~1 milj. euroa/v (^ 250 työpaikkaa) Lisärakentaminen 1650 htv, välillisiä n. 1000 htv