Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen toiminnanharjoittajien jätevesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailu vuonna 2017

Tutkimusraportti 28/2018 14.2.2018 Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen toiminnanharjoittajien jätevesien, pintavesien ja pohjavesien tarkkailu vuonna 2017

2 Sisällys 1 Johdanto... 4 2 Jätekukko Oy... 4 2.1 Yleistä... 4 2.2 Jätevesitarkkailu... 5 2.2.1 Viemäriin johdettava vesi (J205b)... 5 2.2.2 Muut jätevedet... 9 2.3 Pintavesitarkkailu... 12 2.4 Pohjavesitarkkailu... 17 2.4.1 Pohjaveden korkeus... 17 2.4.2 Pohjaveden laatu... 18 2.5 Jätetäytön sisäisen veden tarkkailu... 24 3 Kuopion kaupungin Silmäsuon kaatopaikka... 25 3.1 Yleistä... 25 3.2 Jätevesitarkkailu... 25 3.3 Pintavesitarkkailu... 27 3.4 Pohjavesitarkkailu... 31 4 Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo... 34 4.1 Yleistä... 34 4.2 Pintavesitarkkailu... 35 4.3 Pohjavesitarkkailu... 36 5 Pelastusopiston harjoitusalue... 36 5.1 Yleistä... 36 5.2 Jätevesitarkkailu... 37 5.3 Pintavesitarkkailu... 41 5.4 Pohjavesitarkkailu... 47 6 Heikki Hiltunen/Morenia Oy... 51 6.1 Yleistä... 51 6.2 Pintavesitarkkailu... 51 7 Fortum Waste Solutions Oy (ent. Ekokem Oy)... 54 7.1 Yleistä... 54 7.2 Jätevesitarkkailu... 55

3 8 Lemminkäinen Infra Oy... 57 8.1 Yleistä... 57 8.2 Pohjavesitarkkailu... 57 9 Savon Kuljetus Oy... 60 9.1 Yleistä... 60 9.2 Pohjavesitarkkailu... 60 10 NCC Roads Oy:n pohjavesitarkkailu... 62 10.1 Yleistä... 62 10.2 Pohjavesitarkkailu... 62 11 Yhteenveto... 64 Lähteet... 64 Liite 1 Mittausepävarmuus Liitteet 2 22 Toiminnanharjoittajakohtaiset tarkkailutulokset 2017 Antti Leppänen Ympäristöasiantuntija Eurofins Nab Labs Oy/Jyväskylä Survontie 9 (YAD) 40500 Jyväskylä

4 1 Johdanto Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueella Kuopiossa toimii useita ympäristölupavelvollisia toiminnanharjoittajia, joilla kullakin on oman ympäristölupansa mukainen vesien tarkkailuvelvoite. Tarkkailut on yhdistetty yhdeksi yhteistarkkailuksi, joka sisältää Jätekukko Oy:n jätekeskuksen, Kuopion kaupungin suljetun Silmäsuon kaatopaikan, Rudus Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen ja betonin murskaustoimintojen, Pelastusopiston harjoitusalueen, Morenia Oy:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen, Ekokem Oy:n vaarallisten jätteiden vastaanottotoiminnan, Lemminkäinen Infra Oy:n kallionlouhinnan, murskauksen sekä Savon Kuljetuksen ja NCC:n kivenlouhinta- ja murskaustoimintojen (myös betoni) jäte-, pinta- ja pohjavesien tarkkailun. Vuonna 2017 tarkkailu tehtiin 16.6.2016 päivitetyn tarkkailuohjelmaversion mukaisesti. Tarkkailun puitteissa otetut näytteet analysoitiin Nab Labs Oy:n FINAS-akkreditoidussa laboratoriossa ja näytteet otettiin Nab Labs Oy:n näytteenottajien toimesta (Näytteenotto FINASakkreditoitu, akkreditointitunnukset T111 ja T142). Nab Labs Oy:n toiminta- ja laatujärjestelmä perustuu standardiin SFS-EN ISO/IEC 17025. AOX-määrityksissä käytettiin alihankintalaboratoriona SGS Oy:tä ja ekotoksisuustestit (vesikirpputestit) teki Metropolilab Oy. Tässä raportissa esitetään toiminnanharjoittajakohtaisesti tarkkailun tulokset vuodelta 2017. 2 Jätekukko Oy 2.1 Yleistä Jätekeskus sijaitsee Kuopion kaupungin lounaispuolella n. 16 km:n päässä keskustasta Heinälamminrinteen länsipuolisessa painanteessa. Kaupungin vanha Silmäsuon kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen jätekeskuksesta. Jätekeskuksen alueella sijaitsee jätteen loppusijoitusalueen lisäksi laaja hyödynnettävien jätteiden vastaanottoalue, kompostointialue sekä öljyisten maiden vastaanottoalue. Jätekeskuksen yhteydessä on Kuopion Energian kenttä. Lisäksi alueen pohjoispuolella sijaitsee Vapo Oy:n mullanvalmistuskenttä. Jätekeskuksen viedessä jätekeskusalueen kaakkoispuolella toimii myös Kuopion Biotehdas Oy:n biokaasulaitos. I-vaiheen täyttöalueen (n. 7,0 ha) rakennustyöt aloitettiin vuonna 1990 maaliskuussa tasausaltaan kaivutöillä. Varsinainen käyttö alkoi vuoden 1992 alusta. Täyttöalueen käyttö lopetettiin vuonna 2001, jonka jälkeen alue maisemoitiin. II-vaiheen täyttöalue (n. 3,6 ha) rakennettiin vuoden 2000 aikana ja sitä laajennettiin kesällä 2005 (n. 0,85 ha). II-vaiheen täyttöalueen peitto aloitettiin kesällä 2012 ja se maisemoitiin loppuun kesällä 2013. III-vaiheen täyttöalue rakennettiin kesällä 2009 ja se otettiin käyttöön vuonna 2011. Alueiden II ja III tiivis pohjarakenne täyttää nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Alueella I jätetäytön pohjarakenne on toteutettu rakentamisajankohdan lainsäädännön mukaisesti, jonka vuoksi alueen I pohjarakenteen tiiveys ei täytä nykyisen lainsäädännön vaatimuksia. Kuopion kaupungin omistama jätekeskus siirtyi vuonna 2001 kuntien omistaman jätehuoltoyhtiön Jätekukko Oy:n omistukseen. Jätekukko Oy aloitti virallisesti toimintansa 1.10.2001. Toimintaalueeseen kuuluu 16 kuntaa ja 210 000 asukasta (www.jatekukko.fi). Jätekeskus toimii ympäristöluvan ISAVI/3051/2014 mukaisesti. Lupapäätöksen mukaiset toiminnot ovat: hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi

5 loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto vaarallisten jätteiden vastaanotto ja välivarastointi jätteiden esikäsittely ja käsittely jätteiden siirtokuormaus 2.2 Jätevesitarkkailu 2.2.1 Viemäriin johdettava vesi (J205b) Vuodesta 2002 alkaen vedenlaatua on seurattu kaivosta J205b, joka edustaa Lehtoniemen puhdistamolle pumpattavaa vettä. J205b:n vedessä ovat mukana Jätekukko Oy:n jätevedet ja saniteettivedet, Pelastusopiston saniteettivedet (laatua ei seurata mittauksin), sekä Fortum Waste Solution Oy:n (ent. Ekokem Oy) saniteetti- ja prosessivedet. Vuonna 2017 näytteitä otettiin kerran kuussa vuorokauden kokoomanäytteinä (aamu-ilta-aamu). Lokakuun näytekierroksen tulokset eivät olleet käyttökelpoisia havaintopisteen ollessa väärä. Lehtoniemeen johdettavan veden sähkönjohtavuus sekä kloridi- että ravinnepitoisuudet olivat vuonna 2017 edellisvuosien tapaan alkuvuodesta suurempia kuin loppuvuodesta (kuvat 1, 2 ja 3). Suureiden keskimääräisissä pitoisuuksissa ei ole havaittavissa merkittävää eroa edellisvuosiin nähden, joskin keskimääräiset pitoisuudet olivat joidenkin suureiden osalta suurempia kuin pitoisuudet tarkkailujakson 2007 2017 alussa (kuvat 4, 5, 6 ja 7). Keskimääräisessä kokonaisfosforipitoisuudessa voidaan nähdä laskeva suuntausta tarkkailujakson alkuaikojen tilanteesta (kuva 6). Viemäriin johdettavan veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus ja orgaanisen aineen määrä COD Cr ja BOD 7 -arvojen perusteella oli vuonna 2017 pienin tarkkailujaksolla 2007 2017. Veden pharvoissa ei ole havaittavissa merkittävää vaihtelua vuosien välillä (taulukko 1). Ulosteperäisien päästöjä osoittavien lämpökestoisten bakteerien määrä oli vuonna 2017 keskimääräistä tasoa suurempi (taulukko 1). Toukokuun (8.5.2017) vesinäytteestä määritettiin raskasmetalli- ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia. Lyijyn (5,6 µg/l), kadmiumin (0,12 µg/l), kromin (65 µg/l), arseenin (8 µg/l), nikkelin (27 µg/l), elohopean (0,08 µg/l) pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöluvassa esitettyjä rajaarvoja. Sulfaattipitoisuus oli 180 mg/l, joten jätevesien sulfaattipitoisuudelle suomessa tavallisesti käytetty raja-arvo 400 mg/l ei ylittynyt. Kuparipitoisuus (14 µg/l) oli niin ikään ympäristöluvan rajaarvon (0,5 mg/l) alittava. Öljyhiilivetyjen, fenolien ja VOC-yhdisteiden pitoisuudet alittivat määritysrajat (liite 2). Tarkkailujaksolla 2007 2017 AOX-yhdisteiden (adsorboituvien orgaanisten halogeeniyhdisteiden) keskimääräinen pitoisuus on ollut 131 µg/l (n=10, vaihteluväli 0,08 390 µg/l). Vuonna 2017 AOXpitoisuus oli 270 µg/l eli vuosien 2007 2017 keskipitoisuutta suurempi. Vesikirpputestien perusteella jätevesi aiheutti 48 % ja (24 h altistus) 22,5 % näytelaimennoksella liikkumisen estymisen 50 %:lle vesikirpuista (Daphnia magna). Toksisuusindeksien TU(24h) 2,1 ja TU(48h) 4,4 näyte luokiteltiin toksiseksi sekä 24 h ja 48 h altistuksen jälkeen. Lehtoniemen puhdistamolle pumpattava vesimäärä ja ainekuormat eivät vuonna 2017 poikenneet merkittävästi edellisvuosista, joskin kiintoaineen vuosikuorma oli tarkkailujaksolla 2007 2017 pienin sitten vuoden 2010 (kuvat 8 ja 9, liite 5).

6 Kuva 1. Jätevesipisteen J205b veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuonna 2017. Kuva 2. Jätevesipisteen J205b veden kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuus vuonna 2017. Kuva 3. Jätevesipisteen J205b veden kokonaisfosforipitoisuus vuonna 2017.

7 Kuva 4. Jätevesipisteen J205b orgaanisen aineen keskipitoisuudet vuosina 2007 2017. Kuva 5. Jätevesipisteen J205b keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus vuosina 2007 2017. Kuva 6. Jätevesipisteen J205b keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus vuosina 2007 2017.

8 Kuva 7. Jätevesipisteen J205b kokonaistypen ja ammoniumtypen keskipitoisuus vuosina 2007 2017. Taulukko 1. Jätevesipisteen J205b keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2007 2017 (* keskiarvo laskettu vuosikeskiarvoista). Sinkin osalta vuosien keskiarvossa ei ole huomioitu lokakuun 2010 näytteen poikkeuksellisen suurta sinkkipitoisuutta. ph Sähkönjoht. KA COD Cr BOD 7 Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fek.kolif. Fe Zn ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/100m mg/l mg/l 2007 7,6 228 434 910 90 88 57 7,0 175 11825 11 0,28 2008 7,8 276 245 927 100 135 110 6,4 183 52725 6,3 0,15 2009 7,5 324 80 423 81 135 121 5,0 213 5800 2,6 0,18 2010 7,9 384 65 960 177 179 148 5,2 308 >8000 2,5 8,60 2011 8,0 370 54 584 69 177 152 4,0 274 >8000 2,7 0,06 2012 7,8 289 68 605 111 122 101 3,0 210 48550 4,3 0,44 2013 8,0 350 69 423 62 216 152 2,9 223 27167 2,8 0,05 2014 7,9 308 81 528 94 153 119 1,7 218 11575 2,3 0,12 2015 7,9 316 50 493 70 163 140 1,9 230 17380 2,6 0,17 2016 7,9 297 58 520 64 185 130 4,6 233 18813 1,8 0,04 2017 7,9 338 40 390 19 169 151 2,6 230 39100 3,0 0,08 ka 07-16* 7,8 316 113 615 85 156 126 4,0 227 25882 3,8 0,92 Kuva 8. Lehtoniemen puhdistamolle johdettavan veden eli Heinälamminrinteen pumppaamon jätevesimäärät vuosina 2007 2017.

9 Kuva 9. Jätevesipisteen J205b vuosikuormitus (t/a) kiintoaineen, typen ja fosforin osalta vuosina 2007 2017. 2.2.2 Muut jätevedet Jätevesiä tarkkailtiin vuonna 2017 neljä kertaa (maalis-, touko-, heinä- ja lokakuu) seuraavilta havaintopaikoilta: J210 J213 J214 J217 J218 J219 JKAIVO1 Jätevesien tasausaltaaseen I-vaiheen (suljetulta) täyttöalueelta tuleva vesi II-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää Öljyisten maiden vastaanottokentän näytteenottokaivo (öljypitoisuus toukokuussa) III-vaiheen täyttöalueen salaojaputken purkupää ja kenttävedet (kokoojakaivo, joka sisältää myös pisteiden J216:n, J214:n ja Ekokem Oy:n pisteen E232 (öljynerottimen jälkeinen kaivo) vedet Puu- ja energiajätealue Kenttävedet, kaikki kentät Murskaus- ja lajittelukentän osa, jossa käsitellään sekajätettä Tarkkailupisteeltä J210 ei saatu näytettä lokakuussa, koska kaivossa ei ollut tarpeeksi vettä. Muutoin näytteenotto saatiin toteutettua tarkkailuohjelman mukaisesti. Jätevesipisteiden veden keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat vuonna 2017 edellisvuosien tasolla

10 (kuva 10, taulukot 2 ja 3). Ravinnepitoisuudet olivat niin ikään edellisvuosien tasolla (kuva 11). Suljetulta täyttöalueelta II (J213) tulevan veden sähkönjohtavuudessa ja typpipitoisuuksissa voidaan kuitenkin nähdä pidemmällä aikavälillä nouseva trendi. Samankaltaista trendiä ei ole nähtävissä orgaanisen aineen ja fosforin pitoisuuksissa. Jäteveden happamuudessa ei ollut merkittäviä eroja edellisvuosiin nähden kuin havaintopisteen JKaivo1 vedessä (sekajätteen käsittely), joka oli vuonna 2017 selvästi emäksisempää kuin aiempina vuosina (taulukko 3). Pisteen JKaivo1 vesi oli kiintoainepitoisuutta lukuun ottamatta muutoinkin keskimäärin laadultaan parempaa kuin aiempina vuosina (taulukko 3). Jäteveden bakteerimäärät olivat kaikilla havaintopisteillä vuonna 2017 pitkän ajan keskiarvoa pienempiä (taulukot 2 ja 3). Jätevesistä määritettiin toukokuussa ja heinäkuussa (J219) raskasmetalli- ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden pitoisuuksia. Tarkkailupisteellä JKaivo1 erikoismääritykset tehtiin neljä kertaa vuodessa eli kaikkina näytekerroilla. Raskasmetalli- ja öljyhiilivetypitoisuudet eivät ylittäneet ympäristöluvassa esitettyjä raja-arvoja (liite 3). Tarkkailupisteellä JKaivo1 kuparipitoisuus oli lokakuussa 0,48 mg/l, kun luvassa esitetty raja-arvo on 0,5 mg/l (liite 3). AOX-pitoisuudet olivat vuonna 2017 keskimääräisellä tasolla, joskin II-vaiheen suljetun täyttöalueen salaojaputken vedessä (J213) AOX-pitoisuus oli 720 µg/l, eli vuosien 2007 2016 keskipitoisuutta 188 µg/l (n=9) suurempi. Toukokuun vesikirpputestien perusteella II-vaiheen ja III-vaiheen täyttöalueilta tuleva vesi (J213 ja J217) oli toksista vesikirpuille, kun taas muiden tarkkailupisteiden vesi ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Tarkkailupisteen J213 vesi on ollut myös aiempina tarkkailuvuosina toksista vesikirpuille (Vaaranmaa-Hiltunen & Heino 2017). Kuva 10. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden keskimääräinen sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus, COD Cr - ja BOD 7 -arvot vuosina 2007 2017.

11 Kuva 11. Jätekukko Oy:n jäteveden tarkkailupisteiden keskimääräinen kokonaisfosfori-, typpi ja ammoniumtypen pitoisuus vuosina 2007 2017. Taulukko 2. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J210 ja J213) vuosina 2007 2017. ph Sähkönj. Kiintoaine COD Cr BOD 7 - ATU Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/100ml J210 tasausaltaaseen I-vaiheelta tuleva vesi ka 2007 5,9 235 34 486 67 104 91 1,8 143 12 0,14 1073 ka 2008 6,9 253 61 235 25 112 101 5,4 142 17 0,11 1744 ka 2009 7,1 350 99 284 18 155 150 0,8 225 40 0,02 27 ka 2010 7,0 285 74 240 15 125 109 0,3 142 25 0,02 23 ka 2011 6,9 263 42 243 11 114 108 0,3 165 15 0,02 34 ka 2012 6,8 152 31 124 6 47 46 0,2 77 6,3 0,02 313 ka 2013 7,0 318 2784 855 17 155 123 15 186 887 0,07 22 ka 2014 6,7 162 50 133 5 44 41 0,1 60 15 0,01 1 ka 2015 6,9 70 19 63 3 16 8 0,1 15 1,8 0,05 50 ka 2016 6,9 260 46 219 8 103 94 0,3 116 14 0,01 46 ka 2017 6,8 263 56 273 8 109 105 0,3 111 25 0,02 3 ka 2007-2017 6,6 227 51 223 16 91 83 1,0 121 16 0,04 317 J213 II-vaiheen salaojaputken purkupää ka 2007 7,5 450 48 805 168 245 208 7,0 310 4,1 0,11 122000 ka 2008 7,3 350 1205 2615 246 215 174 7,1 232 18 0,70 112500 ka 2009 7,6 803 35 975 141 523 350 4,2 648 2,2 0,09 6575 ka 2010 7,4 530 130 2700 1198 324 228 7,7 438 8,2 0,58 6750 ka 2011 7,5 579 123 1235 305 333 308 5,2 455 15 0,16 >8000 ka 2012 7,4 455 500 1283 368 300 170 4,9 303 8,8 0,17 1005000 ka 2013 7,8 1233 66 1485 120 820 758 5,9 908 3,9 0,04 10403 ka 2014 7,9 810 64 950 123 465 460 3,3 615 2,1 0,06 7050 ka 2015 7,7 640 105 843 115 467 433 3,9 517 2,4 0,06 2837 ka 2016 7,5 1220 61 1230 82 823 728 4,8 995 6,9 0,19 468 ka 2017 7,3 1034 49 1215 81 653 610 3,8 760 4,5 0,05 137 ka 2007-2017 7,5 735 227 1429 279 470 399 5,4 560 7,2 0,21 127745

12 Taulukko 3. Jätekeskuksen jätevesien keskimääräinen vedenlaatu (J217, J218, J219 ja JKaivo1) vuosina 2007 2017. ph Sähkönj. Kiintoaine 2.3 Pintavesitarkkailu COD Cr BOD 7 - ATU Pintavesitarkkailua tehtiin vuonna 2017 kolme kertaa seuraavilla havaintopaikoilla: Kaatopaikan yläpuoliset havaintopaikat: J204 Lapinjärven laskuoja J/H209 Heinälammin oja yläpuoli J220 Ala-Korvalammen laskuoja Kaatopaikan alapuoliset havaintopaikat: J208 Lapinjärven laskuoja, kolmiopato J203 Heinälammin oja alapuoli J207 Ala-Korvalammen laskuoja, alapuoli J201 Myllyjoki J211 Lapinjärven laskuojaan tulevat ympärysvedet J212 Mullanvalmistuksen purkuoja Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn Fekaal. kolibakt. ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l pmy/100ml J217 III-vaiheen salaojaputken purku ka 2011 7,7 1174 83 3025 650 776 708 6,6 1018 3,6 0,30 6675 ka 2012 6,8 135 267 1195 343 46 24 7,0 85 11 0,26 2817500 ka 2013 7,6 635 127 2100 2100 418 378 7,9 485 7,8 0,60 483000 ka 2014 7,4 513 87 1958 857 295 201 3,3 338 7,5 0,07 77000 ka 2015 7,6 323 114 925 213 168 139 3,1 203 5,5 0,19 212298 ka 2016 7,4 453 136 1625 450 273 218 3,8 340 9,3 0,19 132500 ka 2017 7,3 318 128 750 100 188 116 2,1 200 5,8 0,27 116625 ka 2011-2017 7,3 507 134 1654 673 309 255 4,8 381 7,2 0,27 549371 J218 puu- ja energiajätealue ka 2017 (n=4) 7,4 237 268 783 213 63 24 2 255 9,0 0,45 38825 J219 Kenttävedet, kaikki kentät ka 2017 (n=4) 7,0 96 1466 693 791 24 7 5,7 42 16 1 213850 Jkaivo1 ka 2011 5,8 119 168 1070 546 25 8 2,8 100 48 1,50 6525 ka 2012 6,2 138 758 1905 863 59 19 6,6 106 20 1,01 3978000 ka 2013 6,1 185 346 1663 1663 83 57 5,5 149 49 0,53 1300103 ka 2014 6,6 133 264 852 439 26 10 1,3 77 70 0,06 18101 ka 2015 6,6 148 293 1103 461 47 14 3,2 107 48 0,28 337200 ka 2016 5,9 340 893 3867 1927 175 61 12 283 27 1,33 2346000 ka 2017 7,1 79 813 727 87 26 2 3 33 24 1,13 109188 ka 2011-2017 6,2 156 496 1508 783 58 22 4,7 115 42 0,82 1105168 Toukokuun kierroksella analysoitiin normaalia laajempi analyysivalikoima (öljyhiilivedyt, AOX, sulfaatti ja raskasmetallit, vesikirpputesti) jätevesien vaikutusalueelta Lapinjärven laskuojan kolmiopadolta (J208) ja Heinälammin ojasta (J203) (liite 3). Vuonna 2017 Jätekukko Oy:n yläpuolisten vesistöpisteiden vedenlaatu ei eronnut merkittävämmin edellisvuosien vedenlaadusta (kuva 12, taulukko 4). Pidemmän aikavälin tarkastelussa heinälammin ojan vertailupisteen (J/H209) vedenlaadun voidaan nähdä parantuneen aiemmasta. Jätevesien vaikutusalueella (alapuoliset pisteet) vedenlaatu parani edellisvuosista selvimmin pisteellä J211 ja orgaanisen aineen pitoisuuksien osalta pisteellä J208 (kuva 13, taulukko 6), joskin Lapinjärven laskuojaan tuleva vesi (J211) oli vuonna 2017 aiempaa happamampaa (taulukko 6).

13 Jätevesien vaikutusalueella raskasmetalli-, liuotin- ja muiden haitta-aineiden pitoisuudet olivat pieniä tai alle määritysrajojen (liite 3). Vesikirpputestien mukaan vaikutusalueen vesi pisteellä (J208) ei ollut akuutisti toksista vesikirpuille. Pisteen J203 veden EC50-arvoja ei voitu määrittää, mutta 90 %:ssa näytteessä kaikki vesikirput kuolivat 24 h altistusajan jälkeen. Kuva 12. Yläpuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu vuosina 2007 2017.

14 Taulukko 4. Yläpuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu 2007 2017. J/H209 Heinälammin oja yläpuoli ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kiintoaine Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/100ml ka 2007 6,0 4,7 44 4,3 163 22 633 6 22 1,0 853 31 ka 2008 6,1 5,0 45 3,8 152 23 790 57 29 0,9 897 25 ka 2009 6,3 5,3 51 5,8 330 33 2173 184 211 1,5 7527 125 ka 2010 6,5 5,3 48 10 143 24 3,4 3790 298 43 1,7 1430 119 ka 2011 6,1 4,4 42 5,8 140 25 4,8 1720 77 34 1,3 987 32 ka 2012 6,4 4,4 38 5,3 210 27 3,2 1153 80 50 1,0 1050 6 ka 2013 6,3 6,1 55 7,1 160 22 3,8 1567 76 51 1,6 890 32 ka 2014 6,3 5,9 52 6,3 143 25 4,9 1040 116 30 1,2 694 31 ka 2015 6,4 7,3 63 6,6 150 20 2,4 1227 33 24 1,1 484 10 ka 2016 6,4 6,7 60 4,6 133 18 2,4 610 21 21 0,8 417 6 ka 2017 6,3 6,5 54 4,9 123 19 1,9 850 28 25 0,8 517 25 ka 2007-2017 6,3 5,6 50 5,9 168 23 3,3 1414 89 49 1,2 1431 37 J204 Lapinjärven laskuoja ka 2007 5,9 7,9 77 3,4 110 20 477 25 21 0,8 883 6 ka 2008 6,0 8,8 78 2,8 150 24 547 51 18 0,7 920 8 ka 2009 6,0 7,4 66 4,0 110 23 477 23 22 0,6 827 3 ka 2010 5,9 6,5 57 4,5 108 18 593 68 30 0,8 1673 11 ka 2011 5,9 7,7 73 3,2 115 20 527 33 14 0,7 803 9 ka 2012 6,3 8,6 78 3,0 200 25 490 50 20 0,7 810 2 ka 2013 5,8 8,8 81 2,9 160 23 950 10 17 0,8 680 8 ka 2014 5,9 8,9 82 2,8 190 31 550 67 15 0,7 561 1 ka 2015 6,0 9,1 79 2,6 200 25 580 16 19 1,0 613 1 ka 2016 6,1 9,4 83 2,5 190 18 523 11 17 0,7 571 8 ka 2017 5,7 8,7 74 2,6 170 25 563 24 17 0,7 625 1 ka 2007-2017 6,0 8,4 75 3,1 154 23 571 34 19 0,8 821 6 J220 J220 Ala-Korvalammen laskuoja yläpuoli ka 2007 5,9 8,4 82 3,8 225 42 723 30 25 1,1 990 30 ka 2008 5,9 8,6 80 3,1 225 35 853 51 29 0,9 1300 5 ka 2009 6,3 8,6 80 3,2 173 27 550 27 21 0,9 883 61 ka 2010 6,3 8,7 81 4,8 175 24 683 41 53 1,5 1413 74 ka 2011 5,8 7,9 76 3,9 248 40 900 38 22 1,1 1323 25 ka 2012 6,2 9,0 82 3,3 347 43 807 18 34 0,9 1163 47 ka 2013 6,1 9,1 84 3,5 270 34 1623 27 35 1,0 1093 7 ka 2014 6,0 9,1 84 3,2 300 42 823 22 44 0,7 1058 8 ka 2015 6,0 9,9 84 3,1 287 33 740 24 28 0,9 730 7 ka 2016 6,2 9,8 87 3,1 320 24 797 39 30 0,6 611 4 ka 2017 5,8 9,9 83 3,3 247 33 870 25 27 0,8 830 16 ka 2007-2017 6,0 9,0 82 3,5 256 34 852 31 32 1,0 1036 26

Kuva 13. Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu 2007 2017. 15

16 Taulukko 5. Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu 2007 2017. ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/100ml J201 Myllyjoki ka 2007 6,4 8,9 83 5,4 202 27 693 42 26 2,2 1067 183 ka 2008 6,3 9,6 84 4,2 208 31 807 59 27 1,5 1207 46 ka 2009 6,8 8,9 81 8,4 110 21 753 66 28 5,0 1167 123 ka 2010 6,8 8,2 75 11 167 22 1030 118 38 7,0 1667 213 ka 2011 6,4 8,2 79 6,2 178 33 1133 155 38 2,5 1377 120 ka 2012 6,6 9,1 82 4,9 287 35 843 40 31 1,8 1180 11 ka 2013 6,7 9,8 86 6,6 233 29 953 92 35 3,0 1140 50 ka 2014 6,6 9,2 82 7,5 227 32 1117 240 28 3,5 1081 214 ka 2015 6,6 10,5 87 6,2 230 37 883 60 26 2,7 663 28 ka 2016 6,8 9,9 85 6,0 250 27 830 82 28 2,5 786 11 ka 2017 6,5 9,6 80 5,9 197 27 930 60 27 2,7 700 136 ka 2007-2017 6,6 9,3 82 6,5 208 29 907 92 30 3,1 1094 103 J203 Heinälammin ap oja ka 2007 6,5 8,8 81 6,1 183 23 663 67 27 2,8 1163 684 ka 2008 6,6 9,1 78 5,2 167 24 747 68 27 2,1 1233 75 ka 2009 6,9 8,7 79 10 140 29 977 139 51 6,6 1793 81 ka 2010 6,9 11 96 16 133 18 1860 266 51 11 2097 400 ka 2011 6,7 8,1 75 8,5 132 26 1533 303 50 3,7 1510 266 ka 2012 6,7 8,2 73 6,5 207 26 853 139 30 2,8 1147 14 ka 2013 6,8 9,4 80 10,5 180 25 1533 300 37 5,5 1436 107 ka 2014 6,7 8,8 78 10,8 167 25 1603 491 38 5,0 760 279 ka 2015 7,0 9,6 81 10,1 173 27 1197 184 23 5,1 658 38 ka 2016 6,9 9,2 81 9,6 150 15 960 190 28 3,8 629 20 ka 2017 6,7 8,7 74 9,1 140 20 1067 189 27 4,6 600 155 ka 2007-2017 6,7 9,1 80 9,3 161 23 1181 212 35 4,8 1184 194 J207 Ala-Korvalammen laskuoja ka 2007 6 8,9 84 4,8 215 28 680 26 23 1,7 980 28 ka 2008 6,1 9,4 84 3,6 242 35 833 46 27 1,2 1267 59 ka 2009 6,7 8,9 82 6,7 148 24 570 19 24 3,5 983 107 ka 2010 6,5 8,7 80 10 148 22 613 49 20 4,1 1280 115 ka 2011 6,1 8,1 78 5,1 190 37 880 39 30 1,8 1173 75 ka 2012 6,3 9,6 86 3,5 340 41 833 18 41 1,1 1147 9 ka 2013 6,3 10,1 91 4,0 260 31 950 24 34 1,4 816 17 ka 2014 6,3 8,9 81 3,7 280 38 598 18 25 1,1 1055 10 ka 2015 6,7 11 89 3,4 267 40 757 23 28 1,2 688 7 ka 2016 6,4 10 87 3,4 300 23 773 32 28 1,1 869 5 ka 2017 6,0 10 83 3,4 240 33 883 21 28 1,0 737 5 ka 2007-2017 6,3 9 84 4,7 239 32 761 29 28 1,7 999 39

17 Taulukko 6. Alapuolisten pintavesitarkkailupisteiden keskimääräinen vedenlaatu 2007 2017. ph Happi Sähkönj. Väri COD Mn Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Fekaal. kolibakt. mg/l kyll% ms/m mgpt/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l pmy/100ml J208 Lapinjärven laskuoja ka 2007 6,1 10 80 4,1 143 27 510 8 21 1,1 973 71 ka 2008 6,3 9,1 81 3,6 183 27 627 28 24 0,8 993 67 ka 2009 6,7 12 103 4,6 120 18 487 46 28 0,8 893 50 ka 2010 6,9 9,2 80 9,7 97 14 530 60 20 2,6 1260 209 ka 2011 6,4 8,7 79 5,4 143 28 787 90 35 1,3 1167 153 ka 2012 6,7 9,5 83 5,5 207 27 817 221 22 1,6 963 27 ka 2013 6,8 9,6 82 8,0 217 32 1733 296 36 3,3 1290 113 ka 2014 6,6 9,1 81 7,0 177 27 1143 516 19 2,5 828 46 ka 2015 6,9 9,9 84 7,1 190 27 973 257 25 2,2 619 60 ka 2016 7,1 10 86 10 173 188 1027 423 36 3,0 626 340 ka 2017 6,6 10 77 9 157 23 1203 462 36 3,0 647 166 ka 2007-2017 6,6 9,7 83 6,7 164 40 894 219 27 2,0 933 122 J211 Lapinjärven laskuojaan tulevat ympärysvedet ka 2007 6,8 8,7 83 23 147 20 807 103 138 6,7 2100 103 ka 2008 7,1 11 85 21 130 19,3 893 41 54 5,6 1933 152 ka 2009 7,1 8,1 72 26 200 14 910 160 108 7,0 3367 429 ka 2010 7,3 6,5 56 30 73 9 767 133 37 8,0 1430 156 ka 2011 7,0 7,5 68 42 97 18 3333 2263 54 16 2133 1820 ka 2012 7,0 3,4 28 50 167 27 21333 8133 247 22 2700 25 ka 2013 6,9 3,1 27 54 583 85 15333 10133 200 31 4127 1131 ka 2014 7,2 5,9 55 57 140 27 10733 9567 102 25 2762 133 ka 2015 7,4 8,9 75 49 113 25 4767 2833 86 14 792 227 ka 2016 7,6 6,8 58 56 104 18 5400 3367 121 19 847 1965 ka 2017 6,2 8,7 72 26 127 19 3147 2104 52 10 687 156 ka 2007-2017 6,9 7,2 62 39 171 26 6129 3636 109 15 2080 573 2.4 Pohjavesitarkkailu Vuonna 2017 pohjavesitarkkailu toteutui tarkkailuohjelman mukaisesti: tarkkailua tehtiin vuonna 2017 kaksi kertaa vuodessa (toukokuu ja heinäkuu) seuraavilla havaintopaikoilla: Jätekeskuksen yläpuoliset tarkkailupisteet Pohjavesiputket J1, J2, J105u, J108 ja J109 putki J7 (pelkkä vedenkorkeus) Jätekeskuksen alapuoliset tarkkailupisteet putket J5, J14, J15, J12/01, J13/01 ja J11/01 2.4.1 Pohjaveden korkeus Pohjaveden korkeus on pysynyt tarkkailujaksolla 2007 2017 suhteellisen vakaana niin jäteaseman ylä- kuin alapuolisilla havaintopaikoilla eikä pidemmän aikavälin vedenkorkeuden alenemistrendiä ei ole havaittavissa (kuvat 14 ja 15). Trendiä ei ole havaittavissa myöskään tasausaltaan rannalla sijaitsevan putken J108 vedenkorkeudessa, mutta putkessa on havaittu ajoittain ylivuotoja mahdollisesti paineellisesta pohjavedestä johtuen. Pohjavesiputkien J2 ja J9 (jäteaseman yläpuoli) siivilärakenne saattaa olla osittain tukkeutunut ja putkien kunnollista huuhtelua suositellaan (Leppänen 2017).

18 Kuva 14. Pohjaveden korkeus (m) jäteaseman yläpuolisilla havaintopaikoilla. Kuva 15. Pohjaveden korkeus (m) jäteaseman alapuolisilla havaintopaikoilla. 2.4.2 Pohjaveden laatu Yläpuoliset havaintopisteet Vuonna 2017 jätekeskuksen yläpuolisten havaintopisteiden veden ph-arvot olivat edellisvuosien tasolla (kuva 16). Tasausaltaan rannalla sijaitsevien putkien J108 ja J105u veden sähkönjohtavuus ja kokonaistyppipitoisuus oli edellisvuosien tasolla, mutta nousevaa arvojen suuntausta vuodesta 2012 on havaittavissa (kuva 16). Kloridipitoisuus oli putkessa J108 edellisvuosien tapaan suurehko ollen vuonna 2017 keskimäärin 50 mg/l (n=2) (2002 2017 ka 28 mg/l, n=30). Ympäristönlaatunormi (25 mg/l) ylittyi selvästi

19 molemmilla näytekerroilla, kuten kahtena aiempina tarkkailuvuosina (Vaaranmaa-Hiltunen & Heino 2017). Putken J105u vedessä kloridipitoisuus on noussut selvästi tarkkailun alkuajoista (liite 4). Vuonna 2017 kloridipitoisuus oli 56 mg/l, kun tarkkailujakson alussa 2002 2005 kloridipitoisuus oli keskimäärin noin 4,4 mg/l (n=8). Kloridin osalta ympäristönlaatunormit ovat putken vedessä ylittyneet heinäkuusta 2014 lähtien jokaisessa näytteessä. Tasausaltaan veden vaikutus näkyy kyseisten putkien väri- ja COD Mn -arvoissa ja kokonaistypen pitoisuuksissa (kuva 16). Pelastusopiston harjoitusalueen läheisyydessä sijaitsevan putken J109 orgaanisen aineen ja kokonaistypen pitoisuuksissa on nähtävissä lievää nousevaa suuntausta vuodesta 2007 eteenpäin (kuva 16). Viime vuosina kokonaisfosforipitoisuudet ovat sen sijaan olleet suhteellisen pieniä kaikissa yp-pisteiden putkissa (kuva 16). Kaikkien yläpuolisten havaintoputkien vedessä rautapitoisuus oli jokseenkin suuri kuten aiempinakin vuosina (liite 5). Ulosteperäisiä bakteereja ei löytynyt vuonna 2017 yhdenkään yp-putken vedestä (liite 5). Raskasmetallien ja muiden ympäristölle haitallisten aineiden (liuottimet, öljyt, AOX) pitoisuudet olivat vuonna 2017 yläpuolisilla havaintopisteillä pääsääntöisesti määritysrajat alittavia tai pieniä (liitteet 5 ja 6). Nikkelin ympäristönlaatunormi 10 µg/l ylittyi tasausaltaan rannalla putkien J105u (29 µg/l) ja J108 (38 µg/l) vesissä ja eettereitä MTBE ja TAME havaittiin aiempien vuosien tapaan putkien J105u ja J108 vedestä, joskin näiden pitoisuudet jäivät alle ympäristönlaatunormien (MTBE 7,5 µg/l, TAME 60 µg/l) (liitteet 5 ja 6). Alapuoliset havaintopisteet Jätekeskuksen alapuolisten havaintopaikkojen veden ph-arvot ilmensivät pohjaveden olevan paikasta riippuen lievästi hapanta tai lievästi emäksistä (kuva 18). Tarkkailujaksolla 2002 2017 pohjavesivesi on muuttunut hiljalleen emäksisemmäksi putkissa J14, J15, kun taas putkessa J12/01 vesi on ollut viime vuosina hieman happamampaa kuin tarkkailun alkuaikoina (kuva 18). Sähkönjohtavuuden arvot ja kloridipitoisuus kasvoivat edellisvuosiin nähden hieman havaintopisteellä J12/01 ja nousevaa suuntausta voidaan nähdä tarkkailujakson alusta alkaen (kuva 18). Putken J14 veden sähkönjohtavuudessa ja kloridipitoisuudessa voidaan selvää nousevaa kehityssuuntausta tarkkailun alkuajoista lähtien (kuva 18). Ympäristönlaatunormit ovat kloridin (25 mg/l) osalta ylittyneet tavallisesti molemmissa putkissa tarkkailujaksolla 2002 2017, kuin myös putken J11/01 vedessä. Väriarvot kohosivat edellisvuodesta selvästi putkien J14 ja J13/01 vedessä, kun taas kemiallisen hapenkulutuksen arvot ja ravinnepitoisuudet olivat edellisvuosien tasolla (kuvat 18 ja 19). Fekaalisia kolibakteereja löytyi ainoastaan putken J11/01 toukokuun vesinäytteestä (liite 7). Vuonna 2017 ympäristönlaatunormi ylittyi sinkin osalta (60 µg/l) putkien J14 ja J15 vedessä (liite 7) kuten tavallisesti aiempinakin vuosina. Sinkkipitoisuus ylitti myös ympäristönlaatunormin putken J11/01 vedessä (liite 7). Edellisen kerran ympäristönlaatunormi ylittyi sinkin osalta putkessa J11/01 vuonna 2006. Nikkelipitoisuus oli toukokuussa putkien J12/01 (13 µg/l) ja J13/01 (32 µg/l) vedessä suurempi kuin ympäristönlaatunormi (10 µg/l). Ympäristölle haitallisten aineiden (öljyt, AOX, liuottimet) pitoisuudet olivat pääosin määritysrajat alittavia tai edellisvuosien pitoisuuksien tasolla (liite 8).

Kuva 16. Pohjaveden laatu (ph, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine) jäteaseman yläpuolisilla havaintopisteillä vuosina 2001 2017. 20

Kuva 17. Pohjaveden laatu (COD Mn, typpiravinteet ja fosfori) jäteaseman yläpuolisilla tarkkailupisteillä vuosina 2001 2017. 21

Kuva 18. Pohjaveden laatu (ph, sähkönjohtavuus, väri, kiintoaine) jäteaseman alapuolisilla havaintopisteillä vuosina 2001 2017. 22

Kuva 19. Pohjaveden laatu (COD Mn, typpiravinteet ja fosfori) jäteaseman alapuolisilla tarkkailupisteillä vuosina 2001 2017. 23

24 2.5 Jätetäytön sisäisen veden tarkkailu Jätetäytön sisäisestä vedestä tarkkaillaan vedenkorkeutta ja lämpötilaa. Tarkkailua tehtiin vuonna 2017 kaksi kertaa vuodessa (toukokuu ja lokakuu) seuraavilla havaintopaikoilla: I-vaiheen täyttöalue J17 kaasukaivo, kaasunkeräysjärjestelmän pystykaivo 11 ja vastaa pumppaamon linjaa 3 (putken pää 130,04 m N43) II-vaiheen täyttöalue J30 sisäisen veden tarkkailuputki, suotovesisalaojaston loppupää (putken pää 119,428 m N43) III-vaiheen täyttöalue J35 sisäisen veden tarkkailukaivo (putken pää 120 m N43) Viime vuosien aikana vedenkorkeus on vaihdellut tarkkailupisteillä vähiten I-vaiheen täyttöalueella (J17) (kuva 20). III-vaiheen täyttöalueen kaivon vedenpinta oli lokakuussa 2017 noin 6 m alempana kuin vuonna 2015 (kuva 20). Taulukko 7. Jätekukko Oy:n jätetäytön sisäisen veden tarkkailun tulokset 2017. Havaintopiste Putken pää (N43) Näytteenottopäivä Lämpötila O C Vedenkorkeus cm (putken päästä) Vedenkorkeus m (N43) J17SV 130,04 16.5.2017 16,3 1006 120,0 J17SV 130,04 4.10.2017 17,5 1130 118,7 J30SV 119,428 11.5.2017 647 113,0 J30SV 119,428 3.10.2017 17,9 366 115,8 J35SV 120 16.5.2017 16,5 1223 107,8 J35SV 120 4.10.2017 17,8 1399 106,0 Kuva 20. Vedenkorkeus jätetäytön sisäisen veden tarkkailupisteillä 2015 2017.

25 3 Kuopion kaupungin Silmäsuon kaatopaikka 3.1 Yleistä Silmäsuon kaatopaikka on perustettu vuonna 1968 ja suljettu vuonna 1991. Kaatopaikalle ajettiin aikanaan kaikki Kuopion kaupungissa muodostuneet yhdyskuntajäte, rakennus- ja teollisuusjäte, turvetuhka, puhdistamo- ja muut lietteet sekä ylijäämämaamassat. Yhteensä jätettä sijoitettiin Silmäsuon kaatopaikalle noin 1 100 000 tonnia. Kaatopaikka sijaitsee noin 1,5 km:n etäisyydellä koilliseen Jätekukko Oy:n jätekeskuksesta. 3.2 Jätevesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan jäteveden tarkkailupiste on viemäri, jossa on kolmiomittauspatokaivo (K2). Näytteitä otettiin vuonna 2017 tarkkailuohjelman mukaisesti neljännesvuosittain maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa. Tarkkaipisteen K2 vesi oli toukokuussa toksista vesikirpuille sekä 24h (EC50-arvo 63 %) että 48h (EC50-arvo 58 %) altistuksen jälkeen. Lämpökestoisia koliformeja havaittiin heinäkuun vesinäytteestä (liite 9). Öljypitoisuudet (C 10 -C 40 ) jäivät vuonna 2017 alle määritysrajan (<50 µg/l), kuin myös VOC-yhdisteiden pitoisuudet (liite 10). Liuottimia havaittiin edellisvuosien tapaan pieniä määriä (liite 10). Silmäsuon laskennallinen kuormitus oli edellisvuosien tasolla muiden kuin kiintoaineen ja fosforin osalta (taulukko 8). Vuonna 2017 kiintoainekuormitus oli arviolta yli viisinkertaisesti, ja fosforikuorma yli kymmenkertaisesti suurempi kuin keskimääräinen vuosikuormitus tarkkailujaksolla 2007 2016 (taulukko 8). Todellinen vuosikuormitus on todennäköisesti ollut kuitenkin pienempi. Laskennallinen kuormitus on arvioitu pisteen K2 vuosivirtaaman ja hetkellisistä pitoisuuksista (n=4) lasketun vuosikeskiarvon avulla. Kiintoainepitoisuuden keskiarvoa nosti lokakuun poikkeuksellisen suuri pitoisuus (2100 mg/l) (liite 9). Fosfori on tavallisesti sitoutunut kiintoaineeseen, joten myös kokonaisfosforipitoisuus oli lokakuun näytteessä poikkeuksellisen suuri (16 mg/l) (liite 9). Jos vuosikuormitus arvioidaan vuoden tyypillisen pitoisuuden, kuten mediaanipitoisuuden avulla, kiintoaineen laskennallinen kuormitus olisi vuonna 2017 ollut 4563 kg/a ja fosforikuormitus 14 kg/a, eli tavanomaisella tasolla edellisiin vuosiin nähden (vrt. taulukko 8). Kuva 21. Keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus tarkkailupisteellä K2 2007 2017.

26 Kuva 22. Keskimääräiset COD Cr ja BOD 7 -arvot tarkkailupisteellä K2 2007 2017. Kuva 23. Kokonaistyppi ja ammoniumtyppipitoisuus (ka) tarkkailupisteellä K2 2007 2017. Kuva 24. Kiintoaine- ja kokonaisfosforipitoisuus (ka) tarkkailupisteellä K2 2007 2017.

27 Taulukko 8. Silmäsuon kaatopaikan jätevesipisteen K2 kuormitus vuosina 2007 2017. Virtaama Kiinto- COD Cr BOD 7 - Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn aine ATU m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 2007 61900 4503 17796 681 13154 12380 20 10059 1857 1,4 2008 70570 6969 22582 847 16584 14996 31 9171 1976 1,9 2009 54233 4352 16948 716 13829 13152 16 10982 1207 1,1 2010 32818 2256 10338 444 8336 8122 9 6646 631 0,7 2011 27695 1322 8170 332 6266 6024 5 3220 453 0,6 2012 50658 3774 9963 412 6045 18 9 5218 929 0,3 2013 40198 2844 9246 1437 8944 229 10 5929 986 0,5 2014 31480 5273 5824 578 4643 2915 13 3589 1154 0,2 2015 58329 5789 11812 327 10208 5108 15 6445 1824 0,4 2016 58420 9026 12560 518 10954 9639 18 6674 2258 0,3 2017 43453 25333 11841 706 8691 7822 182 4845 1728 0,8 ka 2007-2017 48159 6495 12462 636 9787 7310 30 6616 1364 0,7 3.3 Pintavesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan pintavesitarkkailuun kuuluu kolme näytteenottopistettä, joilta vesinäytteitä otettiin vuonna 2017 neljä kertaa vuodessa maaliskuussa, toukokuussa, heinäkuussa ja lokakuussa: Puropiste K1 (kolmiopato) Vesistöpiste Haminanlahti K3 (syvyys 12 m: näytteenottosyvyydet 1, 5, 11 m) Vesistöpiste Haminanlahti K4 (syvyys 27 m: näytteenottosyvyydet 1, 5, 10, 20 ja 26m) Vuonna 2017 happitilanne oli hyvä Haminanlahteen jätealtaalta laskevassa purossa (K1), mutta Haminanlahden tarkkailtavan syvänteen (K4) pohjanläheisissä vesikerroksissa happi kului lähes loppuun kesäkauden jälkeen (kuvat 25 ja 26). Typen osalta vedenlaatu oli edellisvuosien tapaan heikointa puropisteellä (kuva 27). Kemiallisen hapenkulutuksen arvojen perusteella puropisteen veden orgaanisen aineen määrä näyttäisi olevan vähentymään päin, kun taas järvipisteillä COD Mn -arvot olivat edellisvuosien tasolla (kuva 29). Vuonna 2017 laskupuron (K1) keskimääräinen rautapitoisuus oli tarkkailujakson 2012 2017 pienin. Laskupuron (K1) veden keskimääräinen kloridipitoisuus oli vuonna 2017 niin ikään pienempi kuin aiempina vuosina (liite 11). Vuonna 2017 veden hygieeninen laatu oli edellisvuosien tapaan heikointa laskupurossa (K1) (liite 11). Lämpökestoisia koliformeja löytyi kuitenkin myös järvipisteiltä eri syvyyksistä kuten aiempina tarkkailuvuosina (liite 11). Puropisteen K1 öljy-, VOC-yhdisteiden pitoisuus jäivät alle määritysrajojen, kun taas AOX-yhdisteiden pitoisuus oli pieni ollen vain 0,04 µg/l (liite 11). Purovedestä määritettiin vähäisiä pitoisuuksia sinkkiä, lyijyä, arseenia, nikkeliä ja sulfaattia, ja veden ei havaittu olevan akuutisti toksista vesikirpuille (liite 11). Tarkkailujaksolla 2007 2017 otettujen näytteiden perusteella purovesi ei ole ollut akuutisti toksista vesikirpuille.

28 Kuva 25. Happipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 2012 2017 (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m). Kuva 26. Hapen kyllästysaste tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 2012 2017 (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m).

29 Kuva 27. Kokonaistyppipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 2012 2017 (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m). Kuva 28. Kokonaisfosforipitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 2012 2017 (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m).

30 Kuva 29. Kemiallinen hapenkulutus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 2012 2017 (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m). Kuva 30. Rautapitoisuus tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 2012 2017 (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m).

31 Kuva 31. Väriluku tarkkailupisteillä K1, K3 ja K4 vuosina 2012 2017 (a=1m, b=5m, c=10-11m, d=20m, e=26m). 3.4 Pohjavesitarkkailu Silmäsuon kaatopaikan pohjavesitarkkailuun kuuluu kolme pohjavesipistettä: porakaivo K6, pohjavesiputket K7 ja K8. Porakaivosta otettiin vuonna 2017 vesinäyte toukokuussa, kun taas pohjavesiputkista otettiin näytteitä vuoden aikana kaksi kertaa, touko- ja heinäkuussa. Pohjavesiputket olivat kuitenkin lähes kuivia heinäkuussa, joten edustavaa vesinäytettä ei saatu (liite 12). Kuten aiempinakin tarkkailuvuosina vedenlaatu oli lähes kaikkien tutkittujen suureiden osalta heikointa tarkkailupisteessä K7 (kuvat 32 ja 33). Kaatopaikan suotovesien vedenlaatua heikentävä vaikutus on ilmeinen. Putken K7 veden typpipitoisuudessa voidaan nähdä selvä nouseva trendi (kuva 33). Sulfaattipitoisuudet olivat edellisvuosien pitoisuuksien tasolla, mutta AOX-yhdisteiden pitoisuudet nousivat tasolle, jossa ne olivat edellisen kerran vuonna 2014 (taulukot 34 ja 35). Putken K7 veden sulfaattipitoisuudet ovat ylittäneet ympäristönlaatunormin (150 mg/l) tarkkailujaksolla 2007 2017 jokaisena vuonna. Raskasmetalleja löytyi vuonna 2017 jokaisen pohjavesipisteen vedestä, mutta pitoisuudet eivät ylittäneet ympäristönlaatunormeja. Öljypitoisuudetkin jäivät pisteillä K7 ka K8 alle määritysrajojen (liite 12). Pohjavesiputken K7 vedestä havaittiin vuonna 2017 karsinogeenista bentseeniä (0,9 µg/l), jonka pitoisuus ylitti lievästi pohjaveden ympäristönlaatunormin 0,5 µg/l (liite 13).

Kuva 32. Silmäsuon kaatopaikan pohjavesipisteiden vedenlaatu 2007 2017 (happi, sähkönjohtavuus, kloridi, rauta, väri ja KHK). 32

Kuva 33. Silmäsuon kaatopaikan pohjavesipisteiden vedenlaatu 2007 2017 (ph, typpiravinteet ja fosfori). 33

34 Kuva 34. Silmäsuon pohjavesitarkkailupisteiden sulfaattipitoisuus 2007 2017. Kuva 35. Silmäsuon pohjavesitarkkailupisteiden AOX-yhdisteiden pitoisuus 2007 2007. 4 Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo 4.1 Yleistä Kuopion Hepomäen kallioalueella on ollut 1980-luvulta asti kallion louhinta- ja louheen murskaustoimintaa. Nykyinen toiminnanharjoittaja Rudus Oy (entinen Lohja Rudus Oy Ab) on toiminut alueella 1990-luvun alusta lähtien. Kalliota on louhittu tähän mennessä D- ja B-alueelta. Louhintaan kuuluu porausta ja räjäytyksiä yhdestä neljään kertaa viikossa. Ylisuurta louhetta rikotaan tarvittaessa. Louhetta murskataan heinäkuuta lukuun ottamatta ympäri vuoden. Alueen koillisosassa on betonijätteen vastaanotto- ja murskaustoimintaa. Betonijätettä otetaan vastaan ympäri vuoden betoniteollisuusyrityksiltä. Murskaus tapahtuu muutaman viikon jaksossa noin kerran kahdessa vuodessa.

35 Hepomäessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Rudus Oy:n ottoalueen läheisyydessä sijaitsee Postilampi. A- ja B-alueiden välissä oleva ojasto laskee pieneltä kosteikkoalueelta Postilammen suuntaan. Vesi kosteikkoalueelle kerääntyy osittain ottotoiminnan kohteiksi suunnitelluilta alueilta. Rudus Oy arvioi, että A- ja D-alueiden louhinta pienentää vähäisessä määrin Postilammen valumaaluetta, muttei tule laskemaan Postilammen vedenpintaa. Kuopion kaupungin ympäristölautakunta on antanut Rudus Oy:lle 8.5.2007 maa-ainesten ottoluvan alueille A ja D (päätös 2840 / 121 / 2006) sekä B (2837 / 121 / 2006). Kummankin päätöksen mukaan pintamaiden läjitys Postilammen eteläpuolella (A- ja B-alueiden välissä) ei saa estää alueella kulkevan ojan virtaumaa eikä vaikuttaa haitallisesti Postilammen vedenlaatuun. Kuopion kaupungin ympäristölautakunta myönsi 8.5.2007 Rudus Oy:lle uuden ympäristöluvan koskien kallion louhintaa, louheen murskaustoimintaa sekä uutena toimintana asfaltin valmistusta siirrettävällä asfalttiasemalla. Näiltä osin toiminnassa ei synny prosessijätevesiä. Sosiaalitilojen jätevedet (n. 0,05 m3/d) kerätään jätevesisäiliöön, jonka paikallinen jätehuoltoyhtiö tyhjentää säännöllisesti. 4.2 Pintavesitarkkailu Vuonna 2017 tarkkailtiin ympäristön tilaa kuvaavan pisteen M3 vedenlaatua (tasausallas) sekä tasausaltaasta lähtevän purkuojan vedenlaatua (M4, täytön vaikutukset). Vesinäyte otettiin molemmilta pisteiltä toukokuussa. Pintaveden laatu on ollut useina vuosina monien tutkittujen suureiden osalta samankaltaista molemmilla pisteillä. Vuonna 2017 tasausaltaan (M3) vedenlaatu oli yleisesti heikompaa kuin vaikutusalueella (kuva 36). Molempien näytepisteiden vedestä löytyi pieniä määriä raskasmetalleja (liite 14), mikä osoittaa louhinta-alueen kuormittavan Postilampea jonkin verran. Koliformisia bakteereja ei vuonna 2017 löytynyt (liite 14).

36 Kuva 36. Rudus Oy:n pintavesipisteiden vedenlaatu 2009 2017. 4.3 Pohjavesitarkkailu Rudus Oy:n toiminnan vaikutusalueella seurataan pohjaveden laatua kahdella havaintopisteellä. Pisteen M1 vedenlaatu analysoidaan joka toinen vuosi ja pisteen SK1/M2 kaksi kertaa vuodessa touko- ja heinäkuussa. Piste SK1/M2 on myös Savon Kuljetus Oy:n tarkkailupiste ja tulokset esitetään muiden tulosten yhteydessä (ks. 10.2). Vuonna 2017 pisteeltä M1 ei otettu näytteitä. Seuraava näytteenotto on vuonna 2018. 5 Pelastusopiston harjoitusalue 5.1 Yleistä Pelastusopiston harjoitusaluetta on käytetty vuodesta 1992 pelastustoiminnan kannalta tarpeellisten taitojen harjoitteluun todellisia onnettomuus- ja pelastustilanteita jäljittelevissä olosuhteissa. Harjoitusalue on merkitty erityisalueeksi (E) ja vesialueeksi (W) Kuopion keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa. Harjoitusalueen länsiosa rajautuu osittain Alimmaiseen Korvalampeen. Harjoitusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueelle eikä sen lähialueella ole luonnonsuojelulain mukaisia suojelukohteita tai luonnonsuojelualuevarauksia. Harjoitusaluetta laajennettiin vuonna 2009, kun alueelle valmistui liukkaan kelin ajoharjoittelurata ja uusi nestekaasukäyttöinen palotalo. Vuonna 2011 alueelle valmistui uusi vaarallisten aineiden harjoituskenttä. Harjoitusalueen kokonaispinta-ala on nykyään noin 36 hehtaaria. Konttikentällä olevat kontit on järjestelty uudelleen siten, että kaikki kontit ovat prosessiviemäröityjä. Viemäröinti toteutettiin vuoden 2013 aikana.

37 Onnettomuustilanteita simuloidaan merkkiaineiden (mm. vesihöyry ja savupanokset) lisäksi todellisilla palavilla aineilla. Harjoituksissa poltetaan polttonesteitä (Nessol LIAV 200, erikoispuhdas aromaattivapaa hiilivetyliuotin), puhdasta puuta, lastulevyä ja nestekaasua. Vaarallisten aineiden onnettomuusharjoituksissa käytetään ammoniakkia, happoja ja emäksiä. Kemikaaleja käytetään pääsääntöisesti vain prosessiviemäröidyillä kentillä, mutta ammoniakkia sekä vähäisiä määriä syövyttäviä aineita myös neutralointikentällä. Romuautoja käytetään noin 450 kappaletta vuodessa, lähinnä liikenneonnettomuusharjoituksissa. Autoista poltetaan vuosittain 20 30. Harjoitusalueella syntyy prosessijätevesiä, saniteettivesiä ja pintavesiä. Harjoituskentiltä, joissa käytetään ympäristölle haitallisia aineita (syövyttävät aineet, polttonesteet ja muut kemikaalit), valumavedet johdetaan prosessiviemärijärjestelmään. Sinne johdetaan myös palotalon sammutusvedet. Prosessiviemärijärjestelmä ulottuu myös em. kemikaalien ja romuautojen varastoalueille. Vesien virtaus harjoituskentiltä viemäriin voidaan tarvittaessa estää harjoituskenttien viemärien sulkuventtiilien avulla. Harjoituskentillä on jätevesien esikäsittelyyn laskeutuskaivoja. Viemäreissä on öljynkestävät kumitiivisteet. Harjoituskenttien ja varastoalueiden prosessijätevedet kerätään hiekanerotuskaivojen kautta tasausaltaaseen. Sieltä jätevedet pumpataan säädetyllä virtauksella öljynerottimelle (enintään 7,5 l/s). Ylittävä tulovirtaama varastoituu prosessijätevesien tasausaltaaseen (250 m3), josta se purkautuu tasaisesti öljynerottimelle. Öljynerottimen jälkeen prosessijätevedet johdetaan Kuopion Veden Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle. Kovimmilla rankkasateilla tasausaltaalle voi tulla viemäröitäviä vesiä enemmän kuin tasausaltaaseen mahtuu. Pumppukaivon ja tasausaltaan pinnan ylittäessä maksimirajan, käynnistyy automaattisesti vesien pumppaaminen läheiseen sukellus-sammutusvesialtaaseen (600 m3). Sammutusvesialtaaseen mahdollisesti päässeet vedet käsitellään tarpeen mukaan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Varajärjestelmää ei ole tarvittu kertaakaan sen käyttöönoton jälkeen. Tasausaltaan ylityksiä on tapahtunut vain kerran 1990-luvulla. Saniteettijätevedet johdetaan kaupungin jätevesiviemäriin. Kalustohallissa syntyvät pesuvedet johdettaan hiekan- ja öljynerottimien kautta jätevesiviemäriin. Dieselpolttoaineen jakelupiste sijaitsee teräsbetonilaatan päällä. Sadevedet ja muut nesteet ohjataan laatan kallistuksin kahteen hiekanerotuskaivoon, joista vedet kulkevat öljynerotuskaivoon. Myös maapohjaa suojaavalta HDPE-kalvolta on viemäröinti öljynerotuskaivoon. Öljynerotuskaivosta vedet johdetaan sadevesiviemärin kautta maastoon avo-ojaan. Myös ns. konttikentän pintavedet johdetaan maastoon avo-ojaan. Prosessijätevesiä syntyy noin 4500 m3 vuodessa. Niistä yli 95 % on sade- ja sulamisvesiä. Prosessijätevesien määrää mitataan jatkuvatoimisella virtausmittarilla. Saniteettijätevesiä syntyy noin 500 m3 vuodessa. 5.2 Jätevesitarkkailu Prosessijätevesien laatua seurataan öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta (P1) otettavilla vesinäytteillä. Näytteet otettiin vuonna 2017 neljännesvuosittain: maalis-, touko-, heinä- ja lokakuussa. Vuonna 2017 tutkittujen vedenlaatumuuttujien pitoisuudet ja arvot olivat pääosin edellisvuosien tasolla. Jäteveden sähkönjohtavuus ja kokonaisfosforipitoisuus nousivat hieman edellisvuosista (kuvat 37 ja 39). PAH- ja AOX-yhdisteiden pitoisuudet olivat hieman aiempien vuosien tyypillistä tasoa suurempia, kun taas öljyjen keskimääräinen pitoisuus oli tarkkailujakson 2007 2017 suurin (taulukko 9, liite 15). Pelastusopiston ympäristöluvassa (9.10.2009) on viemäriin johdettavien jätevesien osalta määritetty PAH-yhdisteiden eli polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen rajapitoisuudeksi 50 µg/l. Lehtoniemen puhdistamolle lähtevän prosessiveden (P1) PAH-

38 yhdisteiden pitoisuus ylitti lievästi raja-arvon heinäkuussa (53 µg/l) (liite 15). Huomioiden analyysien mittausepävarmuus raja-arvon ylitys oli korkeintaan lievä. Tarkkailujaksolla 2012 2016 palamisen sivutuotteina syntyvien PAH-yhdisteiden pitoisuus on muutoin jäänyt alle ympäristöluvan raja-arvon. Pelastusopiston ympäristöluvan mukaan viemäriin johdettavat jätevedet eivät saa sisältää vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 (muutettu 868/2010, 1308/2015, 1090/2016) liitteiden C1 ja D mukaisia aineita. Liitteissä on useita aineita, mutta vain osa on yksilöity vaarallisiksi aineiksi. Vuonna 2017 kaivon P1 vedestä havaittiin vaaralliseksi yksilöidyistä aineista antraseenia, bentso(a)-pyreenia, bentso(b)-fluoranteenia, bentso(k)-fluoranteenia, bentso (g,h,i)peryleeniä ja indeeniä (Indeno (1,2,3-cd) pyreeni) (liite 15). Vedestä löytyi myös ksyleeneitä, eettereitä ja liitteen C1 aineista bentseeniä (liite 15). Arvioitu öljykuormitus (C 10 -C 40 ) oli vuonna 2017 tarkkailujakson 2007 2017 keskitasoa suurempaa (taulukko 9). Fosfori on tavallisesti sitoutuneena kiintoaineeseen, ja molempien muuttujien keskipitoisuus oli tarkkailujakson 2007 2017 keskitasoa suurempi. Suuremmasta keskipitoisuudesta johtuen fosforin ja kiintoaineen laskennallinen vuosikuormituskin oli aiempiin vuosiin nähden suurempaa, kun taas muiden kuormitteiden osalta vuoden 2017 tilanne ei eronnut merkittävät aiemmasta (taulukko 9). Vuosivirtaama oli niin ikään edellisvuosien tasolla (kuva 41). Vesikirpputestien perusteella prosessijätevesi oli toksista heinäkuussa ja lokakuussa, kun taas alkuvuoden kaksi näytettä eivät olleet toksisia. Alkuvuonna vedenlaatu oli vesikirpuille soveliaampaa kuten vuonna 2016 (Vaaranmaa-Hiltunen & Heino 2017). Kuva 37. P1 veden keskimääräinen sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus 2007 2017.

39 Kuva 38. P1 veden keskimääräinen COD Cr - ja BOD 7 -arvo 2007 2017. Kuva 39. P1 veden keskimääräiset typen ja fosforin pitoisuudet 2007 2017. Taulukko 9. Pelastusopiston jätevesipisteen P1 laskennallinen vuosikuormitus vuosina 2007 2017. Virtaama Kiinto- COD Cr BOD 7 - Kok.N NH 4 -N Kok.P Cl Fe Zn AOX Öljyt Liuottimet aine ATU C10-C40 VOC m 3 /a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 2007 4446 70 8098 4508 967 171 100 57 5,6 1,3 0,89 29 1,4 2008 7661 71 9448 5144 1353 617 108 98 10 4,3 0,62 76 1,1 2009 6196 69 2155 1147 233 105 35 48 6,6 1,6 0,32 0,9 3,1 2010 3200 88 1328 618 129 58 23 88 4,7 1,6 0,13 8,4 5,8 2011 4570 61 1296 474 133 126 116 75 8,0 1,4 0,20 12 5,8 2012 5211 101 1602 802 47 35 25 45 17 2,0 0,14 72 9,0 2013 5525 634 2118 912 727 467 14 269 13 1,7 0,18 28 2,5 2014 4711 270 737 232 151 81 21 60 3,6 1,0 0,07 67 22,3 2015 6015 166 3030 1546 421 188 51 85 8,1 1,9 0,15 26 39,4 2016 6829 146 587 202 82 66 47 27 10,2 2,8 0,28 22 38,6 2017 5944 490 819 284 171 155 150 12 18,0 3,2 0,30 94 1,2 ka 2007-2017 5483 197 2838 1443 401 188 63 79 9,5 2,1 0,30 40 11,8

Kuva 40. Jätevesipisteen P1 arvioitu ravinnekuormitus vuosina 2007 2017. 40

41 Kuva 41. Jätevesipisteen P1 virtaamat ja arvioitu kiintoaine- ja COD Mn -kuormitus 2007 2017. 5.3 Pintavesitarkkailu Pelastusopiston vaikutusalueella tutkittiin vuonna 2017 pintavesien tilaa neljällä havaintopaikalla: P2, alimmaisen Korvalammen purkupuro (3 vesinäytettä/vuosi, touko-heinä ja lokakuu) P4, Korvapuro (3 vesinäytettä/vuosi, touko-heinä ja lokakuu) P5, alimmainen Korvalampi (3 vesinäytettä/vuosi, touko-heinä ja lokakuu)