Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvoinnin ja terveyden tila ja alueelliset erot

Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

Elämänlaatu ja yhteiskunnan sosiaalinen laatu miten PROMEQ-hanke tutkii ja edistää hyvinvoinnin ja terveyden tasaarvoa?

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mistä on kyse?

Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten aikuisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen PROMEQ-osahankkeen ( ) keskeiset tulokset

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen mistä on kyse?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus Leena Forma, Jan Klavus, Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Equity matters! Interventioiden kustannusvaikuttavuus. Jan Klavus, Leena Forma Jussi Partanen, Pekka Rissanen Tampereen yliopisto

Dosentti Tomi Mäki-Opas, Professori emeritus Richard Pieper & Professori Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto (UEF)

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

HAAVOITTUVASSA ASEMASSA OLEVIEN VÄESTÖRYHMIEN HYVIN- VOINNIN KOHENTAMISEEN ON KUSTANNUS-VAIKUTTAVIA KEINOJA

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

04/2019. ENERGIAA JA HYVINVOINTIA MONIMUOTOISUUDESTA kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ( )

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

PERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Alueellinen palvelujärjestelmän tulevina vuosina (?) Arviointijohtaja Pekka Rissanen

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

ROMANIEN HYVINVOINTITUTKIMUS: tutkimuksen sisältö ja tutkimusryhmä. Seppo Koskinen ja työryhmä

Elämän kolhuja vai kannustimien puutetta? kyselytutkimus viimesijaisen sosiaaliturvan asiakkuudesta. Anne Surakka Diak / UEF 11.6.

NEET-nuorille kohdistetun digitaalisen intervention hyvinvointivaikutukset

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen käytännöt kunnissa - kohti vaikuttavaa?

Terveyden edistämisen laatusuositus

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

Taiteen ja hyvinvoinnin uutisia

KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTAPROFIILI

Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Riitta Luoma 1

Pohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Arjen turvaa kunnissa

Kaikki osallisiksi mitä haluamme muuttaa tällä ohjelmakaudella?

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Lapin strategia. Työpaja

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Yksi elämä -terveystalkoot

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Hyvinvointikertomus. kuntajohtamisen välineenä. Tampere Nella Savolainen, erityisasiantuntija, THL

Huono-osaisuus ja osallisuus Kainuussa

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

FINSOTE- TULOKSIA MAAKUNNITTAIN

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin rakentuminen järjestöjen näkökulmasta Kajaani Johtaja Anne Knaapi

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin Hyvinvointiklinikka / Terveytemme.fi

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Huono-osaisuus Lapissa tilastojen valossa. Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Diakonia-amk

Etelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista

Transkriptio:

Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ) Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 1

Esityksen sisältö PROMEQ lyhyesti Tavoitteet ja kohderyhmät SOLA- mallin teoreettinen perusta pähkinänkuoressa PROMEQ interventiot ja kokeilut Sosiaalisen laadun viitekehys hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Keski-Suomi vs. muut ja koko maa Yhteenveto ja johtopäätökset 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 2

PROMEQ tutkii ja kehittää kokonaisvaltaista mallia ja osallistavia menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteistyössä neljän haavoittuvan väestöryhmän, palveluammattilaisten, järjestöjen ja päätöksentekijöiden kanssa. Yksin asuvat vanhukset Pitkäaikaistyöttömät Pakolaiset Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 13.11..2018 3

Kokonaisvaltainen lähestymistapa Kokonaisvaltainen lähestymistapa hyvinvointiin ja terveyteen elintapoihin tai sairauksiin keskittymisen sijasta Elämänlaatu yksilön kokemus fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään ja hyvinvoinnistaan, sosiaalisista suhteistaan, elinoloistaan, palvelujen saatavuudesta sekä elinympäristöstään (WHO; Veenhoven). Kyseessä on laaja hyvinvoinnin määritelmä. Pystyvyys ihmisen kokemus todellisista mahdollisuuksistaan elää elämäänsä ja käyttää kykyjään haluamallaan tavalla. (Sen; Nussbaum) Yhteiskunnan sosiaalinen laatu: neljä ulottuvuutta, jotka määrittävät yhteiskunnan kykyä turvata jäsenilleen hyvä elämänlaatu: sosioekonominen turvallisuus, osallisuus, valtaisuus ja yhteiskunnan eheys (Maesen & Walker) Oletus 1: Mitä parempi on yhteiskunnan sosiaalinen laatu, sitä paremmat ovat sen jäsenten mahdollisuudet hyvään terveyteen ja elämänlaatuun. Oletus 2: Teoriaperustainen, systeeminen ja osallistava lähestymistapa mahdollistaa uusien ja vaikuttavien käytäntöjen kehittämisen, joista hyötyy haavoittuvien ryhmien lisäksi koko väestö. 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 4

Yhteiskunnan sosiaalinen laatu ja elämänlaatu - SOLA malli Hyvän yhteiskunnan arvot Tasa-arvo Vapaus Oikeudenmukaisuu s Solidaarisuus Yhteiskunnan pääomat (Panokset) Taloudellinen Poliittinen Kulttuurinen Sosiaalinen Sosiaalinen laatu (Prosessit) Sosiaaliturva Valtaistaminen Osallisuus Koheesio Yksilöiden elämänlaatu (Tulokset) Aineellinen, ympäristöllinen Terveys, tieto,taito Psyykkinen hyvinvointi Sosiaaliset suhteet Ympäristö Väestö Teknologia Aika, paikka Inhimillisen ekologian ja ympäristön vuorovaikutus Vaarama & Pieper 2016, Pieper, Karvonen & Vaarama, tulossa 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 5

Tavoitteenamme on lisätä osallisuutta, dialogia ja polyphoniaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Valtaistuminen Päättäjät Ammattilaiset Valaistuminen Asukkaat Asiakkaat Kolmas sektori Etenkin kun kyse on haavoittuvista ryhmistä, politiikkatoimilla ja palveluilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin turvaamisessa kestävä muutos edellyttää vuorovaikutusta Vuorovaikutus tarvitsee rakenteet Sosiaalinen Markkinointi yksi tapa KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 13.11..2018 6

PROMEQin INTERVENTIOT LYHYESTI: NEETs JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT Kohderyhmä: nuoret jotka eivät ole koulutuksessa tai työelämässä, ja ovat etsivän nuorisotyön tai ohjaamon asiakkaita. Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia osallistavalla online keskusteluryhmällä on osallistuneiden hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin? Interventio: Digitaalinen online keskusteluryhmä (Heimo.co) Keinot: ohjatut keskustelut, kokemuksien ja ajatuksien jakaminen ryhmässä, kuvien hyödyntäminen. Kohderyhmä: Pitkäaikaistyöttömät, joilla ei työllistämistoimenpiteitä Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia monialaisella palveluohjauksella on osallistuneiden ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin? Interventio: Osallistava monialainen palveluohjaus ja kotipalveluiden tukityöllistäminen. Keinot: palvelutarpeiden kartoitus moniammatillisessa tiimissä, henkilökohtainen suunnitelma, säännölliset tapaamiset, kuntouttava työ. 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 7

PROMEQin INTERVENTIOT LYHYESTI: PAKOLAISET JA IKÄIHMISET Kohderyhmä: Pakolaiset, joilla oleskelulupa Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia sosiaalisen markkinoinnin ja osallistamisen keinoilla pakolaisten hyvinvointiin ja terveyteen, helpottaako kotoutumista uuteen maahan? Interventiot: 1) Työllistämisen tuki 2) Koulutus 3) Kielitaito 4) Kulttuurista voimaa Keinot: koko yhteisölle ja palveluiden tarjoajille suunnatut keskustelufoorumit, ryhmätapaamiset ja sosiaalisen media, tiedon jako, intensiivinen yhteisöpohjainen ohjelma Kohderyhmä: Yksin asuvat vanhukset, jotka kokevat avun tai tuen tarvetta. Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia osallistavalla ryhmämuotoisella palveluohjauksella on osallistuneiden ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja elintapoihin? Interventio: Osallistava ryhmämuotoinen palveluohjaus. Keinot: säännölliset tapaamiset, hoito- ja palveluammattilaiset ja tutkijat tutoreina, järjestetään ryhmän toivomaa ja suunnittelemaa sosiaalista toimintaa. 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 8

SOSIAALINEN LAATU TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN VIITEKEHYKSENÄ: KESKI-SUOMI VS MUUT Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 9

TAVOITTEET: 1. Lähestyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä kysymyksiä kokonaisvaltaisesti kokeilemalla PROMEQ-mallia tutkimusta ohjaavana teoreettisena viitekehyksenä 2. Tutkia mallin perusteella valituilla indikaattoreilla yhteiskunnan sosiaalisen laadun ja ihmisten kokeman elämänlaadun vaihtelua (koko maa ja PROMEQmaakunnat*) 3. Arvioida nykyisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimia saatujen tulosten valossa 4. Laatia tulosten valossa kehittämisehdotuksia 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 10

AINEISTO JA MENETELMÄT Sosiaalisen laadun analyysit perustuvat THL:n SOTKANET-aineistoon vuodelta 2014-2017 Suomessa on v. 2017 kaikkiaan 311 kuntaa(www.vm.fi) Käytetyt indikaattorit kattavat 80-100 % kunnista ja maakunnista, indikaattoreiden valinnassa painottui vuosi 2015, mutta jouduttiin poimimaan uudempia tietoja jos kyseinen indikaattoritieto ei ollut saatavilla kyseiseltä vuodelta. 22 indikaattoria Elämänlaatua eli kokemuksellista hyvinvointia analysoidaan THL:n ATH-aineistolla 2013-2015 Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus N=81 656, Valtakunnallisesti ja alueellisesti edustava 18 indikaattoria Menetelmät Frekvenssianalyysi, korrelaatioanalyysi, faktorianalyysi, regressiomallinnus Tilastolliset testit : Pearson, Chi2, Kruskall-Wallis Huomioitavaa* Analyyseissä tarkasteltiin vain PROMEQ-hankkeen kannalta keskeisiä maakuntia: 13.11..2018 11 Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa

PROMEQ-mallin operationalisointi 1. Ihmisten kokemaa elämänlaatua mitataan WHO:n määritelmään pohjautuvan EUROHIS-8 kyselylomakkeen avulla 8 kysymystä koskien fyysistä terveyttä, psyykkistä hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, aineellisia elinoloja, palvelujen saatavuutta, koettua terveyttä ja yleistä elämänlaatua Lisäksi 10 täydentävää kysymystä elinoloista ja elintavoista 2. Yhteiskunnan sosiaalista laatua mitataan 22 indikaattorilla kuvaavat kunnan olosuhteita eli kunnan väestön kokoa ja ominaisuuksia, sairastavuutta ja sosiaalisia ongelmia, kuntalaisten elinoloja, toimeentulotuen ja palvelujen käyttöä, palvelujen kustannuksia, huoltosuhdetta, verotuloja ja muita kunnan kantokykyä kuvaavia seikkoja, sekä kunnan aktiivisuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 12

Löysimme neljä erilaista sosiaalisen laadun alueellista profiilia eli olosuhdeprofiilia 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 13

NELJÄ OLOSUHDEPROFIILIA: Sairaat, köyhät ja ikääntyneen väestön alueet (29%) Kasautuneen huono-osaisuuden alueet (16%) Heterogeenisen ja poliittisesti aktiivisen väestön alueet (7%) TEA-suunnittelijat (5%) (perustuen faktorianalyysin, SOTKANET, kunnat joissa kaikki olosuhdetiedot olivat saatavilla, kommunaliteetti vähintään 3) 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 14

Olosuhdetypologiat sosiaalisen laadun näkökulmasta ja yleisyys tarkastelluissa maakunnissa 1) Sairaat, köyhät ja ikääntyneet Haasteet liittyvät pääosin sosiaaliseen turvallisuuteen Uusimaa pärjää parhaiten, Keski-Suomi kuului keskikastiin, ja Pohjois-Karjala heikoiten 2) Huono-osaisuuden kasautuminen Haasteita kaikissa sosiaalisen laadun ulottuvuuksissa, sosiaalinen turvallisuus painottuu Keski-Suomi pärjää parhaiten, kun taas kasautuu Uudellemaalle 3) Heterogeeniset ja poliittisesti aktiiviset Haasteet liittyvät sosiaaliseen turvallisuuteen, osallisuuteen ja koheesioon Esiintyy kaikissa tarkastelluissa maakunnissa, mutta Pohjois-Karjalassa muita vähemmän 4) TEA-suunnittelijat Ei yhteyttä mihinkään olosuhteeseen eikä sosiaalisen laadun ulottuvuuteen Esiintyy kaikissa tarkastelluissa maakunnissa 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 15

Yhteiskunnan sosiaalisen laadun näkökulmasta Keski-Suomen tilanne näytti seuraavalta, (SOTKANET 2014-2017, keskilukutarkastelu maakunnittain) Sosioekonominen turvallisuus: Korkea keskimääräinen työttömyysaste, 17% Korkea keskimääräinen yleinen pienituloisuusaste, 16% Korkea keskimääräinen terveystoimen nettokustannukset, 2145 /hlö Sosiaalinen valtaistuminen: Sairastavuus Kelan sairausindeksin perusteella keskimääräisellä tasolla, 116, hieman Keskimääräinen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aktiivisuuden taso, TEA-viisari Sosiaalinen osallisuus: Vähän koulutuksen ulkopuolelle jääviä nuoria Korkea äänestysaktiivisuus Sosiaalinen koheesio: Eriarvoisuus tulojen perusteella samalla tasolla kuin muissakin maakunnissa, Gini-kerroin 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 16

KESKI-SUOMEN HAASTEET KOETUN SOSIAALISEN LAADUN NÄKÖKULMASTA (ATH): 1) Päivittäisen toimeentulon hankaluus, mutta silti harva käyttää toimeentulotukea 2) Terveyspalveluiden riittämättömyys, sosiaalipalvelut riittäviä 3) Humalajuominen ja muut epäterveelliset elintavat 4) Luottamuksen puute instituutioihin 13.11..2018 17

PROMEQ-maakunnissakaan ei luoteta päätöksentekoon eikä palveluihin Päätöksentekoon luotetaan PROMEQ-maakunnissa muita vähemmän, vähiten Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa Joka neljäs kautta linjan ei luota sosiaalihuoltoon Pohjois-Karjalassa luotetaan muita vähemmän julkiseen terveydenhuoltoon Etelä-Karjalassa luotetaan muita vähemmän oikeuslaitokseen Luottamus poliisiin on vahvaa, Keski-Suomessa ja Etelä-Karjalassa hieman muita heikompaa (THL, ATH 2013-2015, PROMEQ maakunnat vs. muut maakunnat) 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 18

Elämänlaadun suurimmat riskit liittyvät huonoon terveyteen, jatkuvaan yksinäisyyteen, heikkoihin elinoloihin, riittämättömiin palveluihin ja epäluottamukseen 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 19

TULOKSIEN YHTEENVETO 1. Hyvinvointi- ja terveyserot liittyvät vahvasti työttömyyteen, köyhyyteen ja hyvinvointiresurssien niukkuuteen. 2. Eriarvoisuus kasaantuu heikommassa asemassa oleviin ihmisryhmiin, joilla on vähäisimmät hyvinvointiresurssit. 3. Eriarvo on horjuttanut luottamusta päätöksentekoon ja yhteiskunnan instituutioihin, erityisesti heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevilla 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 20

Keski-Suomen ja sosiaalisen laadun viitekehyksen näkökulmasta keskeiset haasteet näyttäisivät olevan: 1) Sosioekonominen turvallisuus (erityisesti palveluiden riittävyys ja päivittäisen toimeentulon turvaaminen) 2) Sosiaalinen valtaistuminen (taidot ja kyvyt oman hyvinvoinnin edistämiseen) 3) Sosiaalinen koheesio (erityisesti instituutionaalisen luottamuksen korjaaminen) Näillä tekijöiltä selkeät ja voimakkaat yhteydet huonoon yleiseen elämänlaatuun! 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 21

Pysyvä muutos edellyttää sosiaalipoliittista ja toimintatapojen uudistumista: heikommassa asemassa olevien ihmisten elinolojen parantamista sosiaalipoliittisia uudistuksia, eri hallintokuntien käytännön yhteistyötä paikallistasolla rakenteellisen sosiaalityön aktiivista osallistumista hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Näistä kuulette tänään PROMEQ:n esityksissä! 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 22

Kiitos! www.promeq.fi 13.11..2018 KSSOTE-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 23