Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Samankaltaiset tiedostot
Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Lohikantojen palauttaminen rakennetuille. tuki- ja säätelytoimien biologiseen

Pohjanlahden lohikantojen tila

Kymijoen lohikannan elvyttäminen populaatiomallinnus tuki- ja säätelytoimien vaikutuksesta

Askel Ounasjoelle III LOHIKANNAN PALAUTTAMINEN KEMIJOKEEN MALLINNUSTYÖKALU TUKI- JA SÄÄTELYTOIMIEN BIOLOGISEEN ARVIOINTIIN

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Itämeren lohikantojen tila

Sateenvarjo III

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

VAELLUSKALOJEN PALAUTTAMINEN RAKENNETTUIHIN JOKIIN. Kalaekologian luennot Oulun yliopisto, Biologian laitos Aki Mäki-Petäys RKTL

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Lieksanjoki, Ala-Koitajoki ja Pielisjoki järvilohen ja taimenen palauttamishankkeet

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Ehdotus kalastuksen säätelystä Kemi-Ounasjoelle vaelluskalojen elämänkierron turvaamiseksi

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Pitkäaikainen lohikantojen seuranta perusta tutkimukselle ja hallintopäätöksille. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Rakennettujen jokien vaelluskalat

YLISIIRTOJEN TUTKIMUKSELLISET HAASTEET

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Kalastuslain uudistus ja järvilohen emokalamäärä

Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

TIETEIDEN OSASTON LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETTAMAN LOHISTRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINNÖSTÄ

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Smolttien alasvaellus: Ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Kuulemistilaisuus Pello

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Kansallinen lohi- ja meritaimenstrategia toimeenpano ja vaikutukset ammattikalastukselle. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Suomessa lisääntyvien Itämeren lohikantojen tila tieteellisen havaintoaineiston perusteella

Kokemäenjoen ankeriaasta

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Lisääntyivätkö ylisiirretyt lohet Kemija Iijoen vesistöissä?

Lohikalojen tilanne merialueella

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

Ylisiirrettyjen lohien radiotelemetriatutkimus. Ounasjoella v

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

1. Etsi näyttelystä viisi kesäkalastustapaa ja tutustu niihin. Nimeä ne. VINKKI: näyttelyn tietokoneohjelma ja vitriinit

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Sateenvarjo II Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen hoitotoimenpiteet

Lohikalojen monimuotoisuus genetiikkaa, elinkiertopiirteitä, ihmistoimintaa. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Oulu

Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla

Lausuntopalaute Itämeren jokikohtaisista meritaimenen hoitosuunnitelmista. Tapio Hakaste maa- ja metsätalousministeriö

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Energiateollisuuden tiekartta vaelluskalojen elinolojen parantamiseen

Kemijoki Oy Keskustelussa Ruunaan KA x x Pielisen KA Varmistunut x

Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

1 (32) Tausta

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

Transkriptio:

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus Photo: P.Hyvärinen

Aki Mäki-Petäys Luonnonvarakeskus Olli van der Meer Tmi Olli van der Meer Atso Romakkaniemi Luonnonvarakeskus Panu Orell Luonnonvarakeskus Peter Rivinoja Swedish University of Agricultural Sciences, Umeå

Itämeren lohen kanta-arviointi, ICES

Rakennettujen jokien lohen populaatiomalli Yksinkertainen elinkiertomalli Excel issä 50 lohivuosiluokkaa Monte Carlo -simulaatio 5000 iteraatiota mediaanit skenaarioina Parametrit Itämeren lohimalli (ICES) Jokikohtaisia tutkimuksia Asiantuntija-arvioita

Rakennettujen jokien lohen populaatiomalli 2012 Oletukset, lähtökohdat: Lohikantojen elvytystoimet Kalatiet rakennettu, vaellusyhteydet tuotantoalueille Smolttien alasvaellusratkaisut valmiina Emolohien ylisiirto patojen yli (800), ensimmäiset kuusi vuotta Laajat yksivuotiaiden lohien istutukset (400 000), ensimmäiset 12 vuotta Suppeat yksivuotiaiden lohien istutukset (100 000), 12 vuoden jälkeen Ylisiirrot ja poikasistutukset suhteessa jokien tuotantokapasiteettiin Lohipopulaatiot 3-v vaelluspoikasia Kutulohet palaavat kahden merivuoden jälkeen Sukupuolijakauma 50:50 Naaraiden keskikoko 6kg 8400 mätimunaa / emolohi

Kuolevuusparametrit skenaarioissa Parametrien muutokset (min-max) verrattuna nykytilaan (2012) Iijoella, Kemijoella ja Kymijoella Parametri Iijoki, Kemijoki Kymijoki Toimenpide Kalastuskuolevuus (%): Avomeri 30 50 10 25 15 45 10 40 Rannikko 18 32 8 12 10 30 5 25 Kalastuksen säätely Jokisuu 30 45 8 12 15 40 10 35 Muu kuolevuus (%): Mädistä smoltiksi 98.7 97.4 98.7 97.4 Elinympäristökunnostus Smolttivaellus joessa Kuolevuus kasvaa! 30 60 60 80 Vaellusta auttavat rakenteet

Iijoki ja Kemijoki

Kymijoki

Kutualueille pääsevien lohien määrä (kpl) Kuvitteellinen joki, 0-5 patoa Parametrit Kymijoen kalastuksen säätely skenaariosta, lisänä patojen aiheuttamat tappiot 5 000 4 500 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 Aika toimenpiteiden aloittamisesta (vuosia) Ei patoja Yksi pato Kaksi patoa Kolme patoa Neljä patoa Viisi patoa

Itämeren lohen kalastuskuolevuus Avomerikalastus Rannikkokalastus

Itämeren lohen post-smolttikuolevuus

Kollajan altaan vaikutus Iijoella Lähtökohta Iijoki-malli 2015 : parametrien päivitys 2012-malliin Eloonjäänti mädistä smoltiksi tiheydestä riippuvainen Kudulle palaavien kalojen realistinen meri-ikä- ja sukupuolijakauma Merikalastuksen kuolevuus 2015 tilanteen mukainen 2015-malli = potentiaalinen lähtötilanne, johon Kollajan mahdollisia vaikutuksia suhteutetaan

Kollajan altaan vaikutus Iijoella Kollaja-skenaariot: Skenaario A: Iijoen potentiaalinen lähtötila ilman Kollajaa Skenaario B: Kaikki smoltit ohittavat Kollajan tekoaltaan Kipinän kautta. Skenaario C: Kollajan yläpuolen smolteista 10 % joutuu tekojärveen. Skenaario D: Kollajan yläpuolen smolteista 50 % joutuu tekojärveen. Skenaario E: Kollajan yläpuolen smolteista 90 % joutuu tekojärveen.

Kollajan altaan vaikutus Iijoella Kevättulva ajoittuu ennen smolttivaellusta 10 % smolteista tekoaltaaseen (hyvä eloonjäänti) Tulvakesä, virtaamat koko smolttien vaellusajan suuria, allasta täytetään lähes jatkuvasti 50 % smolteista tekoaltaaseen (kohtalainen eloonjäänti) Kevättulva pieni, tekoallasta täytetään pitkälle kesään 90 % smolteista tekoaltaaseen (huono eloonjäänti)

Kollajan altaan vaikutus Iijoella Kollaja-skenaariot: Skenaario A: Iijoen potentiaalinen lähtötila ilman Kollajaa Skenaario F: 4 hyvää ja 1 kohtalainen alasvaellusvuosi / viisi vuotta Skenaario G: 2 hyvää, 2 kohtalaista ja 1 huono alasvaellusvuosi / viisi vuotta. Skenaario H: 1 hyvä, 3 kohtalaista ja 1 huono alasvaellusvuosi / viisi vuotta. Skenaario I: Vuosien 1986-2015 virtaamatietojen perusteella

Lohen populaatiomallin kertomaa: Photo: Panu Orell Yksinkertaisella mallilla voidaan arvioida erilaisten säätely-, kunnostus- ja elvytystoimien vaikutuksia Malli ennustaa lohikantojen elpymistä JOS Alasvaelluskuolevuus on pieni Elinympäristökunnostukset onnistuvat Post-smolttien eloonjäänti merellä ei käänny laskuun Sekakantakalastus ei käänny nousuun Kalatiet nouseville kaloille eivät yksin riitä!