Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei

Samankaltaiset tiedostot
Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

Metsägenetiikan sovellukset: Metsägenetiikan haasteet: geenit, geenivarat ja metsänjalostus

Rauduskoivun uudet siemenviljelykset täsmäjalosteita koivunviljelyyn

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen

NordGen Metsä teemapäivä Karoliina Niemi Maa- ja metsätalousministeriö Metsäosasto

Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat

MÄNNYN JALOSTETUN TAIMIMATERIAALIN MENES- TYMINEN ISTUTUKSISSA LÄNTISESSÄ LAPISSA

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät

Jalostuksen talousvaikutukset valtakunnan tasolla. Arto Koistinen Metsätiedepaja

Ruotsalaisen kuusen. MHaa1 siemenviljelysaineiston käyttökelpoisuus Suomessa. Seppo Ruotsalainen & Matti Haapanen Metsäntutkimuslaitos

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Kuusen kasvullinen lisäys: taustaa ja uuden hankkeen lyhyt esittely

3 SIEMEN- JA TAIMITUOTANTO

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsänviljelyaineiston klooniyhdistelmien rekisteröinti

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

METSÄNJALOSTUKSEN HYÖDYT

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Metsänjalostus 2050 pitkän aikavälin metsänjalostusohjelma

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

MÄNNYN VALIOSIEMENVILJELYSTEN JALOSTUSHYÖDYN ARVIOINTI MAASTOKOKEIDEN PERUSTEELLA

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsän kasvu eri hoitovaihtoehdoissa Annikki Mäkelä Ympäristötiedon foorum

Metsäpuiden siementuotannon tulevaisuus organisaatiorakenne ja julkinen rahoitus

Trestima Oy Puuston mittauksia

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäpuiden siementarvearviotyöryhmän muistio

Pakkaukset Siemenet Parhaat metsät kasvavat huippulaatuisesta siemenestä. TAIMITARHAT Kerimäki Saarijärvi

tuottavan metsän abc

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Punkaharjun yksikön esittely MMM:n alueyksikkötyöryhmän vierailulla

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Männyn valiosiemenviljelysten perustamisperiaatteet

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Metsäpuiden siementuotannon kehittämisryhmän raportti

Siementen alkuperäketjun viranomaisvalvonta. Kari Leinonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kasvinterveysyksikkö

Yhteensä Mänty Kuusi

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Maljalta metsään -kuusen solukkoviljely tänään. Saila Varis

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa. Annikki Mäkelä HY Metsäekologian laitos

Trestima Oy Puuston mittauksia

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Suomen metsävarat

PURO Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Paikkatietoa metsäbiomassan määrästä tarvitaan

Suomen avohakkuut

Männyn metsikkösiemenen siirtosuositukset

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Tapion raportteja nro 13. Metsätiedepaja konsepti ja sen toteutus aiheesta Metsänjalostuksen kannattavuus


Suometsien kasvatuksen kannattavuus

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

T U O T E K U V A S T O. Fin Forelia Oy 2011 Oikeudet muutoksiin pidätetään

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Metsänjalostussäätiön toiminnanjohtaja Matti Haapasen puhe Haapastensyrjän 50-vuotisjuhlissa

Männyn siemensiirtosuositusten laadinnan lähtökohdat ja tulokset

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kuvioluettelo. Sivu 20 (1) LEVÄLÄ

Motti-simulaattorin puustotunnusmallien luotettavuus turvemaiden uudistusaloille sovellettaessa

Kurkistus tulevaisuuden taimitarhaan

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Tuulituhot ja metsänhoito

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Kuusi on Suomessa ja Ruotsissa metsänviljelyn

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Työryhmämuistio 2004:12 Metsäpuiden siemenhuoltotyöryhmän muistio Helsinki 2004

Lineaarinen rakennearvostelu ja rakenneindeksit. Jukka Pösö Faba Jalostus

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa

Lisää kasvua ja laatua solukkolisäyksellä Tuija Aronen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

uudelleen organisointi

Transkriptio:

Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei Matti Haapanen 1947 1

Jälkeläistestaus SV 1.0 Pluspuut 1997- SV 1.5 115 miljoonaa jalostettua tainta vuodessa Metsikkö 1. polven sv 1.5 polven sv Kuusi Mänty 2

Jalostushyödyt siirtyvät tänään laajasti käytäntöön, mutta paljonko ne ovat? Teoriassa vastaus on yksinkertainen Valintahyöty Valinnalla aikaansaatu muutos seuraavassa sukupolvessa 1.sukupolvi 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Valintaero Valinnan voimakkuus Valinnan tarkkuus Valintahyöty g = i r ay σ a 2.sukupolvi Geneettisen vaihtelun laajuus 70 80 90 100 110 120 130 140 150 3

Parhaat puut lisäykseen Lisäys Siemenviljelys Kasvullinen lisäys Testaus Jalostus Toistuva valinta Taimitarha Risteyttäminen Metsänviljelyaineisto Pluspuuvalinta Villimetsä Jalostushyöty = valintahyöty + lisäyshyöty Viljelymetsä Siemenviljelys tuo oman lisänsä jalostushyötyyn Parhaat yksilöt risteytyvät keskenään +++ ja osin valikoimattomien isien kanssa (taustapölytys) - Sukurasitus purkautuu+ Siemenen fysiologiset ominaisuudet paranevat + 4

metsikkösiemen siemenviljelyssiemen Ilmiasu = Perimä + Ympäristö Ympäristön vaikutuksen poissulkeminen edellyttää koejärjestelyä ja tilastollista analyysiä Vertailu paikalliseen metsikkökeräyssiemeen Tarkoitukseen sopivia kenttäkokeita eniten männyllä Pluspuujälkeläistö Metsikkösiemenvertailu 5

Siemenviljelys- ja metsikkösiemenerien viljely ja kasvatus toistetuissa ja satunnaistetuissa koeyksiköissä samalla paikalla Valintahyöty, taustapölytys, sukurasitus ym. tuntemattomat vaikutukset sisältyvät vertailuihin Siemenviljelys 10-15 vuotta siementä kokeisiin Kenttäkokeen kesto 15-20 vuotta tulokset 11 Männyn jalosteiden vertailukoe Tuloksia männyn koesarjasta 2123 (15 v) Pituus 8 12 Läpimitta Rungon tilavuus 6 13 15 34 1.5 polvi 1. polvi -9 Oksanpaksuus -6-20 -10 0 10 20 30 40 % 6

35 30 25 20 Koko kiertoajan jalostushyöty? 1. Kasvumallit ja metsikkösimuloinnit 2. Ennustaminen geneettisten tunnuslukujen avulla m 3 /ha/v? /ha? 15 10 5 KENTTÄKOKEET h, d13, tilavuus, oksanpaksuus, oksakulma, kehityshäiriöt elävyys? 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Metsikön ikä MOTTI-simulaatiot (Jari Hynynen) Lähtötilanne 1200 d.d., puolukkatyypin kangas, metsäkylvö 30 25 Puutson pohjapinta-ala, m 2 ha -1 20 15 10 5 Metsikkösiemen 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Metsikön ikä 7

MOTTI-simulaatiot (Jari Hynynen) Lähtötilanne 1200 d.d., puolukkatyypin kangas, metsäkylvö 30 Puutson pohjapinta-ala, m 2 ha -1 25 20 15 10 5 Metsikkösiemen Sv 1.0 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Metsikön ikä -7 MOTTI-simulaatiot (Jari Hynynen) Lähtötilanne 1200 d.d., puolukkatyypin kangas, metsäkylvö 30 25 Puutson pohjapinta-ala, m 2 ha -1 20 15 10 5 Jalostushyöty mallinnettiin ns. geneettisinä kertoimina (vastaa kasvupaikkatyypin paranemista) Metsikkösiemen Sv 1.0 Sv 1.5 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Metsikön ikä -16-7 8

Männyn sv-siemenen jalostushyötyjä (%) 23.9 Keskituotos 11.4 1.5 polvi 1. polvi 62.4 Paljaan maan arvo 27.9 0.0 10.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 Testattujen pluspuiden risteytysjälkeläisiä Metsikkösiemenvertailu 9

19 20 10

Suomessa ja Ruotsissa eri menetelmillä saadut ennusteet männyn 1. ja 1.5 polven siemenviljelysten kiertoajan jalostushyödyille eroavat vain muutaman %-yksikön verran Yhteenvetona 1. polven tuotos ~ 10 % 1.5 polven tuotos ~ 20 % Pieni pyöristys alaspäin tuloksista on paikallaan, koska Jalostushyöty toteutuu parhaiten siemenviljelyksen käyttöalueen keskiosassa Siirrettäessä siementä kauemmas optimialueelta siirtovaikutus alkaa laimentaa jalostushyötyä Siemenen siirrolla vastakkainen vaikutus kasvuun ja elävyyteen 11

Sv-siemen, leveysastealkuperä 63 Planter s Guide ennakkomainos Skogforskin ja Luken testivaiheessa oleva nettipalvelu parhaan siemenerän löytämiseen kullekin viljelypaikalle Suomessa ja Ruotsissa Luettelo suomalaisista ja ruotsalaisista mäntysiemenviljelyksistä ennustetun tuotoksen mukaisessa järjestyksessä Ottaa huomioon kasvun ja elävyyden jalostushyödyn sekä siirtovaikutuksen 12

Laatu alusta alkaen tärkeä jalostustavoite Suora lieriömäinen runko Kapea latvus Hieno oksat Suora oksakulma Ei poikaoksia tms. häiriöitä K252 Rautalampi 13

Pluspuiden jälkeläisiä Kaksi koeruutua Lopella Oksien läpimitta suhteessa rungon järeyteen parantunut -6% -9% Metsikkösiemenvertailu 14

Kuusi ja rauduskoivu? Kuusella Suomessa niukasti koetuloksia jalostushyödyistä. Niiden tulosten mukaan kasvuhyödyt ovat samaa luokkaa kuin männyllä. 29 15

Rauduksen siemenviljelyssiemenen tilavuushyöty 10-15 vuoden iällä ~30% Poikaoksien ja haarojen määrä n. 5% vertailueriä pienempi Kokeiden vertailusiemenerät pluskoivikoista jalostushyödyt aliarvioita 16

Ruotsissa metsänjalostuksella on arvioitu saatavan vuosisadan lopulla n. 10 milj. m3 vuotuinen kasvunlisäys 2018 Jalostushyöty oletettu vakioksi (+10%)!? < 2 milj. m 3 /v 17

Risto Päivinen 10% 15% 20% 25% 30% Nuorten viljelytaimikoiden arvioitu jalostushyöty Mistä tarvitaan lisää tietoa? Nuorista puista mitattujen oksikkuuslaadun parannusten taloudellinen vaikutus Kuusen 1. polven sv-siemenen jalostushyödyt (tulossa) Kuusen ja rauduskoivun koko kiertoajan jalostushyödyt Pohjois-Suomen mäntysiemenviljelysten jalostushyödyt Täsmennykset kasvumallien oletuksiin Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmien valtakunnalliset vaikutukset puuntuotantoon 36 18