Hallitusneuvos Eija Maunu

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMI- MUISTIO NISTERIÖ Hallitusneuvos Eija Maunu 5.6.2018 Valtioneuvoston asetus ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan ajokorteista annettuun valtioneuvoston asetukseen tehtäväksi ne muutokset, jotka ovat tarpeen ajokorttilakiin hyväksytyistä kuljettajaopetusta ja kuljettajantutkintoa koskevista muutoksista. Asetukseen sisältyisivät säännökset lakisääteisen koulutuksen määristä sekä tarkempia säännöksiä ajo-opetuksen ja kuljettajantutkinnon toteutuksesta laissa olevien valtuuksien mukaisesti. Kuljettajantutkinnon ajokokeessa käytettäviä ajoneuvoja koskevat säännökset siirrettäisiin liikenne- ja viestintäministeriön asetuksesta valtioneuvoston asetukseen. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018 samanaikaisesti ajokorttilain muutoksen kanssa. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on 12.4.2018 antanut mietintönsä LiVM 7/2018 vp. hallituksen esityksen HE 146/2017 vp. johdosta. 1 YLEISPERUSTELUT 1. Muutoksen tausta Ajokorttilakiin hyväksytyillä muutoksilla selkeytetään ja kevennetään ajokorttisääntelyä ja edistetään digitalisaation käyttöä ajokorttimenettelyissä. Muiden kuin raskaan kaluston luokkien kohdalla kevennetään luokkakohtaisten opetusvaatimusten sääntelyä ja opetussuunnitelmien viranomaisvahvistuksesta luovutaan. Luokkakohtaisen opetuksen määriä ei pääosin enää säännellä ja myös opetuksen toteutusta koskevaa sääntelyä kevennetään. Ajokortin suorittamiseen liittyy kuitenkin edelleen lakisääteisen ajo-opetuksen vaatimuksia laissa säädetyissä luokissa. B-luokassa ja ensimmäistä moottoripyörän ajokorttia suoritettaessa vaaditaan vähimmäismäärä ajo-opetusta saatavaksi. Vaatimus ajo-opetuksesta säädetään laissa ja asetuksella annettaisiin säännökset opetuksen vähimmäismäärästä. Lain perusteluissa todetun mukaisesti vähimmäismäärien tarkoituksena ei ole korvata nykyisiä luokkakohtaisen ajo-opetuksen määriä vaan varmistaa se, että näissä luokissa osaamisen ja ajo-opetuksen kokonaistarpeen arvioinnille on riittävät edellytykset. B-luokassa luovutaan ajokortin suorittamisesta useammassa vaiheessa. Luokkakohtainen teoriaopetus on vapaasti hankittavissa, ajo-opetuksen antamisessa vaaditaan autokoululupa tai opetuslupa. Vastapainona luokkakohtaisen opetuksen sisältöjen vapauttamiselle otetaan ajokorttilain muutoksella käyttöön lakisääteiset turvallisuuspainotteiset koulutukset liikenneturvallisuuden vaatimusten huomioon ottamiseksi. Ensimmäistä ajokorttia suorittavan on saatava liikenteen perusasioita ja kuljettajan vastuita ja velvollisuuksia koskeva koulutus. B-luokassa käyttöön otettavasta riskientunnistamiskoulutuksesta säädetään tarkemmin ajokorttilaissa ja se vastaa pitkälti nykyistä syventävän vaiheen opetusta ja vaiheistuksesta luopumisen johdosta se on saatava ennen tutkinnon suorittamista. Myös pimeällä ajamista koskevat opetusaiheet sisältyisivät koulutukseen. Lisäksi otetaan käyttöön koulutus, joka on edellytyksenä ajokortin takaisin

saamiselle, jos uusi kuljettaja ei selviä tiukempaa seuranta-aikaa ilman ajokieltoon johtavaa määrää liikennerikoksia tai -rikkomuksia. 2. Asetusehdotuksesta saadut lausunnot Lausuntoyhteenveto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Mopon ajokortin suorittaminen Suomen Autokoululiitto, SF-Caravan, Liikenneturva, Gradia liikenneopettajakoulutus, Hämeen ammatti-instituutin liikenneopetuskeskus, EHYT ry, Suomen Yrittäjät, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry pitävät puutteena ajo-opetusvaatimuksen puuttumista mopokortin suorittamisesta ja luokassa tarpeellisen opetuksen määräksi on arvioitu 2 tai 3 tuntia. Autokoululiiton mukaan myös mopoautojen ja luokkaan sijoitettavien traktoreiden kohdalla tarvittaisiin ajo-opetusta. Ajo-opetuksen tarvetta on katsottu edellyttävän se, että liikenneajotaitoa ei varmisteta tutkintovaatimuksen muututtua esitetystä, mopon paikka taajamaliikenteessä tulee muun ajoneuvoliikenteen kanssa samalle tienosalle ja ettei ajokorttia suorittavilla ole edellytyksiä arvioida opetustarpeitaan itse. SF-Caravanin mukaan ensimmäisen kortin koulutuksen, kuten yleensä kaiken opetuksen, olisi liityttävä suoritettavaan luokkaan. Liikenneturvan mukaan ensimmäisen kortin koulutuksen hyväksymiselle olisi asetettava 2 vuoden määräaika, jotta se kytkettäisiin ajokortin suorittamiseen. Autokoululiiton mukaan ensimmäisen kortin koulutukseen olisi sisällytettävä ajo-opetusta ja oppilaiden enimmäismäärä rajattava riittävän vuorovaikutuksen aikaan saamiseksi. Ehyt ry:n lausunnon mukaan jokaisen luokan opetuksessa olisi käsiteltävä päihteiden käytön vaikutusta hyvinvointiin ja liikenneturvallisuuteen ja mopo-opetuksen poisjäämisestä seuraa, että päihdeasioiden käsittely jää vähäiseksi. Riskientunnistamiskoulutus Liikenneturvan mukaan koulutuksen tarkempia sisältöjä koskevissa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksissä olisi huomioitava kahdeksan tunnin riskikoulutuksen sisältävän erityisesti ajokäyttäytymisen ylempien tasojen sisältöjä, sekä vaikeissa olosuhteissa ajamisen sisältöjä, koska niiden mittaaminen tutkinnossa on erittäin vaikeaa. Määräyksissä olisi huomioitava, ettei sisältöihin otettaisi ajo-opetuksen perusasioita, vaan keskityttäisiin ennakoivan, turvallisen ja vastuullisen ajamisen oppeihin, kuljettajan oman ajokyvyn tunnistamiseen ja omien heikkouksien tunnistamista edistäviin kokonaisuuksiin. Asetuksessa olisi Liikenneturvan mukaan huomioitava selvemmin koulutuksen ajankohta muun teoria- ja ajo-opetuksen jälkeen juuri ennen ajokoetta. Gradia liikenneopettajakoulutus kannattaa simulaattorilla toteutetun ajoopetuksen merkitsemistä opetustodistukseen ja vaadittua lakimuutoksen seurantaa palvelemaan esittää vastaavaa menettelyä riskienhallintakoulutuksen osalta teoria-ja ajo-opetuksen sekä sen osalta, kuinka paljon ajo-opetuksesta on toteutettu simulaattorilla. Mahdollisten tutkimusten näkökulmasta se olisi Gradian mukaan relevantti tieto. Autoliiton mukaan riskientunnistamiskoulutus olisi voitava antaa osissa, jotta kilpailuedellytykset voitaisiin varmistaa. Muiden liikenneturvallisuusalan toimijoiden hyväksyminen koulutukseen Eräissä lausunnoissa nostetaan esiin lakisääteisen koulutuksen antamiseen oikeutetut tahot ja katsotaan kilpailuneutraliteetin vaarantuvan, jos samoilla markkinoilla toimivilla on erilaiset lupavaatimukset. Suomen Taksiliiton ja Autokoululiiton mukaan pelisääntöjen pitää olla samat olipa kyseessä yhteiskunnan tai yksityisen omistama koulutustaho. Suomen Motoristit ry:n (SMOTO) lausunnossa edellytetään nuorille annettavan opetuksen olevan kustannustehokasta ja järjestämistahojen rajoittamisen sijaan koulutuksen laatua voidaan varmentaa esimer- 2

kiksi opintosuunnitelmaa valvomalla. SMOTOn mukaan asetuksessa olisi määriteltävä koulutuksen antajien kriteerit. Suomen Yrittäjät edellyttää toimijoiden tasapuolista kohtelua ja siinä tapauksessa, ettei esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksella ole autokoululupaa, ko. opetus luvan omaavalta toimijalta. Liikenneturvan lausunnon mukaan muita liikenneturvallisuusalan toimijoita koulutuksen antajiksi hyväksyttäessä on huolehdittava siitä, että koulutuksen laatu ja koulutusta antavien osaaminen tulee säilymään riittävällä tasolla. Liikenteen turvallisuusviraston olisi varmistettava, että ko. koulutusten järjestäjät ovat alan tuntemuksen ja osaamisen lisäksi saaneet riittävän täydennyskoulutuksen nyt ajokorttia suorittavalta vaadittavan uuden koulutuksen periaatteista ja sisällöistä ja toimijoiden pätevyydelle olisi määriteltävä voimassaoloaika. Liikenneturva ehdottaa, että Liikenteen turvallisuusvirasto luo järjestelmän, jonka avulla edellä mainitut asiat voidaan luotettavasti varmistaa. Liikenneturva toteaa, että se on luonut ja kehittänyt kuljettajien jatkokoulutukseen ennakoivan ajamisen koulutusmallin (EAK), joka on levinnyt hyvin laajasti eri kuljettajakoulutuksen osa-alueille sekä ideologiana että varsinaisen koulutustuotteen muodossa, alkaen ajokorttikoulutuksen sisällöistä ja materiaaleista aina raskaan liikenteen ammattipätevyyskoulutuksiin. Liikenneturvan kouluttamat EAK-kouluttajat olisivat yksi vaihtoehto korttikoulutuksen antajiksi. Vuosikymmeniä toiminut kouluttajien koulutusjärjestelmä pitää sisällään täydennyskoulutuksia jo nyt, ja jatkossa voitaisiin järjestää täydennyskoulutuksia nimenomaan ajokorttikoulutuksiin liittyen. Opetuksen toteutuksesta Autoliiton mukaan riskientunnistamiskoulutus olisi voitava antaa osissa ja pimeällä ajamisen koulutus myös teoriaopetuksena, koska vastaavat vaikutukset voitaisiin näin saavuttaa ja välttää kallis simulaattoriopetus kesäaikana. Liikenneturvan mukaan uudet opetusteknologiset sovellukset on hyvä mahdollistaa kuljettajaopetuksen osana ja esteitä niiden käyttämiseltä on purettava, mutta opetuksen teknologia-avusteisuus ei kuitenkaan itsessään takaa hyviä oppimistuloksia, eikä tarkoita sitä, että opetus olisi menetelmiltään nykyaikaista. Liikenneturvan mukaan opetuksen tavoitteet, sisällöt ja menetelmät ovat edelleen oppimisen kannalta keskeisimpiä asioita. Liikenneturvan kokemukset rattijuopumuksesta yhdyskuntapalveluun tuomittujen koulutuksessa vahvistavat sitä käsitystä, että vaikutusten saaminen on haastavaa lähiopetuksessakin ja esittää, että etäopetusta annettaessa olisi vaadittava vuorovaikutus reaaliaikaisella video- ja ääniyhteydellä kouluttajan ja osallistujan välillä. Opetushallitus kannattaa mahdollisuutta simulaattoriopetuksen lisäämiseen, koska se mahdollistaa kustannustehokkaan harjoittelun laajemminkin kuin pakollisen koulutuksen osalta ja edistänee entistä parempien simulaattorien kehittymistä, millä arvioi olevan liikenneturvallisuutta lisääviä vaikutuksia. Autokoululiitto kannattaa simulaattorin käyttöä, mutta kaikkea ajamista (vaikeat olosuhteet) simulaattorilla ei sen mukaan ole viisasta korvata. Liikenteen turvallisuuskouluttajat Liitu ry:n ja CAP Group Oy:n lausunnoissa esitetään simulaattorin käyttöä ajo-opetuksessa koskevan rajoituksen poistamista käynnissä olevien kuljettajakoulutuskokeilujen perusteella ja koska rajoituksia on pidettävä ristiriitaisina ja keinotekoisina sen kanssa, miten radikaalisti ennalta ehkäisevää opetusmäärää uudistuksessa vähennetään (B-luokassa 48 tunnista 22 tuntiin). Opetuksen sääntelyn ja toteutuksen on oltava väljää, jotta tavoitteet yksilöllisemmistä poluista ajokortin hankkimisessa ja edullisista kuluttajapalveluista toteutuisivat täysimääräisesti käytännössä. Lausuntojen mukaan autokoulut tuntevat vastuunsa siitä, että ajamista harjoitellaan myös liikenteessä todellisen ajotuntuman saamiseksi. Pelkkien laitteiden vertaamisen toisiinsa katsotaan antavan suppean käsityksen simulaattorista, joka on oppimisympäristö käytännön ajotilanteiden harjoittelemista varten. Sillä opitaan perusajotuntuma (esim. ohjaus, vaihteet, polkimet ja muut hallintalaitteet) ja oppimisympäristöön liittyy kiinteästi itse- 3

opiskelu, harjoittelun esittely, harjoittelu ja itsearviointi. Autolla opitaan sen jälkeen käytännön ajotuntuma, mikä lausuntojen mukaan tapahtuu keskimäärin toisella ajotunnilla, ja sovelletaan simulaatiossa opittua tietoa liikennetilanteissa. Teoreettinen opetus vahvistuu simulaatiossa ja liikennetilanteiden ymmärtäminen on korkeammalla tasolla simulaatiosta autoon siirryttäessä. Lausuntojen mukaan simulaattori antaa objektiivisen palautteen osaamistasosta, jota liikenneopettaja reaaliaikaisesti seuraa ja opetuksen henkilökohtaistaminen on rakennettu järjestelmään. CAP:n lausunnossa tuodaan esiin myös kaavailut nopeudeltaan rajoitettujen henkilöautojen käytön sallimiseksi, missä tapauksessa esimerkiksi 16-vuotiaana aloittaneella kuljettajalla on kaksi vuotta ajokokemusta liikenteessä ennen auton B-luokan ajokorttia, jolloin nyt kevennetysti säädelty lakisääteisen opetuksen toteuttamistapa mahdollistaisi yksilöllisten tarpeiden mukaan räätälöidyt palvelut mahdollisimman edullisesti tulevissa muutoksissakin. Liitun lausunnossa esitetään lakisääteisen ajo-opetuksen antamista koskevien vaatimusten väljentämistä, lakisääteisessä teoriaopetuksessa käytettäville teknisille käyttöyhteyksille ja alustoille viranomaishyväksyntää, samoin kuin ajo-opetuksessa käytettäville simulaattoreille. Se katsoo hyväksymistehtävän soveltuvan Liikenteen turvallisuusvirastolle ilman merkittävää hallinnollisen taakan kasvattamista, koska kysymyksessä olevien laitteiden määrä olisi vähäinen. Simulaattorien standardisointi viranomaisen toimesta asettaisi laatukriteerit, jotka olisivat merkittäviä riittävien ajovalmiuksien varmistamiseksi ennaltaehkäisevän opetusmäärän vähentyessä, lisäisi simulaation yleistä hyväksyttävyyttä ja antaisi kuluttajalle tiedon ajokorttiopetukseen parhaiten soveltuvasta simulaattorista, koska kuluttajalla ei ole käytännössä mahdollisuutta vertailla eri simulaattoreita. Hyväksynnällä varmistettaisiin välineiden soveltuvuus lakisääteiseen opetukseen ja riittävän ajotuntuman saavuttamiseksi, lisättäisiin digitalisaation laajempaa hyödyntämistä ja annettaisiin kuluttajalle tieto ajokorttiopetukseen parhaiten soveltuvista vaihtoehtoista palveluista. Autokoululiiton mukaan liukkaita ja vaikeita keliolosuhteita koskevan opetuksen pitäisi pääosin tapahtua aitoja olosuhteita vastaavassa tilanteessa suljetulla alueella ja oikealla ajoneuvolla, koska muuten riskienhallintakoulutuksen hyödyt menetetään ilman aitoa ajotuntumaa. Autokoululiiton mukaan 2 tuntia opetuksesta pitäisi tapahtua aitoja olosuhteita vastaavassa tilanteessa (suljetulla alueella) oikealla ajoneuvolla. Myös Hämeen ammatti-instituutin liikenneopetuskeskuksen mukaan olisi käytännön ajotuntuman saamiseksi ja ajoharjoittelurataverkon hyödyntämiseksi myös asetukseen olisi kirjattava opetuksen osittaista antamista koskeva rajoitus. Ajoharjoitteluratayhtiö UAR Finland Oy:n mukaan asetuksessa ei säädetä ajoharjoitteluradoista eikä yleisperusteluissa todeta radoista vaihtoehtona harjoituksille, joita ei voida turvallisesti suorittaa liikenteessä. UAR:n mukaan maassa on kuitenkin noin 30 ajoharjoittelurataa, joiden pääasiallinen asiakaskunta on B-luokan ajokorttia suorittavat ja joihin on tehty mittavia investointeja hyvien toimintaedellytysten ylläpitämiseksi vaikeiden olosuhteiden ajoharjoittelussa. Heinäkuussa voimaan tuleva sääntely jättää UAR:n mukaan koulutuksen tältä osin tulkinnanvaraiseksi, mikä voi johtaa opetuksen antamiseen esimerkiksi pysäköintialueilla valvonnan puuttuessa. UAR:n mukaan ajoharjoitteluradat olisi huomioitava tasavertaisina toimijoina riskikoulutuksessa niiden olemassaolon ja liikenneturvallisuuden kannalta tärkeän roolin häivyttämisen sijaan ja siksi asetuksessa olisi edellytettävä, että vähintään 1 tunti on oltava ajoharjoitteluradalla annettavaa ajo-opetusta, mikä olisi tarkastettavissa rataleimalla ajokokeeseen tultaessa. Tutkinto ja sen kehittäminen Autoliiton mukaan digitaalisuus mahdollistaa liikkuvan kuvan tallentamisen, mistä syystä kuljettajantutkinnossa voitaisiin koesuoritus tallentaa ja antaa oppilaalle palautteen laadun, osaamisen, liikenneturvallisuuden ja oppilaan oikeusturvan parantamiseksi. 4

LIITU:n mukaan käytettävissä ei ole näyttöä siitä, että tutkintoa kehitettäisiin liikenneturvallisuuden vaatimuksia vastaavasti. Teoriakokeen riskien tunnistamisen osio on jäämässä vaatimattomimpaan tietokonepohjaiseen simuloinnin tasoon, ajokokeen suorituspaikkakunnan liikenneympäristölle ei olla asettamassa nykyistä tiukempia vähimmäisvaatimuksia, ajokokeessa käytettäviä reittejä ja liikenneympäristöjä ei olla määrittelemässä tarkemmin, tutkinnon luotettavuudessa ja tasalaatuisuudessa on nykyisinkin jo suuria alueellisia vaihteluja, tutkinnon pitkäjänteisen kehittämisen tuloksia ei ole tuotu esille ja ajokokeen käytännön toimintamalleja B-luokan ajokortin suorittamiseksi sisältöineen ei ole julkaistu. Liitu ehdottaa teoriakokeen aikapaineistamista, riskientunnistamista mittaavan osion kytkemistä ennen koetta annettavaan opetukseen, liikennevahinkotilastojen tietojen hyödyntämistä sisällöissä, simulaatiota riskientunnistamista mittaavan osion alustaksi. Ajokoetta olisi kehitettävä suorituspaikkakunnan liikenneympäristön tiukemmilla vähimmäisvaatimuksilla, määrittelemällä ajokokeessa käytettävät reitit ja liikenneympäristöt tarkemmin, vähentämällä sallittujen virheiden määrää, tiukentamalla lievien virheiden painoarvoa ja lisäämällä palautteellisuutta. Poliisihallituksen lausunnossa korostetaan tutkinnon vaativuuteen panostamista ja asetuksessa puutteena pidetään sitä, että ajokeiden ajat ovat vielä niin lyhyet. Kuorma-auton ajokorttiluokat Autokoululiitto, Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL ry ja SF Caravan pitävät luokkien C1 ja C1E koulutusvaatimuksia määrältään aivan liian suurina ajoneuvojen kokoon ja ominaisuuksiin nähden, erityisesti verrattaessa C- ja CE- luokkiin ja ehdottavat opetusmäärien alentamista ja muutoksen huomioimista C-luokan vaatimuksissa. C1-luokan ajoneuvot ovat pääsääntöisesti kokonaispainoltaan 5-6 tonnin luokkaa ja suurimmillaankin vain 7,5 tonnia ja ne ovat hallintalaitteiltaan, ajettavuudeltaan ja myös ulkoiselta kooltaan hyvin lähellä isoja pakettiautoja, kun taas C-luokassa kokonaispaino voi olla 42 tonnia 5-akselisella kuorma-autolla ja hallintalaitteet erota olennaisesti henkilö- ja pakettiautoista ja pienistä C1-luokan kuormaautoista. Käynnissä olleessa C1- ja C1E- luokkien kokeilussa vähäisemmillä koulutusmäärillä ei väliraportin tulosten perusteella ole havaittu ongelmia. Ensimmäisen kuorma-autokortin vaatimuksia keventämällä arvioidaan voitavan saada kuljetusalalle uusia alasta kiinnostuneita ja alentaa kortin hankkimiskustannuksia. Lausuntoihin sisältyy ehdotus tarkemmista tuntimääristä. Muut lausuntokohteet Yhteinen Toimialaliitto YTL:n, Maa- ja Metsätaloustuottain Keskusliitto MTK ry:n ja Koneyrittäjien lausunnossa on kiinnitetty huomio perusteluissa mainittuun, mutta 5 :stä puuttuvaan 6 kohtaan. Kohtaan on ehdotettu säännöstä siitä, että ammatillisen oppilaitoksen antama todistus oppilaitoksessa ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa opiskelemisesta, johon sisältyy kuorma- tai linja-auton ajo-oikeuden suorittaminen. Lausunnoissa on esitetty 5 :n 5 kohdassa työharjoittelun työpaikalla korvattavaksi työpaikalla järjestettävällä koulutuksella, mikä vastaisi laissa säädettyä. MTK:n mukaan harjoittelua ei tulisi rajata vain yrityksissä tapahtuvaan harjoitteluun, koska sitä voidaan tehdä myös esimerkiksi yhdistyksissä. Hämeen liikenneopetuskeskuksen lausunnossa esitetään erilaisten ajo-opetukseen ja ajoharjoitteluun liittyvien termien määrittelyä ja 29 :ssä käytettäväksi ajoneuvolain mukaisia luokkia. B-luokan ajoneuvoa ei asetustekstinä pidetä riittävän tarkasti yksilöitynä, kun taas C- luokassa yksilöintinä on käytetty C-luokan kuorma-autoa ajoneuvon sijaan. Vaatimuksen kuormatilan rakenne tai kuorman kuormatila muodostuu suljetusta laatikkomaisesta rakenteesta, joka leveydeltään ja pituudeltaan on vähintään ohjaamon levyinen ja korkuinen arvioidaan mahdollistavan tulkinnan esim. puutavara-autosta tutkintoajoneuvona, vaikkei kuor- 5

maa olekaan. Yleisesti lausunnossa todetaan sääntely osin turhan yksityiskohtaiseksi kuten esimerkiksi 24 :ssä moottoripyöräopetuksen antamisesta toisella ajoneuvolla seuraamisesta ja ajo-ohjeiden antamisesta puhelimin tai muun vastaavan laitteen välityksellä on tarpeetonta, koska opetusajo on muutakin kuin ajo-ohjeiden antamista, joissain tilanteissa opettaja voinee ajaa myös mallisuorituksia edellä ja käsittelyopetuksessa opettaja voinee jatkossakin ohjata oppilasta jalkautuneena sekä opetusajon tunnuksen ja sen sijoituksen kohdalla. 21 :n 2 momentissa kielletään henkilöiden ja tavaran kuljettaminen korvausta vastaan ja saman pykälän 3 momentissa sallitaan linja-autoon enintään 7 muuta ajo-oppilasta tai opetushenkilöstöön kuuluvaa, mihin liittyen kysytään, onko tarkoitus sallia henkilöiden kuljettaminen ilman korvausta kaikilla opetusajoneuvoilla, jopa linja-autoilla. Autokoululiiton mukaan vaatimus tunnuksen asentamisesta ajoneuvon ulkopuolelle olisi jätettävä pois. SF Caravanin mukaan 29 :ssä olevaa ajopiirturivaatimusta ei tulisi soveltaa ajoneuvoon, joka ajoneuvosäännöksissä on rekisteröity henkilöautoksi, joita luokkaan kuuluu kuorma-autojen ohella. Autoliiton lausunnossa kritisoidaan opetuspoljinvaatimuksen pysyttämistä ja automaattivaihteisen ajoneuvon kuljettamista koskevan ehdon asettamista ajokorttiin, jos tutkinto suoritetaan tällaisella ajoneuvolla sekä kysytään edellyttääkö 31 tutkinnon suorittamista BE-luokan yhdistelmällä, jos oikeus saavutettu ilman tutkintoa ja teknistä käyttöyhteyttä ammatillisessa koulutuksessa kaksipyöräisten opetuksessa. Liikenneturvan mukaan ajokorttilakiin on jäänyt AM-luokan ajo-oikeuden laajuuden määrittelyyn epäselvyyttä aiheuttavia kohtia. Ajokorttilain 4 :n mukaan AM-luokka sisältää kevyet nelipyörät ja ne T3 ajoneuvoluokkaan kuuluvat traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 kilometriä tunnissa ja enintään 60 kilometriä tunnissa, niihin kytkettyine hinattavine ajoneuvoineen, mutta ajokorttilain 7 :n mukaan AM-luokka ei pidä sisällään T-luokan ajooikeutta. Näin AM-luokan erityisehdon 121 mukaisen kevyen nelipyörän tutkinnon suorittanut saa oikeuden yli 40 ja enintään 60 km/h kulkevan T3 traktorin kuljettamiseen, mutta ei sellaisen, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h, vaan sen kuljettamiseen vaaditaan T- luokan ajokortti. Lisäksi ajokorttilain 6 :n 3 momentissa, jossa on säädetty AM-luokan jakautumisesta mopon ja kevyen nelipyörän ajo-oikeuden edellyttämiin eri kuljettajatutkintoihin (erityisehdot 120 ja 121), ei ole huomioitu enintään 60 km/h kulkevien T3b-traktorien rinnastamista kevyihin nelipyöriin. Näin ollen 6 :n mukaan voi tulkita myös mopokortin (AM 120) antavan oikeuden T3b-traktorin ajamiseen. Asetusluonnoksessa on kuitenkin 6 :ssä liitetty T3-luokan (T3-b) traktori liitetty erityisehtoon 121, vaikka sitä ei ole vastaavasti edellä mainitun mukaisesti huomioitu ajokorttilain 6 :n 3 momentissa. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry toteaa suhtautumisensa uudistukseen olevan kielteinen, koska siinä on kokonaan sivuutettu liikenneturvallisuusajattelu ja edellyttää muutosten vaikutusten seuraamista erityisesti liikenneturvallisuuden ja harmaan talouden näkökulmista. Kai Vallineva on lähettänyt lausunnon, joka koskee kokeilulupia ja kokeilujen loppuunviemisessä noudatettavaa käytäntöä. Lausunnossa ilmaistaan tyytymättömyys siihen, että lain voimaantulon jälkeen vaaditaan myös kokeilussa olevilta riskientunnistamiskoulutus. LIITU:n lausunnossa toivotaan mahdollisimman pikaista etenemistä asetustason muutosten saattamiseksi hyväksyttäväksi, jotta kansalaiset ja toimijat saavat lopullisen varmuuden uuden järjestelmän vaatimuksista ajokortin suorittamiseksi. 6

Lausunnoissa saatu palaute on pyritty huomioimaan ehdotuksissa tai esityksen perusteluissa. Asetukseen sisältyisivät tarkemmat säännökset lakiin sisältyvien valtuuksien nojalla. Asetuksella annettaisiin säännökset laissa säädetyn opetuksen määristä lukuun ottamatta B-luokan riskientunnistamiskoulutusta, jonka kokonaismäärästä säädetään laissa. Muissa kuin laissa säädetyissä luokissa ja tapauksissa ajo-opetus ja sen määrä on vapaasti harkittavissa. Asetukseen sisältyisi myös lakisääteisen koulutuksen ja opetuksen sekä yleensä ajo-opetuksessa noudatettavaa menettelyä koskevat tarkemmat säännökset. 3. Asetusehdotuksen perustelut Luokkakohtaisessa kuljettajaopetuksessa tapahtuvien muutosten johdosta ajokorteista annetun valtioneuvoston asetuksen kuljettajaopetusta koskevaa sääntelyä myös kevennettäisiin. Asetuksesta poistettaisiin muun kuin laissa säädetyn koulutuksen ja opetuksen määrät. Asetukseen sisältyisivät säännökset edellä mainitusta B-luokan ajo-opetuksen ja ensimmäisen moottoripyörän ajokortin ajo-opetusta koskevista vähimmäismääristä. B-luokassa ajo-opetusta vaadittaisiin vähintään 10 tuntia ja moottoripyörällä vähintään viisi tuntia. Ensimmäisen kortin koulutuksen kesto olisi neljä tuntia ja se toteutettaisiin teoriaopetuksena. Koulutuksen toteutukselle esimerkiksi verkko-opetuksena ei olisi esteitä, mutta koska kysymyksessä olisi lakisääteinen koulutus, toteutuksen olisi täytettävä ajokorttilain 40 :n 3 momentissa säädetyt vaatimukset teknisestä käyttöyhteydestä, joka mahdollistaa oppilaan luotettavan tunnistamisen ja reaaliaikaisen vuorovaikutuksen oppilaan ja opettajan välillä koko oppitunnin ajan. B-luokassa annettaisiin riskientunnistamiskoulutusta kahdeksan tuntia ja siitä vähintään puolet olisi oltava ajo-opetusta. Säännökset riskientunnistamiskoulutuksen kokonaismäärästä sisältyisivät lakiin. Asetukseen sisällytettäisiin vähimmäisvaatimus riskientunnistamiskoulutukseen sisältyvästä ajo-opetuksesta. Sen olisi oltava vähintään puolet kokonaismäärästä ja se olisi lakiin kirjatun mukaisesti osin annettavissa simulaattorilla. Uuden kuljettajan ajokieltoon liittyvän koulutuksen määrä olisi neljä tuntia ja sen antamista koskisivat samat vaatimukset kuin mitä edellä todetaan ensimmäisen kortin koulutuksesta. Koulutusten sisältöä koskevat säännökset sisältyisivät pääosin ajokorttilakiin ja Liikenteen turvallisuusvirasto voisi antaa määräykset koulutusten ja tutkinnon sisällöstä, millä ohjattaisiin kouluttautumista. Mahdollisuutta simulaattorin käyttöön lakisääteisessä ajokoulutuksessa lisättäisiin maltillisesti. Laissa todetun mukaisesti riskientunnistamiskoulutuksen ajo-opetuksessa simulaattori olisi käytettävissä vain osassa ajo-opetusta. Asetuksessa ei simulaattoriopetuksen määrästä riskientunnistamiskoulutuksessa säädettäisi tarkemmin. Opetusta voitaisiin siten antaa simulaattorilla, mutta ainakin osa siitä olisi annettava käytännön ajo-opetuksena. Mitä edellä on todettu teoriaopetuksen antamisesta lakisääteisessä koulutuksessa, koskee myös tähän koulutukseen sisältyvää teoriaopetusta. Nykyisin enintään viidennes auton ajokorttia varten annettavan luokkakohtaisen ajo-opetuksen vähimmäismääristä voidaan antaa simulaattorilla. Määrää ehdotetaan nostettavaksi puoleen B-luokkaa ja ensimmäistä moottoripyörän ajokorttia koskevan lakisääteisen koulutuksen vähimmäismääristä. Vähimmäismäärän ylittävää ajo-opetusta ja muun kuin lakisääteisen ajo-opetuksen antamista simulaattorilla ei rajoitettaisi. Simulaattorin käyttö esimerkiksi riskientunnistamiskoulutuksessa olisi erityisen perusteltua tilanteissa ja harjoituksissa, joita ei voitaisi turvallisesti suorittaa liikenteessä. Simulaattorin käyttö mahdollistaisi myös toistojen suuremman määrän. Vaihtoehtona tällaisten riskientunnistamiskoulutukseen sisältyvien harjoitusten suorittamiselle olisivat esimerkiksi ajoharjoitteluradat, vaikka lainsäädäntöön ei enää sisältyisi suorituspaikkoja koskevaa sääntelyä. Ajo-opetuksen muuta toteutusta koskevat säännökset olisivat asiallisesti ennallaan. Asetukseen sisällytettäisiin nyt myös traktorilla annettavaa ajo-opetusta koskevat säännökset myös siinä tapauksessa, ettei ajokortin suorittaminen edellyttäisi käytännön kokeen suorittamista. 7

Opetusluvalla tapahtuvassa ajo-opetuksessa ja ajoharjoittelun ohjaamisessa opettajan/ajoharjoittelua ohjaavan olisi oltava mukana ajoneuvossa tai kaksipyöräisellä ajokorttia suoritettaessa mukana opetustapahtumassa ainakin teknisen yhteyden kautta esimerkiksi ajokorttia suorittavaa toisella ajoneuvolla seuraten. Tiukasta mukanaolovaatimuksesta poikkeuksen muodostaisi harjoitusluvalla ensimmäistä moottoripyörän ajokorttia suorittavan ohjaaminen, koska harjoitusluvalla voitaisiin edelleen harjoitella itsenäisesti. Asetukseen lisättäisiin T3 ajoneuvoluokan traktoreita koskeva säännös, joka koskisi suurimmalta rakenteelliselta nopeudeltaan enintään 40 km/h kulkevia traktoreita. AM-luokkaan (AM121) kuuluisivat ajokorttilain mukaan kevyen nelipyörän ohella sellaiset T3 ajoneuvoluokan traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus ylittää 40 km/h mutta ei 60 km/h. Muut traktorit, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h kuuluvat T-luokkaan. Asetukseen sisällytettävällä Suomessa voimassa olevalla ajo-oikeuden laajuutta koskevalla säännöksellä säädettäisiin siitä, että edellä tarkoitettu AM-luokan ajokortti (AM121) oikeuttaisi kuljettamaan myös sellaista T3 ajoneuvoluokan traktoria, jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h. Ajokorttilaissa säädettäisiin, että edellä mainitun traktorin sijoittaminen AMluokkaan ei perustu EU:n lainsäädäntöön eikä muilla jäsenvaltioilla ole velvollisuutta tunnustaa ajo-oikeutta. Alempien luokkien kuljettajakoulutuksessa tapahtuvien muutosten johdosta kuljettajaopetusta koskeva 3 luku muutettaisiin kokonaisuudessaan. Esitykseen ei sisälly muutoksia raskaan kaluston kuljettajien opetukseen ja opetuksen määriin. 2 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 2. Ajo-oikeuden laajuutta koskevat poikkeukset Suomessa. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 9 kohta, joka koskisi ajokorttilain 4 :n 1 momentin 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun AM-luokan ajo-oikeuden laajuutta Suomessa. Traktoreiden kohdalla olisi kysymys kansallisesta lainsäädännöstä, koska EU ei sääntele traktoreiden ajokorttivaatimuksia. Tiettyjen T3 ajoneuvoluokan traktoreiden sijoittaminen ajokorttivaatimuksiltaan harmonisoituun AMluokkaan (AM121) ei laissa todetun mukaisesti olisi muualla voimassa eikä velvoittaisi muita jäsenvaltioita tunnustamaan kyseistä ajo-oikeutta. Mainittuun 4 :n alakohtaan kuuluu T3 ajoneuvoluokan traktori, jonka suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 mutta enintään 60 km/h. Uuden 9 kohdan mukaan edellä tarkoitettu AM-luokan ajokortti koodilla 121 antaisi oikeuden kuljettaa myös sellaisia T3 ajoneuvoluokan traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa ilman, että ajoneuvon kuljettamista varten vaadittaisiin erikseen T- luokan ajokortin suorittaminen. Uuden kohdan lisäyksestä johtuen joudutaan myös 8 kohtaan tekemään tekninen korjaus. 5. Ajokorttitarvetta koskeva selvitys. Pykälän johdantolauseeseen lisättäisiin viittaus ajokorttilain 5 :ään lisättyyn 6 momenttiin. Pykälän 1 momenttiin lisättäisiin uusi 5 ja 6 kohta. Momentin 5 kohdan selvitys koskisi ammatillisen oppilaitoksen antamaa todistusta, jonka mukaan työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa vaadittaisiin raskaan kaluston ajokorttia. Säännös työharjoittelusta tarkistettaisiin ammatillisen koulutuksen uudistusta vastaavaksi. Ammattipätevyyttä ei ajokorttidirektiivin mukaan vaadittaisi kyseisissä tehtävissä ja ajokortti voitaisiin silti suorittaa nuoremmalla iällä. Korvaamalla yrityksen, yhdistyksen tai muun tahon antama todistus koulutuslaitoksen todistuksella mahdollistettaisiin harjoittelupaikan vaihtaminen ilman uutta todistusta ja sen edellyttämää uutta käsittelyä. 6 kohdassa tarkoitetulla todistuksella osoitettaisiin tutkintoon tultaessa se, että henkilö opiskelee sellaisessa ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa, jonka perusteella hänen on mahdollista suorittaa auton ajokortti vähimmäisiästä poiketen. 8

6. Ajokorttimerkinnät ja koodit. Pykälän 2 momentin AM-luokan koodia 121 tarkistettaisiin ajokorttilain 4 :n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan muutoksen johdosta. Kevyiden nelipyörien ohella sen piiriin kuuluisivat T3 ajoneuvoluokan traktorit, joiden rakenteellinen nopeus olisi yli 40 ja enintään 60 kilometriä tunnissa. 7. Ajokortin toimittaminen postitse. Pykälän 2 momenttiin lisättäisiin viittaus ajokorttilain 61 :ssä tarkoitettuihin ajokortteihin. Kysymyksessä olisivat muussa Suomen tunnustamassa valtiossa kuin EU- tai ETA-valtiossa taikka Wienin tai Geneven kansainväliseen tieliikennesopimukseen liittyneessä valtiossa annetut ajokortit. Momentin 2 kohta poistettaisiin tarpeettomana. 10. Muun kuin EU- tai ETA-valtion ajokortin palauttaminen myöntäjävaltioon. Pykälää muutettaisiin siten, että Sveitsissä annettu ajokortti palautettaisiin ajokortin vaihtamisen jälkeen sen myöntäneelle viranomaiselle sen sijaan, että se jäisi tänne vaihdon suorittaneen viranomaisen haltuun. Menettely olisi vastaava kuin EU- ja ETA-korttien ja Japanissa annetun ajokortin kohdalla ja samaa menettelyä sovelletaan useissa muissa EU-maissa. Muutos toteutettaisiin Liikenteen turvallisuusviraston esityksestä Sveitsin ajokorttiviranomaisen aloitteen pohjalta. Menettelyllä ajokortin myöntänyt Sveitsin viranomainen varmistaisi ajokorttitietojen ajantasaisuuden ja poistaisi tarpeet esimerkiksi ajokortin haltijan terveydentilaan kohdistuvilta valvontatoimenpiteiltä, jos myöntäjällä olisi tieto henkilön siirtymisestä toisen ajokorttijärjestelmän piiriin. Ajokorttien kohdalla noudatettaisiin vastaavaa menettelyä niin, että Sveitsissä sikäläiseen ajokorttiin vaihdettu suomalainen ajokortti palautuisi Suomeen. 10 a. EU- tai ETA-valtiossa annetun ajokortin vastavuoroinen tunnustaminen. Pykälää tarkistettaisiin traktoreiden ajokorttiluokitukseen tehdyn muutoksen johdosta. Maininta LT-luokasta poistettaisiin luokasta luopumisen takia. Asiallisesti pykälä säilyisi ennallaan. 3 luku Kuljettajaopetus 11. Ensimmäisen ajokortin koulutus. Pykälään sisältyisi ensimmäisen kortin koulutuksen määrää koskeva säännös hallituksen esityksen perusteluissa todetun mukaisesti. Koulutuksessa olisi kysymys moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettamiseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvien vaatimusten huomioon ottamisesta, eikä sen tarkoituksena olisi korvata nykyistä luokkakohtaista teoriaopetusta. Ajotaidon hankkimiseen tarvittava luokkakohtainen teoriaopetus olisi hankittava erikseen ajokorttia suorittavan oman valinnan mukaan. Ajokorttilaissa säädettäisiin koulutuksen tavoitteista ja Liikenteen turvallisuusvirastolla olisi toimivalta antaa tarkempia määräyksiä koulutuksen sisällöstä. Lain mukaan koulutus voitaisiin antaa teoriaopetuksena, mikä mahdollistaisi sen toteutuksen myös verkkoyhteyden kautta lakisääteisen opetuksen toteutukselle ajokorttilain 40 :n 3 momentissa säädettyjä vaatimuksia noudattaen. Laissa todetun mukaisesti pykälässä tarkoitettu koulutus olisi ammattilaisen antamaa koulutuksen tavoitteen saavuttamiseksi ja sen antaminen edellyttäisi autokoululupaa tai viranomaisen erillistä hyväksymistä. Jos koulutus järjestettäisiin peruskoulussa tai toisen asteen koulutuksessa, erillistä lupaa tai hyväksymistä ei lain mukaan vaadittaisi, mutta muita toteutuksen vaatimuksia, kuten kouluttajan vaatimuksia, olisi noudatettava. Koulutuksen hyväksymiselle ei katsota tarpeelliseksi asettaa erityisiä voimassaoloaikoja sen periaatteen mukaisesti, jota koulutuksiin yleensä sovelletaan. Koulutukset olisivat voimassa toistaiseksi nykyiseen tapaan. Voimassaolon rajaaminen voisi tarpeettomasti johtaa koulutusten uusimisiin ja siitä johtuen ajokortin hinnan nousuun. Kysymyksessä oleva koulutus on ajokortin suorittamiseen liittyvää koulutusta muusta liiken- 9

nekasvatuksesta poiketen ja se olisi sen mukaisesti perusteltua sijoittaa ajokortin suorittamisen yhteyteen. Koulutus olisi edellytyksenä tutkinnon teoriakokeeseen pääsylle ja se olisi osoitettava saaduksi kokeeseen ilmoittauduttaessa. Jos ajo-opetus tai ajoharjoittelu tapahtuu opetusluvalla, ajokorttilain 41 :n 1 momentin mukaan koulutustodistus on pidettävä ajossa mukana. Teoriaopetuksessa oppilaiden enimmäismäärää ei ole rajoitettu eikä opetuksen sisältö puolla rajaamista. Toimijat voivat halutessaan käyttää opetusryhmien kokoa myös kilpailutekijänä. Koulutus olisi kuitenkin aina pyrittävä järjestämään niin, että edellytykset tavoitteena olevalle oppimiselle ovat olemassa. 12. Ajo-opetuksen vähimmäismäärä ensimmäistä moottoripyörän ajokorttia suoritettaessa. Harjoitusluvalla tapahtuvan ajoharjoittelun ohjaus. Pykälään sisältyisivät säännökset ensimmäistä moottoripyörän ajokorttia suoritettaessa vaadittavan ajo-opetuksen vähimmäismäärästä. Pykälän 1 momentin mukaan ajo-opetusta olisi saatava vähintään viisi tuntia. Jos ensimmäisen moottoripyörän ajokortin suorittamista varten haettaisiin moottoripyörän harjoituslupa, harjoitusluvan myöntämisen edellyttämä ajo-opetus täyttäisi myös ensimmäisen moottoripyörän ajokortin suorittamiseen liittyvän ajoopetusvaatimuksen. Harjoitusluvan saamiseksi vaadittaisiin nykyiseen tapaan ajoopetuksen ohella myös teoria- ja käsittelykokeen suorittaminen. Harjoituslupaan vaadittavan ajo-opetuksen määrä olisi 2 momentin mukaan neljä tuntia, mikä vastaisi nykyistä vaatimusta. Opetuksen saaminen osoitettaisiin kuljettajantutkinnon ajokokeeseen tultaessa. Osoituksena ajo-opetuksen saamisesta olisi joko 1 momentissa tarkoitetusta ajo-opetuksesta saatu opetustodistus ja harjoituslupa, jota koskeva tieto löytyisi myös tutkinnon vastaanottajalle rekisterijärjestelmästä. Pykälän 3 momenttiin sisältyisi myös moottoripyörän harjoitusluvalla tapahtuvaa harjoittelua ja harjoittelun ohjausta koskeva säännös. Harjoituslupa oikeuttaisi itsenäiseen harjoitteluun, jota edeltäisi luvan saamisen edellytyksenä oleva ajo-opetus. Ajoopetuksen määrä vastaisi nykyistä vaatimusta. Harjoittelua ohjaavan tehtävänä olisi tukea ja ohjata harjoittelua niin, että se olisi mahdollisimman monipuolista riittävien valmiuksien saamiseksi erilaisissa liikennetilanteissa ja ympäristöissä. Ajokorttilain muutosesityksen perusteluissa todetun mukaisesti harjoitusluvalla harjoitelleiden puutteina on todettu esimerkiksi liikennetilanteiden hallinta. Harjoittelua ohjaavan olisi myös huolehdittava siitä, että lajin ominaispiirteistä seuraavat turvallisuusvaatimukset tulisivat huomioiduiksi harjoittelussa esimerkiksi asianmukaisella kuljettajaa suojaavalla pukeutumisella. Tämän, samoin kuin muunkin, ohjaamisen tavoitteena olisi liikennesääntöjä noudattava, turvallinen ja vastuunsa tunteva kuljettaja ja sen mukaisen ajotavan omaksuminen alun pitäen. Ohjaus poikkeaisi ajo-opetuksesta ja muusta opetusluvalla tapahtuvasta ohjauksesta siinä, että harjoittelua ohjaavan ei edellytettäisi olevan mukana harjoittelutilanteessa, koska harjoituslupa on käsittelyvalmiuksien osoittamisen jälkeen perinteisesti oikeuttanut itsenäiseen harjoitteluun. Ohjaukselta ja ohjeistukselta ei vaadittaisi samaa reaaliaikaisuutta ja reaaliaikaista yhteyttä kuin ajoopetuksessa ja opetusluvalla tapahtuvassa ajoharjoittelun ohjaamisessa, mikä kuvastuisi myös asetukseen sisältyvissä säännösehdotuksissa. Ohjaus edellyttäisi kuitenkin myös harjoittelun seuraamista liikennetilanteissa sen huomioimiseksi, että ajaminen edistyy tavoitteiden mukaisesti. Pykälän 4 momentissa edellytettäisiin harjoituslupaan merkittäväksi harjoittelussa käytettävä moottoripyörä, jonka olisi vastattava suoritettavan ajokortin luokkaa. Käytännössä harjoituslupa sidotaan tiettyyn moottoripyörään rekisterinumeron perusteella ja tiedot syötetään rekisterijärjestelmään. 10

13. Ajo-opetuksen vähimmäismäärä auton B-luokan ajokorttia suoritettaessa. Ajoopetuksen vähimmäismäärä olisi 10 tuntia. Ajokokeeseen pääsyn edellytyksenä olisi, että ajokokeeseen tuleva esittäisi opetustodistuksen siitä, että säädetty vähimmäismäärä ajo-opetusta on saatu. 14. B-luokan riskientunnistamiskoulutus. Riskientunnistamiskoulutuksen kokonaismäärä vastaisi nykyisen syventävän vaiheen määrää. Valiokunnan tekemien tarkistusten johdosta koulutuksen kokonaismäärää ja sisältöä koskevat säännökset siirtyisivät lakiin. Laissa olisi myös säännös riskien tunnistamiskoulutukseen sisältyvän ajo-opetuksen antamisesta simulaattorilla, mistä syystä asetuksessa ei tarkemmin säädettäisi simulaattoriopetuksen määrästä. Asetuksella säädettäisiin ainoastaan ajo-opetuksen osuudesta riskientunnistamiskoulutuksessa ja vaatimuksena olisi, että ajo-opetusta olisi oltava vähintään puolet. Laissa edellytetään koulutuksen koostuvan teoria- ja ajo-opetuksesta ja että tämä ajo-opetus olisi vain osin annettavissa simulaattorilla. Ajo-opetukseen olisi siten sisällytettävä myös käytännössä tapahtuvaa ajoopetusta tai harjoittelua, joka voitaisiin esimerkiksi laissa mainittujen näyttöjen osalta toteuttaa ajoharjoitteluradalla nykyiseen tapaan. Nykyisestä syventävästä vaiheesta poiketen pimeällä ajamista koskevat sisällöt kuuluisivat tämän koulutuksen piiriin. Pimeällä ajamiseen kuuluvia opetussisältöjä on mahdollista käsitellä osana teoriaopetusta, mutta kuitenkin käytännön harjoitukset joko liikenteessä tai simulaattorilla toteutettuina tuovat paremman tuntuman sen ymmärtämiseen, mikä merkitys näkyvyydellä ja valojen käytöllä on. Simulaattoriopetuksella mahdollistetaan hintakilpailu verrattuna liikenteessä tapahtuvaan ajo-opetukseen. Riskientunnistamiskoulutuksen ajo-opetuksen kohdalla olisi kysymyksessä muu kuin ajokorttilain 35 :n 3 momentissa tarkoitettu B-luokan ajoopetus, josta puolet olisi annettavissa simulaattorilla. Liikenteen turvallisuusvirasto voisi ohjata koulutusta tarkemmilla määräyksillään ja ohjeistuksellaan. Muuten simulaattorin käyttöä koulutuksessa ei rajoitettaisi muuta kuin mikä koskee lakisääteisen koulutuksen toteutusta laissa. Säännöksissä ei olisi estettä riskientunnistamiskoulutuksen toteutukselle osissa edellyttäen, että koulutuksen sisällöissä huomioidaan Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä vaadittavat asiakokonaisuudet ja menettelyt. Opetustodistusta koskevan säännöksen mukaan riskientunnistamiskoulutuksen osalta siitä olisi käytävä ilmi ajo-opetuksen osuus. Riskientunnistamiskoulutus vaadittaisiin heti lain voimaantultua ajokokeeseen tulevalta. Todistuksen vaatimisen ajankohdalla ohjattaisiin riskien tunnistamiskoulutuksen sijoittumista mahdollisimman lähelle ajokokeen suorittamista, jolloin kuljettajalla olisi parhaimmat edellytykset opetuksen omaksumiseen. Tietojen keräämisestä säätäminen asetuksessa ehdotettu tarkemmin voisi rajoittaa tarpeettomasti tulevaisuuden tiedonkeruutarpeiden ja tekniikoiden huomioimista. Käytännössä Liikenteen turvallisuusvirasto tilastoi ja kerää tietoa simulaattorilla suoritetun ajo-opetuksen määristä 15. Moottoripyörän ajokorttiluokan korottaminen koulutuksella. Kysymyksessä olisi EU:n lainsäädännön mukainen koulutus ja myös koulutuksen kokonaismäärä tulee EU:n lainsäädännöstä. Koulutukseen olisi sisällyttävä sekä teoria- että ajo-opetusta ja niiden määrät 1 momentissa olisivat ennallaan. Opetus voitaisiin antaa vain autokoulussa tai ajokorttilain 35 :n 5 momentissa tarkoitetun muun hyväksytyn toimijan toimesta. Koulutusvaihtoehdossa opetustodistus olisi osoituksena ajokorttiluokan muuttamiselle. Mikäli vaatimus kahdesta vuodesta ei täyttyisi ajokorttiluokan korotus edellyttäisi kuljettajantutkinnon suorittamista kokonaisuudessaan teoria ja ajokokeineen. 16. Uuden kuljettajan ajokieltoon liittyvä koulutus. Laissa säädetyn mukaisesti opetustodistuksen esittäminen poliisille olisi edellytys ajokortin palauttamiselle ajokieltoajan päätyttyä. Koulutusvaatimus olisi seurauksena siitä, että uusi kuljettaja kahden ensimmäisen vuoden tiu- 11

kemman rikkomusseurannan aikana syyllistyisi liikennerikoksiin tai rikkomuksiin siten, että ajokieltoon määräämisen perusteet täyttyisivät. Koulutuksen tarkoituksena on puuttua liikennesääntöjen ja määräysten vastaiseen ajokäyttäytymiseen ja estää sellaisen muuttuminen tavaksi. Koulutuksen tavoitteista säädettäisiin ajokorttilaissa. Koulutuksen seuraamukseen rinnastuvan luonteen vuoksi Liikenteen turvallisuusviraston määräyksillä ohjeistettaisiin erityisesti koulutusta ja sen sisältöjä sekä toteuttamista ja läsnäolon valvomista. 17. Teoriaopetuksen määrä kuorma-auton ajokorttia suoritettaessa. Raskaan kaluston opetusvaatimuksia koskevat säännökset pykälissä 17 20 purettaisiin erikseen teoria- ja ajoopetuksen osalta. Opetusta koskevat vaatimukset olisivat asiallisesti ennallaan, koska muutokset eivät koskisi raskaan kaluston kortteja. 18. Ajo-opetuksen määrä kuorma-auton ajokorttia suoritettaessa. Opetusta koskevat vaatimukset olisivat asiallisesti ennallaan. 19. Ajo-opetuksen määrä kuorma-auton ajokorttia suoritettaessa. Opetusta koskevat vaatimukset olisivat asiallisesti ennallaan. 20. Ajo-opetuksen määrä linja-auton ajokorttia suoritettaessa. Opetusta koskevat vaatimukset olisivat asiallisesti ennallaan. 21. Ajo-opetuksen antamista ja ajoharjoittelua koskevat yleiset vaatimukset. Pykälän 1 momenttiin sisältyisivät simulaattorilla annettavan ajo-opetuksen osuutta koskevat säännökset luokkakohtaisessa ajo-opetuksessa. Momentissa suljettaisiin pois 14 :ssä tarkoitettu riskientunnistamiskoulutuksen ajo-opetus, jonka osalta simulaattorin käyttö jätettäisiin laissa säädetyn varaan. Lain mukaan ajo-opetus olisi osin annettavissa simulaattorilla, mikä edellyttäisi myös käytännössä tapahtuvaa opetusta. Luokkakohtaisessa ajo-opetuksessa simulaattoriopetuksen osuus määräytyisi lakisääteisen ajoopetuksen vähimmäismäärästä, sen yli annettavan ajo-opetuksen antamiseen tai teoriaopetuksen antamiseen simulaattorilla ei olisi esteitä. Simulaattorilla annettavan ajoopetuksen määrä nousisi puoleen vaadituista vähimmäismääristä. Viranomaishyväksynnän pysyttämistä simulaattoreille ei pidetä enää tarpeellisena. Opetuksen tarjoajien on joka tapauksessa varmistettava, että opetuksessa käytettävät laitteet soveltuvat annettavaan opetukseen. Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo opetuksessa toimivia ja sillä on näin mahdollisuus valvoa teoria- ja ajo-opetusta ja siinä yhteydessä varmistaa esimerkiksi simulaattorien soveltuvuus annettavaan opetukseen. Ajo-opetuksen toteutuspaikkoja ei ajokorttilain muutosten perusteluissa todetun mukaisesti säänneltäisi enää tarkemmin. Ajokorttikoulutuksessa pyrkimyksenä on kannustaa opetusmenetelmien ja tapojen kehittämiseen laaja-alaisesti ja tarjota ajokorttia suorittaville mahdollisuus valita itselleen sopivimmat oppimistavat. Säädöksillä ei ole tarkoituksenmukaista tällöin rajata vaihtoehtoja eikä sitoa opetusta tiettyyn tekniseen tai muuhun opetustapaan. Lailla ei rajata esimerkiksi mahdollisuutta opetuksen toteutukseen ajoharjoitteluradalla, vaikka niiden osalta sääntelystä luovutaan, tai esimerkiksi ajoharjoitteluratojen mahdollisuutta hakea muun hyväksytyn liikenneturvallisuusalan toimijan statusta ajokorttilain 35 :n 5 momentin mukaisesti Liikenteen turvallisuusvirastolta ja siten tarjota opetusta valitsemallaan tavalla. Pykälän 2 momentissa oleva kielto tavaran ja henkilöiden kuljettamisesta opetusajossa korvausta vastaan olisi asiallisesti ennallaan. Säännöksen tarkoituksena on, ettei opetuksen tavoitteita vaaranneta. Pykälän 3 momenttiin sisältyisi linja-auton ajoopetuksessa mukana kuljetettavia koskeva säännös, joka mahdollistaisi nykyiseen ta- 12

paan opetusajon järjestämisen niin, että ajoneuvossa voisi olla useampia oppilaita ja opettajia esimerkiksi pitemmän ajoreitin mahdollistamiseksi. Säännös vastaisi nykyistä sääntelyä. 22. Ajo-opetuksessa ja ajoharjoittelussa käytettävien ajoneuvojen vaatimukset. Pykälän 1 momenttiin sisältyisivät opetusajoneuvoja koskevat vaatimukset, jotka olisivat asiallisesti ennallaan. Raskaan kaluston luokkien kohdalla kuorma- ja linja-auton sijaan puhuttaisiin luokkakohtaisista ajoneuvoista. Ajokorttisääntelyssä käytettäisiin ajokortteja koskevaa luokitusta ja määrittelyä, joka poikkeaisi ajoneuvolainsäädännön mukaisesta luokittelusta EU:n lainsäädännöstä johtuen. Asiaa koskeva säännös sisällytettäisiin 4 momenttiin. Raskaan kaluston säännöksiin tai luokitusnimikkeisiin ei tässä yhteydessä ehdoteta muutoksia, koska raskaan kaluston kysymyksiä on tarkoitus arvioida erikseen. Pykälään sisällytettäisiin traktoreita koskeva säännös ajo-opetuksen ja ajoharjoittelun toteuttamiseksi traktorilla myös silloin, kun mitään käytännön koetta ei vaadittaisi. Pykälän 2 momentin säännökset vastaisivat voimassa olevaa sääntelyä ajoneuvojen varustamisesta lisäpolkimella. Traktoreita koskeva säännös lisättäisiin opetusajoneuvoihin. Ajoneuvon muutoskatsastusta ei kuitenkaan enää vaadittaisi polkimen asentamisen takia, koska vaatimus poistettiin ajokorttilaista. Erottelu koulu- ja opetusajoneuvojen välillä poistuisi ajokorttilain muutosten myötä ja opetusajoneuvoja koskevat vaatimukset koskisivat kaikkia ajoopetuksessa ja harjoittelussa käytettäviä ajoneuvoja. Pykälän 2 momentin säännöksen mukaan moottoripyöräopetuksessa ja vastaavassa jarrupolkimen olisi vaikutettava kaikkiin pyöriin. Mainittu vaatimus samoin kuin vapautus polkimesta E-luokan yhdistelmän vetoautossa ja vaatimus opettajan ja ajoharjoittelua ohjaavan peilistä vastaisivat voimassa olevaa sääntelyä. 23. Ajo-opetuksessa ja ajoharjoittelussa käytettäviä ajoneuvoja tai niiden varustelua koskevat poikkeukset terveysperustein. Pykälään sisältyisivät opetus- ja harjoitteluajoneuvon varustelua koskevat säännökset, jos ajokorttia suorittava tarvitsisi erityiset ajohallintalaitteet (1 momentti) tai opettajan tai ajoneuvossa olisi ajoharjoittelun ohjaajan tarpeisiin sovitetut varusteet (2 momentti). Pykälän 3 momentissa mahdollistettaisiin kolmipyöräisen ajoneuvon käyttö kaksipyöräisen sijaan. Pykälä vastaisi asiallisesti nykyistä sääntelyä. 24. Ajo-opetus ja ajoharjoittelu kaksipyöräisellä ajoneuvolla ja ajoneuvolla jossa istuinpaikat ovat peräkkäin. Pykälässä säänneltyä menettelyä opetusta annettaessa pidetään toimivana ja yksityiskohtaisuudestaan huolimatta siksi tarpeellisena säilyttää asetustasolla. Pykälän 1 momentin säännös mopolla annettavasta ajo-opetuksesta olisi asiallisesti ennallaan. Momentissa huomioitaisiin myös ajoharjoittelun ohjaus opetusluvalla. Pykälän 2 momentti koskisi ajo-opetusta ja ajoharjoittelun ohjausta muilla ajoneuvoilla, joissa olisi peräkkäin sijoitetut istuinpaikat. Momentissa huomioitaisiin myös traktorit. Menettelyä koskeva säännös olisi asiallisesti ennallaan. Pykälän 3 momenttiin sisältyisi 1 ja 2 momentissa tarkoitettua ajo-opetusta koskeva säännös. Opetuslupaopetuksessa voitaisiin ohjata ja opettaa vain yhtä ajo-oppilasta kerrallaan, mutta autokouluopetuksessa mahdollistettaisiin kahden pyöräilijän samanaikainen ajo-opetus. Käytännössä opettajan olisi arvioitava se, että oppilaalla on riittävät ajoneuvon käsittelytaidot kahta samanaikaisesti ajatettaessa. Tästä poikkeuksena olisi moottoripyöräluokan korottaminen koulutuksella, jossa oppilasmäärää ei rajoitettaisi. Tässäkin tapauksessa opettajan olisi arvioitava oppilaiden osaaminen ja samanaikaisesti ajatettavien määrä opetuksen tavoitteen saavut- 13

tamiseksi. Useamman moottoripyöräilijän samanaikainen opettaminen tai ohjaaminen ei olisi mahdollista opetusluvalla. Menettely vastaisi nykyistä käytäntöä. Pykälän 4 momenttiin sisältyisi kielto henkilöiden ja tavaran kuljettamisesta moottoripyörän harjoitusluvalla tapahtuvassa harjoittelussa. Säännöksessä todettaisiin myös nimenomaisesti harjoitusluvalla tapahtuvan ohjauksen toteutuksesta ja kiellon matkustajan kuljettamisesta koskevan myös harjoitusluvalla tapahtuvan harjoittelun ohjaajaa, jota ei saisi kuljettaa. Pykälän 5 momenttiin sisältyisi säännös yhteydenpidosta ajokorttia suorittavan ja opettajan tai ohjaajan välillä silloin, kun tämä ei olisi mukana ajoneuvossa. Momentissa rajattaisiin pois 4 momentissa tarkoitettu harjoitusluvalla tapahtuvan harjoittelun ohjaus. Menettely poikkeaisi muusta ohjauksesta, koska harjoittelun edellytyksenä ei olisi, että ohjaajan olisi aina oltava mukana harjoittelutilanteessa. 25. Kuljettajaopetuksen toteuttaminen kuorma-autolla ja linja-autolla. Pykälän 1 momentti koskisi raskaan kaluston kuljettajaopetuksessa noudatettavaa opetussuunnitelmaa ja vastaisi asiallisesti voimassa olevaa sääntelyä. Opetussuunnitelmat vahvistettaisiin edelleen ja niissä olisi vahvistettava myös ne ajo-opetuksen opetusaiheet, jotka soveltuisivat simulaattoriopetukseen. Ajokorttilaissa edellytetään opetusvälineiden soveltuvan opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Opetusvälineiden olisi siten mahdollistettava opetussuunnitelman mukainen opetus. Teknisten välineiden, kuten esimerkiksi simulaattoreiden kohdalla, tapahtuu jatkuvaa kehitystä ja markkinoiden arvioidaan huolehtivan siitä, että opetuksessa käytettävät välineet ovat asianmukaisia. Tämän takia ei olisi enää tarpeen edellyttää laitteelta viranomaisen hyväksymistä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin raskaan kaluston kuljettajaopetukseen sisältyvän vaaratilanteiden tunnistamista ja välttämistä koskevan ennakoivan ajamisen toteutuksesta teoriaopetuksena. Säännös vastaisi nykyistä sääntelyä. 26. Opetusajoneuvon tunnus. Opetusajoneuvon tunnusta koskevia säännöksiä sisältyisi ajokorttilakiin ja tarkemmat säännökset asetukseen. Autokoulujen ajo-opetuksessa käytettävien ajoneuvojen merkitsemistä ja opetusajoneuvon tunnusta koskevat säännökset vastaisivat asiallisesti nykyisin liikenne- ja viestintäministeriön asetukseen sisältyviä säännöksiä. Vaikka opetustodistus vaadittaisiin edelleen sijoitettavaksi ajoneuvon taakse näkyvään paikkaan, sitä ei vaadittaisi enää asennettavaksi ajoneuvon ulkopuolelle, koska esimerkiksi uusissa autoissa voi perä olla muovia ja esimerkiksi magneettikolmio helpommin kiinnitettävissä takalasiin sisäpuolelle, josta se olisi hyvin nähtävissä. Muutoksen voidaan katsoa myös helpottavan opetuslupalaisten kolmion hankintaa. Säännöksissä pysytettäisiin mahdollisuus opetustunnuksen sijoittamiseen opetusajoneuvossa olevan selkämykseen annettaessa ajo-opetusta kaksipyöräisellä tai muulla vastaavalla ajoneuvolla, jossa ei ole kiinteää korirakennetta. 27. Oppituntien kestot. Luvun muuttamisen takia muutokseen sisällytettäisiin myös 27, vaikka siihen ei ehdoteta muutoksia. Pykälä olisi asiallisesti ennallaan. 28. Opetustodistuksen antaminen. Pykälän 1 momentti vastaisi nykyistä säännöstä kuitenkin siten, että momentissa otettaisiin huomioon opetusluvan käyttö sekä ajoopetuksessa että ajoharjoittelussa. Opettajalla olisi opettajan vastuu, vaikka myös ajoharjoittelun ohjaamista varten opetusluvan hakeva sitoutuisi vastuullisen ja sääntöjen noudattavan liikennekäyttäytymisen ohjaamiseen. Opettajana toimiva, mikä tieto löy- 14