Vaatteiden vienti ja tuonti

Vaatteiden vienti ja tuonti

Vaatteiden tavaravienti ja -tuonti / sisältö Tavaravienti vs. vientiliikevaihto..3 Tekstiilin ja muodin tavaraviennin tuoteryhmät...4 Keskeiset havainnot: Vaatteiden tavaravienti- ja tuonti...5 Vaatteiden vienti ja tuonti 1987-2017.......6 Vientimaat Vaatteiden suurimmat vientimaat 2017..8 Mihin maihin vaatteiden vienti on kasvanut euromääräisesti eniten 2010- luvulla?...9 Ruotsi ja Venäjä vaatteiden vientimaana 1987-2017...10 Suurimmat vaatteiden vientimaat 1987 ja 2017...11 Tuontimaat, alkuperämaa Vaatteiden suurimmat tuontimaat 2017......13 Mistä maista vaatteiden tuonti kasvanut euromääräisesti eniten 2010- luvulla?.......14 Suurimmat vaatteiden tuontimaat 1987 ja 2017........15 Tuotteet Vaatteiden viennin ja tuonnin sisältö 2017......17 Tietoa tavaraviennin ja -tuonnin tilastoista...18 2

Tavaravienti vs. vientiliikevaihto Tullin ulkomaankauppatilastot eivät täysin kata tekstiili- ja vaatealan vientiä. Jos suomalainen tekstiili- ja vaatealan yritys teettää tuotteet ulkomailla, kaikki tuotteet eivät näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Osa ulkomailla valmistetuista tuotteista lähetetään suoraan valmistajilta eteenpäin, jolloin ne eivät näy Tullin tilastoissa. Toisaalta osa ulkomailla teetetyistä tuotteista tuodaan logistiikkakeskuksiin Suomeen ja viedään täältä jälleen ulkomaille, jolloin ne näkyvät sekä tuonti- että vientitilastoissa. Tavaravienti (Tulli) Tulli tilastoi konkreettisesti Suomen rajan yli liikkuvaa tavaraa. Vientiliikevaihto (Tilastokeskus) Suomalaisen yrityksen ulkomailta tuleva myynti, riippumatta siitä, missä tuote on valmistettu ja onko tuote missään vaiheessa mennyt konkreettisesti Suomen rajan yli. Joka tapauksessa tuotteen valmistuttamisesta ja myynnistä tuleva lisäarvo jää Suomeen. Tässä materiaalissa on tilastoja tavaraviennistä ja tuonnista. Vientiliikevaihdosta löydät tilastoja täältä: https://www.stjm.fi/julkaisut-jatilastot/tilastot/tekstiili-ja-muotialan-yritysten-lukumaara-liikevaihto-ja-henkilosto/ 3

Tekstiili- ja muotialan tuoteryhmät on jaettu viennin ja tuonnin tilastoissa viiteen ryhmään VAATTEET Miesten, naisten ja lasten vaatteet Urheiluvaatteet Alusvaatteet Asusteet SISUSTUSTEKSTIILIT JA MUUT TEKSTIILIT Matot Verhot, vuodevaatteet, pyyhkeet, keittiötekstiilit Siivoustekstiilit Säkit, teltat, purjeet, pressut TEKNISET TEKSTIILIT Kuitukangas Viirat ja huovat teolliseen käyttöön Hihnat ja köydet LANGAT, KANKAAT, NEULOKSET, KUIDUT JA TEKSTIILIJÄTTEET Langat Neulokset Puuvillakankaat Tekokuitukankaat (pl. nauhat ja erikoiskankaat) Muut kudotut kankaat Tylli, pitsit, koruompelukset, nauhat yms. Lumput ja tekstiilitavaroiden jätteet Tekstiilikuidut JALKINEET Nahka- tekonahka ja tekstiilijalkineet Urheilujalkineet Kumikengät Jalkinetarvikkeet Tässä osiossa käsitellään VAATTEIDEN vientiä ja tuontia. Tekstiili- ja muotialan viennistä ja tuonnista eri tuoteryhmittäin löydät osioista Tekstiilin ja muodin vienti ja tuonti, koonti, Jalkineiden vienti ja tuonti sekä Tekstiilien vienti ja tuonti. 4

Keskeiset huomiot Suomen vaateviennin arvo oli vuonna 2017 yhteensä 290 milj. Vaatevienti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,3 % Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Viro 2010-luvulla vaatevienti on kasvanut eniten Ruotsiin, yli 50 miljoonalla eurolla Muita kasvavia vientimarkkinoita ovat muun muassa Saksa, Alankomaat, Ranska ja Italia. Vaatevienti Venäjälle on romahtanut viime vuosina, pudotusta yli 100 miljoonaa euroa. Tässä taustalla muun muassa se, että suomalaiset vaatealan vähittäiskaupan toimijat ovat vähentäneet toimintojaan Venäjällä. Vaikka vienti Venäjälle pudonnut, niin korvaavaa vientimarkkinaa kuitenkin löytynyt muualta. Vaateviennistä puolet on naisten vaatteita ja yli neljännes miesten vaatteita. Vaatetuonnin arvo Suomeen oli vuonna 2017 yhteensä 1,4 mrd. Vaatteiden tuonti kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,2 %. Suurimmat tuontimaat ovat Kiina, Bangladesh ja Ruotsi. Viime vuosina tuonti kasvanut euromääräisesti eniten Bangladeshista, Kambodzasta, Kiinasta ja Vietnamista. Alan tuotanto globaalisti kasvanut Aasian maissa, ja tämä näkyy myös vaatteiden tuontimaissa. Vaatetuonnista kolmannes on naisten vaatteita, neljännes miesten vaatteita ja 20 % neulosvaatteita. Huom! EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi juuri Ruotsi näyttää tilastoissa todellisuutta suuremmalta tuontimaalta, vaikka se ovat tuotteiden lähetysmaa, ei välttämättä alkuperämaa. 5

Vaatteiden vienti ja tuonti 1987-2017 Vuonna 2017 vaatteiden tuonti Suomeen kasvoi 2,2 % ja vienti Suomesta 5,3 %. milj. 420 470 570 520 540 550 550 610 580 490 430 680 790 840 850 920 940 970 1 330 1 350 1 200 1 250 1 210 1 110 1 040 990 1 570 1 490 1 500 1 430 1 360 1 390 1 420 350 320 210 210 210 220 200 200 220 230 210 230 240 230 210 220 230 240 250 250 210 250 300 320 340 320 290 270 290 1987 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2017 Tuonti Vienti Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot, arvot tilastovuoden hinnoin. 6

Vientimaat 7

Suurimmat vaatteiden vientimaat 2017, vienti yhteensä 290 milj. 1. Ruotsi 75 2. Saksa 43 3. Viro 4. Venäjä 29 32 5. Alankomaat 6. Ranska 13 12 7. Itävalta 8. Norja 9. Latvia 10. Italia 9 8 8 6 $1b Muut yhteensä milj. 52 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 8

Minne vaatevienti kasvanut euroissa mitaten eniten viime vuosina? Maa & vienti 2017 Ruotsi 75 milj. Saksa 43 milj. 7 37 Viro 32 milj. 28 Alankomaat 13 milj. 10 Ranska 12 milj. Italia 6 milj. 51 23 8 Vaatevienti Ruotsiin on yli kaksinkertaistunut 2010-luvulla, euroissa mitaten yli 51 miljoonalla, siis enemmän kuin koko vaatevienti yhteensä on kasvanut. 4 4 4 4 2 USA 3 milj. 1 2 Slovenia 3 milj. Hongkong 3 milj. Vaatteiden vienti on kasvanut vuoteen 2010 verrattuna yhteensä 38 miljoonaa euroa. Vaatealalla kasvavia vientimarkkinoita on Ruotsin lisäksi löytynyt erityisesti Keski- ja EteläEuroopasta. 21 2 Unkari 2 milj. 11 milj. Vienti 2010 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Kasvu 2010-2017 9

Ruotsi & Venäjä vaatteiden vientimaana 1987-2017 Ruotsi ja Venäjä ovat molemmat olleet viime vuosikymmeninä keskeisiä vaatteiden vientimaita. 152 146 137 133 125 117120 113 1990-luvun alussa vienti molempiin maihin ajautui vaikeuksiin ja Suomen vaatevienti kokonaisuudessaan laski. 104 97 milj. 85 90 81 80 79 86 56 57 45 48 47 18 16 1987 1990 24 24 23 20 53 27 30 1995 57 56 23 2000 56 55 48 45 44 39 41 33 33 32 31 29 29 Ruotsi Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 50 2005 67 63 67 66 75 71 55 45 44 36 24 20 23 29 27 2010 2015 2010-luvulla maiden kehitys on ollut päinvastaista: Venäjän markkina on merkittävissä hankaluuksissa ja vienti on laskenut muutamassa vuodessa lähes 100 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan vienti Ruotsiin on vahvistunut jatkuvasti. 2017 Venäjä 10

Suurimmat vaatteiden vientimaat 1987 ja 2017 Suurimmat vaatteiden vientimaat 1987, yhteensä 490 milj. 1. Neuvostoliitto 31% Suurimmat vaatteiden vientimaat 2017, yhteensä 290 milj. 1. Ruotsi 26% 1980-luvulla Suomen vaatevienti oli keskittynyt erityisesti Neuvostoliittoon ja Ruotsiin, joiden osuus oli yli 60 %. 2. Ruotsi 3. Norja 4. Iso-Britannia 6% 11% 30% 2. Saksa 3. Viro 4. Venäjä 11% 10% 15% Nykyään tärkeitä vaatteiden vientimarkkinoita on useampia, eikä yhden markkinan muutos ole niin merkittävä riski toimialalle. 5. Saksa 6% 5. Alankomaat 5% 6. Ranska 7. Tanska 8. Sveitsi 9. USA 10. Alankomaat Muut yhteensä 2% 2% 2% 2% 5% % osuus viennistä 6. Ranska 7. Itävalta 8. Norja 9. Latvia 10. Italia Muut yhteensä 4% 2% 18% % osuus viennistä Vaatevienti Venäjälle on kutistunut muutamassa vuodessa lähes 100 miljoonalla, mutta samaan aikaan vaatteiden kokonaisvienti ei ole pudonnut kuin 50 miljoonaa. Vienti muille markkinoille on siis vetänyt aiempaa paremmin, kasvua muun muassa Ruotsiin, Alankomaihin, Ranskaan, Saksaa, Italiaan ja Hongkongiin. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 11

Tuontimaat (alkuperämaa) 12

Suurimmat vaatteiden tuontimaat 2017, tuonti yhteensä 1,4 mrd. 1. Kiina 554 2. Bangladesh 3. Ruotsi 101 133 4. Turkki 5. Intia 6. Saksa 7. Vietnam 8. Viro 9. Italia 10. Pakistan 68 51 42 41 40 36 35 $1b Muut yhteensä milj. 317 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 13

Mistä vaatteiden tuonti kasvanut euroissa mitaten eniten viime vuosina? Vaatteiden tuonti on 2010-luvulla kasvanut erityisesti Aasian maista. Kiina on jo pitkää ollut suurin tuontimaa, ja tuonti sieltä on kasvanut edelleen. Tuonti Bangladeshista on kaksinkertaistunut ja maa on noussut vaatteissa toiseksi suurimmaksi tuontimaaksi. Eniten kasvaneiden vaatteiden tuontimaiden joukossa paljon edullisen kustannustason Aasian maita. Alan tuotanto on kasvanut näissä maissa, ja se näkyy myös tuonnissa Suomeen. Maa & tuonti 2017 Kiina 554 milj. 534 Bangladesh 133 milj. 66 Vietnam 41 milj. 26 Pakistan 35 milj. 21 Kambodza 34 milj. 11 14 22 11 10 Sri Lanka 15 milj. 7 8 Malesia 15 milj. 8 6 Madagaskar 5 milj. 67 16 Indonesia 21 milj. Myanmar 13 milj. 20 13 4 milj Tuonti 2010 Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Kasvu 2010-2017 14

Suurimmat vaatteiden tuontimaat 1987 ja 2017 3. Hongkong Suurimmat vaatteiden tuontimaat 1987, tuonti yhteensä 420 milj. 1. Portugali 2. Italia 8% 17% 15% 1. Kiina 2. Bangladesh Suurimmat vaatteiden tuontimaat 2017, tuonti yhteensä 1,4 mrd. 3. Ruotsi 7% 9% 39% Vielä 1980-luvulla vaatteita tuotiin Suomeen eniten Portugalista ja Italiasta. Tuonti oli nykytilanteeseen verrattuna hajaantuneempaa, eikä millään tuontimaalla ollut ylivoimaista asemaa. 4. Kiina 5. Tanska 6. Ruotsi 7. Saksa 8. Iso-Britannia 9. Itävalta 10. Etelä-Korea 8% 6% 6% 5% 5% 4. Turkki 5. Intia 6. Saksa 7. Vietnam 8. Viro 9. Italia 10. Pakistan 5% 4% 2% Vuonna 2017 Kiinan osuus vaatetuonnista oli 39 %. 2010- luvulla myös muiden Aasian maiden osuus vaatetuonnista on kasvanut. Muun muassa Bangladesh, Intia, Vietnam, Kambodza ja Pakistan ovat aiempaa merkittävämpiä tuotantomaita alalla. Muut yhteensä 25% % osuus tuonnista Muut yhteensä 22% % osuus tuonnista Vaatteiden tuonti Suomeen heijastelee alan globaalia kehitystä. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot 15

Tuotteet 16

Vaatteiden viennin ja tuonnin sisältö 2017 Sekä vaatteiden viennissä että tuonnissa suurin tuoteryhmä on naisten vaatteet. 490 Naisten ja tyttöjen vaatteet 140 360 Miesten ja poikien vaatteet 80 260 Muut neulosvaatteet 30 Tuonti 1,4 mrd. Asusteet, päähineet, muut vaatteet Sukat, sukkahousut Vauvanvaatteet 230 30 60 5 30 2 vienti / tuonti milj. Lähde: Tullin ulkomaankauppatilastot Vaatteiden vienti 49 % Naisten ja tyttöjen vaatteet 27 % Miesten ja poikien vaatteet 11 % Muut neulosvaatteet 11 % Asusteet, päähineet, muut vaatteet 2 % Sukat, sukkahousut 1 % Vauvanvaatteet Vienti 290 milj. Vaatteiden tuonti 34 %Naisten ja tyttöjen vaatteet 25 % Miesten ja poikien vaatteet 19 % Muut neulosvaatteet 16 % Asusteet, päähineet, muut vaatteet 4 % Sukat, sukkahousut 2 % Vauvanvaatteet 17

Tietoa viennin ja tuonnin tilastoista Tekstiilien ja vaatteiden ulkomaankauppatietojen lähteenä on Tullin tilastointi. Tilastot on koottu SITC5-luokitusta käyttäen. Lukuihin on sisällytetty yhteensä 386 eri tuotenimikettä, jotka on jaoteltu vaatteisiin, sisustustekstiileihin, teknisiin tekstiileihin, materiaaleihin, jalkineisiin ja muihin tekstiileihin. Tekstiili- ja vaatealan liiketoimintamallit ovat monipuolistuneet. Tekstiili- ja vaateala on globaali ala, jolle on ominaista pitkät ja moniulotteiset hankintaketjut. Vaatteen raaka-aineena oleva puuvilla on peräisin Turkista, puuvillakangas kudotaan Portugalissa, tuotteen suunnittelu, malliompelu ja leikkaus tehdään Suomessa, minkä jälkeen kappaleet viedään Viroon ommeltavaksi. Sieltä tuote lähtee suoraan jälleenmyyjälle Ruotsiin, tai kiertää Suomessa sijaitsevan logistiikkakeskuksen kautta myyntiin ulkomaille. Tekstiilien ja vaatteiden eri komponentit liikkuvat siis useaan otteeseen maasta toiseen, ja valmis tuote sisältää useissa eri maissa tehtyjä osia ja työvaiheita. Tämä hankaloittaa alan ulkomaankaupan tilastointia. Ulkomaankauppatilastot eivät täysin kata tekstiili- ja vaatealan vientiä. Jos suomalainen tekstiili- ja vaatealan yritys teettää tuotteet ulkomailla, kaikki tuotteet eivät näy Suomen ulkomaankauppatilastoissa. Osa tuotteista lähetetään suoraan valmistajilta eteenpäin. Toisaalta osa ulkomailla teetetyistä tuotteista tuodaan logistiikkakeskuksiin Suomeen ja viedään täältä jälleen ulkomaille, jolloin ne näkyvät sekä tuonti- että vientitilastoissa. Joka tapauksessa tuotteen valmistuttamisesta ja myynnistä tuleva lisäarvo jää Suomeen. Vienti- ja tuontitilastojen tulkinnassa tulee huomioida, että valmistajien ohella vähittäis- ja tukkukauppa ovat merkittäviä toimijoita tekstiilien ja vaatteiden maahantuonnissa ja viennissä. Esimerkiksi Kesko, S-ryhmä ja Stockmann tuovat itse maahan tekstiilejä ja vaatteita ja vievät niitä edelleen esimerkiksi Venäjän ja Baltian markkinoille. Kansainvälisen kaupan tilastointia vääristää puutteet alkuperämaamerkinnöissä. EU-maiden välisessä kaupassa alkuperämaa ei välttämättä pidä paikkaansa: mikäli tavaran alkuperämaata ei pystytä selvittämään, merkitään alkuperämaaksi tavaran lähetysmaa. Tämän takia esimerkiksi Ruotsi ja Saksa näyttävät tilastoissa tekstiili- ja vaatealan suurilta tuontimailta, vaikka todellisuudessa nämä ovat pääosin vain merkittäviä lähetysmaita, eivät alkuperämaita. Tilastot päivitetään vuosittain. Vuoden 2018 tiedot päivitetään keväällä 2019. 18

Kysyttävää? Ota yhteyttä! Anna-Kaisa Auvinen toimitusjohtaja 050 536 5078 etunimi.sukunimi@stjm.fi Hanne Mikkonen tilastot ja tietopalvelut, jäsenasiat 0440 296 152 etunimi.sukunimi@stjm.fi SUOMEN TEKSTIILI & MUOTI FINNISH TEXTILE & FASHION Eteläranta 10, FI-00130 Helsinki, Finland www.stjm.fi