HANKEKUVAUS 1 (6) Pohjois Savon elinympäristöjen hoito luonnonhoitohanke 2018 1. Tausta ja hankealue Talousmetsien luonnonhoidon avulla pyritään pienentämään metsätalouden haitalliset vaikutukset metsäluontoon. Tämä toteutuu turvaamalla metsätalouden toimenpiteissä arvokkaiden luontokohteiden ominaispiirteet, jättämällä säästöpuita ja huolehtimalla vesiensuojelusta. Maa ja metsätalousministeriö tukee vuosittain luonnonhoitoa myös ns. Kemeran luonnonhoitomomentin kautta. Raha on käytettävissä ympäristötukeen ja luonnon hoitohankkeisiin. Tänä vuonna käytössä oleva kokonaissumma 6 miljoonaa euroa. Pääosa eli noin 4,5 miljoonaa euroa käytetään ympäristötukikorvauksiin, joilla korvataan metsäomistajille luontokohteiden suojelusta aiheutuvia kustannuksia. 1,5 miljoona euroa käytetään luonnonhoitohankkeisiin, joissa toteutetaan yksityisten metsänomistajien metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito ja kunnostustöitä sekä metsäojituksista aiheutuneiden vesistöhaittojen estämisiä tai korjaamisia. Tähän luonnonhoitohankeeseen on koottu Pohjois Savossa tämän vuoden aikana vireille tulleet elinympäristöjen hoitotyöt. 2. Suunnitelma Maastotarkastelussa pyrittiin löytämään ja vireille tulleista ehdotuksista tarkistamaan kohteet, joissa elinympäristöjen kunnostamistarpeet ovat tarkoituksenmukaisia. Elinympäristöjen kunnostuksiin laadittiin hoitoehdotukset. Ne ehdotukset, joihin saatiin maanomistajan suostumus, koottiin täksi luonnonhoitohankkeeksi. Pohjois Savon elinympäristöjen hoito luonnonhoitohanke sisältää kuusi hankealuetta, joiden tarkoituksena on edistää luontokohteiden ominaispiirteiden parantumista. Toimenpidesuunnitelmat esitellään tämän hankekuvauksissa kohdassa 3. Toimenpidekohteiden kartat ovat hankehakupyynnön liitteinä. Elinympäristöjen hoitotyöt: 2 kpl vuorijalavametsien hoitotöitä 1 kpl pienen lammen nosto ja alapuolisen noron ennallistaminen 1 kpl noron vesien ohjaaminen entiseen uomaan 2 kpl lähteen ja 1 kpl korven ennallistaminen Kaikilta maanomistajilta, joiden maille on suunniteltu tehtäväksi luonnonhoitotöitä, on pyydetty kirjallinen suostumus luonnonhoidon toimenpiteen toteuttamiseen. Sopimuksia on tehty yhteensä kuusi kappaletta. Hankehaun jälkeen valittu toteuttaja saa sopimuskopiot käyttöönsä ja hänelle toimitetaan myös kohdekohtainen kiinteistö ja omistajaluettelo yhteystietoineen. Maanomistajiin tulee olla yhteydessä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Kohteissa, joissa poistetaan puita, tulee neuvotella puiden korjuusta maanomistajien kanssa, vaikka poisto on jo ennakkoon
HANKEKUVAUS 2 (6) sovittu. Puutavara pinotaan ajouran viereen tai muuhun maanomistajan kanssa sovittuun paikkaan kohteen lähellä. Puutavara kuuluu maanomistajalle. Jos puutavaraa, kiviä tai muuta tarvitaan kohteilla rakenteisiin, siitä on sopittava suoraan maanomistajan kanssa. 3. Toimenpidekohteet luonnonhoitohankkeessa Kohde 1. Lehtomäen hankealue: Vuorijalavametsän hoito Tilat: 297 492 1 120 Eteläpää, sopimus Hankkeen tavoitteena on hoitotyöllä turvata vuorijalametsikön jatkokehitys ja paikallisen alkuperän säilyminen Pohjois Savon alueella. Metsikkö perustettiin vuorijalavan siirtoistutushankkeena 19 vuotta sitten vähäpuustoiselle hakamaaalueelle. Edellinen maaomistaja raivasi kohteen noin kymmenen vuotta sitten, mutta luontainen puusto on paikoin kasvanut vuorijalavaa varjostavaksi ylipuustoksi. Puuston ylitiheys on alkanut myös supistamaan vuorijalavan latvuksia. Kohde on hieno tuore rinnelehto, josta löytyy vuorijalavan lisäksi myös lehmusta ja vaahteraa. Vuorilajavametsän hoidon tarkoituksena poistaa kuviolta ylispuustoiset harmaalepät, koivut ja kuuset. Vain vuorijalavat, lehmukset, vaahterat, raidat, tuomet ja raidat säästetään. Yhtenäiset vuorijalavakuviot harvennetaan varovasti. Harvennus keskitetään karsiutuneisiin ja heikkolatvuksisiin puihin. Myös pensaskerroksen leppä ja koivu ja havupuut poistetaan, mutta varotaan kaatamasta vuorijalavi, lehmuksia ja vaahteria. Työ tehdään metsurityönä ja puulajien tunnistamiseksi mielellään kesäaikaan. Tilan 297 492 1 120 Eteläpää metsänomistajat ovat antaneet suostumuksensa luonnonhoitotöille luontokuvio 1 (sopimus). Toiden aloittamisesta on kuitenkin ilmoitettava metsänomistajalle ja Suomen metsäkeskukselle. LIITE 1: Suunnitelmakartta Kohde 2. Kivisalmen hankealue, sopimus Tila: 297 451 11 31 Kivisalmi
HANKEKUVAUS 3 (6) Hankkeen tavoitteena on parantaa kahden vedenottopaikan alapuolella olevan lettoisen suon vesitaloutta, palauttaa vesi kulkemaan suon alapuolella vanhoihin norouomiin ja vähentää samalla kaivetun ojan kiintoaineskuormitusta. Hankealueen ja toimenpiteiden kuvaus Kunnostettava kohde sijaitsee Kuopion Pelonniemen Kivisalmessa. Alue on myös pohjaveden ottoalue (luokka 1). Ylemmästä vedenottamosta (lähde) vesi menee kahdelle maatilalle, alemmasta ko. tilan maatila saa käyttövetensä. Lähteistä osa vedestä valuu alaspäin aluksi luonnontilaisena norona vähäpuustoisen lettoisen suon läpi. Näiden alapuolelle on tehty ojitus, joka kerää valuma vedet yhteen ojaan ja kuivattaa suota ja koko aluetta. Ojasta on lähtenyt jonkin verran kiintoainesta liikkeelle tierummulle päin. Toimenpiteiden tarkoituksena on ojatukosten avulla nostaa lettoisen suon vedenpintaa. Nyt noro kulkee suoraan ojan haarojen väliin. Samalla padoilla ohjataan valumavedet takaisin norojuotteihin, joissa vesi on valunut ennen ojitusta. Tällöin vesi ohjautuu kaivetun ojan molemmille puolille (pohjois ja eteläpuolelle). Vesi palautuu takaisin uomaan alempana ja näin vähenee myös kiintoainekurmitus ojassa. Ohjaaminen voi onnistua ojan haaraa kohden yhdelläkin patorakennelmalla, jolloin peräkkäisiä patoja ei tarvita. Ojan pohjoispuolella olevan norouoman suuta jouduttanee kaivamaan auki, jotta vesi pääsee paremmin vanhaan uomaan. Työt tehdään käsityönä. Työt on tarkoitus tehdä ojatukoksin/padoin.tilan 297 451 11 31 Kivisalmi metsänomistajat ovat antaneet suostumuksensa luonnonhoitotöille luontokuvio 46 (sopimus). Ojatukosten tekoa varten voi ottaa pieniläpimittaista puuta metsästä ja lähellä on myös seulottua kiveä, mutta niistä on sovittava maaomistajan kanssa. Töiden alkamisesta on myös tiedotettava myös metsänomistajille. Kohde on määritelty metsälain mukaiseksi nurouomaksi ja Suomen metsäkeskuksen META toiminnolta on varmistettu metsänkäyttöilmoituksella, etteivät luonnonhoitotoimet heikennä noron ominaisuuspiirteitä. LIITE 1: Suunnitelmakartta Kohde 3. Likosaaren hankealue: Vuorijalavametsän hoito, sopimus Tila: 174 413 1 43 Parviala
HANKEKUVAUS 4 (6) Hankkeen tavoitteena on hoitohakkuulla turvata vuorijalametsikön jatkokehitys ja paikallisen alkuperän säilyminen Pohjois Savon alueella. Metsikkö perustettiin vuorijalavan siirtoistutushankkeena 19 vuotta sitten viljelemättömälle pellolle. Metsää ei ole perustamisen jälkeen hoidettu. Koska kohde on kalkkikallion viereinen entinen lehtomaapelto, vuorijalava valtasi alueen itselleen ja on kasvanut lähes metrin vuodessa. Metsikkö on pysynyt lähes puhtaana vuorijalametsikkönä. Metsikön varttuminen on kuitenkin supistanut eläviä latvuksia ja metsä kaipaa kiireesti hoitohakkuuta. Vuorilajavametsän hoidon tarkoituksena harventaa puusto ja keskittää se elivoimaisimpiin puuyksilöihin. Latvukseltaa heikentyneet puut poistetaan ensin, samoin heikentyneet lisävaltapuut. Kuvion itäreunassa olevat lepät poistetaan kaikki. Samoin joitakin kuusia, mäntyjä ja koivuja kuvion reunoilta. Ensisijaisesti poistettavat puut on merkitty sinisellä kuitunauhalla. Työ tehdään metsurityönä. Tilan 174 413 1 43 Parviala metsänomistaja on antanut suostumuksensa luonnonhoitotöille luontokuvio 1 (sopimus). Toiden aloittamisesta on kuitenkin ilmoitettava metsänomistajalle ja metsäkeskukselle. LIITE1: Suunnitelmakartta Kohde 4. Ilvesmäen hankealue: lammen ja noron ennallistaminen, sopimus Hankkeen tavoitteena on ennallistaa metsäojituksessa laskettu pieni lampi ja sen alapuolinen noro. Ilvesmäki sijaitsee Kuopion Suonenjoki tien Airaksenlan risteyksen välittömässä läheisyydessä. Tila on pääasiassa lehtoa ja lehtomaista kangasta. Tilan omistajat haluavat pitää metsät luonnontilassa. Aikaisempi omistaja on ollut UPM Kymmene. Tilan keskiosan pohjoisrajalla on pieni ojituksella laskettu lampi. Lammesta laskettuva noro on kaivettu. Sekä lampea ja noroa ympäröivä metsä on luonnontilaisen kaltaista, pääasiassa kosteaa lehtoa. Aiemman talouskäytön merkit on edelleen näkyvissä, mutta alue on selvästi jo ennallistumassa ja viime vuosina ympäristöön on tullut runsaasti lahopuuta.
HANKEKUVAUS 5 (6) Ennallistamisen tavoitteena on nopeuttaa vesitalouden ennallistumista tekemällä ojatukos ojan alkuun ja kiveämällä oja noin 40 m matkalta takaisin norouomaksi. Kiviainesta löytyy lähimaastosta ja maanomistaja on luvannut, että niitä saa käyttää(ei kiviaita). Lammen valuma alue on pieni ja pienellä ojatukoksella vettä tavoitellaan lampeen hieman lisää. Toteuttaja varmistaa, että vesi purkautuu entistä uomaa pitkin etelään ja että kynnystä ei nosteta korkeammalle kuin alkuperäinen noron taso on ollut. Naapuritilalta (UPM Kymmeneltä) on pyydetty lupa toteutukseen puhelimitse 11.9.2018 (Pasi Tanskanen), eivätkä he nähneet estettä työn toteuttamiselle. Tilan 420 425 33 3 Ilvesmäki metsänomistajat ovat antaneet suostumuksensa luonnonhoitotöille luontokuvio1 (sopimus). Töiden aloittamisesta on kuitenkin ilmoitettava metsänomistajalle ja Suomen metsäkeskukselle. LIITE 1: Suunnitelmakartta Kohde 5: Mäkikylän hankealue: Lähteen pinnan nosto ja rehevän korven ennallistaminen, sopimus : Hankkeen tavoitteena on nostaa yhden, hieman ehtyneen, lähteen pintaa. Lisäksi ennallistetaan pieni, lähteinen ja rehevä suoalue. Mäkikylän hankealue sijaitsee noin 10 km kaakkoon Lapinlahden keskustasta. Hanke sijoittuu kahden tilan alueelle. Kaislalampi tilan länsirajalla on lähde, josta lähtee noro etelän suuntaan. Noroa pitkin vesi valuu aikoinaan kaivettuun painanteeseen. Lähteen pohja on tasainen ja veden pinnan taso matalalla. Norouomaan tehdään pieni, matala, yksinkertainen pohjapato, jolla veden pintaa lähteessä saadaan nostettua. Pato tehdään noin 1 2 metrin päähän itse lähteestä. Pato voidaan muotoilla hiekasta tai muusta sopivasta maa aineksesta. Vaihtoehtoisesti padon raaka aineena voi käyttää lautoja tai vanerilevyä. Iso Kaislamäki tilan eteläreunassa on kahden metsikkökuvion muodostama alue, joka on ojitettu vuosikymmeniä sitten. Kuvioiden pinta ala on 1,4 ha ja maapohja turvemaata. Pohjoispuolella oleva noro valuttaa vettä alueelle. Vanha pohjois etelä suuntainen kokoojaoja yhtyy tilan rajalla olevaan poikkiojaan. Kolme sivuojaa ovat osittain sammaloituneet umpeen. Sivuojilla on aikoinaan yritetty kuivattaa suon silmäkkeitä. Alueen vesitaloutta ennallistetaan tekemällä 6 ojatukosta. Sivuhaarat tukitaan läheltä pääuomaa. Lisäksi pääuomaan tehdään kolme tukosta muutamia metrejä jokaisen sivuhaaran alapuolelle. Alin ojatukos noin 5 metrin päähän tilan rajasta. Ojatukosten avulla nopeutetaan ojien umpeen sammaloitumista.
HANKEKUVAUS 6 (6) Sekä 402 412 39 9 Kaislalampi, että 402 412 32 4 Iso Kaislamäki tilan omistajat ovat antaneet suostumuksensa luonnonhoitotöille (sopimus). Töiden aloittamisesta on kuitenkin ilmoitettava metsänomistajille ja Suomen metsäkeskukselle. Liite 1: Suunnitelmakartta Kohde 6: Kaatrasensalon hankealue, sopimus : Hankkeen tavoitteena on ennallistaa pieni, lähteen ympärille muodostunut kosteikko. Hankealue sijaitsee noin 7 km:n päässä Kaavin keskustasta Kaatrasentien ja Kylmälahteen menevän mökkitien risteyksessä. Risteyksen eteläpuolella, on taimikko, jonka reunassa on pieni kosteikkoalue. Risteyksestä kosteikkoalueelle on matkaa alle 100 metriä. Kosteikkoalueen keskellä lähde, joka valuttaa vettä viereisen ojan kautta mökkitien raviojaan. Lähteen viereen aikoinaan kaivettu oja on kuivattanut aluetta, jonka seurauksena vesakko alkanut nousta. Luonnonhoitohankkeessa kosteikkoaluetta sivuava oja tukitaan noin 40 merin matkalta, eli 20 metriä molempiin suuntiin lähteen sijaintipaikasta. Ojan tukkiminen tehdään tasoittamalla kaivuupenkkoja molemmilta puolilta ojaa. Kaivinkoneen siirto on mahdollista risteysalueelta taimikon reunaa pitkin. Kosteikkoalueelta ja kulkureitiltä ei tarvitse kaataa puita. Tilan 204 404 10 4 Koivumäki metsänomistaja on antanut suostumuksensa luonnonhoitotöille (sopimus ). Toiden aloittamisesta on kuitenkin ilmoitettava metsänomistajalle ja metsäkeskukselle. Liite 1: Suunnitelmakartta